TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001
TAUSTAA Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin, minkä toimintaa ohjaa kalastusalueen ohjesääntö ja käyttö - ja hoitosuunnitelma. Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalueen valtuuskunta on hyväksynyt 29.04.1991 kalastusalueen käyttö - ja hoitosuunnitelman Hiitolanjoen vesistöalueelle. Kalastusalueen hallitus on vastannut käyttö - ja hoitosuunnitelma toteutumisesta. Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalueen hallituksen kokous on päättänyt 09.02.2001 päättänyt kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman tarkentamisesta ja täydentämisestä. KALASTUSALUEEN REAALIPROSESSI A) TOIMINTAYMPÄRISTÖ Parikkalan Saaren - Uukuniemen kalastusalueen vedet kuuluvat Hiitolanjoen ja Vuoksen vesistöön (Karjalan Pyhäjärvi). Parikkalan Saaren - Uukuniemen kalastusalueella on 128 järveä, joista kokoluokaltaan kaksi (2) järveä (Karjalan Pyhäjärvi ja Simpelejärvet, ) ovat isoja (yli 1.000 ha), kahdeksan (8) keskikokoista, 23 melko pientä (16-99 ha) ja 95 järveä pientä (alle 16 ha). Kalastusalueen vesipinta - ala on 17.000 hehtaaria. Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalueen veden laatu vaihtelee erinomaisen (Karjalan Pyhäjärvi, Simpelejärven Kurhonselkä) hyvän (Simpelejärven Kirkkoselkä), tyydyttävän (Simpelejärven Lemmikon ja Sokkiinselkä, Suur- Rautjärvi) ja välttävän (Simpelejärven Siikalahti ja Pien - Rautjärvi) välillä Suomen ympäristökeskuksen vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan. Liitteenä kartta suunnittelualueesta. B) JÄSENET (Sidosryhmät) Parikkalan Saaren - Uukuniemen kalastusalueen jäseninä ovat. osakaskunnat 12 kpl. vesialueen omistajat 1 kpl. virkistyskalastajien edustajat 2 kpl. ammattikalastajien edustaja 1 kpl C) TEHTÄVÄT (Liikeidea) Parikkalan Saaren - Uukuniemen kalastusalueen tehtävänä on toimialueellaan. kalatalouden edistäminen. kalastuslain 1 : ssä mainittujen tavoitteiden toteuttaminen. kalastuslain ja sen nojalla annetuissa säädöksissä ja määräyksissä mainittujen tehtävien hoitaminen. ohjesäännössä mainittujen tehtävien hoitaminen. käyttö - ja hoitosuunnitelman seuranta. kalastusalueen jäsenten kalastusalueelle antamien toimeksiantojen toteuttaminen D) TOIMINTA (Suoritteet ja investoinnit) Parikkalan Saaren - Uukuniemen kalastusalueen suoritteet ovat olleet hallintotehtävät, vesialuekorvausten maksu vesialueenomistajille, yhteisluvan myynti (viehekalastus) ja hanketoiminta (Simpelejärven järvisiika ja hoitokalastus hankkeet).
Kalastuslain 2 : n mukaan kalastusoikeuden haltija (osakaskunta) on ensi kädessä velvollinen järjestämään kalastuksen ja hoidon. Parikkalan Saaren - Uukuniemen kalastusalueen osakaskuntien suoritteet ovat olleet hallinnon tehtävät ja kalastuslupien myynti. Parikkalan Saaren - Uukuniemen kalastusalueen ja toimialueen osakaskuntien investoinnit ovat olleet suurelta osin ympäristöinvestointeja - kalanpoikasten istuttamista. Alueen kalastuskunnilla käytössä olevat taloudelliset voimavarat ovat olleet vähäiset, joten kalanpoikasten istutus on koettu ainoaksi järkeväksi toimintamuodoksi. Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalueelle on istutettu vuosina 1992-2001 alla olevan taulukon mukaisesti: ISTUTUSLAJI IKÄ KPL Kuha 1 - k 520247 Taimen 2- v ja yli 37898 Järvilohi 2 v 4738 Harjus 1 - k 39047 Planktonsiika 1 - k 121682 Järvisiika 1 - k 37556 Karppi 2 - v 1553 Täplärapu 1 - k/ 1- v/ emo 3273 ISTUTUKSET PSU-KALASTUSALUE 120000 100000 Kpl/vuosi 80000 60000 40000 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 20000 0 Harjus Hauki Planktonsiika Järvisiika Järvitaimen Järvilohi Karppi Kuha Täplärapu Kalalajit Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalueella on panostettu eniten markkamääräisesti kuhaan, taimeneeseen ja planktonsiikaan.
E) TULOKSET Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusaluetta hyödyntää yritystoiminnassaan 6 ammattikalastajaa (ammattikalastajarekisteri). Lisäksi Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusaluetta hyödynnetään vapaa - ajan kalastuksen kautta. RKTL :n tutkimuksen mukaan (Kuinka Suomi kalastaa) Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalueella harrastaa kalastusta 11.199 henkilöä (5.896 ruokakuntaa) vuonna 1997. Kalastusalueen vapaa ajan kalastuksen kokonaissaalis on ollut 288 tonnia, mikä on jakaantunut (tonnit/%) eri kalalajien osalta alla olevan taulukon mukaisesti: KALALAJIT KG (tonnia) % Ahven 144 50,0 Särki 21 7,3 Lahna 10 3,5 Siika 19 6,6 Muikku 39 13,5 Muu kala 1 0,0 Hauki 42 14,6 Kuha 3 1,0 Made 7 2,4 Taimen 2 1,0 YHTEENSÄ 288 100 Rapu 2.000 kappaletta Petokalaa on pyydetty 54 tonnia ja rauhankalaa 234 tonnia. Ahven on laskettu rauhankalaksi, vaikka Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalueella (Karjalan Pyhäjärvi ja Simpelejärvet) on kohtalaisesti petoahventa. Vapaa ajan kalastuksen kalansaaliin osuus pyydyksittäin on esitetty alla olevassa taulukossa: VERKKO KATISKA ONKI PILKKI HEITTOVAPA UISTIN MUU 49,5 10,8 7,3 24,7 3,8 2,8 1,4 Suurin osa saaliista on kalastettu verkoilla ja vapakalastusvälineillä. Ammattikalastuksen saaliit ovat vaihdelleet viime vuosien aikana vaihdelleet 100 tonnin kahta puolta. Saalis on koostunut suurelta osin muikusta. KALASTO Kalaston rakennetta on seurattu muikkutiedustelun (RKTL), hoitokalastus hankkeiden (1999 2001) kirjanpitokalastuksen yhteydessä. Karjalan Pyhäjärvi Muikusta on syntynyt Karjalan Pyhäjärveen viime vuosien aikana vuosiluokkia seuraavasti: -tyydyttävä v.1998 -heikko v.1999 -heikko v.2000
Simpelejärvi Muikusta on syntynyt Simpelejärveen viime vuosien aikana vuosiluokkia seuraavasti: -runsas v.1998 -heikko v.1999 -runsas v.2000 Simpelejärvi, Lemmikonselkä Simpelejärven Lemmikonselkää on talvinuotattu talvella 1998 99. Talvinuottaus tehtiin lahtivesillä syvyysvyöhykkeen ollessa 2 5 metriä. Saalis koostui suurelta osin (96 %) pienestä (keskipaino 13 g) särjestä. Lisäksi oli ahventa, salakkaa, lahnaa, kiiskeä ja kuoretta. Suur Rautjärvi, Losonselkä Suur Rautjärven Losonselältä on talvinuotattu talvella 1999. Talvinuottaus tehtiin lahtivesiltä syvyysvyöhykkeen ollessa 1 6 metriä. Saalis koostui pääosin (94 %) pienestä (keskipaino 18 g) särjestä. Lisäksi saaliissa oli mukana myös kuoretta, muikkua ja ahventa. Pien Rautjärvi Pien Rautjärvellä on talvinuotattu talvella 2000 ja 2001. Talvinuottaus tehtiin koko järven alueella. Saaliista yli puolet oli pientä särkeä. Kuhakanta on voimakas.
F) KALASTUSALUEEN NYKYTILA - ANALYYSI VAHVUUDET - saavutettavuus (6 tie) - tunnettavuus - laajat ja monipuoliset kalavedet - monipuolinen kalasto - paikalliset vahvuudet.simpeleen järvisiika, muikku, ahven, säyne - kotimaiset rapukannat -onnistuneet kuhaistutukset - toimiva yhteislupa alue - veneenlaskuluiskat, rantautumispaikat, retkeilyreitit - ammattikalastus - hanketoiminta (Kärki Leader) MAHDOLLISUUDET - kalastusjärjestelyt - matkailukalastuksen kehittäminen - hoitokalastus rajatuilla alueilla - uusi ohjelmakausi - yhteisaluelakiuudistus - rajajärvet - Hiitolanjoki - Natura - alueet - yhteistyö Venäjän kanssa HEIKKOUDET - säätelemätön kalastus - vinoutunut kalasto rehevillä alueilla - rapurutto - järvien laskut - vedenlaatu ongelmat osalla alueella - veden pinnan korkeus - lääninraja Karjalan Pyhäjärvellä UHAT - kalastajamäärien laskeminen - järjestötoiminnan hiipuminen - valtion kalanhoitomaksutulon vähentyminen - Särkisalmen jätevedenpuhdistamon satunnaispäästöt G) JOHTOPÄÄTÖKSET Parikkalan Saaren - Uukuniemen kalastusalueen vesialueet ovat monipuolisia. On isoja järviä Karjalan Pyhäjärvi ja Simpelejärvet, keskikokoisia järviä (Tyrjänjärvet, Suur ja Pien Rautjärvi) ja satakunta pientä järveä. Lisäksi kalastusalueelta löytyy kuusi (6) rajajärveä (Tyrjä, Ylä Tyrjä, Kurkelanjärvi, Korpijärvi, Suojärvi ja Karjalan Pyhäjärvi). Järvet sijaitset rajavyöhykkeellä ja/tai Venäjän puolella. Karjalan Pyhäjärvi ja Pien Rautjärvi kuuluvat Natura alueisiin. Merkittävin joki on Hiitolanjoki, mikä laskee Laatokkaan. Puolet Hiitolanjoesta kuuluu Rautjärven kalastusalueeseen. Kalastusalue on kunnostanut Joensuujoen. Veden laatu on suurelta osin erinomaista tai hyvää Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalueen järvissä. Suuremmat ongelmat ovat valuma alueilta tuleva hajakuormitus. Kalastusalueella on tehty runsaasti järvien kuivatuksia ja laskuja. Simpelejärvi, Suur ja Pien Rautjärvi ovat laskettu useamman kerran vuosisadan aikana. Myös vedenpinnan korkeuden vaihtelu on aiheuttanut ongelmia Simpelejärvessä. Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalueen järvien luontainen kalasto on monipuolinen ja ainutlaatuinen. Simpeleen järvisiika on paikallinen järvikutuinen siikalaji Simpelejärvessä. Laatokan järvilohi nousee Hiitolanjokeen myös Suomen puolelle. Säynekannat ovat hyvät Parikkalan
Siikalahdella. Ammattimainen talvinuottaus on luonnut hyvän pohjan myös luontaisen kalaston uusiutumiselle (muikku, ahven) Karjalan Pyhäjärvellä ja Simpelejärvellä. Muiden järvien osalta kalasto on vinoutunut sekä säätelemättömän kalastuksen että rehevöitymisen (Pien-Rautjärvi) myötä. Kuhaistutukset ovat antanut erinomaisia tuloksia Simpelejärven yläosassa ja Pien Rautjärvessä. Kuha ei ole esiintynyt luontaisesti Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalueen järvissä. Simpelejärvi on ollut maakuntamme parhain rapujärvi vuosisadan alussa. Rapurutto on tuhonnut kannan. Samoin on käynyt Kirkkolammen kautta levinneille vahvoille rapukannoille Karjalan Pyhäjärvessä 1930 - luvulla. Tällä hetkellä tavataan pyyntivahvoja kotimaisen ravun kantoja yksittäisistä järvistä. Kalastusalueen järviin, Simpelejärvi yläosa, ja Suur ja Pien Rautjärvi, on istutettu vähäisessä määrin täplärapua. Kalataloushallinnon rapustrategian mukaan Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalueen järvissä tulee pidättäytyä täplärapuistutuksista. Viehekalastuksen fyysiset edellytykset (yhteislupa, veneenlaskuluiskat, rantautumisalueet, retkeilyreitit) ovat kunnossa Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalueen järvissä. Pelkkä yhtenäislupa kaikille kalastusalueen järville ei ole kuitenkaan paras ratkaisu kehitettäessä matkailukalastusta esimerkiksi Pien Rautjärvellä. Kalastusalueen suuret järvet, Karjalan Pyhäjärvi ja Simpelejärvet, ovat tärkeitä ammattimaisessa kalastuksessa hyödynnettyjä vesialueita Etelä Karjalassa. Alueella on pitkä perinteet ammattimaisessa talvinuottauksessa. Mahdollisuuksia hyödyntää kalastusalueen järviä on vielä paljon sekä ammattimaisen kalastuksen että matkailukalastuksen muodossa. Kiinnostus yhteisen vesialueen järjestötyöhön on vähentynyt Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalueella kuten myös muilla kalastusalueilla. Uusi yhteisaluelaki antaa mahdollisuuden yhdistellä useita yhteisiä vesialueita toisiinsa. Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalue on ollut jo mukana hanketoiminnassa edellisellä ohjelmakaudella (1995 1999). Simpelejärven järvisiian elvytyshanke ja hoitokalastushankkeet ovat hyviä esimerkkejä hanketoiminnasta. Uusi ohjelmakausi mahdollistaa uudet rahoitusinstrumentit mm. KOR (kalatalouden ohjausrahasto), Leader ja Interreg. Valtion kalanhoitomaksuista ja läänikohtaisesta viehekortista peräisin olevat korvaukset ovat laskusuunnassa. Jos Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalue haluaa kompensoida rahojen vähentymisen, kalastusalueen tulee ohjata vesialueen omistajille kuuluvaa rahaa myös hanketoimintaan.
H) TAVOITETILA VUONNA 2010 TAVOITETILA VUONNA 2001 VUONNA 2010 KOKO ALUE OSA-ALUE/HANKEALUE VAPAA AJAN KALASTUS VALIKOIVA. verkot, vieheet (52 %) VALIKOIMATON. katiska, rysä, nuotta, pilkki, onki, viehe. välikokoverkko väistyvä pyyntimuoto AMMATTIKALASTUS. 1 kg petokalaa + 5 kg rauhankalaa VALIKOIMATON.talvinuotta, nuotta, rysä, verkot. 1 kg petokalaa + 10 kg rauhankalaa VALIKOIMATON.talvinuotta, nuotta, rysä, verkot KALASTO/AMMATTI- KALASTUSJÄRVET. muikku. iso ahven. siika. kuha. järvikutuinen harjus. taimen. järvilohi. petokalojen osuus. hyötykäyttö. vaihteleva jopa ylitiheä. kohtalainen kanta.. istutukset onnistuneet. istutukset onnistuneet KALASTO/MUUT JÄRVET KOKO ALUE. yleistä. muikku. iso ahven. siika. kuha. petokalojen osuus. hyötykäyttö RAVUSTO. rapu. täplärapu KALASTAJAMÄÄRÄT VAPAA-AJAN KALASTUS YRITYSTOIMINTA. ammattikalastus. matkailukalastus. ravustus. pyydetään alamittaisena. pyydetään alamittaisena. 10 20 % kalastokoostumuksesta. 20-30 % kalastosta. särki ja ahvenkalavaltainen. heikko. heikko. saaliskoko alle 0,5 kg. istutukset onnistuneet osittain. 10 %.1 5 %.saalis 5.000 kpl.saalis 0 kpl.laskeva. 6 yrittäjää. 0 yrittäjää. 5 yrittäjä. tasapainoinen kanta. tärkein petokala.. luontaisesti lisääntyvät kannat - pyyntikoko 1 kg. luontaisesti lisääntyvät kannat - pyyntikoko 2 kg. pyyntikoko 2 kg. 30 % kalastokoostumuksesta. 50 % kalastosta OSA ALUE/HANKEALUE.tasapainoinen kalasto.tärkein kalalaji.tärkein petokala.saaliskoko yli 1 kg.luontaisesti lisääntyvät kannat -pyyntikoko 1.5 kg.20 30 % kalastosta.30 %.saalis 10.000 kpl.saalis 10.000 kpl.nouseva. 12 yrittäjää. 2 yrittäjää. 10 yrittäjää
I)STRATEGIAT 1. Uusi toimintamalli. kalatalouden kokonaisvaltainen kehittäminen kalastusalueella. siirrytään entistä enemmän yksin toimijasta hanketoimintaan. mallijärviajattelu. kalavesien taloudellinen hyödyntäminen 2. Kestävä käyttö. valikoimaton kalastus. tasapainoinen ja uusiutuva kalasto. luonnollinen lisääntyminen. terveet kalakannat. tuotto 3. Yhteinen tahtotila. yhteinen näkemys tarpeellisista toimenpiteistä vesialueilla. sitoutuminen 4. Organisaatioiden yhteistyö. kumppanuus - eri osapuolten tasavertaista yhteistyötä yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. yhteistyö - ajattelu - toiminta - tulokset 5. Imagon nosto. kalastusalue toimii aktiivisena kalavesien kehittäjäntahona. kalastusalueen ja sitä myötä myös koko kalatalouden arvon nousu J) TOIMENPITEET KALATALOUDEN KEHITTÄMISEKSI KALASTUSALUEELLA Parikkalan Saaren - Uukuniemen kalastusalue esittää seuraavia toimenpiteitä kalatalouden kehittämiseksi kalastusalueella: 1) YHTENÄISET KALASTUKSEN JÄRJESTELYT. kalastusalueen kokouspäätökset a) Kalalajikohtainen säätely. kuha.kuhajärvet Pien Rautjärvi, Simpelejärvi yläpuoli, Tyrjänjärvi.verkon solmuvälirajoitus 55 mm poislukien muikkuverkot.muut pyydykset - uistin.alamitta 45 cm Pien Rautjärvi, Simpelejärvi, Tyrjänjärvi.muut toimet kuturauhoitus. järvikutuinen harjus. harjuksen parhaat elinalueet Karjalan Pyhäjärvi ja Simpelejärvi verkkokalastus- ja harjuslautakielto. muut pyydykset. alamitta 35 cm. muut toimet
. järvitaimen. järvitaimenalueet syönnösalueet Karjalan Pyhäjärvi ja Simpelejärvi. verkon solmuväli 24 55 mm kielto. muut pyydykset - uistin. alamitta 50 cm. muut toimet. järvilohi. järvilohialueet syönnösalueet Karjalan Pyhäjärvi ja Simpelejärvi. verkot solmuväli 24 55 mm kielto. pinta ja välivesipyynti verkot solmuväli alle 65 mm kielto. uistin pintaveto ( 0 3 m) kielto kesä heinäkuun ajan. alamitta 50 cm ---) 60 cm. muut toimet b)pyydysyksiköinti Pyydysyksiköinnin lähtökohtana on pyydyksen pyyntimuodon vaikutus kalastoon, voidaanko pyydyksestä vapauttaa petokaloja elävänä (hyödyt/haitat) ja pyydyksen teho. Pyydysyksiköinti kirjataan osakaskuntien uusiin sääntöihin. KALASTUSMUOTO VAIKUTUS KALASTOON KALOJEN VAPAUTUS ELÄVÄNÄ PYYDYS- YKSIKÖT Onki ja pilkki särki/ahven kyllä 0 Viehe/uistin petokalat kyllä 1 Matosiima särki/ahven/lahna ei 1.koukut petokalat Täky/iskukoukut petokalat ei 3.koukut Täkysiima petokalat ei 5.koukut Katiska/tiheä kaikenlainen kalasto kyllä 1.silmäkoko < 13 mm Katiska/harva kaikenlainen kalasto kyllä 2.silmäkoko > 19 mm - ei pieniä yksilöitä Rysä/tiheä kaikenlainen kalasto kyllä 2.silmäkoko Rysä/harva kaikenlainen kalasto kyllä 5.silmäkoko - ei pieniä yksilöitä Muikkuverkko pienet kalat ei 2 Harva verkko petokalasto, lahna ei 3.silmäkoko 55 mm > Välikokoverkko petokalasto ei 5.silmäkoko 25 54 mm keskenkasvuiset yksilöt Ressupaulanuotta.ressupaulat kaikenlainen kalasto kyllä 5.tiheä havas ( ) Muikkunuotta muikku -särkikala jää pyytämättä kyllä 10
Trooli kaikenlainen kalasto kyllä 50 Rapumerta passiivinen kyllä 1 c) Kalastuskulttuuri Tavoitteena on monipuolinen kalastus. d) Kalastuslupahinnoittelu. perustana panostukset (investoinnit) kalavesien hoitoon ja kalastuksen järjestämiseen - perusjärvet kalaveden hoitona istutukset - välijärvet kalaveden hoitona istutukset ja kalastuksen järjestely - hoitojärvet kalaveden hoitona kalastorakenteen kunnostus - kestävät hoitojärvet kalaveden hoitona kalastorakenteen kunnostus/ylläpito ja kalastuksen järjestäminen hankkeen aikana ja sen jälkeen - KESTÄVYYS e) Yhteislupa - alueet. erilliset lupa alueet esimerkiksi Pien - Rautjärvi. viehekalastus - saalisseuranta. seisovat pyydykset. ammattimainen kalastus sama hinnoittelu f) Valvonta ja seuranta. kalastusaluekohtainen valvonta myös seisovat pyydykset + kalaston järkiperäisempi hyödyntäminen + luontaisen lisääntymisen varmistaminen (harjus, kuha) + yritystoiminnan (matkailukalastus/ammattikalastus/muu yritystoiminta) toimintaedellytykset paranevat.etelä - Karjalan maaseudun strategia ja toimenpideohjelma 2000-2006 - kalatalouden kehittäminen.kaakkois - Suomen vapaa - ajan kalastuksen kehittämisohjelma 1999-2003 RAHOITUS. kalastusalue, edistämismäärärahat 2) KALASTORAKENTEEN KUNNOSTUS KARUT, RAJATUT, ERILLISET SELKÄVEDET. pilottialueena toimisi Karjalan Pyhäjärvi (Kalliosaarenselkä, Otrapäänselkä). muut alueet -. toimenpidesuositukset - poistettavat kalamäärät. pyyntialueiden selvittely ja pyyntimuodon valinta. sopimukset kalavesien taloudellisesta hyödyntämisestä. mökkiläiset ym. vapaa - ajan kalastajat pääsääntöisesti kevät, kesä, syyskesä. matkailukalastus koko vuosi. ammattikalastus syksy ja talvi valikoimattomat pyydykset. hyödyttämättömän kalan käytön selvitys
. tehokas kalastus valikoimattomilla pyydyksillä (syksy/talvi - isorysä, trooli, nuotta). ylläpitävä kalastus valikoimattomilla pyydyksillä. harkitut petokalaistutukset. seuranta + virkistyskäyttöarvo nousee + yritystoiminnan (matkailukalastus/ammattikalastus/muu yritystoiminta) toimintaedellytykset paranevat.suomen elinkeinokalatalouden rakenneohjelma 2000-2006 - veden luonnonvarojen suojeleminen ja kehittäminen (järvien kunnostukset).etelä - Karjalan maaseudun strategia ja toimenpideohjelma 2000-2006 - kalatalouden kehittäminen RAHOITUS:.osakaskunnat, kalastusalue.kalanhoitomaksut, KOR, Leader 3) JÄRVIEN KUNNOSTUS REHEVÄT VESIALUEET. pilottialueena jatkaisi/toimisi Pien Rautjärvi. muut alueet -. toimenpiteet valuma alueella ja vesistössä. tehokas kalastus valikoimattomilla pyydyksillä (syksy/talvi - isorysä, trooli, nuotta). ylläpitävä kalastus valikoimattomilla pyydyksillä. kalastuksen järjestely (verkon solmuvälirajoitus, kuha alamitta).seuranta + virkistyskäyttöarvon nousu + yritystoiminnan (matkailukalastus/muu yritystoiminta) toimintaedellytykset paranevat. Etelä Karjalan maaseudun strategia ja toimenpideohjelma 2000 2006 ympäristön tilan parantaminen RAHOITUS:. osakaskunta. talkootyö. kalanhoitomaksut. Leader, EAKR 4) TOISTO - JA TÄYDENNYSISTUTUKSET.sovitaan/toteutetaan yhteistä istutuspolitiikkaa - Karjalan Pyhäjärvi ja Simpelejärvi. järvilohi. järvitaimen. järvikutuinen harjus
.seuranta + virkistyskäyttöarvon nostaminen + yritystoiminnan (matkailukalastus/muu yritystoiminta) toimintaedellytykset paranevat.etelä - Karjalan maaseudun strategia ja toimenpideohjelma 2000-2006 - kalatalouden kehittäminen.kaakkois - Suomen vapaa - ajan kalastuksen kehittämisohjelma 1999-2003 RAHOITUS. osakaskunnat, kalastusalue. kalanhoitomaksut 5) RAPU JA TÄPLÄRAPUKANTOJEN VAHVISTAMINEN/HYÖDYNTÄMINEN. koeravustukset. rapujen siirtoistutukset. ravustuksen järjestäminen. keräily, kauppa ja jatkojalostus. rapumatkailu. seuranta +lisätuloja ravustuksesta +yritystoiminnan (matkailukalastus/muu yritystoiminta) toimintaedellytykset paranevat.suomen elinkeinokalatalouden rakenneohjelma 2000-2006.Etelä - Karjalan maaseudun strategia ja toimenpideohjelma 2000-2006 - kalatalouden kehittäminen.kalataloushallinnon rapustrategia RAHOITUS:.kalastusalue, osakaskunnat.edistämismäärärahat.kor 6) RAJAYHTEISTYÖ KALATALOUDESSA. rajajärvien hyödyntäminen.pilottialueena toimisi Karjalan Pyhäjärvi. muut järvet. yhteistyön kehittäminen. kalatapahtumien kehittäminen. matkailun kehittäminen +yhteistyön tiivistyminen
+yritystoiminnan (matkailukalastus/muu yritystoiminta) toimintaedellytykset paranevat.kaakkois Suomen Interreg III A ohjelma 2000-2006 RAHOITUS:.kalastusalue, osakaskunnat.kunta.interreg 7) HIITOLANJOKI JA SIIHEN LASKEVAT JOET + Hiitolanjoen kalastusmatkailun suunnittelu ja kehittäminen. Toiminta Suomen puolella. kalateiden ja kutualueiden suunnittelu. kalakannan kehittämisen suunnittelu. kalakannan nousun seuranta. yhteislupa alueen muodostaminen. kalastuspaikkojen suunnittelu jokivarressa. matkalupalveluiden-/ puitteiden suunnittelu. matkailustrategiat ja markkinointisuunnitelma. Toiminta Venäjän puolella. esteaidan poistaminen. Hiitolanjoen kunnostuksen aloittaminen Venäjällä. kalastuksenvalvonnan järjestäminen. kalastoon liittyvä tutkimustoiminta + virkistyskäyttöarvo nousee + uudet kalastuskohteet + yritystoiminnan (matkailukalastus/muu yritystoiminta) toimintaedellytykset paranevat.suomen elinkeinokalatalouden rakenneohjelma 2000-2006 - veden luonnonvarojen suojeleminen ja kehittäminen (jokien kunnostukset).etelä - Karjalan maaseudun strategia ja toimenpideohjelma 2000-2006 - kalatalouden kehittäminen.kaakkois Suomen vapaa ajan kalastuksen kehittämisohjelma 1999 2003.Kaakkois Suomen Interreg III A 2000 2006 RAHOITUS:.osakaskunnat, kalastusalue.kor, Interreg, Tasic.talkootyö 8) MUUT JOKIEN KUNNOSTUKSET. elinympäristön parantaminen arvokaloille
. lisääntymisalueet. suoja alueet. virtauksen ohjaus. seuranta + virkistyskäyttöarvo nousee + uudet kalastuskohteet + yritystoiminnan (matkailukalastus/muu yritystoiminta) toimintaedellytykset paranevat.suomen elinkeinokalatalouden rakenneohjelma 2000-2006 - veden luonnonvarojen suojeleminen ja kehittäminen (jokien kunnostukset).etelä - Karjalan maaseudun strategia ja toimenpideohjelma 2000-2006 - kalatalouden kehittäminen.kaakkois Suomen vapaa ajan kalastuksen kehittämisohjelma 1999 2003.Kaakkois Suomen Interreg III A 2000 2006 RAHOITUS:.osakaskunnat, kalastusalue, Te keskuksen kunnostusrahat.kor, Interreg.talkootyö 9) OSAKASKUNTIEN YHTEISTYÖ. pienet ja/tai toimimattomat osakaskunnat. pilottialueena toimisi Joukion osakaskunta. muut alueet -. vesialueiden yhdistäminen (kiinteistön muodostamislaki). määräenemmistöpäätös. erillinen kiinteistötoimitus. uusi yhteinen vesialue (järjestäytymätön osakaskunta). osakaskunnan kokous ja sääntöjen hyväksyminen. seuranta + hallinnon yksinkertaistaminen + kalavesien parempi hyödyntäminen + kalastusmahdollisuudet säilyvät/lisääntyvät osakkailla ja muilla käyttäjäryhmillä.etelä - Karjalan maaseudun strategia ja toimenpideohjelma 2000-2006 - kylien kehittäminen RAHOITUS:.kalastusalue, osakaskunnat.edistämismäärärahat.esr 10) AMMATTIMAISEN KALASTUKSEN KEHITTÄMINEN
. kalastajien yritystoiminnan kehittäminen. koulutus ja tiedotus. ammattimaisen kalastuksen toimintaedellytysten parantaminen. seuranta + kalastusammatin monipuolistaminen + kannattavuuden kasvattaminen + toimintaedellytysten parantaminen + osaamisen ja tietouden lisääminen.etelä - Karjalan maaseudun strategia ja toimenpideohjelma 2000-2006.Suomen elinkalatalouden rakenneohjelma 2000-2006 RAHOITUS:.KOR 11) SUHDE - JA TIEDOTUSTOIMINTA a) Sisäinen suhdetoiminta. kalastusalueen hallitus ja jäsenet. tiedottaminen, perehdyttäminen ja koulutus b) Ulkoinen suhdetoiminta. asiakkaat, viranomaiset, kunnat, tiedotusvälineet ja suuri yleisö. tiedotteet mm. hanketoiminta. esitteet - yhteisluvat - kalapaikkaopas - internet. erilaiset tilaisuudet c) Sponsorointi. yritykset + kalatalouden tunnettavuuden lisääntyminen + halutun imagon luominen + kalataloudessa toimivien etujen yhdistäminen.kaakkois - Suomen vapaa - ajan kalastuksen kehittämisohjelma 1999-2003 RAHOITUS. kalastusalue, yritykset. edistämismäärärahat. ESR K) TOTEUTUS Kalastusalueen hallitus käynnistää osakaskuntien kanssa kehityskeskustelut käyttö ja hoitosuunnitelmien toimenpiteiden toteuttamiseksi Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalueella. Osakaskunnat tunnistavat muutostarpeen tai mahdollisuuden kalatalouden kehittämiseksi vesialueillaan.
L) SEURANTA Kalastusalueen hallitus vastaa toimenpiteiden seurannasta yhteistyössä kalatalouden sidosryhmien kanssa. KALASTUSALUEEN RAHAPROSESSI Parikkalan Saaren - Uukuniemen kalastusalueen rahaprosessi kuvaa minkälaisia rahavirtoja kulkee kalastusalueella ja mitä mahdollisia vaikutuksia toiminnan kehittämisellä on rahavirtoihin. Nykytilanne Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalueen rahavirrat koostuvat kalastusalueen määrärahasta, kalastusalueen vieheluvan myynnistä, omistajakorvauksista ja viehekorttipalautuksista. Alla olevaan kaavioon on kerätty edellä mainittujen rahojen kertymien kehitys vuosilta 1994-2001. Tulot viehekortista vuodelta 2001 ja oman luvan tuotto perustuvat arvioon. PSU KALASTUSALUE RAHAVIRRAT 160000 140000 120000 100000 Mk 80000 60000 Oma lupa Viehekortti Om.korvaus Määräraha 40000 20000 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Vuodet Kalastusalueen rahavirrat ovat vaihdelleet 100.000 150.000 markan välillä. Kalastusalueen määräraha ja oma luvan tuotto on käytetty yhteisiin toimenpiteisiin kalastusalueella. Muut tulot on jaettu vesipinta - alojen mukaan vesialueen omistajille. Osakaskuntien rahavirrat (oma luvan myynti) ovat olleet vuosittain yhteensä noin 136.000 markkaa (arvio/ 0,8 py/ha * 17000 ha * 10 mk). Lisäksi on laskettava kalastusalueen rahavirtoihin myös vapaa - ajan kalastuksen saaliin arvo, kalastuskustannukset, ammattikalastuksen arvo ja hankerahoitus. Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalueen vapaa - ajan kalastuksen saaliin arvo on ollut noin 1.8 miljoonaa markkaa (RKTL 1998). Kalastuskustannukset ovat olleet noin 0,6 miljoonaa markkaa (Parikkala Saaren - Uuku-
niemen kalastusalueen kalastustiedustelu v.1989). Ammattikalastuksen arvo on ollut yli miljoona markkaa. Kalastusalueen kautta on kulkenut hankerahoitusta 80.000 markkaa. Kalastusalueen yhteinen rahavirta on ollut vuosittain noin 3,6 miljoonaa markkaa. Uusi toimintamalli Kalastusalueen kautta kulkeville rahavirroille tulee saada mahdollisimman suuri hyöty. Yksittäisistä toimenpiteistä (pelkästä rahojen jaosta vesialueenomistajille) siirrytään kehittämishankkeisiin, missä kalastusalueen rahavirrat voivat toimia hankkeiden omarahoitusosuutena. Hanketoiminnan myötä rahavirrat kalastusalueella kasvaisivat. Alla olevaan taulukkoon on kerätty hanketoiminnan mahdollisia muita vaikutuksia rahavirtoihin kalastusalueella. HANKETOIMINTA HYÖTYJÄT MK. Yhtenäiset kalastuksen järjestelyt. osakkaat (osakaskunnat) 10000 - luontainen lisääntyminen. vapaa - ajan kalastajat - virkistyskäyttöarvon nousu. matkailukalastus - 10.000 mk. Kalastorakenteen kunnostus - 5.000 ha x 10 kg = 50.000 kg - 20 mk/kg. Järvien kunnostus rehevät vesialueet - virkistyskäyttöarvon nousu - 50.000 mk/kohde. Toisto - ja täydennysistutukset - virkistyskäyttöarvon nousu. Rapu/täplärapukantojen vahvistaminen/ hyödyntäminen - 20.000 kpl x 10 mk. Rajayhteistyö kalataloudessa - kalastuskilpailut 2 kpl - 200 osallistujaa x 250 mk. Hiitolanjoki ja siihen laskevat joet - 3.000 lupaa x 100. Muut jokien kunnostukset - 50 lupaa x 100. Osakaskuntien yhteistyö - osakaskuntien yhdistyminen - hallintokustannusten säästö - 1000 mk/osakaskuntaa - 10 osakaskuntaa. Ammattimaisen kalastuksen kehittäminen. ammattikalastus. matkailukalastus. vapaa - ajan kalastus. osakkaat (osakaskunnat). ammattikalastus. matkailukalastus. vapaa - ajan kalastus. osakkaat (osakaskunnat). osakkaat (osakaskunnat). vapaa - ajan kalastajat. matkailukalastus. ravustajat. matkailukalastus. kunnat. matkailukalastus 1000000 50000 10000 200000 100000. matkailukalastus 300000. vapaa ajan kalastajat. osakkaat (osakaskunnat). vapaa ajan kalastajat 50000. osakkaat (osakaskunnat). osakkaat (osakaskunnat) 10000. ammattikalastus 300000
- 50000 mk x 6 kalastajaa. Suhde - ja tiedotustoiminta. koko kalataloussektori 20000 - tunnettavuuden lisääntyminen YHTEENSÄ 2050000 Kalastusalueen yhteiset rahavirrat voisivat lisääntyä ed. mainituilla toimenpiteillä noin 2 milj.markkaa.