KUOKKANEN. 5.80 /kpl. Vastatuulessa soitetaan. Pohjisfutis SIVU 3. Suomen historiaa. Batman rules! SIVU 5. Turistin tärkeimpiä sanoja SIVU 14

Kuokkalan Asukkaat ry:n kulttuuri- ja tiedotuslehti Pohjisfutis SIVU 3 KUOKKANEN Kesäkuu Suomen historiaa Vastatuulessa soitetaan Batman rules! SIVU 5 ja lauletaan SIVU 12 SIVU 10 K 2009 23. vuosikerta www.kuokkala.org Turistin tärkeimpiä sanoja SIVU 14 Polttolinja 7, 40520 Jyväskylä puh. 010 425 6000, fax 010 425 6009 KESÄKUUN TARJOUS! SEBAMED-sarjan UUTUUDET 5.80 /kpl (norm. 6.90 ) Sebamed Olive Face&Body wash 200ml * Kuivan ja herkän ihon pesuun, kasvoille ja koko vartalolle * Oliiviöljy ja pantenoli sitovat kosteutta ja ehkäisevät ihoärsytystä (norm. 5.95 ) Sebamed Spa 200ml * Virkistävä tuoksu, tuulahdus ylellistä kylpylän raikkautta * Lummeuute rauhoittaa * Pesee tehokkaasti, mutta hellävaraisesti Lisää tarjouksia löydät www.kuokkalanapteekki.fi Palvelemme ma-pe 9-19 ja la 10-16

2 Pääkirjoitus Ilkeyttä, pahuutta vai huomionkipeyttä Kevään edistyessä liikkuminen vilkastuu ja nuorten tekemät kolttoset lisääntyvät - Kuokkalassakin. Särjetään yhteiseen käyttöön tarkoitettuja rakenteita ja esineitä, töhritään rakennuksia ja aitoja, mopoillaan kevytväylillä usein humalassa, sytytetään luvattomia nuotioita ja käsitellään tulta muutoinkin piittaamattomasti, lasipulloja rikotaan ajoteille ja luontoon sekä pahoinpidellään ja ryöstetään avuttomia lähimmäisiä. Jos asuisimme sodan tuhoamassa sekasortoisessa maassa, edellä lueteltu olisi jotenkin ymmärrettävää, mutta maassa, jossa koko kansalla on ollut lukutaito ja korkealle arvostettu sivistys jo pitkään, ilmiö on käsittämätön. Jos asuisimme helteisessä Australiassa tai vapaan asekulttuurin Yhdysvalloissa, olisimme ajat sitten polttaneet tai ampuneet toisemme, tai hyvällä onnella toinen puoli kansalaisista oli kaltereiden takana ja toinen puoli vahtisi edellisten joikaista liikettä. Eihän nämä jyväskyläläisten kolttoset toki ole verrattavissa koko maailman ase-, ihmis- tai huumekauppoihin taikka suuriin taloudellisiin rikokoksiin, joissa ihmisen rajaton ahneus on tekosten pääsyynä. Jyväskylässä on mahdollista harrastaa kaikenlaista. Tällaista tarjontaa ei ole joka kylässä. Liikuntaa ja kulttuuria on jokaiseen lähtöön. Jokainen voi hyödyntää vahvuusalueensa laillisella tavalla. Kaupungissa on lisäksi paljon tekemätöntä työtä. Tämän kerron erityisesti lasten ja nuorten vanhemmille. Ei ole kenenkään etu, että kaupunkikeskukset varustetaan tuhansilla valvontakameroilla ja rakennusten väliin pystytettävillä korkeilla aidoilla. Eiköhän sotilaita, poliiseja, turvamiehiä, vartijoita ja muita pelastajia ole jo aivan riittävästi. Aarre Mäkelä Kuokkalan Asukkaat ry Hallitus 2009 - hallitus@kuokkala.org Pirjo Jämsen-Ahonen Kauko Järvinen Marko Kauppinen Laila Koivunen Gloria Lapitan Erkki Metsä Aarre Mäkelä Jouko Savolainen Pirjo Savolainen Eini Tuupainen vpj. sihteeri jäsen jäsen jäsen jäsen pj. jäsen jäsen jäsen Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kuokkala.org Jäsenmaksut 2009: 5 Tili: 104530-180843 Liity jäseneksi maksamalla jäsenmaksu yhdistyksen tilille ja ilmoittamalla yhteystietosi (nimi, osoite, puhelin, email) tilisiirron viestikentässä. Kuokkanen-lehti Kuokkanen on Kuokkalan Asukkaat ry:n kustantama ja julkaisema voittoatavoittelematon tiedotuslehti, joka jaetaan kuukausittain kotitalouksiin ja yrityksiin asukasyhdistyksen toimialueelle Kuokkalaan. Levikki 10.000 kpl. Painopaikka: Kisapaino oy, Kiuruvesi. Jakeluhäiriöt: Erkki Metsä / 050-5857920. Kuokkasen toimitus: toimitus@kuokkala.org www.kuokkanenlehti.net Kirsti Leskinen toimittaja kirsti.leskinen@kuokkala.org puh. 040 717 4061 Valmiit jutut ja materiaali toimitukselle viimeistään kuukauden 20 päivä. Leskinen Design taitto ja mainosvalmistus aineisto@kuokkala.org puh. 0400-867227 Ilmoitusaineisto mainosvalmistukseen viimeistään kuukauden 20. päivä. Erkki Metsä mainosmyynti ja jakelu erkki.metsa@kuokkala.org puh. 050 585 7920 ILMOITUSAINEISTOVAATIMUKSET 2009 www.kuokkala.org Sanomalehtiasetuksin tehty painovalmis PDF-tiedosto. Fontit mukana (ei True Type kirjasimia) tai konvertoituna. Värit prosessi CMYK-muodossa (ei spot RGB:tä). Kuvat 300 dpi resoluutiolla.eps- tai.tiff-muodossa, ilman ICC-profiileja. Koottavista, korjattavista tai viallisista aineistomateriaaleista veloitetaan erikseen tarvittaessa. Mediakortti nyt myös netissä: www.kuokkanenlehti.net Kuokkanen ei ilmesty heinäkuussa - seuraava lehti ilmestyy elokuussa Kuokkalan Asukkaat ry Stipendit Tunnustukseksi reilusta kaveruudesta Kuokkalan Asukkaat ry myönsi stipendejä Kuokkalan koulujen 6. ja 9. -luokkalaisille. Tikka: Juuso Kinnunen (6A), Leo Wargelin (6B) ja Heikki Hirvonen (6C). Pohjanlampi: Pipsa Lievonen (6A), Ahdiya Naderi (6B) ja Ruqia Rahmani (6C) Kuokkalan koulu: Liukkonen Jaakko (9A), Heikkilä Konsta (9B), Sofizade Mojtaba (9C), Kulmala Veera (9D), Kuntsi Severi (9E), Kinnarinen Petra (9F) ja Toivanen Jenna (9G) Onneksi olkoon! Eskilstuna Kuokkalan Asukkaat ry:n Eskilstunan matka kaupungin 350 -vuotisjuhlaviikolla kesäkuussa on peruuntunut vähäisen osanottajamäärän vuoksi. Sanakirja Onnittele orpanoitasi! MIKÄ IHMEEN ORPANA? Orpana on tietenkin serkku, sukulainen tai vähintään kestiystävä, mikäli sanakirjaan on uskomista. Orpana lienee samaa kantaa kuin sana orpo eli isätön ja äiditön, osaton onneton. Onnellinen on se, jolla on isä. Isästä ja äidistähän jokainen meistä on syntynyt, ihmisiä kun olemme, siis voimme olla onnellisia ja osallisia elämään. Isä on tarkoittanut kielessämme alun alkaen urosta ja miestä yleensä ja sittemmin erittäin kunnioitettavaa ja hiukan pelottavaakin luonnonvoimaa, ukkosta, ja jopa jumaluutta. Puhummehan yhä edelleen Taivaallisesta Koppari Kirpputorilla ja muuallakin TULI KÄYTYÄ AINOLAN kirpputorilla, jonka kuokkalalaiset järjestöt järjestivat. Oli siellä myyjiä ja tavaraakin tarjolla. Kun tulin kotipihalle naapuri tokaisi, että ostit taas. Ostin, käytettyä ja kierrätettyä. Myyjiä oli ja ohjelmakin oli leppoisaa. Ismo Puhakka lauloi, haitaristi soitti vanhaa tanssimusiikkia ja maahanmuuttajien poikien porukka palloili pihassa. Mutta yhtä puuttui, osallistujia ja ostajia olisi saanut olla enemmän, Syystä tai toisesta väki ei liikkunut. Samaan aikaan oli kuulemma kuusi Isästä. Isän nimi on joissakin sukukielissämme ollut ati, joka tunnetaan Pohjois-Savossa ja Kajaanin seuduilla merkityksessä appi eli puolison isä. Ati lienee sanakirjan mukaan ollut jonkinlainen erityinen hellittelynimi isälle. Jossain päin tunnettu teonsana atimoida tarkoittanee siten hellittelyä ja hyväilemistä. Isän ja apen lisäksi muita miespuolisia sukulaisia ovat muun muassa eno ja lanko. Eno eli äidin veli on ollut alun alkaen sanasta enä eli iso johdettuna isoveli eli vanhempi veli. Nykyisin sanaa eno käytetään äidin veljestä erottelematta nuorempaa tai vanhempaa veljeä. Isän kirpputoria eli loppista. Joku kyllä uhosi, että kyllä tämä vielä toisenkin kerran järjestetään. Myyjiä on vaan vaikea houkutella, jos ostajia ei ole. Ainolan kahvila aukesi ja siellä on mukava piipahtaa ja katsella kaupunkia järven tältä puolelta. Tarjonta on tosin vähäistä, kahvia ja olutta, eihän sillä teatterilla taida olla varoja suuresti satsata, mutta miljöö on aivan ehdoton. Jotenkin itse kaipaisi tohinaa ja toimintaa enemmänkin. Olisiko vaikka kulttuuri-ilta silloin tällöin kahvilassa Valon torikahvila Valo avaa kesäkuun alussa torikahvilan Kuokkalan liikekeskuksen torilla. Avoinna lauantaisin. Tervetuloa! Vitsi! Radion säätiedotus lupasi heleitä heinäpoutia. Ennuste ei kuitenkaan pitänyt paikkaansa, vaikka isännät jo pistivät heiniä kumoon. Vettä tuli kaatamalla. Ellantuvan Matti sieppasi radion syliinsä, kantoi sen portaille räystään alle ja komensi: -Katto nyt siinä onko se poutaa. Lehden vitsit naurukouluttaja Vesa Karvisen arkistosta. Kiitos. velihän on puolestaan setä. Lanko eli sisaren mies on aiemmin tarkoittanut yleensä naimisen kautta saatua sukulaista, heimolaista, pikkuserkkua, mutta rajautunut sittemmin tarkoittamaan vain sisaren miestä. Kiinnostavaa olisi tietää, kuinka paljon nuorimmat suomen kielen puhujat käyttävät sanaa lanko, joka on ikäisteni luontevassa käytössä. Tässä tällä kertaa muutamia miespuolisia sukulaisia, joista pappa isän ja isoisän nimityksenä on lainaa ruotsin kielestä. Tänään, kun tätä juttua kirjoitan, on miniäni nimipäivä. Lähdenpä häntä onnittelemaan. Muistathan Sinäkin, hyvä Kuokkasen lukija, onnitella orpanoitasi? Aurinkoista kesää Kuokkasen lukijoille toivottaa Marja-Leena Koppinen tai trubaduureja. Avoin esiintymistila halukkaille. Kesän tullen sitä ajattelee, että voi kunpa torille tulisi myyjiä ja elämää. Kirkko nousee huimaa vauhtia. Se on kuin kasvi, kasvaa kevään mukana. Toivottavasti on hyvin lannoitettu, että kestää arjen tyrskyt. Piakkoin on kirkon harjannostajaiset. Ja näemme työn tulokset. Kesä Kuokkalassa on loistoaikaa. Uimarannat ovat kävelymatkan päässä, Päijänne ja veneily on lähellä, kaupat ja palvelut vieressä, golfia ja pesäpalloa voi iskeä. Kunpa saisi sen kirkkotorinkin toimimaan. Monet kaipaavat kesämökille, itse en. Kuokkala riittää. Sauna lämpiää ja terassilla voi kuvitella olevansa maalla tai kun kävelee talon toiselle puolen keskellä kaupunkia. Koppari

Kesäkuu 2009 KUOKKANEN Kuokkalan Asukkaat ry:n kulttuuri- ja tiedotuslehti www.kuokkala.org 23. vuosikerta Pohjanlampi-futisturnaus KIRSTI LESKINEN Mitä kuuluu kesääsi Kuokkalassa? Tony Melville (Lohikoski) Turnauksen päätteeksi joukkueet Athletico Sivutasku, FC Merirosvot, FC Taikapallo, FC Tikka, FC Ressut, Kuokkala FC ja FC Tulipallot kävivät pokkaamassa pokaalinsa Taikapallo Pohjisturnauksessa Toukokuun puolivälissä Pohjanlammen koulun kentällä vilisi ja raikui. Noin sata kuokkalalaista päiväkotilasta kuudesta päiväkodista vietti mukavaa retkipäivää. Eikä siinä kaikki. Meneillä oli jo toistamiseen Pohjanlammen päiväkodin Teijo Paanasen ideoima Pohjanlampi- futisturnaus, jonka ideana on viettää hauska aamupäivä omista taidoista nauttien, kavereita kannustaen ja tutustuen samalla tuleviin koulukavereihin. Näin kertoi Mika Mäntyvaara Taikalampun päiväkodilta. Tarkoitus on taas pitää yhdessä hauskaa, juosta pallon perässä paidat hulmuten ja kannustaa omia joukkueita mahtaviin suorituksiin. Viime vuonna oli mahtava tunnelma, kun kenttä oli täynnä kannustajia ja pelaajia. Pisteitä emme laske, eikä joukkueita sijoiteta lopputaulukossa mihinkään järjestykseen. Tuomarit hoitavat pelien kulut, joten valmentajien tehtäväksi jää ainoastaan pelaajien vaihtamisen. Tuomareina toimivat päivähoitoalan opiskelijat. Kentällä on kuusi pelaajaa sekä maalivahti. Vaihtoja saa suorittaa vapaasti ja kaikille innokkaille löytyy peliaikaa. Otteluissa lasketaan maalit ja tuomari kertoo lopputuloksen pelin jälkeen, mutta turnauksesta ei tehdä sarjataulukkoa eli mikään joukkue ei voita turnausta, eikä mikään häviä sitä. Jokaiselle joukkueelle jaetaan pelien päättymisen pokaali, joka sitten käy näytillä esim vuorokauden ajan jokaisen eskarilaisen kotona. Mukana olivat Taikalampun, Pohjanlammen, Kuokkalan, Tikan, Aarresaaren ja Nenäinniemen päiväkodit. Joukkueita oli yhteensä seitsemän: Athletico Sivutasku, FC Merirosvot, FC Taikapallo, FC Tikka, FC Ressut, Kuokkala FC ja FC Tulipallot. Kirsti Leskinen Käyn pari kolme kertaa Viherlandiassa. Tykkään laittaa pihaa. Ainakin kerran kesässä käyn golfaamassa. Kati Sainio (Jyskä) Kesäkuun alussa on lasten leiri Ainolassa, olen siellä ohjaajana. Sitä odotan kovasti. Käyn myös kesäteatterissa Ainolassa. Lasten kanssa mennään katsomaan Rölliä. Kimmo Ojala (Palokka) Käyn Ainolan kesäteatterissa katsomassa Jääkärin morsiamen 18.7. Golfaamassa käydään ja tietysti Viherlandiassa. Jorma Ruhtila (Ainola) Aina pelin päätteeksi joukkueet kättelivät toisensa Kesä kuluu pesäpallon tuomaritarkkailijana Yrttisuon kentällä. Fatberdhe Hetemaj oli Jyväskylässä 20.4.2009 Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimiston Palapeli2- projektin kutsumana. Palapeli2- projekti on ESR-osarahoitteinen maahanmuuttajien kotoutumisja koulutusprojekti, jota myös Jyväskylän kaupunki osaltaan rahoittaa. Toukokuun lehdessä todettiin virheellisesti, että Hetemaj olisi ollut monikulttuurikeskus Glorian vieraana. Oho! TAIKAPALLON EDUSTAJAT MILJA Malkasaari, 7, Viivi Kosonen, 6, Perttu Kauhanen, 6 ja Eetu Manninen, 6 ovat kaikki eskareita, jotka aloittavat syksyllä koulunkäynnin Pohjanlammen koulussa. Miljan mielestä turnauspäivässä hauskinta oli kantaa banderollia, kun porukka matkasi päiväkodilta Pohjanlammen kentälle. Se mahtoi olla FC Taikapallossa pelasivat myös Viivi Kosonen, Perttu Kauhanen, Eetu Manninen ja Milja Malkasaari myös juhlallinen näky! Milja harrastaa tanssia ja pianonsoittoa ja uintia. Viivi harrastaa jalkapalloa myös vapaa-ajalla. Harjoituksissa hän käy Tikan kentällä. Viimeksi pelattu peli voitettiin, kertoi Viivi tyytyväisenä. Perttu oli turnauspäivään todella tyytyväinen. Hän teki yhteensä kuusi maalia, joista viisi tuli yhdessä ottelussa. Hän harrastaa pesäpalloa ja jääkiekkoa. Eetulla sattui turnauspäivänä vielä kaverin synttärit. Hän harrastaa jalkapallon lisäksi telinevoimistelua, joka on loppumassa. Syksyllä jatkuu jääkiekko. Kalevi Lehtinen (Yrttisuo) Keski-Suomen pesäpallotuomareiden puheenjohtajan tehtäviä voi hoitaa myös Yrttisuolla. Pelit näkee ikkunasta ja kuulee selostukset, komppaa Jorma kaveriaan.

4 Ennustaja Kuokkanen nnustaja-eukon elämä ei ole Ekadehdittavaa. Huomasin sen Vappuna, jolloin oli kesäinen hellepäivä, vaikka uskoin vanhojen merkkien luotettavuuteen ja ennustin kylmää Vappua. Nopeasti ne lumet ja jäät häipyivät ja leskenlehdet, aivan kuin minua uhmaten, edellisen kevään tapaan Ainolan rinteessä puhkesivat kukkimaan. Kymmenessä päivässä, joka jää kirjoittamisen ja lehden ilmestymisen väliin, ehtii luonnossa tapahtua yllättäviä asioita. Kaikesta huolimatta aurinko ja lämpö ovat hyvä asia. Ne ovat saaneet huhtikuussa parvekkeelleni istuttamat lähetyssaarnaajan kukat avaamaan kellomaiset kukkaterttunsa. Ruusupavut, jotka ovat olleet jokakesäisiä kasvatettaviani vuosikymmenet, jäivät edellisenä kesänä kylvämättä, mutta nyt saan taas ihmetellä niiden kasvuvauhtia. Nehän voivat kasvaa jopa parikymmentä senttiä päivässä. Vaativat kyllä tavallista voimakkaamman mullan ja paljon valoa kasvupaikalleen. Syyskesällä saa ihastella kukkien lisäksi pitkiä palkoja, ja niiden sisältä paljastuvia violetin värisiä papuja. uokkalan kartanon kevään Kkonserttisarjan lopetti cembalolla soitettu barokkimusiikki. Siihen liittyi kauniisti puettujen, sirosti liikehtivien hovineitojen tanssiesitys. Konsertin jälkeisessä kahvitilaisuudessa kuulimme, Venäjällä koulutuksen saaneelta koreografilta, mielenkiintoisia asioita pitkästä koulutuksesta ja työn saanti mahdollisuuksista tanssijan uralla. Ei riitä, että osaa tanssia. Pitää hallita painonsa ja oikeat liikkeet. Moni joutuukin keskeyttämään. Koulutuksen alkuvaiheessa sisäoppilaitoksissa asuvien, pitkiä aikoja vanhemmista eroon joutuvien lasten keskeyttämisen yksi syy on koti-ikävä. A inolassa, kokeilumielessä järjestetty myyjäis-kirpputori tapahtuma, ei vetänyt ostajia. Myyjiä ja myytävää kyllä oli riittämiin. Olisiko ollut sopimaton ajankohta, vai se, etteivät ihmiset lue Kuokkasen mainoksia. Olen kuullut etteivät kaikki edes avaa lehteä, vaan vievät sen mainosten mukana roskiin. Ehkä kirpputorejakin alkaa olla liikaa, ja jokaisella myös pois heitettävää. len iloinnut siitä, etten ole Opoliitikko, vielä vähemmän kaupunginvaltuutettu. Kyllä siellä äänestykset ovat meikä mummosta niin sekavia, että takuuvarmasti äänestäisin tyhjää, kun en ymmärtäisi, mitä nappulaa säätimestä pitäisi painaa. Lehterillä on mukava seurata sitä teatteria, jossa jotkut valtuutetut istuvat mykkänä myhäillen, toisten tuodessa itseään tykö ilman varsinaista asiaa. Lehteri yleisö tietää aina parhaiten, miten kaupungin asioita ja taloutta pitäisi hoitaa. Odotan mielenkiinnolla mitä tuleman pitää tuossa Valtiontaloasiassa. Jos tuo kyseinen talo olisi puinen, uskon sen jo syttyneen muutaman kerran palamaan, noin vain vahingossa, ukkosen sytyttämänä. Onhan niitä vahinkoja sattunut ennenkin, kun tarpeeksi kauan on suojeltu ja jahkailtu. läkaupunginyössä en pal- riehunut, mutta jouduin Yjon silti Kirjailijatalolle mennessäni turvamiesten pysäyttämäksi. Katselivat laukkuani pyöränkorissa himoiten, päästäkseen tutkimaan sisältöä. Kysyttyäni, meinaavatko he mummojakin syynätä, oli vastaus myönteinen. Kerrottuani minne olen menossa, ja ettei laukussani ole muuta nestettä, kuin Päijännettä muovipullossa, antoivat luvan mennä portista. M enomatkalla ihailin nuorisoa ilta-aurinkoisessa Kirkkopuistossa, jossa he istuivat pienissä piknikporukoissa, mutta en enää tulomatkalla. Äänekkään, oluttölkkejä, pulloja, tyhjiä pitsalaatikoita ja mäyräkoirannahkoja ympäristöön levittelevän nuorison ohitin melkein pelonsekaisin tuntein. len muuttunut nuorison Otuomitsijasta ihmettelijäksi. Ihmettelen mistä heillä riittää rahaa juominkeihin ja tupakkaan, ja mistä tuollaiset lapsenkasvoiset tytöt ja pojat saavat noita aineita. Ihmettelen myös sitä, miten me osattiin iloita nuorena ilman olutta ja tupakkaa. Rahat piti säästää vaatteisiin ja opiskeluun, jos aikoi saada ammatin. Uusista kengistä ja pitkän säästämisen jälkeen saadusta polkupyörästä iloittiin joukolla. n haluaisi kaikkea omal- nuoruuteni ajalta, mutta Eta monta asiaa voisin palauttaa tähänkin aikaan. Kohteliaisuus, vanhempien kunnioitus ja siisteys - myös kielenkäytössä - olisivat ilmaiseksi opittavia taitoja tulevaisuuden varalle. Mutta. Ajanratasta ei voi kääntää. Pitää yrittää mukautua tähän aikaan, vaikka sen ihmettely tekee joskus hyvinkin kipeää. aikesta huolimatta, toivon Kiloisia kesäisiä tapahtumia ja tapaamisia joita on luvassa moneen makuun. Pidetään Jyväskylä siistinä, liikunnallisena kaupunkina. urinkoisin ajatuksin Aino- Alan mummo. Laulut täyttävät taas Survo-Korpelan ladon JYVÄSKYLÄN TEATTERIYHDISTYS KULISSI ry tuo taas tuttuun tapaan ladolle kaksi musiikkinäytelmää. Lastennäytelmässä nähdään Peter Panin seikkailuja ja aikuisille on luvassa ehdottomaan klassikkokategoriaan kuuluvan Leevi And The Leavings yhtyeen kappaleita. Survo-Korpelan tunnelmallisessa miljöössä ja perinteisessä latoteatterissa nähdään, sekä Kulissin vanhoja konkareita, että uusia tulokkaita tuttuun tapaan livebändin säestyksellä. Mikä-Mikä-Maassa seikkaillaan J. M Barrien kirjoittama Peter Pan ilmestyi ensimmäisen kerran samannimisenä näytelmänä vuonna 1904. Näytelmä ilmestyi kirjana vuonna 1911 nimellä Peter Pan and Wendy. Peter Pan musiikkinäytelmän käsikirjoitus on syntynyt Kulissi-ryhmän improvisaatioiden pohjalta, ja sen ovat kirjoittaneet Anumaaria Tulla ja Riitta Vehmas. Musiikin säveltäjänä ja ohjaajana toimii Jussi Siukola. Peter Pan on poika, joka ei koskaan halua kasvaa aikuiseksi. Hän on kotoisin Mikä-Mikä-Maasta. Leena ja Mikko taas ovat aivan tavallisia lapsia aivan tavallisesta perheestä. Heidän ympärillään aikuisten maailma on lähellä, ja se asettaa heille paineita kasvaa aikuisiksi hieman liian pian. Eräänä iltana Leenan ja Mikon maailma mullistuu. Heidän iltasatunsa muuttuu todeksi, ja päättyy huimaan matkaan Mikä-Mikä-Maahan, jossa he yhdessä Peter Panin ja kadonneiden lasten kanssa kokevat elämänsä seikkailun. Peter Pan Seikkailuja, vaaroja ja jännitystä Mikä- Mikä-Maassa tarjoavat krokotiili, merirosvot ja tietysti julma Kapteeni Koukku. Leena ja Mikko pääsevät mukaan kadonneiden lasten ja hurjan merirosvojoukon väliseen taisteluun. Kuka voittaa? Onko hyvä aina hyvä, ja onko paha pelkästään paha? Ovatko viholliset sittenkään niin erilaisia? Kulissin Mikä-Mikä-Maa on tulvillaan vauhtia, musiikkia, tanssia ja liikuntaa. Näyttämöllä nähdään yli 60 lasta ja nuorta näyttelemässä, laulamassa ja soittamassa. Leevi And the Leavings - klassikkobiisejä ladossa Peter Panin lisäksi Kulissi tuo kesän näyttämölle kirpakan, villin ja tuoreen esityksen. Teuvo, Leevi and the Leavings- musiikkinäytelmän käsikirjoituksen on Gösta Sundqvist laulujen pohjalta tehnyt Veera Tyhtilä, koreografia on Hannu Sompinmäen ja ohjaus Pasi Saarisen. Musiikin ohjauksesta ja sovituksesta vastaa Juha Venäläinen. Näytelmään on valikoitunut kaikkiaan 26 kappaletta Leevi and the Leavingsin laajasta tuotannosta. Esityksen kantaesitys oli Hämeenlinnan kaupunginteatterissa vuonna 2006. Pidän tekstissä siitä, että Veera on valinnut mukaan lauluja sisällön perusteella. Tarina kulkee eteenpäin, vaikka Göstan biiseille annetaan jokaiselle myös oma tilansa. Hyvä kattaus tunnettua ja vähemmän tunnettua materiaalia, sanoo ohjaaja Saarinen. Sekä Tyhtilä että Saarinen ovat valmistuneet Helsingin ammattikorkeakoulusta, taiteen ja viestinnän puolelta. Tarinan päähenkilö Teuvo (Jani Ahonen) kasvaa esityksen aikana pojasta mieheksi ja isäksi. Göstamaiseen tapaan kasvukipuja ilmenee ja samaan aikaan kun komedia on hauskimmillaan, saattaakin jonkun silmässä vilahtaa jo kyynel. Esityksessä on mukana kolmatta kymmentä kulissilaista. Toivottavasti pystymme siirtämään esitykseen Göstan tekstien suuren ymmärryksen. Esityksen sanoma liittyy ajatukseen sukupolvista. Mitä kauempana vanhemmat ovat lapsistaan, sitä suuremman painolastin he sysäävät näitten harteille, Saarinen pohtii. Vaatiiko se rohkeutta, suuren määrän katkeruutta kuitenkin... Peter Panin ensi-ilta on lauantaina 6.6 Teuvon ensi-ilta on lauantaina 11.7 Lisätietoja www.kulissi.fi Valokuvat: Olga Tychinina ja Saku Vehmas Anne Korpela ja Jani Ahonen Peter Pan

Sotavanhuksen vaiheilla ESA SIRONEN Kesäkuu 2009 talvisodan alla avattu Luonetjärven lentokenttä. Samoihin maisemiin entisöitiin ja Keski-Suomen Ilmailumuseon tiloihin paljastettiin viime kesänä än tarkkaa ilmatorjuntatulta ja käännetty pommeista tyhjennetty kone Ruotsin puolelle. Saksalaisten tuli lakkasi, mutta ruotsalaisten alkoi. Kun kone kaartoi takaisin Suomen puolelle, äkäisiä valojuovia suihki mies tiukkasi. Kepsu siihen, että silloin olikin vastassa ryssä. Kepsun BL-200 siis komeilee Tikkakoskella, Ilmailumuseon vetonaulana ja Hämäläisen kirjan kannessa. Mutta tökitty jäätä siivestä, saatu aikaan muutama naarmu. Sotakoneita jouduttiin koko ajan kunnostamaan ja osia vaihtamaan. Nyt on varmaan käynyt niin, että sodan jälkeen alkuperäisen koneen runko ja 5 KIRSTI LESKINEN Professori Juhani Suomi vieraili luennoimassa Kuokkalan kartanolla toukokuun puolivälissä. Kuokkanenlehti oli kutsuttu mukaan. Lyhytnokkainen Blenheim mahdollisesti talvisella Luonetjärvellä. (Kuvan omistaa Pentti Tuisku) KUOKKALAN KARTANON KE- VÄTLUENNOILLA ei ole puhuttu vain kukista ja elämänpuista. Kartanosta ja sen kylkiäisestä, Minerva Kustannuksesta, on muodostunut viime aikoina myös merkittävä sotahistorian tukikohta. Aivan erityisesti on tälläkin saralla aherrettu paikallisen historian juurilla. Huhtikuussa kartanolla julkistettiin keskisuomalaisen Jalkaväkirykmentti 48:n historia, jonka kustantajana esittäytyy Kartanon Ajurit Ky. Niin paikallinen kuin kirja onkin aiheeltaan, sitä ei saa paikallisista kirjakaupoista, vaan ainoastaan Kuokkalan kartanosta. Kirjan tekee ainutlaatuiseksi kaksi kuvasarjaa. Edesmenneeltä toimittaja Kyösti Sorjoselta on peräisin joukko valokuvia, joissa seurataan rykmentin miesten kerääntymistä siviileissään Kortesuon kartanoon, hevosten kokoamista Hippokselle sekä miesten lähtöä jatkosotaan Seminaarinmäeltä. Sieltä nykyisin löytyy myös tapahtumaa merkitsevä harmaagraniittinen muistomerkki. Toivakkalaisen Antti Niemisen peruja on puolestaan kuvasarja rykmentin sodanjälkeisestä kotiuttamisesta Vesangan asemalla. Toukokuun alussa kartanon vieraaksi saapui tietokirjailija Matti Hämäläinen esittelemään uutukaistaan, joka samalla päättää pitkän teossarjan. Hämäläinen on kirjoittanut 20 vuotta sinnikkäästi kirjoja yhdestä ainoasta rykmentistä, lentorykmentti neljästä, eli viime sotien pommikoneista. Tunnetuin konetyyppi näistä oli Blenheim. Pelti-Heikeiksi kutsuttujen potkurikoneiden yhdeksi sijoituspaikaksi tuli maailman, jos ei ainoa, niin ainakin alkuperäisin Blenheim. Tämän sotavanhuksen vaiheista Hämäläinen on koonnut tuoreen kirjansa. Kone valmistui Tampereen lentokonetehtaalta sotakeväänä 1944 ja ennätti niin Kannaksen torjuntataisteluihin kuin Lapin sotaan. Molemmissa kyseistä, malliltaan jo pahasti vanhentunutta konetta ohjasi muun muassa kuuluisa majuri Kalle Kepsu. Oli kerran taas saatu vastaan saksalaisten sakeaa, ilke- www.kuokkala.org kohti täälläkin. Oma ilmatorjunta oli sodan aikana tottunut ampumaan kaikkea ilmassa liikkuvaa. Keskimäärin joka viideskymmenes kone oli oma, Hämäläinen kertoi. Samoin toimi usein venäläistenkin torjunta, vaikka suhde heille oli toisin päin. Valvontakomission edustaja kovisteli Kepsua Lapissa siitä, että ei lennetä tarpeeksi. Sää ei salli, Kepsu vastasi. Lensittehän te Kannaksellakin, vaikka oli millainen sää, komission Suomen historiaa Jaakko VALTIOTIETEEN TOHTORI JUHANI Suomi, 66, tunnetaan parhaiten presidentti Urho Kekkosen elämäkertakirjoittajana. Historiateossarja on kahdeksan osainen. Niistä ensimmäinen Myrrysmies ilmestyi kekkosen kuolinvuonna 1986 ja viimeinen Umpeutuva latu vuonna 2000. Sen jälkeen Suomi toimitti kommentoiden 4-osaisen sarjan Kekkosen päiväkirjoja. Kirjasarja presidentti Mauno Koiviston ajasta seurasi vuonna 2005. Ensimmäinen osa Pysähtyneisyyden vuodet kertoo vuosista 1981 84. Kirjan nimeä googlettamalla löytää ne myrskyt ja mylväykset, jotka kirja ilmestyessään herätti. Kirjasarjan kolmas osa Kohti sinipunaa ilmestyi vuonna 2008. Mylvintä sen ympärillä oli ilmeisen maltillisempaa. Poliittisen historian tuntemukseni ei riitä selvittämään miksi niin on tai miksi siltä tuntuu. Juhani Suomen historiantutkimuksen ympärillä käyty keskustelu osoittaa, että mukaan mahtuu koko skaala tunteitakin. Suomen ura historiantutkijana on merkittävä. Vuonna 1973 tehty väitöskirja palkittiin vuoden parhaana historiateoksena. Samana vuonna hän liittyi ulkoasianministeriön virkamieskuntaan. Poliittisen historian dosenttina Suomi on toiminut sekä Helsingin että Turun yliopistoissa. Jyväskylään liittyviä mieluisia yhteyksiä Suomi toi puheenvuoronsa aluksi esiin useitakin. Ylioppilasvuosina hämäläisessä osakunnassa alkanut ystävyys Sorjosen säätiön hallituksen puheenjohtajaan Erkki Pänkäläiseen on yksi niistä. Toinen merkittäväside on sanomalehti keskisuomalainen, jota hän pitää parhaana suomalaisena sanomalehtenä. Edelleen ykköslehti, Matti Hämäläinen (oikealla) ja Juhani Meilahti tutkivat jälkimmäisen isän Blenheim-lentopäiväkirjaa. Koneen yhtenä tähystäjänä toimi vänrikki Reino Tolvanen, josta myöhemmin tuli Edvin Laineen Tuntemattoman sotilaan Rokka. (Kuva Esa Sironen) onko se oikea BL-200? Koneen entisöijät ovat tutkineet konetta eivätkä ole löytäneet yhtään luodin tai sirpaleen reikää. Suksisauvalla on hieman Leskinen parempi kuin Helsingin sanomat. Kunto Kalpana tunnettu pakinoitsija Keskisuomalaisessa vuosina 1985-93 oli Juhani Suomi. Asia paljastui vuonna 2007 Lasse Kankaan kirjoittamassa Keskisuomalaisen historiikissä. Kalvan kirjoitukset käsittelivät kriittisesti Suomen ulkopolitiikkaa ja siivet on vaivihkaa vaihdettu uusiin, mutta koneen numero säilytetty. Niin kierrettiin lisenssimaksu. herättivät näin ollen laajaa huomiota. Sosialidemokraattien ja maalaisliiton 50 vuotta jatkunut hallitusyhteistyö kaatui vuoden 1987 keväällä. Vapun aattona Harri Holkeri muodosti sosialidemokraattien ja kokoomuksen hallituksen. Varsin mielenkiintoista oli kuulla ja kuunnella Juhani Suomen tietoihin perustuvaa kommentointia siirtymisestä hallituksen muodostamisessa punavihreästä sinipunaan. Suomi esitti perusteltuja näkemyksiään asian taustalla vaikuttaneista vuoden 1988 presidentin vaaleista. Tehtiin kassakaappisopimuksia, osallistuttiin Arkadia-klubin toimintaan, oli hiipuvaa idänkauppaa, tuettiin vahvan markan politiikkaa. Presidentti Kekkonen luopui vallasta vuonna 1981 ja Mauno Koivistosta tuli presidentti. Koivisto tuli valituksi toiselle kaudelle vuonna 1988. Hallituksen muodostamisessa vuonna 1987 pidettyjen eduskuntavaalien jälkeen Koivistolla oli Suomen mukaan vahva ote. Minä johdan tätä prosessia. Juhani Suomi toistaa puheessaan, että Suomella on ollut kaksi vahvaa presidenttiä Urho Kekkonen ja Mauno Koivisto. Juhani Suomi kertoo miellyttävästi, osaavasti, kiinnostavasti Suomen sisäpolitiikasta ajalta, joka tuntuu kaukaiselta, mutta jonka vaikutukset vieläkin tuntuvat. Vai tuntuvatko? Politiikkahan on myös tunnetta.

6 Kuokkanen Aurinkoinen ja historiallinen Rodos Kuvat ja teksti: Kirsti Leskinen Johanniittain aika tuntuu, kun hieman eksyilee vanhan kaupungien kapeille, mukulakivisille kujille. Temppeliherrojen salaperäistä kuisketta ja kavioiden poistuvaa kapsetta. Symin saaren rakennusten uusklassiset päätykolmiot viehättävät. Taitaa Ainolan me arkkitehti olla saanut vaikutteita täältä. Saari sai autonomisia oikeuksia ottomaanien talomaikaan ja pystyi käymään kauppaa mm. italialaisten kanssa. Tämän vaikutukset näkyvät ja rakennukset ovat nyt korkeasti suijeltuja. Ei oikeastaan ole ihme, että Italian pääministerilläkin on täällä loma-asunto. AURINGONJUMALA HELIOKSEN JA meren jumalan Poseidonin tyttären Rodoksen liitosta syntyi Rodoksen saari. Auringon heleästi paistaessa voi muinaiset myytit ja tarut helposti aistia Rodoksen rantoja ja vanhan kaupungin kujia kulkiessaan. Rodoksen asukkaat olivat mukana Troijan sodassa, näin kertoo Homeros 3000 eaa. Rodoksen kaupunki perustettiin vuonna 408 eaa. Siitä kehittyi Välimeren merkittävin kauppa- ja kulttuurikeskus. Antiikin ajan paras puhujakoulu toimi Rodoksella. Sen nimekkäitä oppilaita olivat mm. Brutus, Cassius, Cicero ja Ceasar. Voisi hyvin kuvitella myös Demostheneen käyskennelleen Tuulisella rannalla ja huutavan suu täynnä pieniä kiviä yli meren pauhun. Ehkä sitä menetelmää käytettiin Rodoksen puhujakoulussa. Rodoksella toimi myös kuvanveistokoulu, jossa rodoslaiset kuvanveistäjät veistivät mm. Laokoon ryhmän. Laokoon varoitti troijalaisia ottamasta vastaan kreikkalaisten tarjoamaa puuhevosta, ja menetti henkensä. Patsas sijaitsee Vatikaanin museossa, Roomassa. Yksi vanhan ajan seitsemästä ihmeestä oli Rodoksen kolossi, joka esitti auringonjumala Heliosta. Khareksen veistämä patsas oli 33 metria korkea ja sijaitsi Mandrakin satamassa. Kullankimalteinen pronssipatsas ehti seistä paikallaan 12 vuotta kestäneen rakentamisen jälkeen 56 vuotta, kun se tuhoutui maanjäristyksessä vuonna 227 eaa. Romahtanut patsas oli 800 vuoden ajan matkailunähtävyys. Arabit valtasivat Rodoksen 644 jaa ja myivät patsaan jäännökset syyrialaiselle kauppiaalle, joka kuljetti ne 900 kamelin selässä kotiin ja myi ne eteenpäin. Näin kerrotaan. Merkittävän osan Rodoksen kaupungin tämänpäiväistäkin ilmettä muodostaa sen vanha kaupunki muureineen, rakennuksineen, kujineen kaikkineen. Johanniittain ritarikunnan suurmestarin entinen palatsi sijaitsee Rodoksen vanhassa kaupungissa. Vuosisatojen kuluessa Johanniittain Ritarikunta oli joutunut siirtämään pääpaikkaansa useasti. Se sijaitsi Rodoksella vuosina 1309 1522. Turkkilaisten vallattua saaren he siirtyivät Maltalle. Johanniittain jälkeen rodoslaisia ovat hallinneet niin turkkilaiset kuin italialaisetkin. Vasta toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1947 siitä tuli osa Kreikkaa. Tuhansia vuosia sitten täällä urheiltiin kuin Ateenassa ja Spartassa ikään. Lentokoneella uimaan Muinaisten kaupunkien korkein paikka oli akropoli ja sinne rakennettiin temppeli. Mandrakin satamassa sijaitsi yksi vanhan maailman seitsemästä ihmeestä, Rodoksen kolossi. Auringonlasku Tuulisella rannalla. Merkillistä oli, että nousipa tai laski aurinko, niin aina se tapahtui Turkista käsin. Jani pääsi ostamaan kesän ensimmäiset mansikat. Kreikkalaiskatolinen hautausmaa tekee elävän vaikutuksen. Haudoilla on vainajien kuvia ja esineitä, niillä vieraillaan enemmän. Paikallisen taksinkuljettajan huomio oli, että hautausmaalle haudatun suomalaisnaisen haudalla kukaan ei käy. Yritimme löytää haudan, emme siinä onnistuneet. JANI, 29, OLI toisella kymmenellään, kun matkustimme ensimmäisen kerran hänen kanssaan lentokoneella uimaan. Jani käyttää viittomia kommunikoidessaan, joten piti miettiä sanoja ja merkkejä, jotka lyhyesti kuvaisivat, että ollaan lähdössä rantalomalle Välimerelle ja että sinne matkustetaan lentokoneella. Siitä pitäen näitä kahta merkkiä näytetään ja käytetään aika ajoin kysymyksenä ja vastauksena. Tänä keväänä se osui Rodoksen kohdalle. Rodos on sopivasti suuri ja pieni. Kaikkea on tarpeeksi, mutta ei liikaa. Ihmisiä, välimatkoja, historiaa, uimarantaa. Lentomatkakin on sopivan pituinen, ja halutessaan pääsee suoraan Jyväskylästä. Caramella baarin suomea hyvin puhuva Jorgo sai Janista auliin apulaisen. Näin syntyi ystävyys.

Kauppiaiden kanssa päiväkahvilla Kuva ja teksti: Kirsti Leskinen Petri Ahapainen (vas.) ja Tero Nieminen (oik.) KUOKKANEN-LEHTI PYYSI KUOKKALAN liikekeskuksen markettien kauppiaat päiväkahville kertomaan kuulumisia. Tapasin Kuokkalan Konditoria- Pizzeriassa Tero Niemisen K- Kotikentästä ja Petri Ahapaisen S-marketista. Vähän muisteltiin Petrin kanssa aikoja jolloin asukasyhdistyksen kanssa yhdessä pohdittiin liikekeskuksen ja sen lähiympäristön häiriöitä ja kuinka niiden vähenemiseen Kesäkuu 2009 voitaisiin yhdessä vaikuttaa. Molemmat kauppiaat olivat nyt sitä mieltä, että kirjaston ja nuorisotilan saaminen torin laidalle on ehdottomasti vähentänyt nuorten joutilasta norkoilua liikekeskuksen käytävillä. Kirkon rakennustyömaan sijoittuminen aktiivisessa kesäkäytössä olleen koivubaarin alueelle on osaltaan näkyvästi vähentänyt keskikaljoittelijoiden oleskelua alueella. Näinhän sitä odotettiinkin käyvän. Kun nuorilla on tarpeelliset ja asialliset toimintatilat, häiriöt vähenevät. Toivotaan vain yhdessä, ettei tämän lama-ajan johdosta Kuokkalan nuorisotoimi ole toiminnallisten säästöjen kohteena. Koulujen kanssa kaupat tekevät jälleen hyvää yhteistyötä, kuten viimevuotinen ohjelmallinen jouluviikko osoittaa. Ahapainen ja Nieminen toivottavat kaikki uudet yrittäjät tervetulleeksi Kuokkalaan. Elävä liikekeskus tarvitsee elävän ja eloisan keskusta-alueen ympärilleen. Toisaalta tyhjiä liiketiloja ei juuri Kuokkalan keskustassa tällä hetkellä olekaan. Kesällä on luvassa torialueen uusi rajaus ja torille on tulossa torikahvila. Parkkipaikan kärrykatoksia kunnostetaan ja niihin on luvassa ilmaista mainostilaa alueen yrityksille lupaavat kauppiaat. Kaikilla mahdollisilla tavoilla ajetaan alueen tunnettavuutta, sanoo Tero Nieminen. Jokainen meistä, pieni tai iso yritys, tarvitsee toista, toteaa Petri Ahapainen. Kaunista ja lämmintä kesää kuokkalalaisille, toivottavat Petri Ahapainen ja Tero Nieminen. Kaupassa töissä KALLE HÄMÄLÄINEN, 34, on asunut Kuokkalassa Keskisentiellä kuutisen vuotta. Hämäläinen on kotoisin Asikkalasta, Vääksystä. Jyväskylään hän muutti reilut 10 vuotta sitten. Hämäläinen harrastaa painonnostoa ja kotona hänellä on Pekka-kissa. Alkuun hänellä oli polkupyöräkorjaamo Päiväharjun tiloissa Kortepohjassa. Siihen hän on saanut koulutuksen Arlainstituutissa, Espoossa. Arlainstituutti on näkövammaisille tarkoitettu ammatillinen Kuva ja teksti: Kirsti Leskinen koulutus- ja kehittämiskeskus. i k k Kuhankosken erityisammattikoulussa Kalle Hämäläinen suoritti kolmevuotisen lähiavustajakoulutuksen. Puoli vuotta sitten Kalle Hämäläinen ja S-market Kuokkalan marketpäällikkö Petri Ahapainen kohtasivat ja niinpä Hämäläisellä on nyt työpaikka Kuokkalan S-marketissa. Marketpäällikkö Ahapaisella on kokemusta tehtävärajoitteisista työntekijöistä aikaisemmissa toimipisteissään joten Hämäläisen tapaaminen johti 7 helposti yhteistyöhön Kuokkalan S-marketissa. Yhteinen tahto on Ahapaisen mielestä merkittävin tekijä, joka auttaa epätavallisten työsuhteiden syntymisessä. Työsuhdetta edelsi puolen vuoden harjoittelu ja 1.5. alkaen Hämäläinen aloitti palkollisena. Kalle Hämäläisen päivittäisiin työtehtäviin kuuluu pahvien eli kuivajätteen käsittely, pullohyllyjen siistinä pitäminen ja niiden täyttö, pullohuoneen (pullojen palautus) järjestyksessä pitäminen, tyhjien pakkauksien kerääminen myymälän puolelta. Hämäläinen sanoo oppivansa koko ajan lisää ja sitä myöten tulee uusia tehtäviä. Kalle on kultakimpale, sanoo Petri Ahapainen. Hämäläisen iloinen ja huumorintajuinen olemus toimii työyhteisössä yhdistävänä tekijänä. Uudet tehtävät kehittyvät asiakaspalvelun suuntaan. Ihmiset osaavat arvostaa Hämäläisen sympaattisuutta. Hymyilen ja olen kohtelias, sanoo Hämäläinen itse. Hämäläinen käy töissä maanantaista perjantaihin, työpäivän pituus on 5 tuntia. Työyhteisön jäsenyys näkyy myös samanlaisena työvaatteena, joka selvästi merkitsee Hämäläisellä paljon. Yhteisen seminaarimatkan päätteeksi Kalle Hämäläinen oli todennut, että kyllä Keskismaa sai hyvää mainosta. Petri Ahapainen oli hymyillen samaa mieltä. Koirankoulutus Kuvassa Dimmi von Karthago Faro. KOIRAN KOULUTUS ON tärkeää -varsinkin ison, mutta myös pienet koirat on koulutettava hyvin. Koiran koulutus aloitetaan pentuna heti, kun se tulee taloon. Myös vanha koira oppii uusia temppuja, mutta se vaatii aikaa ja vaivaa. Kouluta koiraasi kohtuudella, koiraa koulutetaan sen koko elämän ajan, mutta ei koskaan paljoa kerralla. Varsinkin pennun koulutuksessa on tärkeää, ettei sitä väsytetä siihen. Pentua on myös syytä palkita aina, koska nuori pentu kyllästyy hyvin äkkiä, jos se ei saa kiitosta. Muista kiittämisessä kuitenkin kohtuus. Jotkut pennut saattavat vetää hihnassa. Hihnan vetäminen tuntuu erityisen epämiellyttävältä, jos koira on suurikokoinen. Kuitenkin juuri isojen koirien, kuten tanskandogin, kanssa pitää pärjätä ulkona, joten hihnassa vetämisestä olisi syytä päästä eroon. Pennun koulutuksessa ehkä paras tapa opettaa se olemaan vetämättä on, että pennun vetäessä pysähdytään ja odotetaan niin kauan, kunnes pentu palaa luokse ihmetellen, miksi ei liikutakaan eteenpäin. Sen jälkeen jatketaan matkaa, kunnes koira alkaa taas vetää, jolloin pysähdytään ja odotetaan. Sama toistetaan aina, näin koira oppii ajan myötä, että hihnan pysyessä löysällä mennään myös eteenpäin. Koira on myös erittäin tärkeä opettaa seisomaan paikallaan harjauksen ja pesun ajan, istumaan kynsien leikkuun ajan ja näyttelyjä varten myös seisomaan paikallaan. Eläinlääkärissä käynnin ja näyttelyiden takia on tärkeää, että koira totutetaan siihen, että vieras ihminen voi tutkia sen hampaita ja rakennetta. Koiralle olisi hyväksi myös opettaa sitä tottelemaan joitain käskyjä, kuten istuminen, luoksetulo, hihnassa kulkeminen, seisominen, maahanmeno, vapaana seuraaminen, oikealle, vasemmalle, vapaa, irti, noutaminen, hyppääminen, etsiminen ja pysähtyminen on hyödyllinen vaikkapa jos koira ryntää autotielle. Kaikista tärkeintä on, että koira ymmärtää mitä EI tarkoittaa. Helvi Koivisto Pesispäivä Kuokkalassa Kuvat ja teksti: Aarre Mäkelä Mailan varressa on Saija Koski. Pallon nopeutta pistoolitutkalla mittaa vanhempi konstaapeli Samu-Petri Simo, jolle itselle varrellinen rautapallo saattaa olla pesäpalloa tutumpi väline. Lukkarina on Valon pesiskoulun rehtori. ENTISEN KANSALLISPELIMME PESÄPALLON, siis pesiksen, hienouksiin päästiin tutustumaan Kuokkalan kirkon vaiheilla 15.5. aurinkoisena iltapäivänä. Jyväskylän Valon puuhamiehet ja pelaajat olivat virittäneet torialueelle korkean suojaverkon, jota vastaan palloa lyötiin. Paikalla oli ainakin Valon pesiksen toimihenkilöitä sekä naispesiksen parhaimmistoa ykköspesiksestä. Koska pallon lentorata oli hyvin lyhyt, ei tyydytty pelkästään näköhavaintoihin. Etääntyvän pallon nopeus mitattiin tutkalaitteella. Parhaat miesten lyönnit antoivat pallolle rei- lusti yli sadan kilometrin tuntinopeuden eivätkä naiset kovin paljoa hävinneet. Paikalla oli näytillä myös nykyaikaisia pesisvarusteita. Pesisaiheisen tietokilpailun lisäksi esiteltiin kesän pesiskouluja. Mikä onkaan sopivampi harrastusvaihtoehto 5 12 vuotiaalle tytölle tai pojalle kuin pesis oikeankokoisilla välineillä ja varusteilla. Toivottavasti Valon kotikentällä Yrttärillä nähdään alkaneena kautena hienoja suorituksia, kuten helatorstaina Koskenharjulla. www.kuokkala.org

8 ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDO- TUS 1. kaupunginosan katu- ja puistoalueille eli Kirkkopuiston alueelle on asia, joka on herättänyt yhtä voimakkaita tunteita ja vastakkainasetteluja kuin aikoinaan Keljonlahden voimalahanke. Kaupunginhallitus veti asian pois 16.3 valtuuston listalta, koska todettiin asian käsittelyssä olleen mukana jäävi henkilö, edellinen jääviystilanne oli kaupunginhallituksessa. Valtuusto piti ylimääräisen kokouksen maanantaina 4.5, jonka pääaihe oli Kirkkopuiston kaava. Kokous kesti 3,5 tuntia ja sen aikana kaavaan liittyviä puheenvuoroja ja kommentteja kertyi 52, joka kuvastaa hyvin asian herättämää kiinnostusta. Puheenvuorojen skaala oli todella laaja ja kaikki värisävyt olivat edustettuina. Ennen valtuuston kokousta oli pienimuotoinen mielenosoituskin kaupungintalon edessä ja valtuustolle luovutettiin 3.336 nimen kaavaa vastustava adressi. Valtuuston kokousta seurasi täysi salillinen kaupunkilaisia ja median edustajia. Kolme kertaa äänestimme ja lopulta kaava hyväksyttiin äänin 45-23 ja seitsemän tyhjää. Päätöstä seurasi 26 eriävää mielipidettä. Tarkemmin: http://www3.jkl.fi/paatokset/ kv/2009/04051800.0/frmtxt91. htm Mutta yllätys, yllätys maanantaina 11.5 oli kaava jälleen esillä: Valtuuston hyväksymä äänestysjärjestys oli ollut 4.5 kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 23 :n vastainen, koska siinä ehdotusta, jossa kaupunginhallituksen ehdotus esitettiin kokonaan hylättäväksi, ei asetettu äänestettäväksi viimeisenä muista ehdotuksista, mukaan luettuna pohjaehdotus, voittanutta ehdotusta vastaan. Näin ollen valtuuston päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, siispä kaava tuli uudestaan päätettäväksi ja nyt siitä käytettiin vielä yli 20 puheenvuoroa ja kommenttia ja äänestettiin neljästi, joista kaksi oli ponsiesistystä. Viimeisen äänestyksen jälkeen 44-30- yksi tyhjä kaupunginhallituksen esitys tuli valtuuston päätökseksi. Päätöstä seurasi 28 eriävän mielipiteen vyöry. Henkilökohtaisesti olin molemmilla kerroilla kaupunginhallituksen päätösesityksen takana ja kävin pitämässä myös puheen, jossa kerroin perusteluni päätökselleni eli lyhyesti: koko Kirkkopuiston alue siistiytyy, kun maanpäälliset parkkipaikat vähenevät ja tilalle tulee puistoa tai kävelykatua, Valtiontalo korjataan ja koko kulma pääsee rakentumaan. Kirkkopuiston kioskin laajentaminen mahdollistaa järkevän liiketoiminnan ympärivuotisesti ja siltäkin osin alue siistiytyy. Tämä kaikki lisää työtä ja toimeentuloa ja samalla verotuloja, joilla kaupungin palveluja rahoitetaan. Keskusta-alueen kokonaiskehityksen esteenä ollut tilanne poistuu, eikä kaupunki ole rahoittamassa rakentamista vaan päinvastoin saamassa tuloja. Tarkemmin: http://www3.jkl.fi/paatokset/ kv/2009/11051800.0/frmtxt96. htm Henkilöstömenojen säästöt Maanantaina 11.5 käsittelimme 6 pykälää, joista pykälän 97 - Henkilöstömenoihin kohdistettavat säästöt vuonna 2009 - kaupunginhallitus veti pois listalta, kun oli ensin pitänyt ylimääräisen kokouksen asian tiimoilta kesken valtuuston. Poisvetoa oli mm. edeltänyt henkilöstöjärjestöjen sähköpostivetoomus valtuutetuille. Kaupunginhallitus totesikin, että neuvotteluja henkilöstöjärjestöjen kanssa jatketaan välittömästi. Talousarvion muutokset Yksi kevään tärkeimmistä päätöksistä oli Vuoden 2009 talousarvion muutokset: Kaupunginvaltuusto päätti vilkkaan keskustelun 33 puheenvuoroa ja kommenttia ja kahden äänestyksen - asia palautetaan 58-16-yksi tyhjä ja kaupunginvaltuusto luopuu perusturvalautakunnan leikkauksista ja toiminnallisten tavoitteiden muutoksista 66-7-kaksi tyhjää - jälkeen, että perusturvalauta- ja rakennus- ja ympäristölautakunnan toiminnallisiin tavoitteisiin tehdään muutoksia, ja kaupunginhallitus velvoitetaan jatkamaan talouden tasapainottamiseen tähtääviä toimia. Päätös tarkoittaa, että mm. perusturvassa tehdään yli 12 miljoonan euron leikkaukset. Kaupungin talouden tasapainottaminen tulee olemaan erittäin vaikea tehtävä, kun verotulot alenevat noin 20 miljoonalla eurolla. Talouden kuva on muuttunut nopeasti ja jyrkästi, minkä vuoksi on välittömästi ryhdyttävä tarvittaviin taloutta lyhyellä ja pitemmällä aikavälillä tasapainottaviin toimenpiteisiin. Esitettävät vuoden 2009 talousarviomuutokset koostuvat vuoden 2008 tilinpäätösten perusteella tehtävistä uudelleenbudjetoinneista, teknisistä muutoksista ja siirroista, verotuloarvion tarkistuksesta sekä talouden tasapainottamiseen tähtäävistä säästöistä. Muutosten seurauksena kaupungin tulot vähenevät ja menot kasvavat yhteensä 31 miljoonalla eurolla. Rahoitustarve katetaan valtionosuustulojen kasvulla (1,4 M ), Kela-maksun pienentymisellä (1,3M ), vuoden 2009 määrärahoihin tehtävillä säästöillä (5,6 Me) sekä lisäämällä lainanottoa 22,6 miljoonalla eurolla. Nuorisovaltuusto On päätösten joukossa joskus iloisiakin asioita: Jyväskylään Kuokkanen Valtuustokolumni Kolmas kerta toden sanoi! Kaupungin talouden tasapainottaminen tulee olemaan erittäin vaikea tehtävä, kun verotulot alenevat noin 20 miljoonalla eurolla. perustetaan nuorisovaltuusto. Kaupunginvaltuusto päätti yli 20 puheenvuoron jälkeen perustaa nuorisovaltuuston vastaamaan kunta- ja nuorisolain sekä valtakunnallisen lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman vaatimuksiin nuorten kuulemisesta ja vaikuttamisjärjestelmästä. Kaupunginvaltuusto valtuutti nuorisolautakunnan päättämään nuorisovaltuuston perustamiseen ja toiminnan käynnistämiseen liittyvistä yksityiskohdista. Tunnetusti yhteiskunnallisten asioiden hoito on meidän - varttuneemman väen käsissä, joten nuorten mukaantulo on tärkeä asia, jotta perintö siirtyy. Tarkemmin: http:// www3.jkl.fi/paatokset/ kv/2009/11051800.0/index.htm Tanhukaaren kaava Tuon vielä yhden tärkeän ja todella ajankohtaisen asian esille eli Tanhukaaren kaava: http:// www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava. php/id/502 Kaupunginhallitus hyväksyi asemakaavaehdotuksen asetettavaksi julkisesti nähtäville kokouksessaan 4.5.2009. Asemakaavan laajennus- ja muutosehdotus pidetään julkisesti nähtävillä 12.5.-11.6. välisen ajan Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa osoitteessa Hannikaisenkatu 17. Kaavaehdotusta esiteltiin yleisötilaisuudessa Tikan koulun ruokalassa maanantaina 18.5. Alue sijaitsee Survontien eteläpuolella Kylmänoron ja Kekkolan välissä. Sen pinta-ala on noin 16 hehtaaria. Kokonaisuudessaan alue on metsäistä rakentamatonta rinnealuetta. Mielestäni ja monen muun alueen tuntevan mielestä Tanhukaari sopii paremmin väkirikkaan Kuokkalan lähivirkistysalueeksi ja koko Jyvässeudun virkistysalueeksi kuin rakentamiseen. Alueen moninaiset luontoarvot ovat suuremmat kuin tarve kaavoittaa ja rakentaa tuolle alueelle. Aluetta käyttää päivittäin virkistymiseen lähialueen ja kauempaakin tulevat Kuokkalan ja koko kaupungin asukkaat. Kyseinen yhtenäinen metsäja mäkialue on ainutlaatuinen monimuotoisine metsineen, kasveineen, lintuineen ja eläimineen. Alueella on mm. pikkutikan reviiri ja liito-oravia. Myöskin lehtopöllön huhuilua on kuulunut alueelta. Tanhukaaren säästäminen rakentamiselta on järkevää myös sen tähden, että se on maastoltaan kallista ja vaikeaa rakentaa. Jyväskylässä on pienen maaalueensa tähden jouduttu viime vuosina ottamaan kaavoituksen ja rakentamisen piiriin sellaisia alueita, jotka eivät ole rakentamisen kannalta enää hyviä ja halpoja. Maapula on johtanut sellaisten alueiden kaavoittamiseen ja (täydennys)rakentamiseen, jotka tiiviin kaupunkirakentamisen vuoksi olisi ollut järkevää säilyttää lähi- ja virkistysalueina. Kun helmikuussa 2008 tehtiin päätöksiä uudesta Jyväskylästä, niin näiden päätösten jälkeen on maata kaavoittamiseen ja rakentamiseen tullut kymmenkertaisesti laajan uuden kaupunkimme alueella vanha Jyväskylä maata 106 km2 uusi Jyväskylä maata 1.173 km2! Silloin tällaiset alueet kuin tämä kyseessä oleva, luonto- ja virkistysarvoiltaan merkittävä alue voidaan jättää kaavoittamatta ja rakentamatta. Koska suunnittelualue on kokonaisuudessaan rakentamatonta metsäistä aluetta, niin se jo kertoo sen suuresta arvosta kaupungin keskustan lähellä. Alueen länsiosassa on myös luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeätä lehto-aluetta. Esitän yleisen edun nimissä alueen kaavoituksen keskeyttämistä ja suuntaamaan tulevaisuuden kaavoitus ja rakentaminen uusille helpommin ja halvemmin rakennettaville alueille. Nettiadressi Olen asunut alueella yli 23 vuotta ja asutus on kasvanut tänä aikana valtavasti, enkä ole aikaisemmin vastustanut kaavoitusta ja kasvua alueella, mutta nyt kaavoitetaan todella hienoon luonnontilaiseen alueeseen pitkä ja kummallinen alue, joka toteutuessaan turmelee suhteettoman paljon läheistäkin aluetta, kun se tunkeutuu pitkälle metsään. Oletko käynyt alueella, jos olet, niin varmaan olet kanssani samaa mieltä ja jos et ole käynyt, niin käypä siellä, niin silmäsi aukeavat! Vastustamme adressissa jo 127 nimeä - yllä olevaa kaavaa. http://www.adressit.com/seis_tanhukaaren_ kaavalle Jos olet samaa mieltä, niin käy allekirjoit-tamassa nettiadressi kaavaa vastaan. Allekirjoitukset tullaan toimittamaan kaavan valmistelijoille ja siitä päättäville! Torstaina 11.6 klo 16 mennessä pitää kirjalliset muistutukset kaavasta olla Hannikaisessa. Juhani Starczewski kaupunginvaltuutettu 040 757 3537 juhani.starczewski@elisanet.fi http://www.elisanet.fi/juhani. starczewski/ Jaakko Leskinen Yrttisuon perhepuistoon liikuntavinkkitaulu KESKI-SUOMEN HENGITYSYHDISTYS LAHJOITTI Jyväskylän kaupungille Yrttisuon perhepuistoon Vinkkihyrrä-puistotaulun. Hengitysliitto Helin yhdessä Nuoren Suomen kanssa ideoima taulu tarjoaa liikunta- ja leikkivinkkejä kaikenikäisille käyttäjille. Taulu on tarkoitettu kohteisiin, joissa on kiipeilytelineiden ja tasapainopuomien kaltaisia kiinteitä leikkivälineitä. Uskomme, että Vinkkihyrrä tuo iloa ja uudenlaista liikettä lapsiperheiden ulkoiluun. Hyrränpyöritys kannustaa lapsia liikunnallisiin leikkeihin, kuntopiirikuvat aikuisia oman kunnon kohentamiseen. Hyrrän nuolta pyörittämällä ratkaistaan hauskalla tavalla mitä kulloinkin tehdään, kertoo Keski-Suomen Hengitysyhdistyksen varapuheenjohtaja Taina Laurinaho. Lähellä kotia olevat lähiliikuntapaikat ja puistot ovat lapsiperheille tärkeitä liikkumisympäristöjä, kertoo Hengitysliitto Helin liikunnan suunnittelija Janne Haarala. Suomalaiset haluavat käyttää aikaansa perheen parissa olemiseen ja liikkumiseen. Yhdessä liikkuminen ja ulkoilmasta nauttiminen sopii hyvin myös valtakunnallisen perheliikuntavuoden teemaan, joka on /Läheltä liikkeelle Perheet pihalle/. Tavoitteena on saada suomalaiset perheet yhdessä liikkumaan vähintään kerran viikossa. Yhdessä liikkuminen kohentaa kuntoa, vaikuttaa positiivisesti terveyteen sekä mielen virkeyteen ja antaa samalla iloa koko perheelle, Haarala vakuuttaa. Vinkkihyrrä-puistotaulun luovutus oli 25.5.2009 klo 13:30 Yrttisuon perhepuistossa, Kekkolantie 18, Kuokkala, Jyväskylä. Hengitysyhdistyksen puolesta taulun luovuttivat varapuh.joht. Taina Laurinaho ja liikuntavastaava Einari Kirjavainen. Jyväskylän kaupungin puolesta taulun vastaanotti Yrttipuiston kiinteistömanageri Anu Hakala ja ylläpitohortonomi Tarja Ylitalo. Kuvassa Yrttisuon perhepuiston lapsia kerhoryhmästä "Keltaset keikkujat" vahvistettuna Eetulla ja Emilialla. Seppo Salminen

Vuoden 2008 työryhmän tittelin pokkasi S-market Kuokkala. AIVAN MAHTAVA juttu. Olin tosi onnellinen omasta ja koko porukan puolesta, kun meille kerrottiin voitostamme, Marjo Kuokkalan S-marketista kertoo. Tarja muistuttaa, että tittelin taustalla on paljon kovaa työtä, tiivistä yhteistyötä ja tiimihenkeä. Olemme yrittäneet tehdä asioita mahdollisimman hyvin ja konseptin mukaisesti. Meillä on valtavan hyvä porukka, jossa jeesataan aina toisia. Tarja arvelee, että Vuoden työryhmä palkinnon yksi selittävä tekijä onkin ydinporukka, joka on tehnyt pitkään töitä yhdessä. Kuitenkin meille on myös uusien ihmisten helppo tulla. Tulokkaita opastetaan ja autetaan, että he pääsevät nopeasti sisään Kuokkalan malliin, Hannu ja Timo vakuuttavat. Viime kesänä Kuokkalassa aloittanut Marjo vahvistaa näin todella tapahtuvan. Todella nopeasti pääsin porukkaan mukaan ja jyvälle tekemisistä. Nyt minulla on työsopimus kesäkuun loppuun ja toivon todella hartaasti, että sitä jatketaan. Hannu arvelee, että joukkoa motivoi yhä parempiin työsuorituksiin se, että kaikki ovat selvillä yhteisistä lähtökohdista ja päämääristä sekä päivätasolla myynneistä, tavoitteista ja niiden toteutumisesta. Porukka on oikeasti kiinnostunut siitä, miten meillä menee ja miksi tätä työtä tehdään, hän perustelee. Kesäkuu 2009 Onneksi olkoon, Kuokkala! Teksti: Kristiina Tammitie Kuvat: Marko Kauppinen Kuvassa Hannu, Tarja, Marjo ja Petri Laajavuoressa jytisee SURVO-KORPELASSA JA KORPILAH- DEN Putkilahdessa järjestetään tulevana kesänä 4H:n kesäleirejä lapsille. Korpelassa (Korpelan talolla, Siltakatu 25, 40520 Jyväskylä) järjestetään päiväleirejä niin 7-9 vuotiaille kun myös 10-13 vuotialle lapsille. Maanantaista 8.6.09 perjantaihin 12.6.09 on päiväleiri 7-9-vuotiaille. Leiri alkaa klo 9.00 ja kestää klo 15.00 asti joka päivä. Päiväleirin www.kuokkala.org Monen tekijän summa Vuoden työryhmäksi valinnan taustalla on tukku kriteerejä, jotka pitää täyttää kunniakkaasti. Arviointinäkökulmat on poimittu tuloskortista, jonka avulla yksittäisten myymälöiden toimintaa muutenkin tarkastellaan Keskimaan vähittäiskaupan liiketoimintastrategian toteuttajina. Vuoden työryhmäksi selviytyy työryhmä, joka saa yhteen laskettuna parhaat arviot asiakas- ja henkilöstönäkökulmasta, prosesseista sekä talouden tunnusluvuista. Käytännössä kultamitalijoukkueen pitää siis kuitata esimerkiksi asiakastyytyväisyys- ja työyhteisötutkimuksista kiitettävät tulokset, saatavuus- ja hävikkilukujen on oltava hyvässä kunnossa ja yksikön on myös tehtävä taloudellista tulosta. Meillä nämä kaikki näkökulmat ovat olleet jo pitkään hyvällä mallilla, joten sinänsä Vuoden työryhmäksi valinta ei ollut valtavan iso yllätys. Ollaan kieltämättä odotettu sitä, milloin nakki napsahtaa, S- marketia päälliköivä Petri tunnustaa. Hän painottaa, että kaikilla osa-alueilla onnistuminen on seurausta koko työyhteisön yhteisistä tekemisistä ja vahvasta osallistumisesta. Työt on porukan oma-aloitteisuudella ja hyvällä ideoinnilla onnistuttu organisoimaan tehokkaasti, ihmisten työvireestä ja hyvinvoinnista tinkimättä. Jokaisella on ymmärrys omasta roolista joukkuepelaajana ja myös kykyä joustaa silloin, kun totuttuja toimintamalleja ravistellaan ja uudistetaan uusien asioiden oppimisen mahdollistamiseksi. Porukka tietää tekevänsä työnsä hyvin. Silti Vuoden työryhmäksi nimitys on meille iso asia, joka kannustaa tekemään 4H-yhdistyksen kesäleirit Merja esittelee leipäosastoa. asioita vielä piirun verran paremmin, Petri ennakoi. Jokaiselle sata euroa ekstrapalkkaa Vuoden työryhmää on muistettu kukituksen ja yhteisen kahvitteluhetken lisäksi kaiverretulla muistolautasella. Nimitys tuo tietysti myös mainetta ja kunniaa, sekä konkreettisena palkintona jokaiselle työryhmän jäsenelle huhtikuussa sata euroa normaalia lihavamman Tarja Marjo Hannu Timo Ljumni Erika Shabnam Maria Sarita Henri Ville Eija Anja Merja 9 tilin. Pikaisen kyselykierroksen perusteella kuulostaa sitä, että useimmat voittajat käyttävät rahan normaaliin elämiseen tai sijoittavat yllätyksenä tulleen lisäpalkan matkakassaan. Marjolla on myös valmiina mielessä käyttökohde ekstrapalkalle. Raha menee uuden autoni takaspoilerin hankintaan, hän paljastaa. Keskimaan vähittäiskaupan Vuoden 2008 työryhmä: S-market Kuokkala Raili Hilkka Tarja Thongkham Niina Petri Onnitteluihin yhtyy Kuokkalan S-marketin tukiryhmä: Kaija, Minna ja Marko. hinta on 50, joka sisältää materiaalin, ohjauksen ja välipalan. Korpelan toinen päiväleiri on 10 13-vuotiaille, joka järjestetään 15.6.2009 18.6.2009 klo 9.00 15.00. Päiväleirin hinta on 40, sisältäen materiaalit, ohjauksen ja välipalan. Molemmissa päiväleireissä ohjelmassa on muun muassa kädentaitoja, liikuntaa, mukavaa yhdessäoloa, pelejä ja leikkejä. Tule jännittävään yöleiriin Putkilahteen (Putkilahden kylätalo, Vespuolentie 1979, 41870 Putkilahti). Leiri on tarkoitettu 7-14-vuotiaille ja se järjestetään 22.6.09-24.6.09 klo 10.00-14.00. Yöleirin hinta on 70 ei jäsenille, 65 sisaralennus, 50 4H-jäsenille ja 45 jäsenien sisaralennus. Hinnat sisältävät majoituksen, ruuat, materiaalit, ohjauksen ja vakuutuksen. Ohjelmassa on muun muassa kä- TIISTAINA 2.6.2009 KLO 10 eteenpäin Laajavuori täyttyy ihmisistä, kun Keski-Suomen 4H-piiri, Jyvässeudun 4H-yhdistys ja Päijänteen Metsänhoitoyhdistys järjestää Iloa Taidoista tapahtuman, jossa vauvasta vaariin kisaillaan, visaillaan, toimitaan ja nautitaan yhdessä olosta. Viime vuonna tapahtuma järjestettiin Joutsan Rutalahdessa, jonne osallistui 300 kisailijaa. Iloa Taidoista tapahtuma täyttää tänä vuonna jo 14 vuotta. Tapahtuman nimi on kuitenkin matkanvarrella muuttunut Toimintapäivistä Iloa Taidoista tapahtumaan. Iloa Taidoista tapahtuma pyörähtää käyntiin klo 10 ja ohjelmaa riittää klo 16 asti. Laajavuoren lähiympäristössä kisaillaan metsätaidon, mönkijäcupin, traktoricupin, koirataidon sekä luontopolun osalta. Hevostaitokilpailut järjestetään samana päivänä Killerillä. Tapahtuma ei todellakaan ole pelkkää kisaamista vaan niin yleisö että kilpailijat voivat osallistua myös muuhun mielenkiintoiseen toimintaan, kuten parcouriin, streethockeyhin, korikiipeilyyn, softaukseen ja poniratsastukseen. Paikanpäältä löytyy myös kädentaito piste, jossa voi testata sorminäppäryyttä. Kilpailuihin voi vielä osallistua, viimeinen ilmoittautumispäivä on 25.5. Ilmoittautuminen dentaitopajoja, liikuntaa, mukavaa yhdessäoloa, pelejä ja leikkejä, saunomista ja mahdollisuuksien mukaan myös uintiretken. Viimeinen ilmottautumispäivä kaikille leireille on 31.05.09. Leireille ilmoittautumiset ja lisätietoja: Anne Ceesay, puh. 044 399 3322, anne.ceesay@jyvasseudun4h.fi, Jyvässeudun 4H-yhdistys ry, Polttolinja 9, 40520 Jyväskylä. tapahtuu omaan 4H-yhdistykseen, mutta hevostaitokisaan ilmoittaudutaan sähköpostitse osoitteeseen laajavuorenratsukot@gmail. com. Lisätietoa Iloa Taidoista tapahtumasta saat Jyvässeudun 4H-yhdistyksen toiminnanohjaajalta Anne Ceesayltä, puh. 044 399 3322, anne. ceesay@jyvasseudun4h.fi

10 Kuokkanen Vastatuulessa soitetaan ja lauletaan Jaakko Leskinen Jaakko Leskinen Isabel de la Rosa lauloi liikuttavan kauniisti laulun Minun ystäväni. Minun ystäväni Takarivi: Joona Tikka, Emilia De La Rosa, Selina Virtanen, Latisha Saukkonen. Toinen rivi: Tuomas Juvonen, Elias Niemelä, Moose Hurskainen, Sofia Virtanen. Edessä: Isabel De La Rosa, Aaron De La Rosa Jaakko Leskinen Diablo-esityksen taitajat Tuomas Juvonen, Elias Niemelä ja Aron de la Rosa Jaakko Leskinen Linda Virtanen lauloi Frida Rajaniemen säestäessä kitaralla. Fernando de la Rosa Vastatuulen asuinyhteisön lasten ja nuorten kulttuuripäivät järjestettiin helatorstaina toisen kerran. KIRSTI LESKINEN IDEA LÄHTI LIIKKEELLE syksyllä 2007 kun aloitin antamaan talon lapsille kitaratunteja. Koska soiton opiskeluun kuuluu olennaisesti myös yhteissoitto, keväällä 2008 tunteja pidettiin myös yhdessä ja samalla alettiin treenata ohjelmistoa kevätjuhlaa varten. Kehittelimme bänditoiminnan ympärille tapahtuman, jossa myös muut talon lapset ja nuoret pääsisivät esittelemään taitojaan, Merja Niemelä kertoo kuittuuripäivän synnystä. Onnistunut juhla päätettiin tänä keväänä toteuttaa uudestaan. Nyt esiintymässä on kaksi bändiä. Toisessa bändissä soittajat ovat 10 11 -vuotiaita ja toisessa nuoria. Lisäksi luvassa on ainakin tanssia, laulua ja valokuvanäyttely. Juhla alkaa yhteisruokailulla klo 15 helatorstaina ja jatkuu ohjelmalla noin kello 16. Saavuimme Vastatuulen Lasten ja nuorten kulttuuripäiville vähän etuajassa. Ennen ohjelman alkua väki oli kokoontunut ruokailemaan aikuisten ja lasten yhdessä valmistamia tortilloja. Pihassa istuivat ruokailuaan lopettelemassa Juha Ahonen, Riitta Oksa, Ritva Snellman ja Kyösti Heiskanen. Oksa on asunut talossa kuusi vuotta Snellman puolestaan jo 18 vuotta. Snellman kertoo vuosittain järjestettävän useita yhteisiä juhlia ja kokoontumisia esim. elojuhla ja Uudenvuodenjuhla, Vappuna talon naiset laulavat pihan kalliolla. Merja Niemelä on asunut talossa vuodesta 1992. Ensimmäiset asukkaat muuttivat Vastatuuleen syksyllä 1991. Kekkolantien toisella puolella sijaitseva Tuulenkylä on yli 20 -vuotias asuinyhteisö Jyväskylässä. Yhteisöksi taloyhtiön tekee se, että siellä on tavallista enemmän yhteisiä tiloja ja yhteistä toimintaa. Näin sanotaan Tuulenkylän kotisivuilla ja sama pätee myös Vastatuuleen, jonka suunnittelu ja rakentaminen käynnistyi Tuulenkylän Jaakko Leskinen Minun ystäväni on kuin villasukka, joka talvella lämmittää, ja minun ystäväni on kuin niityn kukka, joka saa minut hymyilemään. Ota kädestä kiinni, tule kanssani rantaan, vien sinut katsomaan miten aurinko laskee puiden taakse ja saa taivaan punertamaan. Minä olen vielä pikkuinen ja siksi tahtoisin, oppia tään maailman paljon paremmin. Ja kun mä sitten joskus olen aikuinen, niin toivon että oppimasta koskaan lakkaa en. (säv./san. Petri Virtanen) vaikutuksesta. Täällä on hyvä olla ja asua, sanoo Merja Niemelä. Pihan poikki ei pääse, ettei jonkun kanssa jää juttelemaan. Lasten ja nuorten kulttuuripäivien antia oli tänä vuonna kahden bändin esiintyminen sekä useampia muita laulu- ja soittoesityksiä. Lapsia ja aikuisia oli paikalla viitisenkymmentä. Jaakko Leskinen Juha Ahonen, Riitta Oksa, Ritva Snellman ja Kyösti Heiskanen Fernando de la Rosa SheRiffi yhtyeen kitaristi-laulajat Juho Kämäräinen ja Frida Rajaniemi, bändin rumpali Latisha Saukkonen ja kitaristi/ laulaja/tamburiinin soittaja Selina Virtanen. Juhlan juontajina toimivat Selina Virtanen ja Latisha Saukkonen. Avauslauluna Selina lauloi Lintu kappaleen jota Latisha rummuilla säesti. The Silver Band ensikeikallaan: kitaristit/laulajat Joona Tikka, Moose Hurskainen ja Selina Virtanen sekä rumpali Elias Niemelä. Oikealla ohjaaja Merja Niemelä.

Kesäkuu 2009 11 Pasi Lönn: Niitä. LARS AIRAKSINEN PYÖRITTI hemaisevaa kukkamekkoa valssin tahtiin kolmatta kertaa, pottujauhot nousivat ja aattoillan vinot auringonsäteet kultasivat daamin pohkeet. Ainolan tansseihin kiteytyi jyväskyläläinen mittumaari, ja Airaksinen oli elementissään. Airaksinen palautti naisen, joka oli myötäillyt kuin iilimato, yhtä puhumattomanakin. Hän päätti huilata seuraavan, vaikka toki jenkka olisi mennyt. Hän imaisi limpparinsa ja tuumi, miksei sittenkään. Hän palasi keräyspisteeseen, mutta Susannaksi esittäytynyttä ei enää näkynyt. Hän sivuutti muut kukkaset ja palasi tiskille. Konttinen, kaiken nähnyt vahtimestari, nyki häntä hihasta ja sanoi: Sun naises lähti. Se taitaa nyt olla niitä. Niitä! Lars Airaksinen oli kuullut niistä: kadonneista, joita ei ollut nähty kylällä enää Ainolan tanssien jälkeen. Airaksinen meni autolleen ja otti tuulilasinpyyhkijän alta ruskean kirjekuoren, jonka päälle oli kirjoitettu: tutkimuksia niistä. Konttinen heilautti portilla kättään ja nosti etusormen huuliensa eteen. Airaksinen asui sillan pielessä muutaman sadan metrin päässä lavasta, auto oli saattoreissuja varten, nyt turhaan. Hän istahti parvekkeelle. Aatto oli juuri kääntynyt Juhannuspäivän puolelle, hämärän sininen hetki vielä odotutti itseään. Lutakon tornit hiversivät järven pintaa, jota yksinäinen vene halkoi. Ilma oli enemmän kuin keli pystyy kuvaamaan. Lavalta kantautuivat vaimeat tahdit. Airaksinen avasi kuoren. Hän ihmetteli pääsylipunkantoja ja lehtileikkeitä, joista valtaosa oli kellastuneita ja jokunen tuoreempi. Vahtimestari Konttinen oli näköjään kirjoittanut tuntemiensa asiakkaiden nimet lippuihin ja leikkeet kertoivat erinäisistä ihmisistä. Airaksinen yritti avata niiden salaisuutta, mutta mitä useamman hän luki, sitä ihmeellisemmältä kaikki näytti. Lopulta hän heitti Matti Virtanen ja Sanna Kautto nimiset liput viimeisenä kuoreen ja päätti mennä nukkumaan. Airaksista hiukoi. Hän kaapaisi jääkaapista särvintä ja avasi aaton Keskisuomalaisen iltasadukseen. Kun hän oli huuhdellut leivän tuopillisella maitoa, hän vilkaisi vielä puoliluomilla sisäsivut ja painui pyykkäämään hampaitaan. Kun Lars Airaksinen pääsi peiton alle, yksi lehtikuva palautui hänen mieleensä, eritoten sen teksti, ja hän säpsähti niin, että peitto pomppasi. Hän varmisti muistikuvansa lehdestä: Sanna Kautto ja Matti Virtanen kaupunginkirkossa 1. kesäkuuta; vastanaineet hymyilivät leveästi. Airaksinen otti kyseiset lipunkannat kuoresta ja huomasi, että ne oli päivätty edelliselle kesälle samalle illalle. Airaksista kihelmöi. Sitten Airaksinen alkoi systemaattisesti verrata lipunkantojen nimiä perheuutisiin, joita leikkeet enimmäkseen olivat. Samana iltana Ainolan tansseissa olleita alkoi esiintyä sanomalehden vihkikuvissa tuon tuosta. Ne olivat niitä. Niitä, joita ei enää ollut kylällä ja baareissa näkynyt. Airaksinen ymmärsi jotakin Juhannusta suurempaa: he olivat niitä toisiinsa rakastuneita. Kun Lars Airaksinen juoksi autolleen ja ohjasi tutulle tielle, kello tuli kaksi. Ainolasta oli musiikki hiljentynyt ja väki poistunut. Vain vahtimestari Konttisen auto oli parkkipaikalla. Airaksinen juoksi portista pihaan ja kipusi tyhjälle lavalle. Häntä odotti enää Juhannusyön lämmin tuulenhenkäys. Kirjailijan terveiset Eva Persson Kun Airaksinen teki lähtöä, hän huomasi Konttisen istuvan rantakivellä vaimonsa kanssa. Airaksinen lähestyi heitä, mutta Konttinen kohotti kätensä kohti parkkipaikkaa. Airaksisen auton kupeessa nökötti Susanna kukkamekossaan. Kun Lars Airaksinen avasi Susannalle autonsa oven, hän tiesi olevansa niitä. Pasi Lönn 2009 KUOKKASEN PYYNNÖSTÄ KUOKKALALAINEN esikoiskirjailija Pasi Lönn kirjoitti lehteen Ainolan maisemiin sijoittuvan juhannustarinan. Pasi Lönnin ensimmäinen julkaistu teos oli Hyppy syvyyteen, nuortenromaani (Musta kaista -sarjaa), Tammi 2009. Ammatiltaan Lönn on poliisi. Hyppy syvyyteen on nuorten dekkari, jossa liikutaan sujuvasti jyväskyläläisissä maisemissa. Seuraava nuortenkirja on jatkoa Hyppy syvyyteen -kirjalle. Jakke ja Make seikkailevat Jyväskylässä ja pohjoisempana Hirvaskankaan liikenneasemalla ja Äänekoskella. Jälleen on tapahtunut rikoksista vakavin -murha- ja rikoskonstaapeli Veijo Muusi on remmissä mehukkaiden sivuhenkilöiden kanssa. Kirja ilmestyy ensi vuonna Tammen kustantamana. "Kirjoitan parasta aikaa Tammelle fiktiivistä 'aikuisten' romaania, joka sijoittuu poliisimaailmaan ja Jyväskylään. Olen kirjoittanut sitä pari vuotta nuortendekkarien 'takana', mutta nyt on yksin sen aika. Perinteisestä dekkarista ei ole kysymys, vaikka rikos näyttelee tekstissä suurta roolia. Sen verran paljastan, mutta en yhtään enempää. Kirjoittaminen on juuri nyt työläässä ja mielenkiintoisessa vaiheessa, jossa tarina elää ja hakee muotoaan, antaa sen mennä minne se haluaa. Myös tämä Lasse Flink -työnimellä kulkeva romaani ilmestynee ensi vuonna", kertoo Pasi Lönn Kuokkasen lukijoille. Kuokkafest November leaves tykitti kevätillassa Kuokkafestissä Paras kevät Oli kevät ja leivot lauloi, tuo kukahti kummulla käki. Oli onni ja nuoruus, sitä kertoi sinilaineet ja siivekäs väki. Niin aurinko paistoi ja väreili auer ja helkytti kerttusen kieli, sitä kuuntelin herätyskellonani ja hereäk helähti mieli. Tämän kevääni kesään johtavan aina muistan ja kiitän siitä. Nyt mennyt se on ja on syksy vain, eihän kevättä aina riitä. Vaan kerran on kesä min jälkeen ei tule syksyä enää lainkaan. Nyt uskonkatse mun sinne vie miten autuaan osan mä sainkaan. Jenny Salmelan runo Toivojana Aira Lyhty Vitsi! Pojannaskalit olivat sohimassa ampiaispesää, jolloin eräs heistä sai ampiaisen piston silmäkulmaansa. Äidin luoksehan siinä tuli kiite: -Äet hoe, toenen vilkku ei nyt pelloo! Ville Rutanen KUOKKAFEST SOI TOISTAMI- SEEN 15.5.2009 Ainolassa. Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelut kiittävät yhteistyökumppaneita, tapahtuman tukijoita, hyvin käyttäytyviä nuoria ja muita tilaisuuteen osallistuneita. Erityisesti kiitämme esiintyjiä jotka mahdollistivat mukavan tapahtuman onnistumisen. www.kuokkala.org

12 Batman rules! Batmanin vanha ja uusi auto Batman ja Spiderman - eroja ja yhtäläisyyksiä JOHDANTO Spiderman ja Batman ovat kummatkin fiktiivisiä sarjakuvasankareita, jotka pelastavat kaupunkiaan pahiksilta ja katastrofeilta. Tässä tekstissä vertailen näiden sankareiden eroja ja yhtäläisyyksiä. YHTÄLÄISYYKSIÄ Spidermanissa ja Batmanissa on monia yhtäläisyyksiä. Esimerkiksi jo pelkkä nimi on samankaltainen: Bat-man ja Spider-man. Molempien nimien alussa on eläimen/ ötökän nimi ja lopussa painotetaan sanaa man (mies). Kummallakin on lisäksi salainen henkilöllisyys, naamarit ja asut. Heillä on omat kaupunkinsa suojeltavina ja molemmista tuli supersankareita, kun joutuivat kosketuksiin lepakon tai hämähäkin kanssa. Molempia on mustamaalattu lehtien etusivuilla. Kummallakin on vihollisia. EROJA Spiderman eli Peter Parker on oikeassa elämässä huonopalkkainen lehtivalokuvaaja, joka kuvaa Spidermania, kun taas Batman on oikeassa elämässä rikas liikemies. Peteristä tuli Spiderman luokkaretkellä hyönteistieteellisessä paikassa, kun hämähäkki puri häntä, mutta Brucesta tuli Batman hänen tullessaan vanhempiensa kanssa elokuvista, jolloin hänen vanhempansa murhattiin. Bruce jäi janoamaan kostoa. Myöhemmin hän putosi kuiluun. Siellä lepakot säikäyttivät Brucen, ja hänelle jäi traumoja lepakoista. Spiderman on itse valmistanut pukunsa aluksi luonnostelemalla paperille, kun taas Batman ei ole itse tehnyt pukuaan, vaan teetti itselleen sopivan. Spidermanilla on ainoastaan miesvihollisia, jotka sotkevat aina Peterin tyttöystävän Mary-Janen mukaan taisteluihin. Batmanin vihollisiin kuuluu myös Kuokkanen naisia kuten Myrkkymuratti ja Kissanainen, mutta tietenkin myös miehiä: Jokeri, Arvuuttaja, Kaksinaama. Peterin ainoa elossa oleva sukulainen on hänen isoisänsä, joka ammuttiin Peterin itsepäisten valintojen seurauksena ensimmäisessä elokuvassa. Batmanillä ei ole elossa olevia sukulaisia, ainakaan elokuvissa ei ole heitä tullut ilmi. Peter asui ensin isoäitinsä ja -isänsä luona ja muutti sitten rämäiseen yksiöön, kun taas Bruce asuu hienossa kattohuoneistossa ja järjestää siellä kalliita juhlia. Batmanilla on Batman-mobiili, hävittäjä ja moottoripyörä, mutta Spidermanilla ei ole sellaisia kulkuneuvoja. Näiden erojen perusteella Batman ja Spiderman eivät olekaan niin samanlaisia kuin voisi aluksi luulla. Sonja 8.B Helena Saaristo VIITTASANKARI BATMAN ON ollut taas ajankohtainen, kun viime vuonna ilmestyi elokuva Batman - Dark Knight. Siinä Jokeria esittänyt ja pian kuvausten jälkeen kuollut Heath Ledger on noussut roolityöllään jo lähes kulttimaineeseen. Kuokkalan koulun 8. B perehtyi Batman-mytologiaan ja kirjoitti tutkimuksistaan monenlaisia tekstejä. Kirjoitelmat, kuvat ja sieltä täältä kerätyt erilaiset Batman-lelut ja muut Batman-tavarat koottiin koulun käytävälle näyttelyksi. Luokasta löytyi monta Batman-asiantuntijaa, mutta innostunein taisi olla lopulta opettaja itse. Helena Saaristo Jokerin henkilöhahmo Batman-elokuvissa Kahdessa Batman-elokuvassa on esiintynyt Jokeri Batmanin vihollisena. Ensimmäisessä, nimeltä Batman (1989), Jokeria esitti huippumenestynyt näyttelijä Jack Nicholson, myöhemmässä elokuvassa Batman - Dark Knight (2008) vähemmän tunnettu Heath Ledger. Vertailen heidän yhtäläisyyksiään ja eroavaisuuksiaan näissä elokuvissa. Yhtäläisyyksiä näiden kahden elokuven Jokerilla on ensinnäkin, että heillä on samanlainen hysteerinen nauru. Nauru tulee yleensä mitä epäsopivimmalla hetkellä (esim. heidän pudotessaan jostain korkealta). Toinen samankaltaisuus on, että heillä molemmilla on oma sanonta. Nicholsonin Jokeri sanoi jotain seuraavaa: "Do you ever dance with the wolves at the moonlight?" eli "Tanssitko susien kanssa kuutamossa?" Hän sanoi tämän uhrilleen, ennen kuin ampui hänet. Ledgerin Jokerin sanontoja olivat mm: "Do you know how I got these scars?" eli "Tiedätkö miten sain nämä arvet?" Tämän hän yleensä sanoi, kun oli naamakkain jonkun kanssa, uhaten puukolla. "Why so serious?" eli "Miksi niin vakavana?" "Let's put a smile on that face" eli "Laitetaan hymy tuolle naamalle". Tämän hän sanoi, ennen kuin hän lävisti vihollisensa huulet auki. Eroavaisuuksia onkin sitten useampia tai oikeastaan yksi iso eroavaisuus, josta pystyy erittelemään monta pienempää. Suuri erovaisuus on, että Ledgerin Jokeri Dark Knight -elokuvassa on paljon realistisempi kuin Nicholsonin sarjakuvamainen Jokeri Batmanissa. Lista eroavaisuuksista: - Dark Knightin (DK: kn) Jokerin vaatteiden värit olivat hillityt, Batmanissa hänellä oli violettia ja kirkasta vihreää ym. vahvoja, "epänormaaleja" värejä. Jos suurrikollinen tahtoisi, että hänet otetaan tosissaan, hän ei pukeutuisi niin oudon värisiin vaatteihin. - DK:n Jokerilla ei ollut oikeasti leveää hymyä, vaan hänellä oli arvet huulien vieressä, Batmanissa hänellä oli suuri, epäaito hymy. Ledgerin arvet ovat paljon hienommat kuin Nicholsonin karmea hymy. - DK:ssa Jokerin meikit eivät ole niin tarkasti laitetut ja ne ovat mm. levinneet, Batmanissa hänellä oli todella valkoinen, tarkasti laitettu naama, huulipunaa ym. Ledgerin meikit tekevät hänestä vielä enemmän rikollisemman näköisen, koska ne on niin synkät. Se on myös hyvä siksi, että todellisella suurrikollisella ei välttämättä ole aikaa panostaa ulkonäköönsä. - DK:ssa Jokerilla on realistiset vempaimet, toisin kuin Batmanissa, jossa hänellä on mm. värikästä kaasua ja epäaito kaasunaamari. Tämä tekee elokuvasta vielä epäuskottavamman, kuin mitä se jo valmiiksi on. Mielestäni Jokeri on paljon uskottavampi Dark Knightissa kuin Batmanissa. Ledgeristä uskoo, että hän on oikeastikin mielipuoli. Se tulee esille mm. hänen puhetavastaan, kun hän puhuu niin vaivalloisesti ja "raskaalla" äänellä, kieltä lipoessaan. Nicholsonista tulee vain mieleen suurrikollinen, muttei mikään mielipuoli, joka Jokeri oikeasti on. Jokeri on ylipäätänsä todella mieleenpainuva persoona. Huhu kertoo, että Jack Nicholson oli varoittanut Ledgeriä Jokerin näyttelemisestä: ei saa uppoutua liikaa rooliin. 22. tammikuuta Heath Ledgerin siivooja löysi Ledgerin kuolleena. Kuolinsyyksi kerrottiin ensin lääkkeiden yliannostus, mutta myöhemmissä tutkimuksissa on tullut ilmi, että Ledger oli vahingossa ottanut kahta toisilleen sopimatonta lääkettä samaan aikaan. Liekö tämä sitten totuus, vai suvun yritys pelastaa Heathin maine? Loppujen lopuksi Heath Ledgeriä pidetään yhtenä maailman taitavimmista tunnenäyttelijöistä, ja hänen kuolemansa oli suuri menetys elokuva-alalle. Joey-YoYo MLL:n Kuokkalan paikallisyhdistys toimii MLL:n paikallisyhdistysten työlle lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi. MLL:n Kuokkalan yhdistys keräsi varoja tukeakseen lapsiperheiden arkea perhekahvila- ja vertaisryhmätoimintaa järjestämällä. Maanantaina 18.5. yhdistys järjesti Kevätilo-keräystempauksen Kuokkalan liikekeskuksella. Vapaaehtoiset kerääjät kiersivät liikekeskuksen edessä ja liikekeskuksessa lippaineen. Ulkona oli mahdollisuus tukea yhdistyksen toimintaa pyöräyttämällä onnenpyörää. Lapsia ilahdutettiin kasvomaalauksia tekemällä. Kuokkalan yhdistys kiittää keräykseen osallistuneita ja lipaskerääjiä! Yhdistys kiittää myös Kuokkalan S- marketia keräyksen ja keräystempauksen tukemisesta! MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULII- TON KUOKKALAN yhdistys oli Ainolan kirpputori- ja myyjäistapahtumassa tekemässä toimintaansa tutuksi ja myymässä MLL-tuotteita. Samalla kerättiin rahaa lapsiperheiden hyväksi Kevätilo-keräyksen merkeissä. Kevätilo-keräys on Mannerheimin Lastensuojeluliiton vuosittainen valtakunnallinen keräys, joka toteutettiin 18.4. 18.5.2009. Tänä vuonna Kevätilo-keräyksellä hankittiin varoja

Kesäkuu 2009 Kesäterveiset Monikosta! YHDISTYKSEN KEVÄTKAUSI ON mennyt suunnitelmien mukaisesti jopa mainiosti! Vaikka Monikko ry pyörii täysvapaaehtoisin voimin, se ei silti vaikuta mitenkään toiminnan laatuun tai laajentumiseen. Päinvastoin jäsenten määrä on lisääntynyt sekä henkilöstön aktiivisuus ja kiinnostus yhdistyksen kehittämisessä on kasvuvaiheessa. Vuoden ikäisellä yhdistyksellä on pysyviä kumppaneita, joiden kanssa tehdään sekä lyhyitä että pitkiä suunnitelmia. Huhtasuon päiväkeskuksessa maaliskuusta - toukokuuhun on toiminut keskustelukerho, jonka osallistujina ovat olleet pääosin eläkkeellä olevat venäjänkieliset Huhtasuon alueella asuvat naiset. Kerhon ohjaaja Eija Sirkka sekä osallistujat ovat olleet hyvin tyytyväisiä tuloksiin ja tapaamiset todennäköisesti jatkuvat syksyllä. Maija Bondarchukin valoisasta ohjauksesta valssitunnelmissa viikko sitten alkanut tanssikerho kokoontuu Kolikkotuvalla Holstissa keskiviikkoisin klo 17.30-19.00. Ennen kesää harjoitellaan valssia, humppaa, polkkaa sekä muita tansseja, jotta olisi enempi varmuutta kesälavoilla. Tilojen tarjoamisessa kiitämme kaupunkiamme ja Lohikosken sosialidemokraattiyhdistystä, jonka kanssa olemme lisäksi viettäneet yhdessä kansainvälisen Naistenpäivän Huhtasuolla. Keski-Suomen Venäjä-seurojen yhteistyönä tehty valokuvanäyttely Erilaisten samanlaisuus on lähtenyt kiertueelle vuodeksi. Valokuvaajana 13 toimii Anzhela Simpanen. Petäjävedellä pidetyt avajaiset ja haastattelut ovat tulleet julkisuuteen. Kesä- ja syysaikana näyttelyn voi nähdä Petäjävedellä 18.- 29.5, Jyväskylän Kaupunginkirjaston aulassa 1.- 14.6., Korpilahden Viilahuoneessa 7.- 31.7., Vaajakosken Wanhassa Woimalassa 4.-16.8.sekä Suolahden kirjastossa 17.-31.8. Juhannuksen jälkeen odotellaan innokkaasti kansainvälistä trubaduuritapahtumaa Vaajakoskella 27-28.6.2009. Valmisteluissa on edelleen Monikon lisäksi alueelliset Suomi-Venäjä-seurat. Tietoa tästä tapahtumasta tulee lähiaikoina mediassa. Perinteinen Elonkorjuujuhla, jota vietetään kuudennen kerran, kokoa ystävät yhteen Ainolassa 6.9.2009. Mukana ovat edelleen Kuokkalan asukkaat, Ainolan työväenteatteriyhdistys, JAPA ry, Jyvässeudun 4H-yhdistys, Jyväskylän kaupunki. Pääjärjestäjänä toimii Monikko ry, jonka uskotaan jäävän pysyväksi siihen rooliin. Luontoretket ja tutustumisvierailut kuuluvat myös Monikon kesään. Mukavaa kesää teille ja tervetuloa mukaan toimintaan! Lisätietoja saa yhdistyksen sivuilta www.monikkoyhdistys.com sekä sähköpostitse monikko.yhdistys@gmail.com tai puhelimitse 044-2017233. Alina Ahtamo Monikko ry, pj Kuvat Anzhela Simpanen "Erilaisten samanlaisuus"-valokuvanäyttelyn avajaiset Petäjävedellä 18.05.2009. Juri Livchits vaimonsa kanssa soittavat viulua. ВЕСЕННИЕ ПЛАНЫ ОБЪЕДИНЕНИЯ воплотились в жизнь согласно планам и даже превзошли ожидания. Хотя вся деятельность объединения протекает на полностью добровольных началах, это никак не отражается на качестве и расширении нашего поля деятельности. Наоборот, повысилось количество членов организации, а также возросла их активность и интерес к развитию объединения. У годовалого Моникко уже есть свои постоянные партнёры, с которыми вместе строим и воплощаем в жизнь как кроткосрочные так и долгосрочные идеи. В помещении дневного пансионата в Хухтасуо с марта по май, работал кружок разговорного финского языка, участниками которого были в основном русскоязычные персионеры из того же района, в основном Keskustelukerho Huhtasuolla Летний привет oт Моникко! женщины. Как и руководитель кружка Ейя Сиркка, так и его участники остались довольны результатами и встречи продолжатся осенью. С вальса начался неделю назад кружок танцев под руководством лучезарной Майи Бондарчук.По средам с 17 до 19 в помечении Коликкотупа в Холсти можно прийти разучить вместе и другие танцы, чтобы уверенно чувствовать себя летом на танцевальных площадках. Благодарим наш город и социал-демократов из Лохикоски за предоставления своих помещений для такого рода занятий. С последней организацией мы совместно провели женский день 8 Марта в Хухтасуо. Фотовыставка Erilaisten samanlaisuus, подготовленная вместе с обществами Финляндии-России в Средней Финляндии, отправилась в годовое турне. На Tanssikerho выставке представлены фотоработы Анжелы Симпанен. В Петаявеси уже состоялось открытие и прошли первые интервью и встречи с посетителями. Фотовыставку можно увидеть в Петаявеси до 29.5, в городской библиотеке Ювяскюля с 1-14.6, в Корпилахти с 7-31.7, в Вааякоски с 4-16.8, в библиотеке Суолахти с 17-31.8. С большим волнением ждём международного фестиваля трубадуров в Вааякоски 27-28.6. Вместе с обединением Моникко этот фестиваль готовят областные общества Финляндии-России. Информация об этом мероприятии появится в ближайшее время. Праздник урожая уже в 6-ой раз соберёт друзей в Айнола 6.9.2009. Организаторами праздника остаются общество жильцов Куоккала, театр в Айнола,общества JAPA и 4-Н, город Ювяскюля.В роли главного организатора в этот раз выступит Моникко, и надеемся эта роль останется за нами. Летом у Моникко ещё выезды на природу и ознакомительные поездки разного рода. Дополнительную информацию можно получить на нашей странице интернета www. monikkoyhdistys.com, по электронной почте monikko.yhdistys@gmail.com и по телефону 044-2017233. Приятного лета всем вам и добро пожаловать в Моникко! Галина Ахтамо председатель объединения Моникко KALENTERI 2009 VKO 23-25 (1.6.-21.6.2009) MAANANTAISIN klo 11:00 13:00 Maahanmuuttajamiesten ryhmä klo 15.00 16.30 Ranskan kielen opetusta kaikille kiinostuneille klo 16.30 18.00 Englannin kielen opetusta maahanmuuttajille. Paremmin yhdessä ry TIISTAISIN klo 8.30 10.00 Irakilaisten ryhmän Suomen kielen tunnit 17.6.2009 saakka klo 12.00 14.00 LUETAAN YH- DESSÄ ZONTANAISET. Suomen kielen opetusta maahanmuuttajanaisille KESKIVIIKKOISIN klo 8.30 10.00 Irakilaisten ryhmän Suomen kielen tunnit 17.6.09 saakka klo 12.00 16.00 Káfe Gloria klo 13:00-15:00 Työkompassi 2 projekti. Työnhakuklubi tarkoituksena on auttaa maahanmuuttajia työnhakuun liittyvissä kysymyksissä sekä työnhakupapereiden täyttämisessä. klo 14 16.00, parillisen viikon keskiviikkona, Yhdistys nurkka. KYT:n järjestöjen tuki- ja kehittämispalvelut tarjoaa apua järjestötyöhön liittyvissä asioissa. klo 16.00-18.00 (tytöille) klo 18.30-20.30 (pojille) Katso! Koko maailma tässä ja nyt Monikulttuurinen yhteisötaideprojekti, joka on tarkoitettu 13-17-vuotiaille maahanmuuttajataustaisille nuorille ha heidän vanhemmilleen. TORSTAISIN klo 15.00-17.00 Maahanmuuttajatyttöjen ryhmä SUNNUNTAISIN klo 15.00 16.00 LASTEN KIINA- KERHO klo 16.30 19.00 parittoman viikon sunnuntaisin, Kaksi kulttuuristen perheiden vertaisryhmä YHTEYSTIEDOT: Arja Seppälä - 040 743 3097, Gloria Lapitan-Ashtiani - 040 823 8607, arja.seppala@ kyt.fi, gloria.lapitan@kyt.fi. www.kuokkala.org

14 JAAKKO HEINIMÄKI ON pappi, kirjailija, moneen lähtöön kysytty sanavalmis vieras, joka muistetaan jopa tv-kokkina. Heinimäki vieraili toukokuun alussa Jyväskylän kristillisellä opistolla ja haastoi keskusteluun herännäisyyden perinnöstä. Heinimäki kysyi, onko herännäisyys ja herättäjäjuhlat liikkuva ulkomuseo. Kas kun ei ulkohuussi, veisteli opiston rehtori Seppo Aaltonen. Ei tämä kuva mitenkään huono olisi, Heinimäki hyväksyi. Tällainen matalan ja ylevän sekoittaminen istuu hyvin heränneiden tapaan hahmottaa maailmaa ja hengellisyyttä. Korkeuksista sopiikin pudota, esikuvina liikkeen pyhät miehet alkaen ukko Paavosta eli Paavo Ruotsalaisesta. Joku on heittänyt arvion, että herännäisyys on iltaruskon liike, jonka taru on ohi kymmenessä vuodessa. Herätysliikkeet ovat kyllä aika sitkeitä, mutta Heinimäen mukaan jotain tarvitaan, että liike ei kuihdu pelkäksi perinneliikkeeksi. Seuroissa ja virsissä hän näkee mahdollisuuden elävään perintöön. Siionin virsissä voi kuulla chansonia. Virsisävelmien alkuperä Kuokkanen Passiivisen seurakuntalaisen puolustaja kävi Kuokkalassa Venäjä Kuva ja teksti Marjatta Pulli Körttiläisyyden perintö on aran ja ikävöivän uskon puolustaminen. onkin ranskalaisissa Hugenotti-sävelmissä. Seuroissa soivat ikävästä mehukkaat Siionin virret. Spontaani jazzjammailu on Heinimäen kuva hyvistä körttiseuroista. Seurojen tuntomerkkien tulisi olla vaatimattomuudessa ja epämuodollisuudessa. Jos on virsi, veisataan, jos sanottavaa, sanotaan. Jos ei ole, ollaan hiljaa. Heinimäki sanoi olevansa sen verran ADHDihminen, että hänestä 20 minuuttia olisi oikein sopiva aika seuroille. Pitkissä, liian valmistelluissa puheissa ja yli tunnin kestävissä seuroissa on jotain epäilyttävää. Körttiseuroissa on aikoinaan ollut tapana pitää tuvan penkissä istuen lyhyitä puheita. Seuraetikettiin on kuulunut, että puheen voi myös kätevästi katkaista aloittamalla penkistä Siionin virren. Heinimäki luonnehti herännäisyyttä seitsemän teesin avulla. Niistä tärkein hänen mielestään on aran ja ikävöivän uskon puolustaminen. On olemassa asioita, joita ei voi huutaa. Minä rakastan sinua on ihan eri asia kuiskattuna kuin suureen ääneen huudettuna. Spektaakkeliuskonnollisuus on herännäisyydelle vierasta. Seurat ovat parhaimmillaan avantgardea, hiljainen keidas keskellä äänekästä spektaakkelimaailmaa. Heinimäki kertoi, miten taiteilija Turistin tärkeimpiä sanoja Eesti eli Viro Miina Äkkijyrkkä soitti hänelle Skatan tilalta. Miina selitti, ettei hänellä ole sen kummemmin mammonaa kuin kompuutteriakaan, joten hänen on turvauduttava Jumalaan ja siihen hän nyt tarvitsisi pappia. Miina on vanhaa körttisukua Iisalmesta ja hän halusi, että korjausporukka Skatan navetassa ei vedä naulaakaan seinästä, ennen kuin on veisattu ja rukoiltu. Siinä meillä on avantgardea, päättelee Heinimäki. Äkkijyrkässä yhdistyvät pieni ja suuri sillä lailla, ettei sellainen oikein Suomeen edes mahdu. Alun perin herännäisyys on ollut uskonnollinen ja yhteiskunnallinen protestiliike. Se oli maallikkoliike, mutta vähitellen siitä on tullut pappisvetoinen, yleiskirkollinen liike, joka ei juuri ota kantaa mihinkään. Se on varmaan suvaitsevaisin vanhoista herätysliikkeistä. Jos joku protesti sopisi tähän aikaan, se voisi Heinimäen mukaan kohdistua aktiivisen seurakuntalaisuuden ihannointiin. Hän pitää passiivisen seurakuntalaisen puolta. Vielä on varaa laskea rimaa, hän heitti. Seurakunnan tilaisuuksissa juoksemista arvokkaampaa on hyvin tehty työ, uskollisen naapurin virka, tavallinen arki. Se on aitoa luterilaista ja körttiläistä kristillisyyttä. Saksa 1. Hei! 2. Kiitos! 3. Mitä kuuluu? 4. Kiitos hyvää. 5. Anteeksi. 6. Ole hyvä. 7. Minä rakastan sinua. 8. Näkemiin. 9. Tervetuloa! Portugali Jyväskylän Kristillisen Opiston maahanmuuttajalinjan opiskelijat toivottavat hyvää kesää kieliopintojen parissa! Burma Tere! = Hei! Kuidas läheb? = Mitä kuuluu? Tänan hästi. = Kiitos hyvää. Vabandage. = Anteeksi. Ei ole midagi. = Ei se mitään. Tänan. / Aitäh. = Kiitos. Ole hea. = Ole hyvä. Ma armastan sind. = Rakastan sinua. Nägemiseni. = Näkemiin. Terviseks! = Terveydeksi! Tere tulemast! = Tervetuloa! Head reisi! = Hyvää matkaa! Mon-kansa ja -kieli, Burma Hallo! = Hei! Wie geht es? = Mitä kuuluu? Danke, gut! = Kiitos hyvää! Entschuldigung! = Anteeksi! Keine Ursache = Macht nichts! = Ei se mitään. Danke! = Kiitos! Bitteschön. = Ole hyvä. Ich liebe dich. = Rakastan sinua. Auf Wiedersehen. = Näkemiin. Gesundheit. = Terveydeksi! Herzlich willkommen! = Tervetuloa! lecker = herkullinen O meu pais = Minun kotimaani Bom dia! = Hyvää huomenta! Boa tarde! = Hyvää iltapäivää! Boa noite! = Hyvää yötä! Como esta? = Mitä kuuluu? Obrigado! = Kiitos! Por favor. = Olkaa hyvä. De nada. = Ole hyvä. Eipä kestä. Desculpa. = Anteeksi. Hei hei! = Adeus! sim = kyllä não = ei

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNNAN KUOKKALAN alueen nimikkolähettimme Riikka Halme vietti keväisen viikon alueellamme. Riikka vieraili koululuokissa, isoskoulutuksessa, lähetyspiirissä, perhekerhoretkellä ja työntekijäkokouksessa. Kuulijat kuulivat päivitettyjä kuulumisia Angolasta ja tarinoita Afrikan maalta. Riikka on ollut työssä kielitieteilijänä Suomen Lähetysseuralla Angolassa. Tällä hetkellä hän viettää Suomen työjaksoaan ja palaa Angolaan näillä näkymin syyskuussa. Angolan virallinen kieli on Portugali, mutta maassa puhutaan noin kolmeakymmentä muutakin kieltä. Monelle, jonka äidinkieli on toinen kuin maan virallinen kieli, tulee ongelmia kouluun mennessä. Tästä syystä lukutaidottomia on paljon. Riikka on risteillyt työssään ympäri Afrikan manteretta. Hän on muun muassa ollut työstämässä oppikirjoja alakoululaisille. Pääsin mukaan nyanekankielisten koulukirjojen kääntämiseen katolilaisen pappi Tyipan, yliopistolehtori Ndambukan ja opettajaopiskelija Kambindangolon kanssa. He kaikki puhuvat äidinkielenään nyanekaa, ja kaksi heistä osallistui raamatunkäännöskoulutukseen missä olin opettajana. Samat periaatteet pätevät Raamatun ja muidenkin tekstien kääntämiseen. Kääntämisessä tärkeää ei ole vain teksti vaan myös konteksti. Käännöksen luonnolli- suu- teen ja sujuvuuteen on myös kiinnitettävä huomiota kertoo Riikka. MITEN/MIKSI OLET PÄÄ- TYNYT TÄHÄN TYÖHÖN? Haaveilin opiskeluaikoina kielityöstä synnyinmaassani Angolassa. Itsellenikin yllätyksenä minulle avautuivat ovet Angolaan kielityöhön (opetusta, tutkimusta ja raamatunkäännöstyötä) Suomen Lähetysseuran kautta. Kuokkalan alueseurakunta päätti lähteä mukaan tähän työhön, mistä olen iloinen ja kiitollinen. MILLOIN TYÖSI TUOT- TAA SINULLE ONNEN- TUNTEEN? Parasta ovat ne hetket jolloin raamatunkääntäjän tai omakielisen tekstin lukijan tai opiskelijan päässä tapahtuu jokin oivallus. Lamppu syttyy, jotakin valkenee aivan uudella tavalla. Jokin ovi avautuu. Onnellista on saada itsekin ahaa-elämyksiä vaikkapa johonkin Raamatun tekstiin tai kielen rakenteeseen liittyen. MILLAISTA ELÄMÄSI ON ANGOLASSA? Angolassa elämä on yllätyksiä täynnä. Joskus ne ovat mukavia, vaikkapa että joku piipahtaa kylään, tai että ovelle tullaan myymään mansikoita. Toisinaan yllätykset tuovat mutkia matkaan, kuten silloin kun sähköt menevät poikki tai joku ei ilmaannukaan sovittuun tapaamiseen. Nautin Angolassa siitä että on aurinkoa ja lämmintä ja ystävällistä kanssakäymistä ihmisten kesken. Riikkalla on paljon ystäviä molemmassa kotimaassaan. Saimme kuulla muun muassa neljävuotiaasta Johanna Riikka Ndahafasta, jonka nimi on annettu kunnianosoituksena Riikkan mukaan. MILLAISIA IHMISIÄ AN- GOLALAI- SET OVAT? Angolalaiset ovat yleensä hyvin sosiaalisia. Kanssakäyminen ihmisten välillä on välitöntä. Tunnen monia angolalaisia, jotka sekä käyvät töissä että opiskelevat. Angolalaiset osaavat myös istua hyvillä mielin jonkin aikaa tekemättä mitään. MIKÄ ON PARASTA AN- GOLASSA? Parasta Angolassa ovat mielestäni iloiset ihmiset ja yllätyksellinen elämä. MIKÄ ON PARASTA SUO- MESSA? Suomessa parasta on asioiden toimivuus ja ihmisissä rehellisyys. MIKÄ SINUSTA ON KAU- NIS SUOMEN SANA? Höpötellä. Se on jotenkin söpöä. ENTÄ JOLLAIN MUULLA KIELELLÄ? ESIMER- KIKSI NKUM- BIKSI? Hauska sana nkumbiksi on nyoñgi nyoñgi (lue: njongi njongi), mitä käytetään toisen kiusoittelemiseen silloin, kun itsellä on vielä jäljellä jotain herkkua. KERRO JOKIN HAUSKA SATTUMUS TAI TARINA, JOHON OLET TÖRMÄN- NYT ANGOLASSA? Sodan aikana lähestulkoon kaikki villieläimet katosivat Angolasta. Nykyään eläimet alkavat palailla pikkuhiljaa, kun maassa on taas rauha. Niin myös erään Angolalaisen kylän liepeille oli tullut norsuperhe. Kylän yhdelle perheelle oli tullut hyvä sato kurpitsoita, jotka Kesäkuu 2009 Apinanleipäpuun suojassa Vitsi! Mari ja Lyyli istuivat jumalanpalveluksessa ja kuuntelivat saarnaa. Edessä istui mies joka koko puheen ajan kaivoi korvaansa auton avaimella. Mari kuiskasi Lyylille - kuuluvalla äänellä. -Ei näytä starttaavan. sattuvat olemaan myös norsujen suurta herkkua. Perhe oli poiminut kurpitsat kypsinä ja he säilöivät ne kotiinsa sängyn alle. Yhtenä yönä sängyn päällä nukkui kaksi perheen lasta, kunnes he heräsivät siihen, että joku nostaa heidän kotinsa kattoa pois! Suuren suuri Afrikan norsu oli haistanut herkulliset kurpitsat tarkalla vainullaan, ja oli tosiaankin ryhtynyt syömistoimeen nostamalla ensin katon pois tieltä. Sitten se poimi pitkällä kärsällään kurpitsat yksi kerrallaan sängyn alta ja nautiskeli ne yöpalaksi. Syötyään koko sadon, norsu lähti vatsa pullollaan ja tyytyväisenä pois ja unohti harmillisesti sitten vielä nostaa katon takaisin paikalleen. Lapset olivat sängyllä vahingoittumattomina, mutta kauhusta jäykkinä. Ja kyllä, tämä tarina on ihan tosi. TIEDÄN, ETTÄ SINUL- LA ON SUO- SIKKIPUU AFRIKASSA? MIKÄ SE ON JA MIKSI? Tykkään kovasti apinanleipäpuusta, koska se on iso ja muhkurainen ja hyvin omalaatuinen. Ei ole kahta samanlaista a p i - nanleipäpuuta! Apinanleipäpuun on myös vaikea kuolla. Jos se kaatuu kumolleen, se jatkaa kasvamista uuteen suuntaan. Sen nahka menee kurttuun kuin norsulla, ja se voi elää hyvin pitkään. Apinanleipäpuun sylissä minä rauhoitun. TERVEISESI KUOKKALALAI- SILLE LUKIJOIL- LE. Kiitos kaikesta tuesta ja myötäelämisestä! On ilo tehdä töitä yhdessä. Oli mukavaa käydä Kuokkalassa ja tutustua siellä upeisiin ihmisiin, sekä lapsiin että aikuisiin. Jumala on luonut meistä jokaisen aivan omanlaisekseen, ja niin on hyvä. Riikkaa haastatteli Ulla-Maija Grönholm KUOKKALAN ALUESEURAKUNTA Tikan seurakuntakoti, Toritie 24, puh. 636 455 TOIMINTAA KESÄ-HEINÄKUUSSA Sanajumalanpalvelus su 7.6. klo 10, Auli Saarsalmi, Sirpa Lampinen Messu su 14.6. klo 10, Riku Bucht, Risto Valtasaari, Tiina Korhonen, kirkkokahvit Messu su 21.6. klo 10, Minna Korhonen, Eija Väisänen, Pekka Niinivirta Messu su 28.6. klo 10, Matti Väätäinen, Eija Väisänen, Ulla-Maija Grönholm Messu su 5.7. klo 10, Minna Korhonen, Auli Saarsalmi, Pekka Björninen Messu su 12.7. klo 10, Matti Väätäinen, Auli Saarsalmi, Jussi Keltakangas Messu su 19.7. klo 10, Riku Bucht, Sirpa Lampinen Rantakirkko Sulkurannassa su 26.7. klo 12, Matti Väätäinen, Sirpa Lampinen, pelimanneja, Virsimiehet, kirkkokahvit Perheaamu aikuisille ja kaikenikäisille lapsille ma 1.6., 8.6. ja 15.6. klo 9-12 Polttolinja 29. Yhdessäoloa, kahvittelua ja hartaushetki. Kesäilta sinapilla keskiviikkoisin klo 18-20 Yrttisuon perhepuistossa (Kekkolantie 18): yhdessäoloa nuotion äärellä, makkaraa ja mehua (1 e) ja iltahartaus. Säävaraus. NUORET: Nuortenillat ke 24.6. ja ti 21.7. klo 17 Lehtisaaressa (joka killuu Tuomiojärvessä), uimavälineet mukaan, grillausta, saunomista, laulua ja yhdessäoloa. MAAHANMUUTTAJATYÖ: tied. Mirja Hytönen 636 708 ti ja ke klo 9-11. DIAKONIATYÖNTEKIJÖIDEN vastaanotto: make klo 9-11 (ei 8.6.) Polttolinja 37, p. 636 458. Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet soita diakoni Pekka Niinivirta 050 549 7007. Kirkko näinä päivinä 21.5.2009 Jaakko Leskinen 15 www.kuokkala.org

16 Parasta kesässä Riitta Vähä-Luomi Anna Koivistoinen Erkki Metsä Kuokkanen Kirsti Leskinen Jaakko Leskinen Jani Laurila...on lämpö ja auringonpaiste...on aurinko, lämpö ja mansikat...on Yrttisuo Muotokuvanäyttely Professori German Danileiko, pianisti Taiteilija Olga Malytcheva...on joutilaisuuden tunne KUOKKALALAISELLA TAIDE- MAALARILLA OLGA Malytchevalla oli keväällä 2008 näyttely 21 kutsuttua Kuokkalan kartanolla. Kotiseutuneuvos Kauko Sorjonen maalautti 21 jyväskyläläisen kulttuurivaikuttajanaisen muotokuvat. Nyt ovat vuorossa miehet. Näyttely 16 kutsuttua avautuu 30.5. Kuokkalan kartanolla ja kestää elokuun loppuun. Näyttely on avoinna ti-pe klo 10-17 ja la-su klo 12-17. Suljettu 20.-21.6. (juhannusaatto ja juhannuspäivä). Viihteellinen kulttuurikirppis Ainolassa Kuvat ja teksti Aarre Mäkelä Monikulttuurinen jalkapalloseura FCJ Blackbird siirtyi Ainolan nurmelle kirppikseltä löytyneitä nappulakenkiä kokeilemaan. Kahdeksaa eri äidinkieltä puhuvat pelaajat kommunikoivat yleensä englannin, ranskan ja suomen kielellä. Valmentaja Lahcen Abahassine oli myös paikalla....on kesäloma! Saunan lattia lahoaa Saunan lattia lahoaa. Kiukaan kehys ruostuu. Tule. Lämmitetään se sauna. Istutaan lauteilla. Kuunnellaan. Kevättä ja toisiamme. Unohdetaan lahot lattiat. Ruostuneet kiukaat. Helena Niemeläinen...on mansikat ja makkarat Kari Lehtinen Ensimmäinen runokirjani Majatalo ilmestyi 1989. Nyt on kolmas osa Vallaton sarjasta oikoluku vaiheessa, kertoo Helena Niemeläinen Ainolasta. KUOKKALALAISET YHDIS- TYKSET JÄRJESTIVÄT monipuolisella kulttuurilla rikastetun kirppispäivän Ainolassa 16.5.2009. Perinteellisen kirpputorin ja myyjäisten lisäksi tarjolla oli tavara-arpajaiset, ongintaa lapsille, hanurimusiikkia, kitaraesityksiä, kasvoja ihomaalausta sekä verenpaineen mittauspalveluja. Ihomaalauksen ahkerin asiakas oli Oona Jouhki. Taiteilijana kuvassa on MLL:n Kuokkalan yhdistyksen Tanja Sihvonen. Kymmenien eri puolilla Jyväskylää järjestettyjen samanaikaisten kirppisten vuoksi ostavien asiakkaiden määrä jäi valitettavan pieneksi. Tarjontaa oli sen sijaan runsaasti. Käsin tehdyt pitsityöt kiinnostivat. Kitaristi Ismo Puhakka. Tauno Koukka ja hanuri. Keski-Suomen kansanterveyden edistämiskeskus KANTE- RE ry:n palvelupisteessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön opiskelijat tekivät verenpainemittauksia.

Kesäkuu 2009 17 Valon pesäpalloa Valon naiset tekevät historiaa JYVÄSKYLÄN YLÄN VALON YKKÖSPESIS- JOUKKUEEN naiset aloittivat kautensa lauantaina 16.5 historiallisissa merkeissä. Jyväskylän Valon historiassa ei koskaan aiemmin ole pelattu pesä- Valon miehet avasivat voitolla JYVÄSKYLÄN VALON MAA- KUNTASARJAN hyvin valmistautunut nuori joukkue takoi taululle tylyt 2-0 ( 6-2, 13-1 ) lukemat Uuraisten Urheilijoista. Ensimmäisellä jaksolla Naisten ottelut 2009 Kotiottelut la 16.5. Valo - Seinäjoki 2-1 (11-3, 3-10, 2-1) la 23.5 Valo - Kankaanpää 2-0 (4-1, 5-1) la 13.6 Valo - Ilmajoki Klo 13.00 ke 1.7. Valo - Vähäkyrö Klo 18.00 la 11.7. Valo - Lapua Klo 13.00 to 23.7. Valo - Ruovesi Klo 18.00 ti 4.8. Valo - Jyväskylä Klo 18.00 palloa näin korkealla sarjatasolla kuin nyt, naisten ykköspesiksessä. Joten Valon naisten tämän hetken joukkueella oli suuri kunnia pelata historiallinen ensimmäinen ottelu naisten ykköspesiksessä. Ottelu pelattiin Seinäjoen Peto-Jusseja vastaan. Kausi alkoi upeasti, sillä heti ensimmäisestä pelistä tuloksena oli 2-1 voitto. Kausi on jo kovassa vauhdissa, sillä pelejä on pelattu yhteensä kolme, joista jokainen on voitettu. Miten tähän on päästy? Valon naisten kausi alkoi alkutalvesta, jolloin käynnistyivät talviharjoitukset. molemmilla joukkueilla oli sarja-avauksen tuomaa jännitystä otteissa, mutta taso ero oli selvästi nähtävissä. Toiselle jaksolle kotijoukkue VALO tuli kovalla asenteella ja pelasi hyvää maakuntasarjan pesistä puhkoen Uuraisten ulkokenttää joka puolelta. VALOn tasaisesta ryhmästä onnistuvat kaikki, mutta ulkokentällä laajalla alueella liikkunut Petrus Heinonen vakuutti palkintoraadin. Sisäpelissä kovaiskuinen Mika Salonen kuritti vastustajan ulkokenttää kovilla pommeillaan. Timo Saukkonen www.kuokkala.org Talvella reenattiin n. 3 krt viikkoon ja siihen päälle lisätään omatoimisesti tehdyt punttiharjoitukset. Talven aikana pelattiin myös muutamia harjoitusotteluja, joissa tarkoituksena oli testata erilaisia kokoonpanoja, jotta päästäisiin hieman hajulle siitä, millä kokoonpanolla kesään lähdetään. Ulkona päästiin pelaamaan yksi harjoitusottelu, joka antoi heti hyvää osviittaa tulevasta. Ulkopeli oli jo silloin hyvin uomissaan, mutta sisäpelissä oli tahmeaa. Hieman samaa rataa kausi on lähtenyt käyntiin. Mutta onneksi kesä ja kausi ovat vasta aluillaan, joten toivottavasti tästä tulee pitkä, kuuma ja antoisa kesä. Valon naisten joukkueessa pelaa monelta eri paikkakunnilta tulleita pelaajia. On Turusta, Raumalta, Kankaanpäästä, Mynämäeltä, Haapajärveltä sekä suurin osa täältä Jyväskylästä. Pelipaikoista käydään kovaa kilpailua, sillä joukkueeseen mahtuu 19 todella lahjakasta pesäpalloilijaa. Pelipaikka ei ole kenellekään itsestäänselvyys, vaan sen eteen täytyy tehdä kovasti töitä. Jokainen tietää ja hyväksyy tämän tilanteen, ja yhdessä tehtiin päätös, ettei ketään lähdetty pudottamaan ringistä pois. Tämän myötä kaikille annetaan mahdollisuus harrastaa pesäpalloa. Näin sanoo joukkueen pelinjohtajana toimiva Jere Jeipe Savolin. 2. Pelinjohtajana toimii Jari Jamppa Koski. Tavoitteena on pelata hyvää ja viihdyttävää pesäpalloa. Syksyllä nähdään, riittääkö se jopa Superpesiksen karsintoihin. Valon naiset toivottavat kaikki kuokkalalaiset sekä muut jyväskyläläiset seuraamaan kesän otteluita. Seuraava kotiottelu pelataan lauantaina 13.6, jolloin vastaan asettuu Ilmajoen kisailijat. Sini Siekkinen http://www.jyvaskylanvalo.net Naisten joukkue: Eeva Nevanpää, Eveliina Viitanen, Heidi Valtanen, Henriikka Mutikainen, Kaisu Koivisto, Maija Marttila, Maija Mäkeläinen, Maria Kitola, Nina Huovinen, Outi Salonen, Saana Kerkelä, Saara Helenius, Saija Koski, Sanna Porkka, Sini Siekkinen, Sofia Saari, Sonja Aukee, Taina Honkanen, Virve Hakala. P.j Jere Savolin, P.j Jari Koski, Huolto Tomi Heiskanen, J.J Keijo Siekkinen, J.J Raimo Malinen. Vielä ehtii mukaan: Jyväskylän Valon pesiskoulu VALON PESISKOULU ON tarkoitettu 6-12v tytöille ja pojille. Pesiskoulun hinta on vain 30 euroa. Pakollisena varusteena pesiskoululaisella on oma räpylä. Toiminta tapahtuu Yrttisuon kentällä 2.6. alkaen. Tiistaisin Ryhmä 1 10.00-11.30, Ryhmä 2 11.30-13.00. Torstaisin Ryhmä 2 10.00-11.30, Ryhmä 1 11.30-13.00. Pesiskoulu sisältää koko kesän ohjatut harjoitukset 2 kertaa viikossa (ti ja to), 1,5h kerrallaan, avajaiset 16.5. ja päättäjäiset elokuun alussa, 10-15% alennuksen InterSport Jyväskylän pesäpallotuotteista ja vakuutuksen. Pesiskoulun rehtorina toimii Valon miesten joukkueesta Viljami Watia. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: p. 040-7167429 tai v.watia@hotmail.com. Yhteistyössä Valon kanssa koko perheen urheilukauppa Sportia. Mahtava valikoima pyöräilykypäriä tarjoushinnoin! Casco pyöräilykypärä värit musta, pun. tai sin., helppokäytt. koon säätörulla NYT ETUSI 14 90-62% (39,90) Amazor ja Aeron pyöräiykypärät Naisten ja miesten malleja 9 90 (19,90- ETU JOPA -66% 29,90) Bell pyöräilykypärät Useita eri malleja naisille ja miehille ETU JOPA 29 90-54% (44,90-65.-) 50 kpl:n ERÄ POLKUPYÖRIÄ ovh:sta -30% TITANIA JA MADISON 3 JA 7-VAIHTEISET NAISTEN JA MIESTEN PYÖRÄT, Z-BIKE ROAD STAR 24-VAIHTEINEN NAISTEN JA MIESTEN SPORTTINEN HYBRIDIPYÖRÄ, TITANIA LASTENPYÖRÄT Miesten maakunta-sarjan pelit Yrttisuolla ti 19.5. Valo UU 2-0 ti 2.6. ValoPesis Valo klo 18 ke 10.6. Valo Kisa klo 18 ti 16.6. ValoPesis Kisa klo 18 ke 17.6. Valo Kiri klo 18 KESÄTAUKO ti 21.7. ValoPesis KeuTo klo 18 ke 5.8. ValoPesis UU klo 18 Reebok Pace SS Crew Tekninen t-paita Eri värejä to 6.8. Valo KeuTo klo 18 Päätetään myöhemmin: ValoPesis Kiri Valo ValoPesis POISTAMME KAIKKI ulkoiluvaatteet ovh:sta -30% -60% NYT ETUSI 14 90-50% (29,90) Nike Club Tradition V2 vapaa-ajan kengät miehille Väri valkoinen NYT ETUSI 39 90-58% (95.-) Suositut! Puma Drift Cat vapaa-ajan kengät Koko perheelle! NYT ETUSI 59 90-36% (95.-) Jr-koot 39,90 (55.-) JYVÄSKYLÄ Halti, Didrikson, North Face, Luhta, Torstai, Sai&Ski ulkoilupuvut, -takit, -housut Catmandoo Kesäsandaalit Väri valkoinen NYT ETUSI 14 90-50% (29,90) Ahjokatu 18, puh. 4477 450, Palvelemme ma-pe 10-19, la 10-16, kesäsunnuntait 12-16 www.sportia.fi

18 Kuokkanen Edullista jokaiseen makuun Onneksi olkoon Keskimaan asiakasomistajat! S-Tileillenne on 25.5. maksettu vuoden 2008 ylijäämänpalautukset. www.keskimaa.fi Virkeyttä 0ja vitamiineja 99/kg Suomi Tomaatti ja kurkku 1. lk. 0 59 Rainbow Appelsiini- ja omenatäysmehu 1 l 1 79 HK Kabanossit 400 g (4,48/kg) 2 90 Atria Naudan paistijauheliha 10 % 400 g (7,25/kg) 4 95 Lotus Soft Embo WC-paperi 16 rll (0,31/rll) 18 Hinta voimassa 1.5. 30.6. 90 Koff III 24 tlk, 7,92 l (2,06/l) (sis. 15,30 + pantti 3,60) 0 99 Ingman Vaniljakermajäätelö 1 l Kuokkala, palvelemme ma pe 7 21, la 7 18, (12 21)

Perhekahvilakuulumisia Messin perhekahvila, Nenäinniemen perhekahvila ja Ristikiven perhekahvila ovat päättäneet kevättoimintakautensa. Toiminta jatkuu Nenäinniemen perhekahvilassa syksyllä (seuraa ilmoittelua kotisivuiltamme www.mll.fi/kuokkala). Messissä ja Ristikiven perhekahviloissa toiminta jatkunee syksyllä, mikäli innokkaita perhekahvilan pitäjiä löytyy. Jos olet kiinnostunut pyörittämään perhekahvilaa, voit ilmottautua Ellalle w.ella@netti.fi. "Iloa arkeen, virikettä vanhemmuuteen & leikkiä lapsille!" Tulevan syksyn ohjelmaa Sinä murrosikäisen äiti/isä Tule mukaan Vanhempainolkkariin jakamaan ajatuksia & kokemuksia vanhemmuudesta 24.9 alkaen, joka toinen to 18-20 NuorisoMessiin (Polttolinja 9) Toiminnan tukena: MLL:n Kuokkalan yhdistys ry JKL:n kaupungin nuorisopalvelut Lapset & Perheet KASTE-hanke Kiitokset Sydämellinen kiitos kaikille MLL:n Kuokkalan yhdistyksen hallituksessa oleville, perhekahvilan vetäjille sekä Kevätilo-keräyksessä lipaskerääjinä olleille sekä keräykseen osallistuneille. Kiitokset myös kaikille 21.4 Perheillassa kävijöille MLL:n Kuokkalan yhdistyksen jäsenedut Nyt MLL Kuokkalan yhdistyksen jäsenkortilla pääsee katsomaan kesän teatteriesityksiä edulliseen hintaan. Latoteatteri Kulissi Survo-Korpelassa (Siltakatu 25) esittää lastennäytelmän Peter Pan. Lisätietoja näytelmästä osoitteessa: http://www.kulissi.fi/lapset.html Sunnuntaina 14.6. klo 15.00 ja klo 18.00 alkaviin näytöksiin saa MLL Kuokkalan jäsenkortilla liput koko perheelle 5 euron hintaan per lippu, kun normaali lipun hinta on 8 euroa. Lauantaina 22. elokuuta klo 15.00 puolestaan pääsee seuraamaan Ainolan kesäteatterin (Rytmikuja 7) esitystä Rölli ja metsänhenki MLL Kuokkalan jäsenkorttia näyttämällä 6 eurolla/ lippu (norm. 8 e). Tämäkin etu on perhekohtainen. Lisätietoja esityksestä: http://jkltyovaenteatteri.fi/esitykset/ Tihutyöntekijöitä Ainolassa Taidenäyttely Kesäkuu 2009 Kartanolla tapahtuu Avoinna ti-pe klo 10-17 ja la-su klo 12-17. Suljettu 20.-21.6. (juhannusaatto ja juhannuspäivä). Tiedustelut ja varaukset puh. (014) 338 6811 Kuokkalan kartano, Hämeenpohjantie 50 www.kuokkalankartano.fi Kuokkalan kartanolla aukeaa Olga Malytchevan muotokuvien kesänäyttely, 16 kutsuttua. Näyttely on auki 30.5.-30.8. Kansantanssitapahtuma ISOn Tanhuujat Kuokkalan kartanon pihassa klo 15.00. su 7.6, su 14.6, su 28.6. 12.7, la 25.7 (puolalainen ryhmä) su 2.8, su 9.8. Vapaa pääsy! Näyttelyiden pääsymaksu: aikuiset 5 euroa, lapset 5-15 v. 2,50 euroa, ryhmät (yli 10 henkeä) ja opiskelijat 4,20 euroa. Näyttelyn pääsymaksulla voi lisäksi katsoa DVD-esityksen Kuokkalan kartanosta. ISOn Tanhuujat on vuonna 1974 perustettu jyväskyläläinen kansantanssiyhdistys, joka tarjoaa kansantanssin taiteen perusopetusta Jyväskylän alueella. Laadukkaan opetuksen piirissä on yli sata tanssijaa, 3-vuotiaista eläkeikäisiin asti. ISOn Tanhuujien toiminta keskittyy laadukkaan opetuksen tarjoamiseen sekä kansantanssin tunnettavuuden lisäämiseen. Konserttisarja kesällä 2009 Kansainvälinen Forum tapahtuma 10.- 14.6.2009 Jyväskylässä Keskiviikko 10.6. klo 19.00: Tapahtuman professorivierailu Torstai 11.6. klo 19.00, erityislahjakkaiden lasten konsertti Perjantai 12.6. klo 19.00, varttuneitten nuorten konsertti Lauantai 13.6. klo 19.00, kilpailuvoittajien konsertti Sunnuntai 14.6. klo 15.00, parhaiden laulajien konsertti Yhteyksiä... Koulutettu Hieroja, hermoratahieroja Eija Levänen, Isokuja 10 A, 40520 Jyväskylä Puh. 040-5782095 ABC Autokoulu Kuokkala Polttolinja 37 ja Torikeskus, 3.krs. Puh. 045-6702345. www.abcautokoulu.fi... Arvonlisävero Yhteyksiä -palstan ilmoituksen hinta 15 / kerta, 120 / vuosi. Ilmoitus logon kanssa 25 / kerta, 200 / vuosi. toimitus@kuokkala.org 22% lisätään hintaan. 19 Ainolassa on käynyt tihutyöntekijöitä pääsiäisen aikaan. Pääasiallinen kohde on ollut lippukoppi, johon murtauduttiin luukun kautta kahtena eri päivänä. Nuorten kotkien päiväleiri Ainolassa Nuorten kotkien päiväleiri Ainolassa 1.-5.6. Muutama paikka vapaana. Tiedustelut: Kati Sainio p. 050 376 5359 Tiedustelut ja varaukset: kartanon emäntä puh. 014 338 6811 Liput 6 sis. kahvitarjoilun. www.kuokkalankartano.fi Kotikaaren tapahtumia Keskiviikkona 3. kesäkuuta klo 12.30 Laajavuoren pelimannit esiintyvät. Maanataina 15. kesäkuuta klo 14.00 Eläkeläis ry:n ohjelmaa Viikoittain vaihtuvaa ohjelmaa talon ilmoitustaululla. Terveisin Kotikaaren päiväkeskus/ Linda ja Minna puh. 040 8312 064 Ainolan kesäteatteri Jääkärin morsian Ensi-ilta 17.6.2009 KAHVILA klo 19 Avoinna joka päivä klo 15-22 Tiedustelut: 050-571 3537 toimisto@jkltyovaenteatteri.fi http://jkltyovaenteatteri.fi www.kuokkala.org

Kuokkala palvelee: Kansainvälisesti kokenut professori, kansanedustaja 1995-2007 KALEVI OLIN ulkoasiainvaliokunta suuri (EU) valiokunta Euroopan Neuvosto liikunnan ja tieteen maailmanjärjestöt 173 TYÖTÄ SUOMEN HYVÄKSI. www.kaleviolin.fi