Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 69/2011/2 Dnro ISAVI/202/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.11.2011 HAKIJA Kuopion kaupunki ASIA Vesilain 1 luvun 17a :n mukaisesta kiellosta poikkeaminen luonnontilaisen uoman muuttamiseksi putkituksella ja siirrolla Pihlajalaakson alueella Kuopion kaupungissa HAKEMUS Hakemus on asian käsittelyn kuluessa täsmentynyt koskemaan jäljempänä kuvatun Pihlajalaakson alueella sijaitsevan luonnontilaisen uoman eli noron luonnontilaisuuden muuttamiseen tarvittavan vesilain 1 luvun 17a :n 2 momentin tarkoittaman poikkeaman hakemista. Kuopion kaupunki on aluehallintovirastoon 15.12.2010 saapuneessa, sittemmin täydennetyssä hakemuksessa lausunut muun muassa seuraavaa: Kuopion kaupunkirakennetta tasapainotetaan ja tiivistetään Pihlajaharjun täydennysrakennusalueella. Asemakaavoitettu alue sijaitsee Kallantien, moottoritien, Iso- Valkeisen ja Puijon Natura-alueen rajaamalla alueella noin kolme kilometriä Kuopion keskustasta pohjoiseen. Alue on pääosin itään ja pohjoiseen laskevaa rakentamatonta, kuusivaltaista metsäaluetta. Alueen poikki kulkevassa puronotkelmassa virtaa Puijon lakialueelta tuleva pieni puro (oikeastaan noro). Moottoritien ja Kallantien länsipuolella on viisi 1940- ja 1950-luvuilla rakennettua omakotitaloa. Iso-Valkeisen rannalla sijaitsee omakotitalo ja loma-asunto. Alueen poikki Kallantieltä johtaa tie Poukaman leirikeskukseen. Alue on noin 1 300 asukkaan täydennysrakennusalue, jolle sijoitetaan rivi-, pienkerros- ja kerrostalovaltaista asumista. Alueelle sijoitettavia palveluja ovat päiväkoti ja kauppa. Alueen rakentaminen on aloitettu maisematyöluvan mukaisella puuston poistolla vuonna 2010 ja kunnallistekniikan rakentamisella 2011. Talonrakennus alueella käynnistyy vuoden 2012 aikana.
Puronotkon yli menee Ruutikellarinkatu ja sen itäpuolelle on suunniteltu urheilu- ja puistoalue. Kadun kohdalla puronotko on tasossa +119 m ja puistoalueen eteläreunalla tasossa +110 m. Ruutikellarinkadun länsipuolella purouoman valuma-alue on noin 32 ha. Valuma-alueella on luontaisina säilyviä soistuneita alueita, jotka tasaavat virtaamia. Uoman keskivirtaama on noin 4 l/s. Kadun suunniteltu korkeusasema puron kohdalla on vastaavasti +118,90 m ja puistoalueet noin +117,00 +114,00 m. Purouoman luontaista reittiä muutetaan noin 120 metrin matkalla. Ruutikellarinkadun alituksessa purouoma putkitetaan tasoon noin +117,00 m virtausaukon halkaisijalla 500 mm. Virtausputken pituus on noin 20 m. Ruutikellarinkadun itäpuolella nykyinen purouoma siirretään puistoalueen eteläreunaan. Puistoalue tullaan rakentamaan osin louherakenteisena. Osa purouoman virtaamasta kulkeutuu louherakenteen sisällä. Purouoman siirto mahdollistaa asemakaava-alueiden järkevän käytön ja tukee siten alueen rakentumista viihtyisäksi asuinalueeksi. HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTO JA LAUSUNNOT Hakemus on vesilain 16 luvun 9 :n mukaisesti annettu tiedoksi Pohjois-Savon ELYkeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 1. Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ELY-keskus on ensin antanut 15.2.2011 päivätyn lausunnon, jonka se on 25.2.2011 antamallaan lausunnolla perunut. Viimeksi mainitussa lausunnossa on esitetty seuraavaa: Kyseinen uoma on vesilain 1 luvun 2 :n mukainen luonnontilainen vesiuoma, jonka muuttaminen vaatii vesilain 1 luvun 17a :n mukaisen poikkeuksen. Uoma edustaa luontotyypiltään havumetsävyöhykkeen kangasmaiden latvapuroja. Vuonna 2008 valmistuneessa Suomen ympäristökeskuksen Suomen luontotyyppien uhanalaisuushankkeessa kyseinen luontotyyppi on arvioitu Etelä-Suomessa, johon Savokin luetaan, vaarantuneeksi. Selvityksen mukaan tämän luontotyypin kohdemäärä on vähentynyt Etelä-Suomessa lähes 80 % viimeisen 50 vuoden aikana. ELY-keskuksella ei ole tarkempaa tietoa luontotyypin esiintymisestä alueellisesti. Suunnittelukeskus Oy on tehnyt v. 2001 Pihlajaharjun osayleiskaavan luontoselvityksen. Sen mukaan noron notko (kuvionumero 22), joka edustaa kasvillisuustyypiltään kosteaa kuusilehtoa, on luonnontilainen ja paikallisesti arvokas. Sen on katsottu myös olevan metsälain 10 :n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö rehevien lehtolaikkujen ja noron välittömän lähiympäristön vuoksi. Kulutuskestävyydeltään kohde on arvioitu erittäin heikoksi. Luontoselvittäjä on esittänyt, että notko tulee säilyttää rakentamattomana. Kohde on Puijolle ominainen, rinteiden sulamis- ja sadevesistä alkunsa saava noro, vailla selvää alkukohtaa. Kasvillisuus on lehtomaisen rehevää ja mm. suuria saniaisia tavataan. Kasvillisuus on luonteeltaan sellaista, että se kykenee palautumaan ennalleen metsän hakkuun jäljiltä, mikäli uoman hydrologiaan ei puututa. Myös itse vesiuoma on hakkuista huolimatta edelleen vesilain näkökulmasta luonnontilainen. Vas- 2
taavia noroja tai puroja Puijon alueen peruskarttaan on merkitty viitisen kappaletta, joiden vesilain mukaisesta luonnontilaisuudesta ei tässä yhteydessä ELY-keskuksella ole käytettävissä tarkempia tietoja. Pihlajalaakson asemakaavasta antamassaan lausunnossa ELY-keskus (silloin Pohjois-Savon ympäristökeskus) on todennut, että puronotko ympäristöineen tulisi mahdollisimman suurelta osin säilyttää luonnontilaisena (paikallisesti arvokas luontokohde) ja leikki- ja pallokenttien sijoittamista tulisi tutkia siten, että puro voisi arvokkaimmilta osiltaan säilyä. Kaavassa peli- ja leikkialue on osoitettu vain ohjeellisella kaavamerkinnällä ja käytännössä käyttäjämääriin oikein mitoitetut toiminnot voidaan sijoittaa aluevaraukselle siten, että uomaa ei tarvitse siirtää. ELY -keskuksen mielestä uoman siirtämistä ei voida perustella leikkialueen turvallisuuden parantumisella. Uoman siirrolla nyt hajanaisen uoman virtaama vain keskittyy yhteen vuolaampaan avouomaan, joka ei suinkaan ole nykyistä turvallisempi leikkialueen käyttäjille. Leikkialueen rakentaminen, joka on tämän hakemuksen perusteena, voidaan toteuttaa vk/vu- kaavavarauksen pohjoisosaan kajoamatta nykyiseen uomaan. Kyseinen asemakaavan mukainen leikki- ja pelialue on voitu Kuopion kaupungin 23.6.2010 myöntämän maisematyöluvan mukaan avohakata, mutta itse uoma on edelleen luonnontilainen. Alueelle on kaavoituksen yhteydessä esitetty myös istutettavan uutta puustoa poistettavan kuusikon tilalle. Näin ollen noron lähialue voisi säilyä pitkällä aikavälillä metsäisenä ja uoma metsäpurona/norona, mikäli uomaan ei kohdisteta muutostöitä. Ennen päätöksen tekemistä tulee selvittää, vaarantaako tämä hanke kyseisen uomatyypin suojelutavoitteet alueellisessa mittakaavassa. Lupa voidaan ELY-keskuksen mielestä myöntää vain, jos uomatyypin suojelutavoitteet eivät vaarannu. Ruutikellarinkadun alittavan putkittamisen osalta ELY-keskus esittää, että yleisen edun nimissä päätöksessä otetaan huomioon seuraavaa: Hakemuksessa on esitetty uoma putkitettavaksi virtausaukon halkaisijalla 500 mm. Putken koon tulisi olla halkaisijaltaan 800 mm, mikä varmistaisi putkituksen toimivuuden jäätymis- ja tulvatilanteissa. Työalueet on työn päätyttyä saatettava ympäristöön sopivaan kuntoon. Työn valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 2. Kuopion kaupungin ympäristölautakunta on lausuntonaan esittänyt seuraavaa: Kuopion kaupungin tekninen toimi on hakenut vesilain mukaista lupaa Pihlajalaakson alueella sijaitsevan puron putkittamiseen ja siirtoon. Kyseessä ei ole vesilain mukainen puro, vaan vesilain 1 luvun 17 :n tarkoittama puroa pienempi uoma. Kyseinen 3
TARKASTUS vesiuoma on luonnontilainen ja sen muuttaminen edellyttää 17a :n mukaista poikkeamislupaa. Osa uomassa nykyisin virtaavasta vedestä kulkeutuu hakemuksen mukaan jatkossa kentästöjen louherakenteen sisällä. Kyseisessä uomassa on kuivina aikoina luonnostaankin varsin vähän vettä ja vesimäärän vähentäminen vaikuttaisi olennaisesti siirrettävän osan maisemointiin ja luonnonmukaisuuteen. Edellä olevan perusteella uoman siirto tulee ympäristölautakunnan mielestä tehdä siten, että kaikki luonnontilaisessa uomassa kulkeva vesi ohjataan myös uuteen uomaan. Kentästöjen eteläpuolelle siirrettävä uoman osa on muotoiltava mahdollisimman luonnonmukaiseksi. Maisemoinnin yhteydessä uoman reunoille tulee istuttaa alueen kosteille lehdoille tyypillisiä kasveja. Aluehallintovirasto on suorittanut asiassa tarkastuksen 27.5.2011. Tarkastuskertomus on liitetty asiakirjoihin. HAKIJAN LISÄSELVITYS Kaupunki on 31.8.2011 toimittanut aluehallintoviraston pyynnöstä asiantuntijaselvityksen purojen ja norojen esiintymisestä Pohjois-Savossa sekä vaikutuksista norojen ja purojen suojelutavoitteisiin. Kaupunki on katsonut, että laadittu suunnitelma ei vaaranna puro- ja norokohteiden suojelutavoitteita Pohjois-Savon mittakaavassa. Puijon Puijonsarven alueella heikennys ei ole merkittävä kokonaisuuteen nähden. Selvityksen mukaan Puijon Puijonsarven alueella on tiedossa 26 noroa tai puroa. Tiedot pohjautuvat alueella tehtyihin luontoselvityksiin ja muuhun aineistoon. Suurin osa näistä kohteista on kausikosteita noroja, vailla selvää alkukohtaa. Pelkästään Antikkalanrinteen ja Konttilan ympäristössä on seitsemän kohdetta: - Antikkalanrinteen lehtopuro, jonka golfkenttä- ja laskettelurinne katkaisee, - Konttilan lehtonoro, Konttilan pellon itäreunalla oleva noro, jonka varressa hiirenporras-käenkaali - tyypin lehtoa (AthOT), - Konttilan kotkansiipipurolehto, joka laskee Rypysuon suuntaan, - Antikkalanrinteen metsän kaksi noroa ja - hiihtohissin pohjoispuolen kaksi saniaisvaltaista noroa. Puijon Natura-alueella on kahdeksan noroa ja kolme puroa. Merkittävimmät ovat Satulanotkon alueella. Puijonsarven alueella on yksi puro ja kolme noroa. Lisäksi alueella on Pieni-Valkeiseen laskeva puro ja Pieni-Valkeisen ja Iso-Valkeisen välinen puro, Iso-Valkeiseen laskeva puro ja Rypysuon suuntaan laskeva noro. Osa kohteista on heikentynyt ihmistoiminnan takia. Nämä norot sijoittuvat golfkentän ja laskettelurinteen läheisyyteen. 4
Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt Pohjois-Savossa -loppuraportin (2004) mukaan Pohjois-Savossa on metsälain mukaisia puroja ja noroja 4 082 kappaletta. Johtopäätöksenä selvityksessä esitetään, että Pihlajalaakson luontaisen purouoman reitin muuttaminen putkituksella ei vaaranna kyseisen uomatyypin suojelutavoitteita Puijon Puijonsarven alueella. Vaikka suunnitelman toteuttaminen heikentää norojen ja purojen levinneisyyttä Puijon Puijonsarven alueella, heikennys ei ole merkittävä. Alueella on useita vastaavia kohteita. Lisäksi useimmassa kohteessa kasvillisuus ja uoman luonne on samankaltainen kuin Pihlajalaakson uomassa. Purojen ja norojen levinneisyys heikkenee noin 3 4 %. Suunnitelman toteuttaminen alentaa kuitenkin Puijon Puijonsarven tasolla selvästi heikennyskynnystä, joka on otettava huomioon muissa mahdollisissa Puijon hankkeissa tai suunnitelmissa, joissa muutetaan purotai norokohteen luonnontilaa. Suunnitelma ei vaaranna myöskään puro- ja norokohteiden suojelutavoitteita Pohjois- Savon mittakaavassa. Kohteiden levinneisyys heikkenee alle 0,025 %. Kaupunki on lisäksi ilmoittanut, että Ruutikellarinkadun alittavan putken halkaisija tulee olemaan 800 mm. ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO ELY-keskus on 12.9.2011 päivätyssä kaupungin lisäselvityksen johdosta antamassaan lausunnossa todennut, että selvitys on riittävä, vaikka epävarmuutta on arvioitaessa kohteen merkitystä eri mittakaavoissa. Epävarmuus koskee erityisesti sitä, miten vesiuoma on luokiteltu puroksi tai noroksi arvioitaessa niiden kokonaismääriä Puijon Puijonsarven taikka Pohjois-Savon alueella. ELY-keskus on korostanut selvityksen johtopäätöstä, että suunnitelman mahdollinen toteuttaminen alentaa Puijon Puijonsarven tasolla selvästi heikennyskynnystä, joka on huomioitava muissa mahdollisissa Puijon hankkeissa tai suunnitelmissa, joissa muutetaan puro- tai norokohteen luonnontilaa. HAKEMUKSEN UUSI TIEDOKSIANTO Hakemus on vielä vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla Muistutukset ja vaatimukset tuli toimittaa aluehallintovirastoon viimeistään 28.10.2011. Muistutuksia ei ole aluehallintovirastoon toimitettu. 5 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Kuopion kaupungille luvan poiketa vesilain 1 luvun 17a :ssä säädetystä luonnontilaisen uoman muuttamiskiellosta Kuopion kaupungissa Pihlajalaakson asemakaava-alueella olevan luonnontilaisen noron osalta.
PERUSTELUT LAINKOHDAT KÄSITTELYMAKSU Muutettava noron osa ilmenee hakemuksen liitteenä olevasta asemapiirustuksesta nro 2119. Vesilain 1 luvun 17a :n 1 momentin mukaan muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevaa luonnontilaista uomaa ei saa muuttaa niin, että uoman säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Aluehallintovirasto voi kuitenkin yksittäistapauksessa hakemuksesta myöntää poikkeuksen kiellosta, jos uomien suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu. Saadun selvityksen ja luonnonsuojeluviranomaisena toimivan ELY-keskuksen lausunnon perusteella luonnontilaisten uomien (norot) suojelutavoitteet alueella eivät hankkeen johdosta vaarannu huomattavasti, koska Puijon Puijonsarven alueelle jää nyt kysymyksessä olevan luonnontilaisen noron luonnontilan muuttamisen jälkeen useita vastaavanlaisia uomia, joiden luonne ja kasvillisuus ovat samankaltaisia kuin Pihlajalaakson uoman. Vesilain 1 luvun 17a :n 2 momentin mukainen poikkeus 1 momentin kiellosta voidaan näin ollen myöntää. Vesilain 1 luvun 2 ja 17 a Päätöksestä peritään käsittelymaksu 1 220 euroa, (muu vesilain mukainen päätös). Vesilain 21 luvun 9 Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009). 6
7 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Esko Vaskinen Antti Ylitalo Esa Meriluoto Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Esko Vaskinen ja Antti Ylitalo. Asian on esitellyt ympäristölakimies Esa Meriluoto. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 774 8072
VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 19.12.2011. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Hallituskatu 12 14, 70100 KUOPIO Postiosoite: PL 1741, 70101 KUOPIO Puhelin: (vaihde) 020 636 1030 Telekopio: (017) 580 8690 Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo 8 16.15 Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.