ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIAN PERUSSOPIMUS 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIAN PERUSSOPIMUS 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. Päivittäisessä toiminnassa voidaan käyttää lyhennystä Omnia. 2 Tehtävä Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntiensa puolesta ammatillista koulutusta ja sitä tukevaa työelämän kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Lisäksi sen tehtävänä on Espoon kaupungin osalta järjestää aikuislukiokoulutusta, vapaana sivistystyönä järjestettävää koulutusta sekä 18 vuotta täyttäneille maahanmuuttajille tutkintotavoitteista perusopetukseen valmistavaa opetusta sekä perusopetusta. 2 Tehtävä Omnian tehtävänä on edistää kansalaisten osallisuutta, osaamista ja hyvinvointia sekä alueen kuntien, yhteisöjen ja yritysten elinvoimaa 1. järjestämällä järjestämis- ja ylläpitämislupien mukaisesti nuorille ja aikuisille ammatillista koulutusta, aikuis- ja ammattilukiokoulutusta, aikuisten perusopetusta, vapaana sivistystyönä järjestettävää kansalaisopistotoimintaa sekä taiteen perusopetusta aikuisille, 2. toteuttamalla alueen maahanmuuttajataustaiselle ja vieraskieliselle väestölle sekä ilman koulutuspaikkaa, tutkintoa tai työpaikkaa oleville nuorille ja aikuisille osallisuutta, osaamista ja työllistymistä edistäviä koulutus- ja kurssipalveluita, työpajatoimintaa ja osaamiskeskuksen palveluita,
3. vahvistamalla elinikäisenä oppimisena yksilöitä ja yhteisöjä sosiaalisen osallistumisen lisäämisessä, syrjäytymisen ehkäisyssä, kriittisen ajattelun tukemisessa sekä sosiaalisen ja kulttuurisen moninaisuuden alueilla, 4. tarjoamalla alueen yrityksille ja yhteisöille markkinaehtoisina palveluina henkilöstön osaamisen päivittämistä, yritysten työvoimatarpeisiin nopeasti vastaavan ja opiskelijoiden työllistymiseen johtavan rekrytointi- ja kohtaamiskanavan sekä yritysten lähtökohdista kehitetyn tehokkaan ja mitattavan työpaikalla tapahtuvan ohjauskokonaisuuden, 5. vahvistamalla sidosyksikkönä jäsenkuntien henkilöstön osaamista toteuttamalla yhteistyössä tarve- ja toimialakohtaisesti räätälöityjä oppimistapahtumia, kursseja ja koulutusta sekä sujuvaa mahdollisuutta ammattiosaamisen päivittämiseen, 6. innovoimalla yhteistyössä opetusalan, yrityselämän, jäsenkuntien ja asiakkaiden kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti kestävää kehitystä edistäviä koulutustuotteita, digitaalisia arjen työkaluja kansalaisille ja yrityksille sekä osaamiseen perustuvia ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin ja ongelmiin sekä 7. edistämällä ja toteuttamalla yhteistyössä jäsenkuntien, koulutuksen järjestäjien ja yritysten kanssa kestävää kehitystä edistävää koulutusvientiä sekä toimimalla koulutuksen ja osaamisen näyteikkunana kansainvälisille vieraille.
3 Jäsenkunnat Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Espoon kaupunki, Kirkkonummen kunta ja Kauniaisten kaupunki. 2. LUKU YHTYMÄKOKOUS 3 Jäsenkunnat Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Espoon kaupunki, Kirkkonummen kunta ja Kauniaisten kaupunki. 2. LUKU YHTYMÄKOKOUS 4 Ylin päättävä toimielin Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin on yhtymäkokous. 4 Jäsenkuntien yhtymäkokousedustajat Kukin jäsenkunta määrää yhtymäkokoukseen yhden edustajan ja tälle henkilökohtaisen varaedustajan. 5 Äänivallan perusteet Jäsenkuntien edustajien äänivalta määräytyy kuntien peruspääoman osuuksien suhteessa. 6 Kokousajat Yhtymäkokous on pidettävä vähintään kaksi kertaa vuodessa. 7 Yhtymäkokouksen kutsuminen koolle Yhtymäkokouksen kutsuu koolle yhtymän hallitus. Kutsu yhtymäkokoukseen sekä kokousmateriaali toimitetaan kirjallisesti jäsenkuntien kunnanhallituksille sekä kuntayhtymän hallituksen jäsenille vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta. Ylimääräinen yhtymäkokous on kutsuttava koolle yhtymäkokoukselle kuuluvan asian käsittelyä varten, mikäli jäsenkunnan kunnanhallitus sitä vaatii. 5 Jäsenkuntien yhtymäkokousedustajat Kukin jäsenkunta määrää yhtymäkokoukseen yhden edustajan ja tälle henkilökohtaisen varaedustajan. 6 Äänivallan perusteet Jäsenkuntien edustajien äänivalta määräytyy kuntien peruspääoman osuuksien suhteessa. 7 Kokousajat Yhtymäkokous on pidettävä vähintään kaksi kertaa vuodessa. 8 Yhtymäkokouksen kutsuminen koolle Yhtymäkokouksen kutsuu koolle yhtymähallitus. Kutsu yhtymäkokoukseen sekä kokousmateriaali toimitetaan kirjallisesti jäsenkuntien kunnanhallituksille vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta. Ylimääräinen yhtymäkokous on kutsuttava koolle yhtymäkokoukselle kuuluvan asian käsittelyä varten, mikäli jäsenkunnan kunnanhallitus sitä vaatii.
8 Käsiteltävät asiat Yhtymäkokous 1. hyväksyy varainhoitovuotta varten talousarvion sekä kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelman 2. päättää tilinpäätöksestä ja vastuuvapauden myöntämisestä sekä toimenpiteistä, joihin tilintarkastajien kertomus antaa aihetta 3. päättää toimenpiteistä, joihin tilinpäätöksen mukainen voitto tai tappio antaa aihetta 4. valitsee kuntayhtymän hallituksen sekä hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä päättää näiden palkkioista 5. valitsee tarkastuslautakunnan sekä lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä päättää näiden palkkioista 9 Yhtymäkokouksen tehtävät Yhtymäkokouksen tehtävistä säädetään kuntalain 60 :ssä. Yhtymäkokouksen tehtävänä on: 1) päättää kuntayhtymän talousarviosta ja taloussuunnitelmasta; 2) hyväksyä kuntayhtymän hallintosääntö; 3) valita kuntayhtymän toimielimet; 4) päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista; 5) valita tilintarkastajat; 6) päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta. 6. valitsee tilintarkastajan (JHTT) ja varatilintarkastajan (JHTT) taikka JHTT - yhteisön 7. päättää rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä 8. hyväksyy hallintosäännön sekä muut johtosäännöt 9 Päätösvaltaisuus Yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun kaikki jäsenkunnat ovat kokouksessa edustettuina. 10 Päätösvaltaisuus Yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun kaikki jäsenkunnat ovat kokouksessa edustettuina.
3. LUKU KUNTAYHTYMÄN HALLITUS 10 Kokoonpano ja toimikausi Kuntayhtymällä on hallitus, jossa on yhdeksän (9) jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Hallitukseen valitaan Espoon kaupungista kuusi (6) jäsentä, Kirkkonummen kunnasta kaksi (2) jäsentä ja Kauniaisten kaupungista yksi (1) jäsen. Hallituksen jäsenten toimikausi on kunnallisvaalikausi. 3. LUKU YHTYMÄHALLITUS JA KUNTAYHTYMÄN JOHTAJA 11 Kokoonpano ja toimikausi Yhtymähallituksessa on yhdeksän (9) jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Yhtymähallitukseen valitaan Espoon kaupungista kuusi (6) jäsentä, Kirkkonummen kunnasta kaksi (2) jäsentä ja Kauniaisten kaupungista yksi (1) jäsen. Yhtymähallituksen jäsenten toimikausi on kunnallisvaalikausi. 11 Äänivallan perusteet Kullakin hallituksen jäsenellä on yksi ääni. 12 Äänivallan perusteet Kullakin yhtymähallituksen jäsenellä on yksi ääni. 12 Hallituksen tehtävät Hallituksen tehtävänä on: 1. Vastata kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta 2. Valvoa yhtymän etua, edustaa yhtymää ja tehdä sen puolesta sopimukset, mikäli se ei siirrä päätösvaltaa joltakin osin asettamalleen muulle toimielimelle tai kuntayhtymän viranhaltijalle. 3. Asettaa enintään toimikaudekseen kuntayhtymälle tarpeelliseksi katsomiaan oppilaitosten johtokuntia ja toimikuntia. Oppilaitosten johtokunnissa tulee olla kaikkien jäsenkuntien edustus. 13 Yhtymähallituksen tehtävät Yhtymähallituksen tehtävänä on: 1. Vastata kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta. 2. Valvoa kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tehdä sen puolesta sopimukset, mikäli se ei siirrä päätösvaltaa joltakin osin asettamalleen muulle toimielimelle tai kuntayhtymän viranhaltijalle. 3. Asettaa enintään toimikaudekseen kuntayhtymälle toimikuntia sekä lakiin perustuvia toimielimiä.
4. Hallituksen muista tehtävistä ja toimivallasta määrätään hallintosäännössä ja kuntayhtymän muissa johtosäännöissä. 5. Hallintosäännössä ja kuntayhtymän muissa johtosäännöissä määrätään myös kuntayhtymän muiden toimielinten ja viranhaltijoiden tehtävistä ja toimivallasta. Yhtymähallituksen muista tehtävistä ja toimivallasta määrätään hallintosäännössä. Yhtymähallitus vastaa yhtymäkokouksen päätösten laillisuuden valvonnasta ja täytäntöönpanosta. 14 Kuntayhtymän johtaja Kuntayhtymällä on johtaja, joka johtaa yhtymähallituksen alaisena kuntayhtymän hallintoa, taloutta ja muuta toimintaa. Kuntayhtymän johtajan tehtävistä ja muista johtajaa koskevista asioista määrätään tarkemmin hallintosäännössä. 13 Allekirjoittaminen ja tiedoksiannot Kuntayhtymän puolesta tehtävät sopimukset ja sitoumukset allekirjoittaa kuntayhtymän johtaja tai hänen ollessaan estyneenä kuntayhtymän hallituksen määräämä muu viranhaltija. Kuntayhtymän hallintosäännössä voidaan antaa tarkempia määräyksiä asiakirjojen allekirjoittamisesta ja kuntayhtymän nimen kirjoittamisesta sekä tiedottamisesta. 15 Nimenkirjoitusoikeus Kuntayhtymän puolesta tehtävät sopimukset ja sitoumukset allekirjoittaa kuntayhtymän johtaja tai hänen ollessaan estyneenä yhtymähallituksen määräämä muu viranhaltija. Kuntayhtymän hallintosäännössä voidaan antaa tarkempia määräyksiä asiakirjojen allekirjoittamisesta ja kuntayhtymän nimen kirjoittamisesta sekä tiedottamisesta.
4. LUKU TALOUS 14 Peruspääoma Peruspääoma muodostetaan Espoon seudun koulutusyhtymä Omnian peruspääomasta 31.7.2000 sekä omistajakuntien kuntayhtymälle luovuttamasta rakennusten samoilla perusteilla määritellyistä kirjanpitoarvoista ja kuntien lisäsijoituksista peruspääomaan. Peruspääoman määrän vahvistaa yhtymäkokous. Taseen liitteessä peruspääoma ilmoitetaan jäsenkuntien osuuksina mahdollisten osajäsenyyksien edellyttämällä tarkkuudella. Uuden jäsenkunnan ja mahdollisen osajäsenyyttään laajentaneen kunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta sekä peruspääoman korottamisesta siirrolla muusta omasta pääomasta päättää yhtymäkokous. Peruspääoman määrän ja jaon jäsenkuntien kesken vahvistaa yhtymäkokous. 4. LUKU TALOUS 16 Peruspääoma Peruspääoma muodostetaan Espoon seudun koulutusyhtymä Omnian peruspääomasta 31.7.2000 sekä omistajakuntien kuntayhtymälle luovuttamasta rakennusten samoilla perusteilla määritellyistä kirjanpitoarvoista ja kuntien lisäsijoituksista peruspääomaan. Peruspääoman määrän vahvistaa yhtymäkokous. Uuden jäsenkunnan ja mahdollisen osajäsenyyttään laajentaneen kunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta sekä peruspääoman korottamisesta siirrolla muusta omasta pääomasta päättää yhtymäkokous. Peruspääoman määrän ja jaon jäsenkuntien kesken vahvistaa yhtymäkokous. Yhtymäkokouksen päätöksellä peruspääomaa voidaan korottaa tai alentaa. Yhtymäkokouksen päätöksellä peruspääomaa voidaan korottaa tai alentaa. Kuntayhtymä suorittaa jäsenkuntien peruspääomaosuuksille koron, mikäli valtakunnallisiin oppilaskohtaisiin yksikköhintoihin se sisällytetään. Tällöin korko on yksikköhintaan sisällytetyn korko-osuuden suuruinen.
15 Jäsenkuntien osuudet ja vastuu Jäsenkuntien osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääomaosuuksien suhteessa. Perussopimuksessa mainituista tehtävistä, jotka kuntayhtymä järjestää vain Espoon kaupungin osalta, vastuu on Espoon kaupungilla. 17 Jäsenkuntien osuudet ja vastuu Jäsenkuntien osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääomaosuuksien suhteessa. Jäsenkuntien peruspääomaosuudet ilmenevät kuntayhtymän ylläpitämästä rekisteristä jäsenkunnittain eriteltynä. Kuntayhtymässä on pidettävä rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista. Rekisterissä on eriteltävä peruspääomaosuudet osajäsenyyksittäin. 16 Talousarvio ja -suunnitelma Kuntayhtymän hallituksen tulee käydä vuosittain neuvottelut jäsenkuntien kanssa kuntayhtymälle asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista siten, että ne voidaan ottaa huomioon jäsenkuntien ja kuntayhtymän talousarvioissa ja -suunnitelmissa. Talousarvio ja -suunnitelma tulee käyttötalouden osalta eritellä tulosyksiköittäin ja investointien osalta hankkeittain. Seuraavan vuoden hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma on toimitettava jäsenkunnille joulukuun loppuun mennessä. Tilikauden aikana hyväksyttävien talousarviomuutosten on perustuttava toiminnassa, palvelujen käytössä tai talouden yleisissä perusteissa jo tapahtuneisiin tai odotettavissa oleviin muutoksiin. 18 Talousarvio ja -suunnitelma Talousarviota ja -suunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus tehdä ehdotuksia kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi siten, että ne voidaan ottaa huomioon jäsenkuntien ja kuntayhtymän talousarvioissa ja -suunnitelmissa. Seuraavan vuoden hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma on toimitettava jäsenkunnille joulukuun loppuun mennessä. Talousarviovuoden aikana hyväksyttävien talousarviomuutosten on perustuttava toiminnassa, palvelujen käytössä tai talouden yleisissä perusteissa jo tapahtuneisiin tai odotettavissa oleviin muutoksiin.
19 Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen. Yhtymähallitus raportoi puolivuosittain toiminnan ja talouden toteutumisesta jäsenkunnille. 20 Alijäämän kattaminen Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 :n 2 momentissa tarkoitettua selvityshenkilön tekemää ehdotusta alijäämien kattamisesta, jäsenkunnat vastaavat alijäämän kattamisesta 17 :n mukaisesti. 17 Suunnitelmapoistot Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymäkokous. 21 Suunnitelmapoistot Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymäkokous. 18 Suoritteiden hinnoittelu ja toiminnan rahoitus Suoritehinnoittelun perustana on omakustannushinta, joka sisältää toiminnan välittömät kustannukset, hallinnon yleiskustannukset ja pääomakustannukset. Kuntayhtymä rahoittaa toimintansa valtakunnallisesti määritellyn oppilaskohtaisen suoritehinnoittelun mukaisella tulorahoituksella ja muulla maksupalvelutoiminnalla. 19 Investointien pääomarahoitus Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena ja -avustuksena, investointivarauksin, rahastoin, jäsenkunnan oman pääomanehtoisena 22 Investointien pääomarahoitus Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena ja -avustuksena, investointivarauksin, rahastoin, jäsenkunnan oman pääomanehtoisena sijoituksena taikka lainana jäsenkunnalta
sijoituksena taikka lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta. Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta myös jäsenkunnan rahoitusosuutena, joka vähennetään käyttöomaisuuden hankintamenosta (rahoitus-/investointiavustus). Mahdollisessa kuntayhtymän omistusmuutos- tai purkutilanteessa rahoitusosuus palautuu jäsenkunnalle rahoituksen kohteena olevan perustamishankkeen poistamattoman (perustana suunnitelmapoistot) hankintamenon suhteessa. tai rahoituslaitokselta. Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta myös jäsenkunnan rahoitusosuutena, joka vähennetään käyttöomaisuuden hankintamenosta (rahoitus-/investointiavustus). Jäsenkunnan rahoitusosuuden ehdoista päättää yhtymäkokous hankekohtaisesti. Perustamishankkeiden arvioidut kustannukset jaetaan valtionosuuden määräämiseksi jäsenkuntien osuuksiksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jaon suhteessa. Jäsenkunnan osuus valtionosuudesta on näin lasketun kunnan perustamishankkeen kustannusosuuden ja kunnan valtionosuusprosentin mukainen. Perustamishankkeeseen saatu valtionosuus ei vaikuta peruspääoman määrään. Peruspääoman jakautumista jäsenkuntien kesken muutetaan perustamishankkeen kuntakohtaisesti laskettujen valtionosuuksien suhteessa. Laajennus- ja uudisrakennusinvestointeihin sekä merkittäviin perusparannushankkeisiin on hankittava etukäteen jäsenkuntien suostumus.
20 Rahastojen perustaminen Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää yhtymäkokous. Rahastojen perustamiseen on hankittava jäsenkuntien suostumus. 23 Rahastojen perustaminen Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää yhtymäkokous. 21 Viivästyskorko Maksun viivästyessä kuntayhtymä perii korkolain 4 :n 3 momentin mukaisen viivästyskoron. 22 Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen Tilinpäätöksen allekirjoittavat hallituksen jäsenet ja esittelijä. Hyväksyessään tilinpäätöksen yhtymäkokous päättää samalla tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. 24 Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja esittelijä. Hyväksyessään tilinpäätöksen yhtymäkokous päättää samalla tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Ennakkotiedot tilinpäätöksestä on annettava jäsenkunnille 15. helmikuuta mennessä. 23 Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, siirtyy osajäsenyyteen tai aikaisempaan suppeampaan osajäsenyyteen, sille suoritetaan yhtymäkokouksen päätöksellä kunnan osuus peruspääomasta tai osa siitä. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan jäsenkunnan pääomaosuutta, alennetaan peruspääomaa. Korvaus peruspääomaosuudesta suoritetaan tasasuuruisina erinä viiden vuoden aikana eron voimaantulosta lukien. 25 Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, siirtyy osajäsenyyteen tai aikaisempaan suppeampaan osajäsenyyteen, sille suoritetaan yhtymäkokouksen päätöksellä kunnan osuus peruspääomasta tai osa siitä. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan jäsenkunnan pääomaosuutta, alennetaan peruspääomaa vastaavasti. Korvaus peruspääomaosuudesta suoritetaan tasasuuruisina erinä viiden vuoden aikana eron voimaantulosta lukien. Jäsenkunta on erotessaan kuntayhtymästä velvollinen vuosittain suorittamaan kuntayhtymälle jäsenkunnan osuuden syntyneistä eläkemenoperusteisista ja
varhaiseläkemenoperusteisista eläkevastuista. 24 Hallinnon ja talouden tarkastaminen Hallinnon ja talouden tarkastamisesta noudatetaan mitä siitä on säädetty kuntalaissa. Yhtymäkokous valitsee kolmijäseniseen tarkastuslautakuntaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja yhden jäsenen ja jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen. 25 Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa. 26 Hallinnon ja talouden tarkastaminen Hallinnon ja talouden tarkastamisesta noudatetaan mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja hallintosäännössä. Yhtymäkokous valitsee kolmijäseniseen tarkastuslautakuntaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja yhden jäsenen ja jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen. 27 Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa. Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen. Viimeinen tilinpäätös ja vastuuvapaus käsitellään jäsenkuntien valtuustoissa. 26 Voimaantulo ja soveltaminen Tämä perussopimus tulee voimaan 1.1.2015. 28 Voimaantulo ja soveltaminen Tämä perussopimus tulee voimaan 1.1.2019.