Energiajärjestelmä muuttuu miten sinä muutut? FutWend-tutkimushankkeen seminaari Tieteiden talo, Helsinki

Samankaltaiset tiedostot
Lämpöpumppumarkkina. Market growth HP stock 2017 : 10.6 mill. installed.

ENERGIANKULUTUKSELTAAN HIILIDIOKSIPÄÄSTÖTÖN RAKENNUS LÄMPÖPUMPPU ON KANNATTAVA VAIHTOEHTO SEN TOTEUTTAMISEEN Jussi Hirvonen

Jussi Hirvonen. Hyviä vai huonoja uutisia

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry,

GEOENERGIA KIINTEISTÖJEN LÄMMITYSRATKAISUJEN MARKKINOILLA SUOMESSA ENERGIAKRIISIEN AJOISTA 2030-LUVULLE

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry,

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen

Mahdollistaa nzeb rakentamisen

Talousvaliokunta Maiju Westergren

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Energiamurros muuttaa tuotantorakenteita ja energian käyttöä

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Kampanjan tavoitteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Kuluttajien käyttäytymiseen vaikuttaminen: Case sähkön kulutuskokeilu. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Ylitarkastaja Mervi Suni

Tulevaisuuden kaukolämpöjärjestelmät Hiilitieto ry Professori Sanna Syri, Energiatekniikka ja energiatalous Aalto yliopisto

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Lämpöpumppu, fantastinen laite. Lämmitys/jäähdytys tontilta uusiutuvalla energialla samalla laitteistolla

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit


AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

Lämpöenergian varastointi ja sen huomioiminen rakentamisessa kortteli- ja aluetason ratkaisuissa

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Kulu%ajan rooli osana puhtaan energian tuo%amista ja kulu%amista. Asiantun6jalausunto Tulevaisuusvaliokunnalle

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

Kiertotalous maataloudessa

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Oma energiantuotanto vähentää ostosähkön tarvetta

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Kivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö

Gasum Petri Nikkanen 1

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu

Hajautetun energian uudet innovatiiviset ratkaisut

Keski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa

Lämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa

Uusiutuva energia energiakatselmuksissa

Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen

Energiakaivot. Tärkeä osa lämpöpumppualan liiketoimintaa. SULPU - Lämpöpumppu seminaari Tomi Mäkiaho

TUOMAS Tu m u Va n h a n e n

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Miten valitsen kohteeseeni sopivan lämpöpumpun Seminaari Sami Seuna, Motiva Oy. 25/10/2017 Näkökulmia lämpöpumpun elinkaarilaskentaan 1

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä

Hybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Iltapäivän teeman rajaus

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

Uudista käsityksesi puhtaasta energiasta

HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA. Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Energiatuki Kati Veijonen

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030/Energian kulutuspiikkien hallinta

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

ORIMATTILAN KAUPUNKI

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Aurinkolämpöjärjestelmät

Energia-ja Huoltotalo Järvi

Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet. Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi

MITÄ SÄHKÖN LISÄKSI? LÄMPÖ- JA JÄÄHDYTYSVERKKOJEN ROOLI ÄLYKKÄÄSSÄ ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ. Energiateollisuuden tutkimusseminaari 30.1.

Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.

Lämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS. asuntoyhtiöille

Ajankohtaista lämpöpumppualalta. Jussi Hirvonen

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma

Lähienergialiiton kevätkokous

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen

Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan?

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna

Kommenttipuheenvuoro Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista. Jussi Laitinen Tampereen Sähkölaitos

Kohti hiilineutraalia kuntaa. Biosfärområdets vinterträff i Korpoström

Transkriptio:

Energiajärjestelmä muuttuu miten sinä muutut? FutWend-tutkimushankkeen seminaari 12.3.2019 12.00-15.30 Tieteiden talo, Helsinki

Tervetuloa! Riikka Paloniemi Ryhmäpäällikkö Suomen ympäristökeskus

12.30 Tervetulosanat Riikka Paloniemi 12.40 Fossiilimöhkäleestä eroon monipuolisuudella! Ville Lauttamäki Kommentoimassa Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja, Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry Synergiat tunnustettava! Hajautettu energia tuottaa sivutuotteena muutakin hyvää Erika Winquist Kommentoimassa Mari Tuomaala, yrittäjä, 3E Energy Oy Kiistely karsinoi! Monipuolisempaa argumentointia tarvitaan Lyytimäki Kommentoimassa Hanna Ekman, johtaja, Energiateollisuus ry 13.50 Kahvitarjoilu (2. kerros) 14.20 Energiajärjestelmä ketteräksi! Uudenlaiset toimijat tarvitsevat tukea ja yhteistyötä Vilja Varho Kommentoimassa Tapio Tuomi, toiminnanjohtaja, Suomen Lähienergialiitto ry Erilaiset tulevaisuudet näkyviksi! Mistä muutos lähtee? Riikka Paloniemi & Annukka Vainio Kommentoimassa Kati Veijonen, erityisasiantuntija, TEM 15.00 Yhteenveto Timo Assmuth, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus 15.30 Tilaisuus päättyy Jari

Fossiilimöhkäleestä eroon monipuolisuudella! Ville Lauttamäki Erikoistutkija Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun Yliopisto

Tähtäimessä lämmittäminen Lämmittämisen fossiilimöhkäleen koostumus: öljy, hiili, turve ja maakaasu Öljy palaa pientaloissa ja suuremmissakin rakennuksissa kaukolämpöverkkojen ulkopuolella; hiili, turve ja maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa FutWend-hankkeessa tarkastellut energiamuodot: maalämpö, biokaasu ja hake voivat kukin nakertaa möhkälettä pienemmäksi Uudet liiketoimintamallit voivat jouduttaa muutosta

Potentiaalia kasvuun on Energiamuoto Hyödyntäminen nyt Potentiaali Maalämpö 2,5 TWh n. 10 TWh Biokaasu 0,7 TWh n. 10 TWh Hake n. 15 TWh (ei arviota) Huom. Luvut arvioita, * luvusta vähennetty lämpöpumppujen kuluttama sähkö Lähteet: - Maalämpö: Sulpu/GTK - Biokaasu: Biokaasulaitosrekisteri (Huttunen ym. 2018) - Hake: https://mmm.fi/metsat/puun-kaytto/puun-energiakaytto

Pientalot Maalämpö (ja lämpöpumput yleisemminkin) huima menestystarina ja lähes ilman tukia! Toimiva tekniikka + edullinen energia + helppous asiakkaalle = menestys Uudet pientalot hyvin energiatehokkaita. Näissä muut lämpöpumput ja erilaiset lämmittämisen hybridiratkaisut haastavat maalämpöä Vanhoissa öljylämmitystaloissa riittää saneerattavaa, näissä maalämpö vahvoilla

Suuret kohteet kaukolämpöalueilla Kaukolämpö huima menestystarina, mutta vanhaan malliin ei voi jatkaa Lisää uusiutuvia energiamuotoja ja hukkalämmön hyödyntämistä, enemmän joustavuutta Keskitetystä tuotannosta hajautetumpaan malliin Uutta: kaksisuuntainen lämpöverkko kevytkaukolämpö joustavat lämmöntoimitussopimukset lämmön varastointi

Suuret kohteet kaukolämpöverkon ulkopuolella Öljy toiminut hyvin, mutta vanhaan malliin ei voi jatkaa Maalämmön hyödyntämisen lisäämisellä suuri potentiaali Hake, biokaasu ym. paikallisesti saatavilla olevat uusiutuvat (pien CHP) Energiapalveluyrityksillä mahdollisesti suuri rooli muutoksen jouduttajina

Tulevaisuus: kannattavasti kahteen suuntaan Keskeisiä energian tuottajia ja lämmitysjärjestelmän hallinnoijia suurehkot, perinteiset energia-alan yritykset Kuluttajat osallistuvat energiantuotantoon, mutta useimmiten passiivisesti siten, että ulkopuolinen energiayritys hoitaa käytännön energiantuotantoon liittyvät toimet Nykyiset vahvat toimijat säilyttävät asemansa, mutta niiden toimintalogiikka muuttuu aiempaa enemmän energiapalveluyrityksiksi (energian tuottajasta energian hallinnoijaksi) Perinteisten energia-alan yritysten yhteistyö erilaisten toimijoiden, niin aiempien asiakkaiden kuin myös muiden energia-alalla toimivien yritysten kanssa lisääntyy

Olisitko valmis joustamaan asuntosi lämmittämisessä siten, että se voisi vaihdella esim. -2 säädetyn arvon ympärillä? Kyllä Kyllä, mutta vain kun en itse ole kotona Ei

Kommenttipuheenvuoro Jussi Hirvonen Toiminnanjohtaja Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry

Fossiilimöhkäleestä eroon lämpöpumpuilla! kpl Jussi Hirvonen toiminnanjohtaja 050-5002751, jussi.hirvonen@sulpu.fi

Lämpöpumput huima menestystarina ja lähes ilman tukia! Lämpöpumppuala on jo iso, yli 10 TWh/a, 15 % Suomen lämmityksestä, yli 900.000 lämpöpumppuun on investoitu 4 miljardin euroa, markkinaehtoisesti Lämmönlähteet: Maaperä, ilma, rakennuksien ja prosessien hukkalämmöt, jäähdytys, energiavarastot. Siltateknologia sähkön ja lämmön välillä Sopii erinomaisesti erillislämmitykseen, mutta myös alue- ja kaukolämmöntuotantoon Hyvin kotimaista (>70 %) Hyvin työllistävää (3000-5000 henkilöä töissä) Hyvin pienyritysvetoista (tuhansia yrityksiä jo) Iso potentiaali, Decarb Heat Öljylämmityksen korvaaminen 4 TWh/a Kerrostalojen poistoilma 3-5 TWh/a Sähkön ja kaukolämmön korvaaminen/ kaukolämmön tuottaminen xx TWh/a Teollisuus xx TWh/a

Lämpöpumppu-uutispoimintoja Toteutuksia 75 % pientalorakentajista valitsee lämpöpumppulämmityksen (Motiva) Öljy-/sähkölämmityksen rinnalle/tilalle noin 10.000 maalämpö tai ilma-vesilämpöpumppua/v Lämpöpumppuja myyntiin 2018 75.000 kpl, 0,5 miljardilla=> n. 500MW th /a, 1 TWh/a lämmöntuotantoa lisää Sadoittain kerrostaloihin poistoilmalämpöpumppuja ja/tai maalämpöpumppuja Kerrostalojen poistoilmasta säästettävissä 3-5 TWh/a poistoilmalämpöpumpuilla (ET/VTT) Puuvilla, Pori, Kouvolan Veturi, Lippulaiva, Skanssi, -ostoskeskukset, lämmitys ja jäähdytys lämpöpumpuilla S-Logistiikkakeskus, Sipoo, maalämmölle,100 km reikää ja DB Schenker, Vaasa,, maalämmölle, palvelumallilla IKEA Raisio, Tampere, Vantaa, Lappeenranta?, lämpöpumpuille (n 1,5 MW lämmitystä ja jäähdytystä) Miehikkälän, Ylikiimingin, Kesälahden, Lohjan, Pyhärannan, Pielaveden, Hollolan, Kemin, Porvoon,. kirkko maalämmölle Keskustelupalstoilla Saako kaukolämpöä säästää lämpöpumpulla? Suomen huippusähkötehontarve olisi satoja megawatteja korkeampi ilman 900.000 lämpöpumppua? Lämpöpumput lääke kysyntäjoustoon Hiilen polttokielto 2029 - lämpöpumput Vuoden Lähienergia-palkinto, St1 energiapalveluliiketoimintamalli Korkein hallinto-oikeus: Kaukolämpöalueelle saa maalämmön, Porvoo Vaasan hallinto-oikeus, Korkein hallinto-oikeus - energiakaivojen toimenpidelupavalituksia Tuomo Niemelän väitös: Lämpöpumput saneerauksessa kustannus-optimaalisimpia

Esimerkki hiilen säästämisen mahdollisuuksista ja liiketoimintamallien kehittämistarpeista Dumpperillinen hiiltä voimalaitoksen vuosittain tai jo kertaalleen kerrostaloon hankittu ostoenergia kierrätetään poistoilmalämpöpumpulla takaisin tilojen ja käyttöveden lämmityskäyttöön Pelkällä poistolla varustettuja kerrostaloja 38.000 kpl (3-5 TWh/a) Yhdistämällä maalämpöpumppu säästetään kaksi dumpperillista. Aurinkosähkön ja -lämmön lisääminen pienentävät tarvetta entisestään. Nykyiset energian myyjien liiketoimintamallit eivät välttämättä tue tämäntyyppistä kehitystä. Useimmiten energiaa myyvän yhtiön ei kannata aidosti panostaa myymänsä tuotteen säästämiseen (energiatehokkuuteen ja paikallisten lähienergioiden käyttöön), koska liiketoiminta ja sen kannattavuus nojaa myytävien kilowattituntien määrän ja katteen maksimointiin. Myyty kwh säästetty kwh. Liiketoiminnan intressien, energiatehokkuuden ja lähienergiakäytön maksimointi myydyt kwh, saaminen samoihin liiketoimintamalleihin on avainasemassa. Pääasia, että muutokseen investoidaan. Muutosta ei muuten tapahdu. Mutta kuka investoi? Ja miksi?

Synergiat tunnustettava! Hajautettu energia tuottaa sivutuotteena paljon muutakin hyvää Erika Winquist Tutkija Luonnonvarakeskus (Luke)

Uusiutuva, hajautettu synergioita! Ilmastonmuutoksen torjunta Kansallinen omavaraisuus Paikallinen huoltovarmuus Uutta yrittäjyyttä, työpaikkoja myös maaseudulle "Energiademokratia"

Biokaasu yhtenä vaihtoehtona Biokaasu = 60% metaania (CH 4 ) + 40% hiilidioksidia (CO 2 ) Tuotanto nojaa paikallisiin raaka-aineisiin (potentiaali 10,2 TWh ei kilpaile ruuan tuotannon kanssa) Ravinnekierto keskeisessä roolissa Hyödyntäminen lämpönä, sähkönä ja liikennepolttoaineena Biokaasun tuotannon raaka-aineet

Maatilan biokaasulaitos Syötteet: - lehmän lietelanta - ylijäämärehu Lannan varastoinnin päästöt Ravinneomavaraisuus Energiaomavaraisuus Kuva: Demeca Oy Fossiilisen energian korvaaminen Lietteen käsittelyn helpottuminen Tuotteet: - biokaasu - kierrätyslannoitteet Mineraalilannoitteiden korvaaminen

Biokaasun synergiaedut Ympäristötietoiset kuluttajat: tuotteiden brändäys Luomuviljely: kierrätyslannoitteet Tankkausasemaverkoston kehitys

Miten biokaasun tuotantoa voitaisiin parhaiten lisätä? Nostamalla investointi- ja/tai tuotantotukea Korottamalla kilpailevien fossiilisten tuotteiden haittaveroa Kiristämällä maatalouden päästörajoja ja biojätteiden hyödyntämisvaatimuksia

Kommenttipuheenvuoro Synergiat tunnustettava FutWend loppuseminaari 12.3.2019 Mari Tuomaala, TkT 3E Energy Oy

Tavoitteena energiamurros Muutos toteutuu hajautetuilla energiajärjestelmällä Monipuolisuudella saavutetaan lisäksi muita etuja l. synergiahyötyjä Toteutumisen tueksi tarvitaan monipuolista argumentointia Toteutuminen edellyttää tukea ja yhteistyötä Toteutuminen nopeutuu esittämällä ja demonstroimalla toimivia vaihtoehtoja Kuva: http://unitedenergyventures.com/decentralised%20energy.html

Haetaan ratkaisuja globaaleihin haasteisiin Miten monipuolisuus ja synergiat voidaan saavuttaa käytännössä? Yksi monipuolisimmista ympäristöistä on agroekologinen symbioosi Ts. energia- ja ravinneomavarainen tuotantomalli Tuotteina: ruoka, energia (biokaasu), ravinteet Sivutuotteena: maan kasvukunto (ml. Vesitalous), omavaraisuus (ruokaturvallisuus) Synergiat tunnustettava? Kyllä, sillä tunnustamalla saavutetaan uusia hyötyjä ja mahdollisuuksia Kuva: https://londonfuturists.com/previous-meetings/peace-grand-challenge/

Kiitos!

Kiistely karsinoi! Monipuolisempaa argumentointia tarvitaan Jari Lyytimäki Erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Lähtökohta: Julkinen tietoon perustuva keskustelu on oleellinen osa päätöksentekoa Väite aiemman tutkimuksen perustalta: Energia- ja ympäristöasiat pääsevät julkisessa keskustelussa esiin ennen muuta kiistojen kautta eikä julkinen kiistely välttämättä ole kovin hedelmällistä

Hakkeesta keskusteltu pitkään ja eri näkökulmista Monta näkökulmaa metsähakkeeseen Ympäristöystävällinen öljyn korvaaja, huoltovarmuutta parantava ja kotimaahan työtä tuova hajautettu uusiutuvan energian muoto Maisemat turmelevaa, vesistöjä pilaavaa, päästöjä lisäävää ja elonkirjoa heikentävää viimeistenkin risujen polttoa Kuutiot keskustelun ytimessä Tavoite 2020: 13,5 milj. m 3 Hakkeen käyttö energialaitoksilla Milj. m 3 /v Tavoite 2010: 5 milj. m 3

CASE: hake-energiaa kannoista Ilmastovaikutusten näkökulma painottunut 2000-luvulla, liikaakin? Perinteinen kiista ympäristö- ja talousarvojen välillä Keskustelu asiantuntijoiden hajanaista ohipuhelua

HS mainitsi ilmastonmuutoksen 500 jutussa vuonna 2017 Paljonko biokaasusta keskustellaan? Noussut esiin vasta 2000-luvulla Vieläkin melko marginaalinen aihe Ladattu paljon odotuksia MT, biokaasun mainitsevat jutut Maaseudun tulevaisuus HS, biokaasun mainitsevat jutut Helsingin sanomat

Miten biokaasusta keskustellaan? Keskustelu painottuu kotimaan nykyhetkeen, voisimmeko ottaa oppia menneestä ja muualta ja jäsentää yhdessä tulevaisuutta? Ympäristöhyötyjä ei ole kyseenalaistettu, taloudellisten toiveiden ja realiteettien ristiriita ratkaisematta Keskustelun ominaispiirteitä Maaseudun Tulevaisuudessa

Auttaako sosiaalinen media energiakeskustelun monipuolistamisessa? SOME-keskustelut virittävät ja levittävät hedelmällisesti uusia ajatuksia SOME-keskustelut toistavat vanhoja energiakeskustelun asetelmia SOME-keskusteluista tulee liian usein hedelmätöntä ohipuhumista

Kommenttipuheenvuoro Hanna Ekman Johtaja Energiateollisuus ry

Energiajärjestelmä muuttuu miten sinä muutut? FutWend-tutkimushankkeen seminaari 12.3.2019 12.00-15.30 Tieteiden talo, Helsinki #energiamurros

Energiajärjestelmä ketteräksi! Uudenlaiset toimijat tarvitsevat tukea ja yhteistyötä Vilja Varho Erikoistutkija Luonnonvarakeskus

Energiapolitiikka muutosta ajamassa? Uusiutuvia tukevat ainakin MMM, TEM ja LVM Tukijärjestelmien epävarmuus huolestuttaa toimijoita Energiapolitiikassa Tunnistettava ja tunnustettava poliittiset ja taloudelliset epävarmuudet Pyrittävä luomaan luottamusta, ennakoitavuutta ja vakautta Vastauksena: Kriteereinä teknologianeutraalius, taloudellinen kannattavuus ja kaupallinen potentiaali. Tasapainoilu kapeuttaa politiikan liikkumavaraa ja toimenpidevalikoimaa

Uudet toimijat bisnestä tekemässä? Investoinnit ovat suuria. Rahoituksen saaminen, projektin vetäminen ja kaasun markkinointi haastavia esim. maatilatasolla yhteistyö paikallisen energiayrityksen kanssa ollut hyödyllistä Taloyhtiöllä / julkisella kiinteistöllä ei ehkä rahaa investoida uuteen lämmitysjärjestelmään. Yhteistyö energiapalveluyrityksen kanssa laajentaa ESCOtoimintaa maalämpöön Myyntialustat Farmivirta Informaatio: mm. Motiva, maatilojen energianeuvonta

Kansalaiset energiantuottajina? Producer + consumer = prosumer Prosumereihin ladataan paljon odotuksia (esim. Neo- Carbon projekti ww.neocarbonenergy.fi) Kansalaiskysely 2017: suomalaiset ostavat tai myyvät pienimuotoista uusiutuvaa sähköä vähän (~5% vastanneista), uusiutuvaa energiaa suosii ainakin joskus ~40% Yhteydenotto viranomaisiin Pientuotanto ja -kulutus Aktivismi Sosiaalinen media Uusiutuvien suosiminen markkinoilla Hinta Oma kulutus Liikenne Äänestäminen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % melko/erittäin usein silloin tällöin en (juuri) koskaan puuttuva & ei koske minua

Tarvitaan "törmäytyksiä" ja yhteistyötä - mikä toisi uusia toimijoita tehokkaimmin energiantuotantoon? Nykyisten energiayritysten tarjoamat palvelut tai osakkuudet energiantuotannossa Energiaosuuskuntien perustaminen Julkiset palvelut toimijoiden yhteensaattamiseksi

Kommenttipuheenvuoro - Energiaja rjestelma kettera ksi! Uudenlaiset toimijat tarvitsevat tukea ja yhteistyo ta Tapio Tuomi Toiminnanjohtaja Suomen Lähienergialiitto ry 12.3.2019 Suomen Lähienergialiitto ry. /

Erilaiset tulevaisuudet näkyviksi! Mistä muutos lähtee? Riikka Paloniemi, ryhmäpäällikkö, Suomen ympäristökeskus Annukka Vainio, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto

Kansalaiskysely, 2017, N=1012 Erittäin /melko usein 0 %; Joskus 5 % Aktivismi Kuluttaminen Erittäin usein: 5 %; Melko usein: 50 % Äänestäminen Erittäin usein: 45 %; Melko usein: 20 %

Huomioiko tulevaisuuden vaikutuksia? Pitkällä tulevaisuudessa Lähitulevaisuudessa Uskooko, että toiminta voi vaikuttaa energiajärjestelmään? Itse voi vaikuttaa Järjestelmä voi vaikuttaa Kokeeko tietävänsä? Energiamuodot ja teknologiat Energiamurros

Aktivismi Kuluttaminen Äänestäminen Tulevaisuuden vaikutusten huomioiminen pitkällä tulevaisuudessa + + + Tulevaisuuden vaikutusten huomioiminen lähitulevaisuudessa Uskoo voivansa itse vaikuttaa + + + Uskoo, että järjestelmä voi muuttua + Kokee tietävänsä + + +

Aktivismi Kuluttaminen Äänestäminen Tulevaisuuden vaikutusten huomioiminen pitkällä tulevaisuudessa Tulevaisuuden vaikutusten huomioiminen lähitulevaisuudessa Uskoo voivansa itse vaikuttaa Uskoo, että järjestelmä voi muuttua Kokee tietävänsä Politiikan, kulutuksen ja tuotannon tulee ottaa huomioon pitkän aikavälin vaikutukset; Ihmisiä tulee tukea myös omaehtoiseen energiantuotantoon. On etsittävä keinoja rajoittaa kertakäyttökulutusta oikeudenmukaisesti. Kestävän kehityksen kasvatuksella tulee tukea pystyvyysuskon ja toimijuuden rakentumista. Muidenkin toimijuuden muotojen kuin kuluttajuuden tulee näkyä mediassa. On tehtävä näkyväksi tapahtuva kestävyysmurros. Se vahvistaa luottamusta energiajärjestelmän kykyyn uudistua. On lisättävä tietoa, joka koetaan olennaiseksi energiamurroksen kannalta ja tuettava tiedon ymmärtämistä ja soveltamista.

Väitämme Suomalaisessa ilmastokeskustelussa puhutaan paljon yksilöistä: Kuluttajuutta tarjotaan ratkaisuksi ilmastokriisiin, mutta äänestäminen on yleisin energiatoimijuuden muoto. Aktivismi on harvinaisinta. On aika nähdä energiatoimijuus yksilöitä laajemmin, rakenteellisina muutoksina, jotka mahdollistavat kestävän käyttäytymisen. Tulevat vaalit pitää nähdä energiavaaleina.

Mistä energia-asioista kevään vaaleissa pitäisi puhua? Hajautetun uusiutuvan energian omaehtoisesta tuotannosta pitkän tähtäimen hyötyjä korostaen Oikeudenmukaisesta energiamurroksesta ja negatiivisen kuluttamisen rajoittamisesta Keinoista lisätä kansalaisten tietoisuutta energiamurroksesta ja mahdollisuuksista tukea toimijuuden rakentumista

Kuvien lähteet: Dia 1: Ihmiset: https://pixabay.com/en/personal-silhouetteshuman-96865/ Dia 2 Mielenosoituskyltti: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/9a/%22 FridaysForFuture%22_protest_Berlin_14-12-2018_17.jpg Kädet https://pixabay.com/en/hands-raised-raised-handsarms-up-1768845/ Energiatehokkuus: https://pixabay.com/en/energy-efficiencyconsumption-1616966/

Kommenttipuheenvuoro Kati Veijonen Erityisasiantuntija TEM

Yhteenvetoa hankkeesta ja keskustelusta Timo Assmuth Erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus Dosentti, Helsingin yliopisto

Mistä on kyse Konsepteja ja konteksteja Tarkastelun laajuus ja spesifikaatiot Uusiutuva : biol/fysikaal; aika (mm. ikimetsät) Hajautettu : linkit keskitettyyn E-järjestelmä : linkit (maa/biotalous, ilmasto, liikenne, rakentaminen ) Transitiot: Ripeys; yllätykset ja kriisit Toimijat: Sinä ja yhteisöt; instituutiot Debatit Keiden tiedot, keiden arvot relevantteja Vastavirroista valtavirtoihin - ja takaisin Monitahoisuus

Nostoja esityksistä, kommenteista ja keskusteluista Kannattavasti 2 suuntaan tuilla tai ilman (l-pumput) tai moneen Muutokseen investoitava kenen? Investointien ja kannusteiden taso ja muodot? Hajautetusta uusiutuvasta synergioita > arvotus, priorisointi, trade-offien hallinta! Murros hajautetuilla ; mutta mitkä ovat näiden mahdollisuudet ja rajat Toiveiden ja realiteettien ristiriita ; kiistelyn ohella hypeä, hymistelyä ja vaikenemista Ketteryyttä törmäytyksistä; kriteerit tech-neutraalisuus, kannattavuus, potentiaali (=?) Uudenlaisia toimijoita : ml. osuuskunnat, palveluyritykset, PPPs, prosumers Toimijuus yksilötasoa laajempi, huomiota rakenteisiin ; linkitys tavoitteisiin ja keinoihin Keskustelupointteja + Vrt. Eur. keskustelun yleiset pointit RE-implementaatiosta (Hills & Michalena 2018) monia samoja, + täydentäviä! + Radikaalit näkökulmat (mm. Burke & Stephens 2018: Replace global capitalist systems with sustainable development based on RE for humans ) > E-demokratian edellytykset; mutta ideologisten näkökulmien ja uskomusten kritiikki tärkeää! + SINUN näkökulmasi! > jatkotyö ja keskustelu! 53

Kiitos osallistumisesta! ty.fi/futwendhanke FutWend-tutkimushankkeen seminaari 12.3.2019 12.00-15.30 Tieteiden talo, Helsinki #energiamurros