Sulle kauneimmat lauluni laulan Ylioppilaskunnan Laulajat Matti Hyökki Matti Salminen
1 Minä laulan sun iltasi tähtihin 1:37 2 Onnelliset 3:29 3 Akselin ja Elinan häävalssi 3:24 4 Sulle kauneimmat lauluni laulan 4:03 5 Äideistä parhain 2:51 6 Ständchen 4:29 7 Tre sånger om kärleken 4:39 10 Uudelleen jos luokses tulla voisin 3:33 11 Mikset mua huomaa 2:06 12 Aamun satama 5:10 13 Sinua, sinua rakastan 3:29 14 Armi 4:14 15 Ramona 3:45 16 Tunturisatu 3:28 17 Jos vielä oot vapaa 3:45 [55:11] Ylioppilaskunnan Laulajat YL Male Voice Choir Matti Hyökki, johtaja conductor ODE 1069-2 Matti Salminen, basso bass (4, 10) Tuomas Katajala, tenori tenor & Kristian Attila, piano (6) Jouni Kannisto, tenori tenor (14) Kvartetti Quartet Tom Lindqvist, Jussi Salovaara, Timo Mannonen, Tuukka Haapaniemi (11) Lauluyhtye Vocal Ensemble Talla (12) Christoffer Sundqvist, klarinetti clarinet (2) Riitta Paakki Trio (4, 14, 17)
2 1 Minä laulan sun iltasi tähtihin 1:37 (Frans Linnavuori V. A. Koskenniemi arr. Martti Turunen) 2 Onnelliset 3:29 (Oskar Merikanto Aleksis Kivi arr. Yrjö Hjelt) 3 Akselin ja Elinan häävalssi 3:24 (Heikki Aaltoila arr. Märt Ratassepp) 4 Sulle kauneimmat lauluni laulan 4:03 (George de Godzinsky Kerttu Mustonen arr. Yrjö Hjelt) 5 Äideistä parhain 2:51 (Bill Parkinson Tuula Valkama arr. Märt Ratassepp) 6 Ständchen 4:29 (Franz Schubert Franz Grillparzer) Tre sånger om kärleken (Nils-Eric Fougstedt) 7 I Spanande kretsar 1:35 (Arvid Mörne) 8 II Tillbedjan 1:02 (Vilhelm Ekelund) 9 III Så skall vår kärlek dröja 2:02 (Erik Blomberg) 10 Uudelleen jos luokses tulla voisin 3:33 (V. Salanov Juha Vainio arr. Märt Ratassepp) 11 Mikset mua huomaa 2:06 (Garry Bonner/Alan Gordon Pertti Reponen arr. Ko Duijvestijn)
12 Aamun satama 5:10 (Jukka Linkola Aino Sumuvuo arr. Jukka Linkola) 13 Sinua, sinua rakastan 3:29 (Kaj Chydenius Aulikki Oksanen arr. Kare Ollinen) 14 Armi 4:14 (Erik Lindström Saukki arr. Yrjö Hjelt) 15 Ramona 3:45 (Tuomari Nurmio arr. Säde Rissanen) 16 Tunturisatu 3:28 (Kauko Käyhkö Martti Jäppilä arr. Bruno Unter) 17 Jos vielä oot vapaa 3:45 (Toivo Kärki Juha Vainio arr. Yrjö Hjelt) [55:11] Ylioppilaskunnan Laulajat YL Male Voice Choir Matti Hyökki, johtaja conductor Matti Salminen, basso bass (4, 10) Tuomas Katajala, tenori tenor & Kristian Attila, piano (6) Jouni Kannisto, tenori tenor (14) Kvartetti Quartet Tom Lindqvist, Jussi Salovaara, Timo Mannonen, Tuukka Haapaniemi (11) Lauluyhtye Vocal Ensemble Talla (12) Christoffer Sundqvist, klarinetti clarinet (2) Riitta Paakki Trio (Riitta Paakki, piano / Ape Anttila, basso bass / Mikko Hassinen, rummut drums) (4, 14, 17) Mikko Kettunen, vocal percussion (15) 3
Ylioppilaskunnan Laulajat: Sulle kauneimmat lauluni laulan Rakkaus on ollut ehtymätön luovuuden lähde niin säveltäjille kuin runoilijoillekin kautta vuosisatojen. Myös Ylioppilaskunnan Laulajat on tarttunut tähän tuhansien kirjojen ja laulujen aiheeseen ja koonnut levyn, jossa esitellään rakkauden koko kirjo: rakkaus ja sen menettäminen, kaipuu, intohimo, hellyys ja suomalaisille niin tärkeä rakkaus luontoon, kuten Kauko Käyhkön säveltämä Tunturisatu osoittaa. Toinen yhteinen tekijä, joka liittää tämän levyn kappaleet toisiinsa, on niiden merkitys kuulijoille: kaikki kappaleet ovat saavuttaneet paikan suomalaisten sydämissä ja siirtyvät uusille kuuntelijasukupolville saaden kerta kerran jälkeen uuden elämän uusien tulkintojen myötä. Mutta mistä aineksista nämä klassikot ovat oikein syntyneet? Iättömän ikivihreän sävelmän lähtökohtana on tietenkin kaunis, kuuntelijan tunteisiin vetoava melodia, mutta usein se vaatii aisaparikseen tekstin. Suuressa osassa tuntemistamme klassikoista on suomalaisen sielunmaiseman sanoiksi pukenut sanoittaja, ja Suomessa onkin ollut jo vuosikymmeniä vahva sanoittajien ammattikunta. Yksi tunnetuimmista suomalaisista sanoittajista on Juha Vainio, jonka kynästä ovat syntyneet sanat sekä Toivo Kärjen säveltämään kappaleeseen Jos vielä oot vapaa että V. Salanovin slaavilaiseen romanssiin Uudelleen jos luokses tulla voisin. Tämä teos on vedonnut suomalaisiin jo Georg Otsin alkuperäislevytyksestä asti; onhan kappaleen slaavilainen melodiamaailma yksi suomalaisen iskelmän peruspilareista. Sanoittaja Pertti Reponen, joka tunnetaan myös käsikirjoittajana ja viihteen monitoimimiehenä, on tehnyt suomenkielisen tekstin amerikkalaisen The Turtles -yhtyeen hittiin Happy Together (Mikset mua huomaa). Naissanoittajien harvalukuista joukkoa levyllä edustaa Kerttu Mustonen, joka on sanoittanut suomalaisen viihdemusiikin Grand old man -tittelin itseoikeutetun haltijan, George de Godzinskyn serenadin Sulle kauneimmat lauluni laulan. Etenkin ennen sanoittajien ammattikunnan syntymistä säveltäjät ovat käyttäneet runoilijoiden elinvoimaisia tekstejä, joille he ovat melodioidensa myötä antaneet uuden muodon ja jopa merkityksen. Oskar Merikanto on säveltänyt useita mieleenpainuvia melodioita, joista Onnelliset on yksi tutuimmista. Tämän serenadien parhaimmistoon kuuluvan kappaleen tekstin on tehnyt Aleksis Kivi. Säveltäjä-urkuri Frans Linnavuori on taasen säveltänyt runoilija V. A. Koskenniemen tekstin Minä laulan sun iltasi tähtihin. 4
Myös säveltäjä Kaj Chydeniuksen laajasta tuotannosta löytyy paljon runoilijoiden teksteihin tehtyjä sävellyksiä. Vuonna 1968 elokuvaan Asfalttilampaat sävelletyn Sinua, sinua rakastan -kappaleen teksti on Aulikki Oksasen ja säveltäjä on kuvannut sitä seuraavasti:»runossa yhdistyy äärimmäinen tuska ja äärimmäinen hellyys.» Voiko rakkausrunolta enempää vaatia? Runoilijoiden ja sanoittajien ammattikuntien välinen ero on viime vuosina ollut yhä häilyvämpi. Kun runoilijoiden tekstejä on valjastettu musiikille jo vuosisatoja, elävät nykyään myös sanoitukset yhä vahvemmin pelkkinä teksteinä, ja rock- ja iskelmälyriikat ovat saaneet asemansa osana runouden kenttää. Tästä on osoituksena muun muassa Tuomari Nurmio, joka ensimmäisenä rocklyyrikkona palkittiin vuonna 2003 kirjallisuuden Eino Leino -palkinnolla. Etenkin taksin katolla vilkkuvasta yön ainoasta valopilkusta tunnettua Nurmiota onkin kuvattu Eino Leinon henkiseksi perilliseksi. Hänen tuotannostaan YL tulkitsee kappaleen Ramona. Aina klassikko ei vaadi tuekseen tekstiä, mistä esimerkkinä on Heikki Aaltoilan Akselin ja Elinan häävalssi. Kappale on vuonna 1968 valmistuneesta elokuvasta Täällä Pohjantähden alla ja siinä soitettu valssimelodia tuli aluksi tunnetuksi ilman sanoja. Vasta lukuisten toiveiden ja pyyntöjen jälkeen säveltäjä kirjoitti teokseensa tekstin. Melodioiden voimaa kuvaa myös se, ettei kappale tarvitse suomalaista tekstiä syöpyäkseen sydämiimme. Tältä saralta ovat perinteisempää kuoro-ohjelmistoa edustavat saksankielinen Ständchen, jonka on säveltänyt laulusäveltäjien aateliin kuuluva itävaltalainen Franz Schubert, sekä Radion sinfoniaorkesterin kapellimestarina työskennelleen Nils-Eric Fougstedtin Tre sånger om Kärleken (Kolme laulua rakkaudesta). Melodian ja tekstin lisäksi suuri merkitys klassikon syntymisessä on tulkinnalla. Esittäjä tuo kappaleeseen uuden ulottuvuuden, oman kokemuspiirinsä, joka välittyy kuulijalle ja jättää lähtemättömät jäljet kuulijan mieleen. Kukapa ei muistaisi heleä-äänisen 12-vuotiaan Jari Huhtasalon tulkintaa kappaleesta Äideistä parhain, joka nousi Suomen äänitetilastojen kärkeen vuonna 1971. Nykyään tätä serenadia kuullaan erityisesti äitienpäivän tienoilla. Eija Ahvon väkevästi tulkitsema Aamun satama, jonka on säveltänyt Jukka Linkola, koki taasen uuden nousun vuosituhannen vaihteessa, kun tenori Pentti Hietanen levytti sen. Kappaleen merkitykseen kuuluu kiinteästi myös se, miten kuuntelija kokee kappaleen: viekö se kuuntelijan kaivattuun aikaan ja 5
paikkaan tai symboloiko kappale jotain koko suomalaiselle kansallistunnolle ominaista, kuten Erik Lindströmin säveltämä Armi-kappale. Lindström sävelsi Armin alun perin vaimolleen Vuokolle, mutta Armi Kuuselan voitettua Miss Universum -tittelin kappaletta päätettiin myydä Armi-nimellä. Tässä vaiheessa sanoittaja tuhansien suomalaisten iskelmien taustalta, Saukki, teki kappaleeseen sanat. Valmistumisensa jälkeen kappale on ollut Miss Suomi -kilpailujen tunnussävelmä mutta myös 50-luvun symboli: ajan, jolloin Suomi sotavuosien jälkeen vaurastui, järjesti olympialaiset ja suomalainen nainen oli maailmankaikkeuden kaunein. Klassikon ainekset löytyvät siis melodiasta, sanoituksista, tulkinnasta ja sen vaikutuksesta kuulijaan. Kyse ei ole kuitenkaan yksinkertaisesta yhteenlaskusta, vaan tuloksena on aina jotain, joka on enemmän kuin osiensa summa. Jutta Jaakkola 6
7
Helsinkiläinen mieskuoro YL, jonka nimilyhenne tulee kuoron suomenkielisestä nimestä Ylioppilaskunnan Laulajat, on yksi Suomen johtavista kuoroista. Vuonna 1883 Helsingin yliopiston yhteyteen perustettu YL on myös Suomen vanhin suomenkielinen kuoro ja edelläkävijä suomalaisessa kuorokulttuurissa. Kuoron laajat ulkomaanmatkat ja lukuisat arvostelumenestystä saaneet levytykset ovat luoneet sille aseman samalla myös yhtenä maailman merkittävimmistä mieskuoroista. Suomen eturivin mieskuorona YL on alkuajoistaan lähtien huolehtinut uuden mieskuoromusiikin synnyttämisestä, esittämisestä ja tallentamisesta erityisesti kotimaassa, mutta myös ulkomailla. YL on Jean Sibeliuksen teosten alkuperäinen esittäjä, ja monet säveltäjämestarin tunnetuimmista mieskuoroteoksista ovat juuri YL:n tilaamia ja kantaesittämiä. Tänä päivänä kuoro tunnetaan paitsi Sibeliuksen teosten itseoikeutettuna tulkkina myös uuden suomalaisen ja ulkomaisen mieskuoromusiikin tilaajana ja esittäjänä. Eräs eniten teoksiaan YL:lle omistanut suomalainen nykysäveltäjä on Einojuhani Rautavaara, joka on myös kuoron kunniajäsen. Monet kuoron tekemistä Sibeliuksen ja nykysäveltäjien mieskuoromusiikin levytyksistä on huomioitu arvostetuilla kansallisilla ja kansainvälisillä palkinnoilla tai niiden ehdokkuuksilla. Jean Sibeliuksen Kullervo-sinfonian maailmanensilevytys kapellimestari Paavo Berglundin ja Bournemouthin sinfoniaorkesterin kanssa oli ehdolla parhaan kuoroesityksen Grammypalkinnon saajaksi vuonna 1971. Kullervon levytykset vuonna 1993 (yhdessä Los Angelesin filharmonikkojen ja Esa-Pekka Salosen kanssa) ja vuonna 2001 (Sinfonia Lahden ja Osmo Vänskän kanssa) puolestaan huomioitiin arvostetun Gramophone-palkinnon ehdokkuuksilla. Osmo Vänskän johtama Kullervo-levytys voitti myös vuoden 2002 Cannes Classical -palkinnon kuoroteosten kategoriassa. Viimeisten 15 vuoden aikana YL:n a cappella -äänitteet on palkittu kolmesti Suomen kuoroelämän arvostetuimmalla Vuoden kuorolevy -palkinnolla. Kaikki voitokkaat tallenteet (Kinesis vuodelta 1994, Vision of Man vuodelta 1997 ja Carmen de Sole vuodelta 2004) sisältävät kuoron tilaamaa ja ensiesittämää uutta mieskuoromusiikkia. Yhteensä viimeisen 20 vuoden aikana YL on kantaesittänyt yli sata suomalaisen tai ulkomaisen säveltäjän mieskuoroteosta ja tallentanut niistä suurimman osan. Oman aikamme musiikin ohella mieskuoro YL on levyttänyt mm. Sibeliuksen ja hänen aikalaistensa a cappella 8
-mieskuorotuotannon kokonaislevytyksistä muodostuvan suomalaisen»kansalliskirjaston», joka yksistään käsittää yhdeksän CD:tä ja yli 230 teosta. Historiansa aikana YL on levyttänyt kaikkiaan yli 40 CD:tä ja yli 40 LP/EP-levyä. Kotimaassa pelkästään YL:n suositut joulukonsertit keräävät vuosittain yli 12 000 kuulijaa Helsingin kirkkoihin. Kuoro konsertoi säännöllisesti myös Euroopassa sekä Amerikan ja Aasian mantereilla. Japanissa 30 johtavan musiikkikriitikon raati valitsi Ylioppilaskunnan Laulajien, Osmo Vänskän ja Sinfonia Lahden Tokiossa pitämän konsertin koko maan parhaimmaksi klassiseksi konserttielämykseksi vuonna 2003. Ylioppilaskunnan Laulajat levyttää nykyään Ondinelle. Matti Hyökki on toiminut mieskuoro YL:n johtajana vuodesta 1980 lähtien. Hän aloitti musiikkiopintonsa yhdeksänvuotiaana Suomen ainoassa musiikkiyliopistossa Sibelius-Akatemiassa Helsingissä ja on suorittanut siellä sekä kanttori-urkurin, musiikinopettajan että musiikin tohtorin tutkinnot. Vuodesta 1982 Matti Hyökki on toiminut Sibelius-Akatemian kuoronjohdon lehtorin virassa, joka on kuoronjohdon opetuksen korkein oppi- 9
tuoli Suomessa. Vuonna 2003 hän suoritti Sibelius-Akatemiasta musiikin tohtorin tutkinnon kuoronjohdon alalta ensimmäisenä Suomessa. Tutkintoinstrumenttinaan hänellä oli YL. Sibelius-Akatemian kuoronjohdon lehtorina ja YL:n johtajana Hyökki on toiminut pitkään Suomen kuorokulttuurin kannalta keskeisessä asemassa. Vuosina 1992 1995 hän toimi myös Suomen Kansallisoopperan kuorokapellimestarina, ja vuonna 1996 Suomen kuoronjohtajayhdistys myönsi hänelle Vuoden kuoronjohtaja -palkinnon. Hyökki on kysytty jäsen lukuisien kansainvälisten kuorokilpailujen tuomaristoissa. Kuoroammattilaisten kansainvälisissä kokoontumisissa Hyökki on pitänyt YL:n kanssa innostusta herättäviä työpajoja. Matti Hyökin johdolla mieskuoro YL on hankkinut kilpailumenestystä voittamalla mm. kansainvälisen Franz Schubert -mieskuorokilpailun sekä kantaesittänyt yli sata yksittäistä mieskuoroteosta suomalaisilta ja ulkomaisilta säveltäjiltä. YL Male Voice Choir: All my loveliest songs are for you Love has been an inexhaustible source of inspiration for composers and poets alike through the centuries. On this disc, the YL Male Voice Choir presents a selection of Finnish popular songs that span the entire gamut of love and its emotions: yearning, passion, tenderness, loss and, particularly importantly for Finns, the love of nature. An example of the latter is Tunturisatu (Fell tale) by Kauko Käyhkö. All of the songs featured here have secured a lasting place in the hearts of Finns and continue to be enjoyed by new generations of listeners in new interpretations. But what goes into the making of a classic? In order to aspire to become an evergreen, a song must have a tune that tugs at the listener s emotions and, in most cases, compelling lyrics to go with it. There has been a strong tradition of lyric-writing in Finland for several decades now, and all the lyricists featured on this disc are accomplished professionals in penning both original and translated lyrics. One of the best-known Finnish lyricists of all time was Juha Vainio, who is the author of both Jos vielä oot vapaa (If you re still free) composed by Toivo Kärki and Uudelleen jos luokses tulla voisin (If 10
I could come to you again), a Slavic romance by V. Salanov. The latter has appealed hugely to Finns ever since it was first released in the original recording by Georg Ots; after all, the Slavic melodic vein is one of the building blocks of the Finnish schlager. Pertti Reponen, who was not only a prolific lyricist but also a screenwriter and producer, wrote the Finnish lyrics to Mikset mua huomaa (Happy Together), originally a hit by the American group The Turtles. Kerttu Mustonen, one of Finland s rare women lyricists, is represented here by Sulle kauneimmat lauluni laulan (All my loveliest songs are for you), a serenade composed by the unchallenged Grand Old Man of Finnish popular music, George de Godzinsky. Composers have also drawn on the work of poets, particularly in the era when the profession of lyricist had not yet evolved. Their settings often gave new shape and even new meaning to the poems. Oskar Merikanto composed numerous memorable songs, of which Onnelliset (Happy ones) is one of the best known. One of the best Finnish serenades of all time, it is a setting of a poem by Finland s first significant Finnish-language poet, Aleksis Kivi. Another well-known song in the same genre, Minä laulan sun iltasi tähtihin (I will sing all the stars in your sky tonight) by composer and organist Frans Linnavuori, is a setting of a poem by another great Finnish poet, V.A. Koskenniemi. Prolific composer Kaj Chydenius has also written numerous settings of existing poems. Sinua, sinua rakastan (You, O you are the one I love), written for the film Asfalttilampaat (Asphalt Sheep, 1968), is a setting of a poem by Aulikki Oksanen. The composer wrote: This poem combines extreme pain with extreme tenderness. What more could one ask of a love poem? In recent years, the demarcation line between poets and lyricists has become increasingly vague. Poems have been set to music for centuries, but today we are seeing rock and pop lyrics entering the field of poetry as poems in their own right. Finnish rock musician Tuomari Nurmio is a fine example of this, being the first rock lyricist to receive the distinguished Eino Leino literary prize in 2003. Indeed, Tuomari Nurmio s poetry has been described as a direct descendant of Leino s in some ways. Nurmio is represented on this disc by Ramona. A tune does not always have to have lyrics to become a classic, as was the case with Akselin ja Elinan häävalssi (Akseli and Elina s wedding waltz) by Heikki Aaltoila. It was written as 11
an instrumental number for the film Täällä Pohjantähden alla (Here Beneath the North Star, 1968), and became hugely popular as such. It was not until receiving numerous requests that the composer wrote lyrics to the tune. Equally, a compelling tune does not have to have lyrics in Finnish to appeal to Finns, as is shown here with two more traditional male voice choir numbers: Ständchen by the king of solo song composers, Franz Schubert, and Tre sånger om kärleken (Three songs about love) by Nils-Eric Fougstedt, who was conductor of the Finnish Radio Symphony Orchestra in his day. Not only the melody and the lyrics but the interpretation too plays a part in the elevation of a song to classic status. A performer brings a new dimension to the song, his or her own experience, conveying the song to the listener in his or her own inimitable way. Who could forget the crystal voice of 12-year-old Jari Huhtasalo singing Äideistä parhain (Best of all mothers), which topped the Finnish charts in 1971? Today, the song is frequently sung as a serenade around Mother s Day. Likewise, Aamun satama (Morning harbour) by Jukka Linkola, originally given a powerful rendering by Eija Ahvo, gained a new lease on life around the turn of the century when it was recorded by tenor singer Pentti Hietanen. A song also acquires significance from the way in which the listener perceives it: it may transport the listener to a nostalgic time or place, or it may symbolize something that goes deep into the national psyche, as is the case with Armi by Erik Lindström. Lindström originally wrote the tune for his wife Vuokko, but when Armi Kuusela was crowned Miss Universe in 1952, he decided to market it under the title Armi. It was at this point that Saukki, the mastermind behind thousands of Finnish popular songs, furnished the tune with lyrics. The song has been the signature tune of the Miss Finland beauty pageant ever since, but it is also a symbol of the 1950s, a period of strong growth in Finland following the war years, the time of the Helsinki Olympics and the time when a Finnish woman was the most beautiful woman in the world. So what goes into the making of a classic? Melody, lyrics, interpretation and reception, as we can see above. But in every classic there is that special something that makes it much more than the sum of its parts. Jutta Jaakkola Translation: Jaakko Mäntyjärvi 12
YL is a male voice choir based in Helsinki. The acronym derives from the Finnish name of the choir, Ylioppilaskunnan Laulajat (literally singers of the student union ). Founded at the University of Helsinki in 1883, YL is Finland s oldest Finnish-language choir and a pioneer in Finnish choral music, while also being one of Finland s top choirs today. The choir s extensive foreign tours and acclaimed recordings have also established it as one of the world s most distinguished male voice choirs. As Finland s premier male voice choir, YL has always been active in commissioning, performing and recording new music for male voice choir, primarily in Finland but internationally too. YL originally premiered the male choir works of Sibelius, and many of his best-known choral works were in fact commissioned by YL. Today, the choir is known not only for its authoritative performances of Sibelius but also for its commissioning and premiering of new Finnish and foreign choral music. Finnish contemporary composer Einojuhani Rautavaara has dedicated a great many works to YL, and accordingly has been appointed a honorary member of the choir. Many of the choir s recordings of Sibelius and of contemporary music have been distinguished with national and international prizes or nominations. The world premiere recording of Jean Sibelius s Kullervo Symphony with the Bournemouth Symphony Orchestra under Paavo Berglund was nominated for the Grammy for best choral performance in 1971. More recent recordings of Kullervo in 1993 (with the Los Angeles Philharmonic under Esa- Pekka Salonen) and 2001 (with the Sinfonia Lahti under Osmo Vänskä) were nominated for the coveted Gramophone prize. The Vänskä recording also won the 2002 Cannes Classical award in the category of choral works. In the past 15 years, a cappella recordings by YL have three times received the top honour in Finnish choral music, Choral Record of the Year. All winning recordings (Kinesis in 1994, Vision of Man in 1997, and Carmen de Sole in 2004) contain contemporary music for male voice choir commissioned and premiered by YL. Over the past 20 years, YL has premiered over 100 works by Finnish and foreign composers and recorded most of them. YL has also recorded a national library of the complete works for male voice choir of Sibelius and his major contemporaries, extending to 9 CDs containing over 230 works. The YL discography in all contains over 40 CDs and over 40 LPs or EPs. 13
In Finland, the traditional and hugely popular Christmas concerts of YL alone attract over 12,000 listeners each year in Helsinki churches. YL also appears regularly in Europe, America and Asia. In Japan, a jury of 30 distinguished music critics declared the concert given by YL, the Sinfonia Lahti and Osmo Vänskä in Tokyo in 2003 as the best classical concert experience of the year in the entire country. Today, YL records for Ondine. Matti Hyökki has conducted YL since 1980. He began his music studies at the age of nine at the Sibelius Academy, the only university-level music academy in Finland. He has completed a church organist s diploma, a music teacher s diploma and the degree of Doctor of Music at the Sibelius Academy. Since 1982, he has held the post of Lecturer in Choir Conducting, the highest position in this field in Finland. In 2003, he became the first one in Finland to complete the degree of Doctor of Music in choir conducting, with YL as his instrument. As Lecturer in Choir Conducting and conductor of YL, Matti Hyökki has for a considerable time occupied a central position in Finnish choral music. He was also chorus master of the Finnish National Opera from 1992 to 1995, and in 1996 the Association of Finnish Choir Conductors nominated him Choir Conductor of the Year. Hyökki is much in demand as a jury member in international choral competitions, and he has also given inspiring workshops with YL at international convocations of choral professionals. Under the direction of Matti Hyökki, YL has achieved success in competitions, for instance winning the international Franz Schubert competition, and has premiered over 100 works for male voice choir by Finnish and foreign composers. 14
1 Minä laulan sun iltasi tähtihin Minä laulan sun iltasi tähtihin ja sun yöhösi kuutamoita, minä laulan sun aamuhus, armahin, kevätkiuruja, purppuroita. Minä laulan sun kätehes kukkasen, kun silmäsi surusta kastuu, teen ruusutarhaksi tienoon sen, missä jalkasi pieni astuu. Minä laulan loitolle maailman, minä vien sinut kotihin uuteen, minä laulan sun sielusi valkean yli aikojen ikuisuuteen. 2 Onnelliset Jo valkenee kaukainen ranta ja koillisest aurinko nousee ja auteret kiirehtii pois, kun Pohjolan palkeet käyvät, kun mennyt on yö, kun kimmeltää kesäinen aamu, ja linnut ne laulelee. mun toivoni aamusen koin, mun kultani, kohtaan siellä, kun mennyt on yö, kun kimmeltää kesäinen aamu, ja linnut ne laulelee. Täss impeni kanssa mä seison, ja kiharat tuulessa liehuu, ja laaksojen hyminä soi kuin iäisen lemmen ääni, kun mennyt on yö, kun kimmeltää kesäinen aamu, ja linnut ne laulelee. 3 Akselin ja Elinan häävalssi Kauan katsoin sinua syvälle silmiin, kauan katsoin, katsoin ja ajattelin. Kenties kerran vihille käydä saamme, kenties kerran olet rinnallain. Kauan katsoin sinua syvälle silmiin, kauan katsoin, katsoin ja ajattelin. Puutteen, murheen, yhteisen riemun jaamme, kunnes pois häivymme unholaan. Mä kiireelle korkean vuoren nyt tuulessa raikkahass astun, 15
4 Sulle kauneimmat lauluni laulan Yössä nyt käy kirkas tähti tuikkimaan vieden mua valkeuteen. Katson mä armaani akkunaan, ehkä mua siellä hän muistelee. Sulle kauneimmat lauluni laulan, minä vien sinut onnen säveliin. Sitä kuunnellut on säde vain auringon, kun se välkkehensä loi kukkasiin. Sulle kauneimmat lauluni laulan, sinun luoksesi tuon rakkauden. Olen onnellinen, mun armainen, siksi laulan sen uudelleen. 5 Äideistä parhain Lapsuus se on korvaamaton. Paljon mä sain, siks kiitän nyt vain. Äidille vaan laulaa nyt saan, äideistä parhaimman sain. Lohdun hän loi, suojan hän soi. Hellyyttä koin, nyt kiittää sua voin. Rakkaudestaan voimaa mä saan, äideistä parhaimman sain. 16 Hän ymmärtää ja lohduttaa, laulun tään hän nyt saa. Kallein hän on, niin korvaamaton, parhain hän on äiti mun. Luotas jos tie kerran mun vie, suureks kun vartun, unhoon jää et. Muistot nää mieleen jää, rakkautes tää. Äideistä parhaimman sain. 6 Ständchen Zögernd, leise, in des Dunkels nächt ger Hülle sind wir hier; Und den Finger sanft gekrümmt, leise, leise pochen wir an des Liebchens Kammertür. Doch nun steigend, schwellend, hebend, mit vereinter Stimme laut rufen aus wir hochvertraut: Schlaf du nicht, wenn der Neigung Stimme spricht! Sucht ein Weiser nah und ferne Menschen einst mit der Laterne, wieviel seltner dann als Gold Menschen uns geneigt und hold? Drum, wenn Freundschaft, Liebe spricht Freundin, Liebchen, schlaf du nicht.
Aber was in allen Reichen wär dem Schlummer zu vergleichen? Drum statt Worten und statt Gaben sollst du nun auch Ruhe haben, noch ein Grüßchen, noch ein Wort, es verstummt dir frohe Weise, leise, leise, schleichen wir uns wieder fort. Ständchen - Serenadi Franz Grillparzer 1791-1872 Olemme täällä epäröivinä ja vaitonaisina öisen pimeyden vaippaan kietoutuneena. Sormea koukistaen koputamme pehmeästi ja kevyesti lemmittymme oveen. Pian kuitenkin yltymys valtaa mielemme. Kiihtyneenä ja vavisten, huudamme yhteen ääneen: ethän nuku, kun alttiit äänet puhuvat! Jos muinaisen viisaan miehen oli lyhty kädessä ties mistä etsittävä ihmistä lähelleen, kuinka kultaakin kalliimpi onkaan ihminen, joka jo on meihin kiintynyt! Sen tähden, ystäväni, rakkaani, ällös nuku, kun ystävyys ja rakkaus puhuvat. Mutta mitä koko maailmassa onkaan uneen verrattavaa? Sanojen ja lahjojen sijaan saatkin siis jäädä nyt rauhaan. Vielä tervehdys, vielä sananen, ja sitten onnellisten laulu lakkaa. Pehmeästi ja kevyesti hiivimme pois taasen. suom. Matti Hyökki 17
Tre sånger om kärleken 7 I Spanande kretsar Spanande kretsar en ensam lom. Vidden är tom. Sökande svävar min ensamma båt. Vågens gråt snyftar mot stäven. Stänkte ej våren där uppe i land, lövregn kring strand, smög ej bland löven en blommande stig, trampad av dig det sloge så tungt ej mot stäven. 8 II Tillbedjan Som havet i julis solbris så sval och så berusande frisk är din kropp. Snö och rosor. Dagg i majskog häggarna vid källan ej så ljuvligt dofta som din doftande mun. Bländande prakt av människa se stoftet, stoftet där du träder, kysser tillbedjande stammande slaven.. 9 III Så skall vår kärlek dröja I träden domnar stormen som i ett valv av brus, och jorden mörknar redan, men kvar är rymdens ljus. Så skall vår kärlek dröja i ljusa rymders valv, långt sedan hjärtat vilset i storm och skymning skalv. Kolme laulua rakkaudesta I Aavalla Aavalla kuikka ui kaarrellen, kuin etsien. Purteni yksinään orpona on, lohduton laine lyö keulaan. Kaste jos pensaissa ei pisarois, eikä kevät ois, poissa jos polku ois kukkiva tuo rakkaimman luo, ei laine löis raskaana keulaan. 18
II Palvonta Kuin aallot ja tuuli aavan sä oot ja tuoksu vartalos huumaava on, ruusun raikas. Tuoksu tuomen, kaste kevätmetsän ei niin hurmaa, huumaa kuin suudelmas sun. Vertaistas ei oo päällä maan, oot kaunein, vaieten sua seuraan, orjas oon ainiaan, suudelmaas palvon. III Lempemme nouskoon Jo tyyntyi pauhu tuulen, ei liiku rannan puu, viel hehkuu taivaanranta, vaikk tienoo tummentuu. Lempemme noin myös nouskoon tuon taivaan valkeuteen, rauha kun vihdoin täyttää jo sydämen tyyntyneen. suom. Aatu Leinonen 10 Uudelleen jos luokses tulla voisin Uudelleen jos luokses tulla voisin, eilispäivän virheet korjaisin. Kaiken teen silloin varmaankin toisin, silmäs kostuis ei kyynelin. Kaiken teen silloin varmaankin toisin, jos vain sallit sen, armahin. Uudelleen jos luokses tulla voisin, saisin silloin kaiken loiston maan! Synkin yö päivä ois aurinkoisin, kanssas jos vain käyn uudestaan! Synkin yö päivä ois aurinkoisin, luokses taas jos saapua saan! 11 Mikset mua huomaa Kun joskus kohdataan, jos vaan sun katsees saisin kääntymään, mut aina jään mä yksin tielle seisomaan ja pohtimaan, sä mikset mua huomaa. Mä tein jo päätöksen ja oottelen, kun ensi kerran kohdataan, käyn asiaan ja pyydän sua suoraan vaan sen kertomaan, sä mikset mua huomaa. 19
Milloin kaiken sulle nyt kertoa saan, näin kahdestaan. Milloin huomaat, kaikki on parhaimmillaan, näin kahdestaan. Kuulla vain mä tahtoisin sun joskus mulle lausuvan, vain sanankin. Vai käykö niin kuin pelkäsin, kuin ennenkin, et minua huomaa. 12 Aamun satama Läpi yön sun hengitystäs kuuntelen. Kuinka sydämemme lyö tahtiin yhteiseen, kuin ensi kerran sinut nähdä sain. Jos vain saan sut tänään hellästi saattaa aamun maahan. Tuttuun satamaan, tyyneen poukamaan, purttamme tuuli kuljettaa. Jos vain saan sut tänään hellästi saattaa aamun maahan. Tuttuun satamaan, tyyneen poukamaan, purttamme tuuli kuljettaa. Läpi vuosien matkamme kestäneen ei uskois kapteeni laivan tän muistojen. Läpi myrskyjen, rajuilmojen meidät vie kompassi tuo haaveiden. Suunnan sen jo luotsas mulle eilinen. Tiedän yön jo hälvenneen, päivän yhteisen voin kanssas viimein tänään aloittaa. Jos vain saan sut tänään hellästi saattaa aamun maahan. Tuttuun satamaan, tyyneen poukamaan, purttamme tuuli kuljettaa. Koko yön sataa kyyneleitä huoneeseen. Niistä jalokiven teen, joka valaisee yhteistä matkaa päällä aaltojen. 20
13 Sinua, sinua rakastan Sinua, sinua rakastan. Yö painaa päähäni pimeän seppeleen, jotta en sinua näkisi. Miten taittavat linnut siipensä, miten vyöryvät vedet kallioitten alla, miten nousevat metsät tuulten mukana ja pilvien sateet jähmettyvät kiveksi. Sinua, sinua rakastan. Yö painaa päähäni pimeän seppeleen, jotta en sinua näkisi. Miten huutaa minulle avaruus, miten kirkuvat tähdet ohimoni läpi, miten itkevät lapset maailman rannoilla ja merien yllä savuavat sydämet. Sinua, sinua rakastan. Niin liikkuu pehmeä kätesi niin kuin vene varhain aamuisella joella. 14 Armi Neitosista ken on kaunein, tyttö kaikkein herttaisin, nainen, jonka vuoksi huokaa syömmet iltaisin? Tiedän ken on kaikkein kaunein. Tiedän ken on herttaisin. Arvaan ken on sydämet nuo saanut liekkeihin. Sillä yksi vain on, ken katseellaan voi vaikk himmentää auringon. Mutt palvoa vaan mä kaukaa saan, en omaksi konsanaan. Tiedän ken on kaikkein kaunein, tiedän ken on herttaisin. Tiedän, etten kauniimpaa saa nähdä milloinkaan. 21
15 Ramona Sä olet helmi kuuman maan, Ramona, Ramona. Milloin sut taas omakseni saan, Ramona, Ramona? Mä annoin sulle kympin vain ja kanssas hetken tanssia mä sain, unelmien tangotyttönen, Ramona, Ramona. Ei sun mukaan ehdi kukaan, Ramona, Ramona, silloin kun sä innostut, Ramona, Ramona. Ei sua voi kiinni pitää, ei sulle mahda mitään, unelmien tangotyttönen, Ramona, Ramona. Sun silmäs hehkuu tummaa tulta, Ramona, Ramona. Sä veit melkein järjen multa, Ramona, Ramona. Sä ammuit rakkauden nuolen suoraan läpi mun sydämen, unelmien tangotyttönen, Ramona, Ramona. 16 Tunturisatu Pohjolan yössä kerran löysin mä ystävän. Luonani hetken verran toivoin mä viipyvän. Katseensa kirkas loisti kuin tähdet Pohjolan nuo. Pohjolan yössä kerran lempemme syttyi tuo. Pohjolan yöhön kerran ystäväin lähti pois. Luulin, vain hetken verran siellä hän viipyä vois. Tunturin tuolle puolen tie minun ystäväin vei. Tunturin tuolta puolen palannut koskaan ei. Tunturitietä illoin yksinäin kuljeksin. Armastain muistan silloin, muistan ja uneksin. Jospa hän saapuis kerran tunturipolkua näin, kulkisi hetken verran kanssani vierelläin. 22
17 Jos vielä oot vapaa Jos vielä oot vapaa, tule vaan! Jos vielä oot vapaa, sun kai saan? Me oltaisiin niin kuin silloin, taas kaksin niin käytäis illoin. Vain toivoisin, sitä tahtoisin minä niin! Jos vielä oot vapaa lähtemään, jos vielä oot vapaa, lähdetään! Kun veisin sun rantapuistoon, niin oisit mun ikimuistoon! Taas laulaisin, silmät nauraisin kyyneliin! Kun yksin on pitkän illan, kun kaipaa näin vain, niin haaveet luo harhasillan, taas siitä kulkea sain. Haaveita vaan, enkä muuta milloinkaan kai saa! Onnea ei vain mulle arpa jaa! Jos vielä oot vapaa... Recorded at Helsinki Conservatory of Music Concert Hall, 3, 4 & 8/05 Recording Engineer: Enno Mäemets Producer: Seppo Siirala Artist photos: Juliana Harkki (YL), Pentti Nisonen (Hyökki) Cover and inlay design: Cheri Tamminen Booklet Editor: Riitta Bergroth Executive Producer: Reijo Kiilunen A 24bit recording 2005 Ondine Inc. Fredrikinkatu 77 A 2 FIN-00100 Helsinki Tel. +358 9 434 2210 Fax +358 9 493 956 e-mail ondine@ondine.fi www.ondine.net 3, 4, 10, 13, 14, 16, 17 Warner/Chappell Music Finland Oy 1 WCMF Serious Catalogue 2, 6 D.p. 5 Warner/Chappell Music Scandinavia 7 Elkan & Schildknecht 11 EMI Music Publishing 12 Syrene Music 15 Love Kustannus / Rillumarei Production 23