Filosofia Filosofisessa tiedekunnassa voi suorittaa sivuaineena filosofian perusopinnot (25 op) tai perusopinnot ja aineopintoja (yhteensä 65 op). Filosofiasta voi suorittaa myös yksittäisiä opintojaksoja oman kiinnostuksen mukaan. Filosofia on alaltaan laajimpien ja merkitykseltään yleisimpien kysymysten tutkimusta. Tällaiset kysymykset koskevat esimerkiksi olemisen mieltä ja merkitystä sekä tiedon, hyvyyden ja kauneuden edellytyksiä. Filosofia tutkii myös tiedon hankinnan menetelmiä, todellisuuden ymmärtämiseen tarvittavia käsitteitä ja todellisuutta koskeville käsityksille esitettyjä perusteita. Filosofia on siten ajattelua koskevaa ajattelua. Filosofia jaetaan teoreettiseen ja käytännölliseen filosofiaan. Teoreettiseen filosofiaan kuuluvat esimerkiksi tiedon mahdollisuutta ja perusteita tutkivat tietooppi ja tieteenfilosofia sekä kaikkein yleisimpiä olemassaoloon liittyviä kysymyksiä pohtiva metafysiikka. Käytännölliseen filosofiaan kuuluvat ihmisten käytännön elämään liittyvät osa-alueet kuten etiikka, yhteiskuntafilosofia ja oikeusfilosofia. Opiskelu Filosofia on vapaasti valittava sivuaine. Filosofia sopii kaikille oman tieteenalansa perustavista käsitteellisistä, metodologisista ja arvo-ongelmista kiinnostuneille. Myös jatko-opinnoissa filosofian opinnoista on hyötyä, koska se antaa eri tieteenaloilla tarpeellisia ajattelutaitoja ja välineitä. Filosofian keskeiset kysymykset koskevat olemisen, inhimillisen kokemuksen ja tiedon sekä toiminnan käsitteitä. Filosofian opintojen tarkoituksena on perehtyä tärkeimpiin näitä kysymyksiä koskeviin klassisiin ja nykyaikaisiin ajatussuuntiin sekä harjaantua filosofisiin tarkastelutapoihin. Opintojaksot kattavat teoreettisen ja käytännöllisen filosofian keskeiset osa-alueet ja filosofian historian. Aineopinnoissa voit painottaa teoreettista tai käytännöllistä filosofiaa. Perusopintojaksot suoritetaan luento- ja kirjallisuuskuulusteluina. Aineopinnot suoritetaan pääasiassa kirjallisuuskuulusteluina. Aineopintoihin liittyvien luentojen aihe, laajuus ja korvaavuus vaihtuvat lukuvuosittain. 1
Filosofian opinnot (65 op) Filosofian perusopinnot 25 op: FILO1001 Filosofian perusteet 5 op FILO1010 Johdatus filosofian historiaan 5 op FILO1002 Tieto, informaatio ja tiede 5 op FILO1004 Kriittinen ajattelu ja argumentaatio 5 op FILO1005 Etiikka ja yhteiskuntafilosofia 5 op Filosofian aineopintoja 40 op: FILO2001 Filosofian historia 5 op FILO2002 Filosofian alkuperäisteoksia 5 op FILO2003 Metafysiikka 5 op FILO2004 Tieto-oppi 5 op FILO2005 Etiikka / Ethics 5 op Teoreettisen filosofian erityisalat 5 op tai 10 op*: FILO2101 Tieteenfilosofia 5 op FILO2102 Logiikka 5 op FILO2103 Kielifilosofia 5 op FILO2104 Mielenfilosofia 5 op FILO2105 Uskonnonfilosofia 5 op FILO2106 Taiteenfilosofia 5 op FILO2107 Mannermainen filosofia 5 op FILO2108 Feministinen filosofia 5 op FILO2109 Intialainen filosofia 5 op Käytännöllisen filosofian erityisalat 5 op tai 10 op*: FILO2201 Yhteiskuntafilosofia 5 op FILO2202 Oikeusfilosofia 5 op FILO2203 Ympäristöfilosofia 5 op FILO2204 Tieteen etiikka 5 op FILO2205 Soveltava etiikka 5 op FILO2206 Ammattien etiikka 5 op FILO2207 Hallinnon etiikka 5 op Filosofisia näkökulmia kulttuuriin 15 op**: FILO2301 Kulttuurifilosofia 5 op FILO2302 Monikulttuurisuuden filosofia / Philosophy of Multiculturalism 5 op FILO2303 Filosofia ja kirjallisuus 5 op * Erityisaloista suoritetaan joko kaksi teoreettisen filosofian opintojaksoa ja yksi käytännöllisen filosofian opintojakso tai päinvastoin yksi teoreettisen filosofian opintojakso ja kaksi käytännöllisen filosofian opintojaksoa. ** Nämä opintojaksot kuuluvat Comparative Cultural Studies - maisteriohjelmaan ja niitä saavat suorittaa kaikki Vaasan yliopiston opiskelijat. Opintojaksot ovat vaihtoehtoisia teoreettisen ja käytännöllisen filosofian erityisaloille. 2
Filosofian perusopinnot (25 op) Suoritusohje perusopintojen suorittamiseen: Filosofian perusteet (FILO1001) ja Johdatus filosofian historiaan (FILO1010) -opintojaksot on suositeltavaa suorittaa ensin. Tieto, informaatio ja tiede (FILO1002) sekä Kriittinen ajattelu ja argumentaatio (FILO1004) on hyödyllistä suorittaa ennen oman pääaineen kandidaatintutkielmaa tai tutkimusseminaaria. OPINTOJAKSOKUVAUKSET: Filosofian perusteet Introduction to Philosophy Koodi ja laajuus: FILO1001, 5 op Tavoite ja sisältö: Opintojakson suoritettuaan opiskelija on muodostanut yleiskuvan filosofian luonteesta ja keskeisistä osa-alueista ja tuntee filosofian peruskysymyksiä ja -käsitteitä. Opintojakso keskittyy metafysiikkaan, tieto-oppiin ja etiikkaan. Suoritustapa: Luentokurssin (20 h) ja siihen liittyvän oheiskirjallisuuden kuulustelu tai kirjallisuuskuulustelu. Luentokurssin oheiskirjallisuus:e. Saarinen, Länsimaisen filosofian historia huipulta huipulle Sokrateesta Marxiin. Kirjallisuuskuulustelu:Luentokurssin oheiskirjallisuus & P. Määttänen, Filosofia: johdatus peruskysymyksiin. Johdatus filosofian historiaan Introduction to the History of Philosophy Koodi ja laajuus: FILO1010, 5 op Tavoite ja sisältö: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee länsimaisen filosofian historian pääsuuntauksia ja tunnettujen filosofien avainkäsityksiä. Suoritustapa: Luentokurssin (20 h) ja siihen liittyvän oheiskirjallisuuden kuulustelu tai kirjallisuuskuulustelu. Luentokurssin oheiskirjallisuus: G. Skirbekk & N. Gilje, History of Western Thought: From Ancient Greece to the Twentieth Century. Luennot korvaavat osan kirjasta, korvattavat sivut ilmoitetaan luentokurssilla. Luentokurssin oheiskirjallisuus. 3
Tieto, informaatio ja tiede Knowledge, Information and Science Koodi ja laajuus: FILO1002, 5 op Tavoite ja sisältö: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee tieteenfilosofian ja tieteen etiikan peruskysymyksiä sekä tieteelliseen käsitteen- ja teorianmuodostukseen ja selittämiseen liittyviä ongelmia. Suoritustapa: Luentokurssin (20 h) ja siihen liittyvän oheiskirjallisuuden kuulustelu tai kirjallisuuskuulustelu. Luentokurssin oheiskirjallisuus: L. Haaparanta & I. Niiniluoto, Johdatus tieteelliseen ajatteluun. P. Raatikainen, Ihmistieteet ja filosofia. M. Kiikeri & P. Ylikoski, Tiede tutkimuskohteena: filosofinen johdatus tieteentutkimukseen. Kirjallisuuskuulustelu: Luentokurssin oheiskirjallisuus + A. Rosenberg, The Philosophy of Science: A Contemporary Introduction. 2nd edition. Lisätietoja: KTM-tutkinnon yhteisiin opintoihin sisältyy opintojakso FILO1009 Tieteenfilosofia (3 op), jonka luennot ovat samat kuin tässä opintojaksossa. Kriittinen ajattelu ja argumentaatio Critical Thinking and Argumentation Koodi ja laajuus: FILO1004, 5 op Tavoite ja sisältö: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee logiikan alkeet sekä päättelyn ja argumentoinnin teoriaa ja sovelluksia. Kurssi kehittää päättelyn ja argumentoinnin valmiuksia harjoitustehtävien avulla. Opintojaksosta on hyötyä myös oman tutkielman suunnittelussa ja kirjoittamisessa. Suoritustapa: Luentokurssin (20 h) sekä siihen sisältyvien harjoitustehtävien ja oheiskirjallisuuden suoritus tai poikkeustapauksessa kirjallisuuskuulustelu. Luentokurssin oheiskirjallisuus: M.-L. Kakkuri-Knuuttila (toim.), Argumentti ja kritiikki: lukemisen, keskustelun ja vakuuttamisen taidot. Kirjallisuuskuulustelu: Luentokurssin oheiskirjallisuus & S. Miettinen, Logiikka: perusteet. Etiikka ja yhteiskuntafilosofia Ethics and Political Philosophy Koodi ja laajuus: FILO1005, 5 op Tavoite ja sisältö: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee etiikan ja yhteiskuntafilosofian historiaa, peruskäsitteitä ja ongelmia sekä keskeisiä suuntauksia ja teorioita. Suoritustapa: Luentokurssin (20 h) ja siihen liittyvän oheiskirjallisuuden kuulustelu tai kirjallisuuskuulustelu. Luentokurssin oheiskirjallisuus: 4
J. Pietarinen & S. Poutanen, Etiikan teorioita. M. Häyry, Ihannevaltio: historiallinen johdatus yhteiskuntafilosofiaan. J. Rachels, The Elements of Moral Philosophy. Kirjallisuuskuulustelu: Luentokurssin oheiskirjallisuus & S. Blackburn, Being Good: A Short Introduction to Ethics. Lisätietoja: Jakso on osa Julkisen toiminnan perusteet opintokokonaisuutta. Filosofian aineopintoja (40 op) Ohje aineopintojen suorittamiseen: Suositellaan edeltävinä opintoina filosofian perusopintojen suorittamista. Suurin osa filosofian aineopintojen opintojaksoista tentitään sähköisesti. OPINTOJAKSOKUVAUKSET: Filosofian historia History of Philosophy Koodi ja laajuus: FILO2001, 5 op Tavoite ja sisältö: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee länsimaisen filosofian historian erityiskysymyksiä. Suoritustapa: Kirjallisuuskuulustelu, jonka kirjoista tulee sopia filosofian professorin kanssa. Kirjallisuus (kaksi seuraavista): W.T. Jones, A History of Western Philosophy: The Classical Mind, Volume I. W.T. Jones, A History of Western Philosophy: The Medieval Mind, Volume II. W.T. Jones, A History of Western Philosophy: Hobbes to Hume, Volume III. W.T. Jones, A History of Western Philosophy: Kant and the Nineteenth Century, Revised, Volume IV. W.T. Jones, A History of Western Philosophy: The Twentieth Century of Quine and Derrida, Volume V. Lisätietoja: Filosofian historia kannattaa suorittaa ennen alkuperäisteosten suorittamista siten, että tentit Jonesin kirjasarjasta osat, jotka käsittelevät valitsemiesi alkuperäisteosten kirjoittajia ja aikakautta. 5
Filosofian alkuperäisteoksia Original Works in Philosophy Koodi ja laajuus: FILO2002, 5 op Tavoite ja sisältö: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee vähintään kahden alkuperäisteoksen keskeisen sisällön. Vaihtoehtoisesti opiskelija voi keskittyä yhteiskuntafilosofian klassikoihin. Suoritustapa: Kirjallisuuskuulustelu, jossa vähintään kaksi teosta, yhteensä 600 800 sivua (kirjallisuudesta tulee sopia filosofian professorin kanssa). Filosofia Platon, Teokset 3: Faidon, Pidot, Faidros, Parmenides, Theaitetos. (420 s.) Aristoteles, Teokset VII: Nikomakhoksen etiikka. (271 s.) Augustinus, Tunnustukset. (549 s.) Boethius, Filosofian lohdutus. (188 s.) Tuomas Akvinolainen, Summa Theologiae. (670 s.) R. Descartes, Teokset 1: Metodin esitys. (61 s.) R. Descartes, Teokset 2: Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta. (349 s.) B. Spinoza, Etiikka. (319 s.) G.W. Leibniz, Monadologia. (127 s.) I. Kant, Prolegomena eli johdatus mihin tahansa metafysiikkaan, joka vastaisuudessa voi käydä tieteestä. (254 s.) J.S. Mill, Utilitarismi. (150 s.) S. Kierkegaard, Filosofisia muruja. (136 s.) F. Nietzsche, Iloinen tiede. (256 s.) W. James, Pragmatismi: Uusi nimi eräille vanhoille ajattelutavoille. (275 s.) E. Husserl, Fenomenologian idea: viisi luentoa (132 s.) M. Heidegger, Oleminen ja aika. (514 s.) H.-G. Gadamer, Hermeneutiikka. (274 s.) M. Foucault, Tiedon arkeologia. (275 s.) Yhteiskuntafilosofia Platon, Teokset 4: Valtio. (428 s.) Aristoteles, Teokset VIII: Politiikka. (293 s.) T. Hobbes, Leviathan eli kirkollisen ja valtiollisen yhteiskunnan aines, muoto ja valta. (592 s.) J. Locke, Tutkielma hallitusvallasta. (270 s.) J.-J. Rousseau, Yhteiskuntasopimuksesta eli valtio-oikeuden johtavat aatteet. (228 s.) I. Kant, Moraalin metafysiikan perustus (s. 108). G.W.F. Hegel, Oikeusfilosofian pääpiirteet eli luonnonoikeuden ja valtiotieteen perusteet. (326 s.) A. Smith, Moraalituntojen teoria. (335 s.) A. de Tocqueville, Demokratia Amerikassa. (688 s.) J. Dewey, Julkinen toiminta ja sen ongelmat. (246 s.) J. Rawls, Oikeudenmukaisuusteoria. (327 s.) 6
Metafysiikka Metaphysics Koodi ja laajuus: FILO2003, 5 op Tavoite ja sisältö: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee metafysiikan käsitteitä, ongelmia, keskeisiä suuntauksia ja teorioita. Jutin kirjan voi suorittaa myös esseetehtävänä, josta tulee sopia filosofian professorin kanssa. M.J. Loux, Metaphysics: A Contemporary Introduction. R. Juti, Johdatus metafysiikkaan. Tieto-oppi Epistemology Koodi ja laajuus: FILO2004, 5 op Tavoite ja sisältö: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee tieto-opin käsitteitä, ongelmia, keskeisiä suuntauksia ja teorioita. M. Lammenranta, Tietoteoria. R. Audi, Epistemology: A Contemporary Introduction to the Theory of Knowledge. Etiikka Ethics Koodi ja laajuus: FILO2005, 5 op Tavoite ja sisältö: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee etiikan käsitteitä, ongelmia, keskeisiä suuntauksia ja teorioita. D. McNaughton, Moral Vision: An Introduction to Ethics. R. Norman, The Moral Philosophers: An Introduction to Ethics. A. MacIntyre, A Short History of Ethics: A History of Moral Philosophy from the Homeric Age to the Twentieth Century. Ethics Code and credits: FILO2005, 5 ECTS Period: The 4th period in the spring term. Aim of the course: On completing the course students will know the concepts, problems, central trends and theories of ethics. 7
Completion of the course: 10 hours of lectures and an exam based on the required reading or a book exam. Course literature: D. McNaughton, Moral Vision: An Introduction to Ethics R. Norman, The Moral Philosophers: An Introduction to Ethics A. MacIntyre, A Short History of Ethics: A History of Moral Philosophy from the Homeric Age to the Twentieth Century. Teacher: Professor Tommi Lehtonen. Organiser: Faculty of Philosophy. Grading: On a scale of 1 5 / fail. Teoreettisen filosofian erityisalat (FILO2101 2109) Special Fields of Theoretical Philosophy Laajuus: 5 op tai 2 x 5 op Tavoite ja sisältö: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee vähintään yhden teoreettisen filosofian erityisalan käsitteitä, ongelmia, keskeisiä suuntauksia ja teorioita. Vaihtoehdot ovat tieteenfilosofia, logiikka, kielifilosofia, mielenfilosofia, uskonnonfilosofia, taiteenfilosofia, mannermainen filosofia, feministinen filosofia ja intialainen filosofia. Lisätietoja: Jos suoritat yhden teoreettisen filosofian erityisalan (FILO2101 2109), sinun tulee suorittaa kaksi käytännöllisen filosofian erityisalaa (FILO2201 2207). Jos taas suoritat kaksi teoreettisen filosofian erityisalaa (5 op + 5 op), sinun tulee suorittaa yksi käytännöllisen filosofian erityisala (5 op). Tieteenfilosofia Philosophy of Science Koodi ja laajuus: FILO2101, 5 op S. Okasha, Philosophy of Science: A Very Short Introduction. I. Niiniluoto, Johdatus tieteenfilosofiaan: käsitteen- ja teorianmuodostus. tai K.W. Staley, An Introduction to the Philosophy of Science. P.T. Manicas, A Realist Philosophy of Social Science: Explanation and Understanding. Logiikka Logic Koodi ja laajuus: FILO2102, 5 op S. Haack, Philosophy of Logics. R.M. Sainsbury, Logical Forms: An Introduction to Philosophical Logic. 8
Kielifilosofia Philosophy of Language Koodi ja laajuus: FILO2103, 5 op W. Lycan, Philosophy of Language: A Contemporary Introduction. P. Raatikainen (toim.), Ajattelu, kieli, merkitys: analyyttisen filosofian avainkirjoituksia. Mielenfilosofia Philosophy of Mind Koodi ja laajuus: FILO2104, 5 op D. Carr, The Paradox of Subjectivity: The Self in the Transcendental Tradition. T. Crane, Elements of Mind: An Introduction to the Philosophy of Mind. J.R. Searle, The Rediscovery of the Mind. Uskonnonfilosofia Philosophy of Religion Koodi ja laajuus: FILO2105, 5 op B. Davies, An Introduction to the Philosophy of Religion. T. Helenius, T. Koistinen & S. Pihlström (toim.), Uskonnonfilosofia. Taiteenfilosofia Philosophy of Arts Koodi ja laajuus: FILO2106, 5 op N. Warburton, The Art Question. A. Sheppard, Aesthetics: An Introduction to the Philosophy of Art. D.E. Cooper, P. Lamarque & C. Sartwell (toim.), Aesthetics: The Classic Readings. Mannermainen filosofia Continental Philosophy Koodi ja laajuus: FILO2107, 5 op S. Critchley, Continental Philosophy: A Very Short Introduction. J. Himanka, Se ei sittenkään pyöri: johdatus mannermaiseen filosofiaan. D. West, An Introduction to Continental Philosophy. 9
Feministinen filosofia Feminist Philosophy Koodi ja laajuus: FILO2108, 5 op R.M. Schott, Discovering Feminist Philosophy: Knowledge, Ethics, Politics. J. Oksala & L. Werner (toim.), Feministinen filosofia. S. Moller Okin, Women in Western Political Thought. Intialainen filosofia Indian Philosophy Koodi ja laajuus: FILO2109, 5 op S. Hamilton, Indian Philosophy: A Very Short Introduction. J.N. Mohanty, Classical Indian Philosophy: An Introductory Text. R. King, Indian Philosophy: An Introduction to Hindu and Buddhist Thought. Käytännöllisen filosofian erityisalat (FILO2201 2207) Special Fields of Practical Philosophy Laajuus: 5 op tai 2 x 5 op Tavoite ja sisältö: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee vähintään yhden käytännöllisen filosofian erityisalan käsitteitä, ongelmia, keskeisiä suuntauksia ja teorioita. Vaihtoehdot ovat yhteiskuntafilosofia, oikeusfilosofia, ympäristöfilosofia, tieteen etiikka, soveltava etiikka, ammattien etiikka ja hallinnon etiikka. Lisätietoja: Jos suoritat yhden teoreettisen filosofian erityisalan (FILO2101 2109), sinun tulee suorittaa kaksi käytännöllisen filosofian erityisalaa (FILO2201 2207). Jos taas suoritat kaksi teoreettisen filosofian erityisalaa (5 op + 5 op), sinun tulee suorittaa yksi käytännöllisen filosofian erityisala (5 op). Yhteiskuntafilosofia Political Philosophy Koodi ja laajuus: FILO2201, 5 op J. Christman, Social and Political Philosophy: A Contemporary Introduction. W. Kymlicka, Contemporary Political Philosophy: An Introduction. Oikeusfilosofia Philosophy of Law Koodi ja laajuus: FILO2202, 5 op 10
M. Wennberg, Oikeusfilosofia: johdatus oikeusteoriaan ja oikeusteoreettiseen ajatteluun. M. Tebbit, Philosophy of Law: An Introduction. H. Gylling, K. Mäkelä & J. Tontti (toim.), Filosofien oikeus I. Ympäristöfilosofia Environmental Philosophy Koodi ja laajuus: FILO2203, 5 op R. Scruton, Animal Rights and Wrongs. R. Attfield, Environmental Ethics: An Overview for the Twenty-First Century. M. Oksanen & M. Rauhala-Hayes (toim.), Ympäristöfilosofia. Tieteen etiikka Ethics of Science Koodi ja laajuus: FILO2204, 5 op D. Resnik, The Ethics of Science: An Introduction. K. Shrader-Frechette, Ethics of Scientific Research. A. Kuula, Tutkimusetiikka: aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys. Soveltava etiikka Applied Ethics Koodi ja laajuus: FILO2205, 5 op N.B. Barry, Business Ethics. J. Sihvola, Maailmankansalaisen etiikka. B. Almond (toim.), Introducing Applied Ethics. Ammattien etiikka Professional Ethics Koodi ja laajuus: FILO2206, 5 op T. Airaksinen (toim.), Ammattien ja ansaitsemisen etiikka. D.E. Cooper, Ethics for Professionals in a Multicultural World. Hallinnon etiikka Administrative Ethics Koodi ja laajuus: FILO2207, 5 op 11
P. Sheeran, Ethics in Public Administration: A Philosophical Approach. C. Garofalo & D. Geuras, Ethics in the Public Service: The Moral Mind at Work. T. Cooper, The Responsible Administrator: An Approach to Ethics for the Administrative Role. Filosofisia näkökulmia kulttuuriin (FILO2301 2303) Philosophical Perspectives on Culture Laajuus: 3 x 5 op Tavoite ja sisältö: Nämä opintojaksot käsittelevät kulttuuria ja kirjallisuutta koskevia filosofisia kysymyksiä, jotka liittyvät arvo- ja normikäsityksiin sekä käsityksiin monikulttuurisuudesta, rodusta, sukupuolesta, uskonnosta ja valtiosta. Näiden aiheiden ja kysymysten tarkastelu lisää opiskelijoiden kykyä ymmärtää erilaisten kulttuuristen katsomusten lähtökohtia ja seurauksia. Samalla vahvistuu opiskelijoiden kyky toimia yhdessä eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa. Lisätietoja: Nämä opintojaksot kuuluvat Comparative Cultural Studies - maisteriohjelmaan ja niitä voivat suorittaa kaikki Vaasan yliopiston opiskelijat. Kulttuurifilosofia Cultural Philosophy Koodi ja laajuus: FILO2301, 5 op Tavoite ja sisältö: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee kulttuurifilosofian keskeisiä kysymyksiä ja on selvillä kulttuurifilosofian peruskäsitteistä ja -teorioista. Lisäksi opiskelija osaa rakentavasti käsitellä ja analysoida kulttuuri-ilmiöitä ja yhteiskunnallisia ongelmia. F. Inglis, Cultural Studies. M. White, A Philosophy of Culture: The Scope of Holistic Pragmatism. P. Osborne, Philosophy in Cultural Theory. Vaihtoehtoisista saksankielisistä kirjoista voi sopia opettajan kanssa. Monikulttuurisuuden filosofia Philosophy of Multiculturalism Koodi ja laajuus: FILO2302, 5 op Tavoite ja sisältö: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa käyttää filosofisia käsitteitä ja teorioita monikulttuurisuuteen liittyvien kysymysten käsittelyyn. Opiskelija tuntee monikulttuurisuuden erilaisia ilmenemismuotoja ja osaa etsiä järkiperäisiä ja rakentavia ratkaisuja monikulttuuristen yhteiskuntien ongelmiin. 12
S. van Hooft, Cosmopolitanism: A Philosophy for Global Ethics. J. Rawls, The Law of Peoples: With "The Idea of Public Reason Revisited". M. Murphy, Multiculturalism: A Critical Introduction. Vaihtoehtoisista saksankielisistä kirjoista voi sopia opettajan kanssa. Philosophy of Multiculturalism Code and credits: FILO2302, 5 ECTS Code: FILO2302 Timing: 2nd year autumn Prerequisites: Learning Outcomes: In this course, we discuss cultural boundaries and crossing borders between cultures from various theoretical and critical perspectives in philosophy and the social sciences. On completing the course you are able to use philosophical concepts and theories to address issues related to multiculturalism. Moreover, you know different manifestations of multiculturalism and are able to look for rational and constructive solutions to problems of multicultural societies. Content: The concept, definition, and basis of culture as a philosophical issue, The concept of a point of view and the perspective challenge in the context of cultural studies, Incommensurability and untranslatability related to the comparison and evaluation of different cultures and traditions, Contemporary cultural currents and changes, including postmodernism, globalization, and secularization, The relationship between globalization and multiculturalism: one hybrid or many non-hybrid cultures?, Cultural recognition and multiculturalism, Objections against multiculturalism, Tolerance and multi-attractedness, Cultural boundaries, Cultural conflicts, and Cultural encounters. Language: English. Teaching Methods: Lectures 20 hours. Modes of Study: Lecture course, essay writing, self-study. Study Material: 1. van Hooft, Stan: Cosmopolitanism: A Philosophy for Global Ethics. 2009. 2. Rawls, John: The Law of Peoples: With "The Idea of Public Reason Revisited". 2001. 3. Murphy, Michael: Multiculturalism: A Critical Introduction. 2012. Grading: 1 5 / failed. Obligatoriness: Compulsory. Further information: The course can be offered as a 5 ECTS course (without the study group) for all students. Filosofia ja kirjallisuus Philosophy and Literature Koodi ja laajuus: FILO2303, 5 op 13
Tavoite ja sisältö: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee filosofisen kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä- ja teorioita sekä kykenee tunnistamaan ja analysoimaan kirjallisuuteen liittyviä filosofisia kysymyksiä. C. New, Philosophy of Literature: An Introduction. P. Lamarque, The Philosophy of Literature. D. Attridge, The Singularity of Literature. Vaihtoehtoisista saksankielisistä kirjoista voi sopia opettajan kanssa. 14
Muut filosofian opintojaksot Tieteenfilosofia Philosophy of Science Koodi ja laajuus: FILO1009, 3 op Tavoite ja sisältö: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee tieteenfilosofian ja tieteen etiikan peruskysymyksiä sekä tieteelliseen käsitteen- ja teorianmuodostukseen ja selittämiseen liittyviä ongelmia. Suoritustapa: Luentokurssin (20 h) ja siihen liittyvän oheiskirjallisuuden kuulustelu tai kirjallisuuskuulustelu. Luentokurssin oheiskirjallisuus: M. Kiikeri & P. Ylikoski, Tiede tutkimuskohteena: filosofinen johdatus tieteentutkimukseen. Kirjallisuuskuulustelu: Luentokurssin oheiskirjallisuus + A. Rosenberg, The Philosophy of Science: A Contemporary Introduction. 2nd edition. Järjestäjä: Filosofinen tiedekunta. Philosophy of Science Code and credits: FILO1011, 3 ECTS Period: The 2nd period in the autumn term. Aim of the course: On completing the course students will know basic questions of philosophy of science and ethics of science and problems related to concept and theory formation and explaining in science. Completion of the course: 10 hours of lectures on the starting points, objectives and requirements of scientific thinking and research. A book exam. Course literature: 1) A. F. Chalmers, What Is This Thing Called Science? or J. Elster, Explaining Social Behavior: More Nuts and Bolts for the Social Sciences and 2) Alex Rosenberg, The Philosophy of Science: A Contemporary Introduction. Second Edition. Teacher: Professor Tommi Lehtonen. Organiser: Faculty of Philosophy. Grading: On a scale of 1 5 / fail. 15