OPINTO-OPAS

Transkriptio

1 OPINTO-OPAS INFORMAATIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA Luonnontieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnot Yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot Tampereen yliopisto (päärakennus, Kalevantie 4) TAMPEREEN YLIOPISTO Informaatiotieteiden tiedekunta (Kanslerinrinne 1, Pinni A-rakennus) TAMPEREEN YLIOPISTO puh. (03) fax (03)

2 Vastaava toimittaja: Taru Koskinen Yksikkökohtaiset toimittajat: Filosofia Matematiikka Tilastotiede Fysiikka, Kemia Tietojenkäsittelytieteet Informaatiotutkimus Hypermedia Kieliteknologia Taitto: Timo Klemola Juha Sillanpää Jyrki Ollikainen Jouni Kivivuori Heli Rikala Raija Aaltonen Kati Koivu Kirsi Tuominen Riikka Halonen ISSN Painatus: Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere 2005

3 Sisällysluettelo Informaatiotieteiden tiedekunta 5 Tiedekunnan laitokset 6 Perustutkintoja koskevat yleiset määräykset 9 Kandidaatin ja maisterin tutkinnot 9 Kandidaatin tutkintojen yhteiset opinnot ja kieliopinnot 17 Kandidaatin ja maisterin tutkinnot 19 Luonnontieteellinen koulutusala 21 Filosofia 21 Matematiikka 33 Yleinen linja 35 Opettajalinja 37 Tilastotiede 47 Fysiikka 66 Kemia 68 Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma 70 Yhteiskuntatieteellinen koulutusala 117 Informaatiotutkimus 117 Erilliset opintokokonaisuudet 141 Hypermedian opintokokonaisuus 141 Kieliteknologian opintokokonaisuus 147 Jatkotutkinnot 155 Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot 157 Informaatiotieteiden tiedekunnan tutkinnot ruotsiksi ja englanniksi 167

4 Opinto-oppaan käyttäjälle Tämä opinto-opas on tarkoitettu informaatiotieteiden tiedekunnassa perus- ja jatkotutkintoja opiskeleville. Oppaasta löytyy uuden tutkintoasetuksen 794/2004 mukaisten tutkintojen opetussuunnitelmat tutkintovaatimusten osalta. Tutkintovaatimuksissa esitetään tutkintoja koskevaa yleistä informaatiota, oppiaineiden ja koulutusohjelmien rakenteet sekä yksittäisten opintojaksojen kuvaukset. Opiskelijan on syytä tarkoin perehtyä myös oman koulutusalansa tutkintoja koskeviin määräyksiin. Niistä käyvät ilmi monet tärkeät opintoihin ja opintojen kulkuun liittyvät asiat. Oppaan alussa esitetään yleistä, kaikkia koskevaa tietoa tiedekunnasta ja sen laitoksista. Tämä tieto täydentää opetusohjelmassa annettavaa informaatiota. Opetusohjelmasta löytyy myös muuta opiskelijoille tärkeää tietoa kuten Tampereen yliopiston opintojen arviointisääntö ja tiedekuntien yleiset tenttipäivät. Tämän oppaan alussa on esitetty myös tiedekunnan perustutkintoja koskevat yleiset määräykset. Opiskeluun liittyviä muita ohjeita on koottuna sivustolle opiskelu.html

5 Informaatiotieteiden tiedekunta Informaatiotieteiden tiedekunta tarjoaa erinomaisen valikoiman informaatiota eri näkökulmista tutkivia tieteitä. Tiedekunta tuottaa tutkimusta ja opetusta filosofian, hypermedian, informaatiotutkimuksen, matematiikan, tietojenkäsittelytieteiden ja tilastotieteen alalla. Tutkimus ja opetus vastaavat yhteiskunnan kehittyviin informaation käsittelytarpeisiin. Tiedekunnan hallinto Toimintaa Tampereen yliopistossa säätelee yliopistolaki (645/1997) ja yliopistoasetus (115/1998) sekä Tampereen yliopiston johtosääntö. Päätösvaltaa tiedekunnassa käyttää tiedekuntaneuvosto ja sen puheenjohtajana toimiva dekaani. Luettelo tiedekuntaneuvoston jäsenistä on nähtävänä tiedekunnassa. Yliopiston johtosäännössä on yksityiskohtaisesti määrätty, mitkä tehtävät kuuluvat tiedekuntaneuvostolle ja dekaanille. Hallintopäällikkö ja opintoasiain päällikkö toimivat esittelijöinä tiedekuntaneuvoston kokouksissa ja esittelevät myös dekaanin päätöksellä ratkaistavat asiat. Tiedekuntaneuvoston kokousten pöytäkirjat ovat nähtävinä laitosten ja tiedekunnan ilmoitustauluilla ja tiedekunnan kansliassa. Yksityistä opiskelijaa koskevista päätöksistä tiedotetaan yleensä henkilökohtaisella kirjeellä, mutta nopeimmin päätöksen saa tietoonsa kokouksen jälkeen tiedekunnan kansliasta tai esittelijältä. Tiedekunnan kanslia on Pinni A-rakennuksen 4. kerroksen huoneissa A4039 ja A4040. Sähköpostiosoite: informaatiotieteiden.tiedekunta(at)uta.fi Tiedekunnan kanslian henkilökunta: hallintopäällikkö Marja Liisa Nurmi: puh (03) , Pinni huone A4035 opintoasiain päällikkö Taru Koskinen: puh (03) , Pinni huone A4037 suunnittelija Kirsi Tuominen ( ): puh (03) , Pinni huone A4038 osastosihteeri Minna Heinonen: puh (03) , Pinni huone A4039 hallintoasiainsihteeri Mirja Björk, virkavapaana , viransijaisena Sivi Aalto: puh (03) , Pinni huone A4040 opiskelijaopinto-ohjaaja Jaakko Naakka ( ): puh (03) , Pinni huone A

6 Informaatiotieteiden tiedekunta Tiedekunnan laitokset Informaatiotutkimuksen laitos puh. (03) faksi (03) Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos puh. (03) , faksi (03) Tietojenkäsittelytieteiden laitos puh. (03) faksi (03) Hypermedialaboratorio puh. (03) faksi (03) Laitoksen hallintoa hoitavat laitosneuvosto ja laitoksen johtaja, joka toimii laitosneuvoston puheenjohtajana. Luettelo laitosneuvoston jäsenistä on nähtävänä laitosten kanslioissa. Laitosneuvoston esittelijänä toimii yleensä laitoksen amanuenssi. Tiedekunnan tutkinnot ja oppiaineet Tiedekunnassa voidaan suorittaa seuraavat tutkinnot: Tutkinnot: luonnontieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnot yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot Jatkotutkinnot: filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot yhteiskuntatieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot Luonnontieteiden kandidaatin ja yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnot ovat alempia korkeakoulututkintoja, joiden laajuus on 180 opintopistettä (Asetus 794/2004) tai 120 opintoviikkoa (A221/1994 ja A245/1994). Filosofian maisterin tutkinto ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto ovat 120 opintopisteen (A794/2004) tai 160 opintoviikon (A221/1994 ja A245/1994) laajuisia ylempiä korkeakoulututkintoja. Oppiaineet: Seuraavat tieteenalat voivat olla pääaineina tiedekunnan tutkinnoissa: informaatiotutkimus filosofia matematiikka tilastotiede tietojenkäsittelyoppi vuorovaikutteinen teknologia 6

7 Seuraavasta oppiaineesta voi suorittaa aineopinnot sivuaineena: hypermedia Erilliset opintokokonaisuudet: elämänkatsomustiedon opintokokonaisuus asiakirjahallinnon ja arkistotoimen laaja opintokokonaisuus kirjastotoimen ja kulttuurityön laaja opintokokonaisuus tietohallinnon ja tietojohtamisen laaja opintokokonaisuus tietopalvelun laaja opintokokonaisuus kieliteknologian opintokokonaisuus Informaatiotieteiden tiedekunta Sivuaineopinnot Tiedekunnissa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja varten järjestettävät opinnot ovat sivuaine- tai vapaasti valittavina opintoina avoimia myös yliopiston muiden tiedekuntien vastaavien tutkintojen opiskelijoille. Tutkinto-opiskelijat voivat siis varsin vapaasti valita sivuaineensa muiden tiedekuntien oppiaineista. Sivuainesuosituksia on esitelty tarkemmin oppiaineiden opetussuunnitelmien yhteydessä. Osan tutkintoon kuuluvista opinnoista voi suorittaa myös vaihto-opiskelijana ulkomaisessa yliopistossa tai ns. joustavan opinto-oikeussopimuksen (JOO) perusteella toisessa kotimaisessa yliopistossa. Ks. lisätietoja myös Opintoneuvonta Opintoneuvontaa saat mm. opintotoimiston opintoneuvojilta ja opiskelijaopinto-ohjaajilta sekä tiedekuntien ja laitosten henkilökunnalta. Tiedekunnan opintoasiain päällikkö neuvoo erityisesti tutkinnon kokonaisuutta koskevissa asioissa. Uusille opiskelijoille tarjoavat tukea pääaineen opettajatuutorit. Alkuvaiheen ohjauksessa auttavat myös opiskelijatuutorit. Jatko-opintoja koskevissa asioissa tulee ottaa suoraan yhteys ao. laitokseen ja tiedekuntaan. Ks. lisätietoja myös Tutkinnonuudistus Yliopistotutkinnot uudistuvat kun uusi tutkintoasetus 794/2004 (valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista) astuu voimaan. Samalla kumotaan luonnontieteellisen alan tutkintoja säätelevä asetus 221/1994 (asetus humanistisista ja luonnontieteellisistä tutkinnoista), ja yhteiskuntatieteellisen alan tutkintoja säätelevä asetus 245/1994 (asetus yhteiskuntatieteellisen alan tutkinnoista). Opiskelijalla, joka jälkeen opiskelee siihen saakka voimassa olleiden asetusten 221/1994 tai 245/1994 mukaista tutkintoa varten, on oikeus jatkaa opintojaan näiden kumottujen asetusten mukaan tai siirtyä opiskelemaan uuden tutkintoasetuksen mukaan. Opiskelija siirtyy kuitenkin jatkamaan opintojaan uuden asetuksen 794/2004 mukaan, jollei hän ole suorittanut kumottujen asetusten mukaista tutkintoa mennessä. Viimeinen kumottujen asetusten 221/1994 ja 245/1994 mukainen opetussuunnitelma on lukuvuoden opetussuunnitelma. Ks. lisätietoja myös 7

8 Informaatiotieteiden tiedekunta Säädökset Tässä oppaassa viitatut säädökset kuten yliopistolaki, yliopistoasetus, yliopiston johtosääntö, tutkintoasetukset, yliopiston tutkintosääntö ja opintojen arviointisääntö ovat nähtävillä mm. tiedekunnan kansliassa. Opiskeluun liittyviä säädöksiä on koottuna myös sivulla 8

9 Informaatiotieteiden tiedekunta Perustutkintoja koskevat yleiset määräykset Tutkintoasetuksessa määrätään tutkintojen sisältöä, järjestelyä ja suorittamista koskevat valtakunnalliset yleisperiaatteet. Tutkinto-oikeuden jälkeen saaneet suorittavat opintoja uuden yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen 794/2004 mukaisesti. Opiskelijalla, joka jälkeen opiskelee siihen saakka voimassa olleiden asetusten 221/1994 tai 245/1994 mukaista tutkintoa varten, on oikeus jatkaa opintojaan näiden kumottujen asetusten mukaan tai siirtyä opiskelemaan uuden tutkintoasetuksen mukaan. Opiskelija siirtyy kuitenkin jatkamaan opintojaan uuden asetuksen 794/2004 mukaan, jollei hän ole suorittanut kumottujen asetusten mukaista tutkintoa mennessä. Siirtymiseen liittyvistä säännöksistä määrätään erikseen. Tutkintojen suorittamisesta säädetään myös yliopiston hallituksen hyväksymässä Tampereen yliopiston tutkintosäännössä sekä tiedekuntakohtaisissa yleisissä määräyksissä, jotka tiedekuntaneuvosto on hyväksynyt. Seuraavat tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat asetuksia ja johtosääntöjä. Nämä määräykset hyväksyy tiedekuntaneuvosto. Tutkintojen yleisrakenne ja vaadittavat opintosuoritukset Luonnontieteiden kandidaatin ja yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnot ovat alempia korkeakoulututkintoja. Filosofian maisterin ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja. Opinnot muodostavat systemaattisesti eteneviä kokonaisuuksia, jotka puolestaan muodostuvat perusopinnoista, aineopinnoista ja syventävistä opinnoista. Kandidaatin ja maisterin tutkinnot voidaan järjestää myös koulutusohjelmina. Opiskelija voi lukea hyväkseen saman opintojakson vain kerran tutkinnon kokonaislaajuuteen. Kandidaatin ja maisterin tutkinnot Uuden asetuksen 794/2004 mukaiset tutkinnot Opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon ja jatkavat sitten maisterin tutkintoon. Kandidaatin tutkinnon (180 op) suorittamiseksi vaaditaan pääaineessa perus- ja aineopinnot. Perusopintojen laajuus on 25 opintopistettä. Aineopintojen laajuus on vähintään 35 opintopistettä (eli yhdessä perusopintojen kanssa vähintään 60 opintopistettä). Aineopintoihin sisältyy 10 opintopisteen laajuinen kandidaatintutkielma. Kandidaatin tutkintoon sisältyy pääaineen opintojen lisäksi tiedekunnan tutkintojen yhteiset opinnot, joiden laajuus on 8 opintopistettä sekä yhden tai useamman oppiaineen opintoja sivuaineina. Ainakin yhdessä sivuaineessa on suoritettava vähintään 25 opintopisteen laajuiset opinnot. Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon kieliopinnot ovat vähintään opintopistettä ja yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon kieliopinnot vähintään 14 opintopistettä. Tutkintoon sisältyvät opinnot määritellään 9

10 Informaatiotieteiden tiedekunta tarkemmin opetussuunnitelmassa. Filosofian ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon (120 op) suorittamiseksi vaaditaan pääaineessa syventävät opinnot, joiden laajuus on vähintään 60 opintopistettä. Syventäviin opintoihin sisältyy pro gradu -tutkielma, jonka laajuus on pääsääntöisesti 40 opintopistettä. Maisterin tutkinnon muut opinnot määritellään opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmissa annetaan ohjeet pääaineen/linjan valintamenettelystä ja -aikataulusta, mikäli valintaa ei ole tehty jo varsinaisen opiskelijavalinnan yhteydessä. Tutkintojen yksityiskohtainen rakenne ja sisältö sekä opintojen suorittamisjärjestys ja mahdolliset pakolliset sivuaineopinnot määritellään tarkemmin opetussuunnitelmassa. Asetusten 221/1994 ja 245/1994 mukaiset tutkinnot Opinnot muodostavat systemaattisesti eteneviä kokonaisuuksia, joiden laajuudet ovat vähintään 15 opintoviikkoa (perusopinnot), vähintään 35 opintoviikkoa (aineopinnot) ja vähintään 55 opintoviikkoa (syventävät opinnot) ja lisäksi pääaineen syventäviin opintoihin kuuluu pro gradu -tutkielma, jonka laajuus on enintään 20 opintoviikkoa. Kandidaatin tutkinnon (120 ov) suorittamiseksi vaaditaan pääaineessa perus- ja aineopinnot, joihin sisältyy kandidaatintutkielma. Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon sisältyy pääaineen opintojen lisäksi kahden tai useamman oppiaineen opintoja sivuaineina ja ainakin yhdessä sivuaineessa on suoritettava vähintään 15 opintoviikon laajuiset opinnot. Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkintoon on puolestaan suoritettava yhdessä sivuaineessa vähintään 25 opintoviikon laajuiset opinnot. Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon kieliopinnot ovat vähintään 7 opintoviikkoa, yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon kieliopinnot vähintään 9 opintoviikkoa. Tutkintoihin sisältyvät kieli- ja yleisopinnot määritellään tarkemmin opetussuunnitelmassa. Filosofian ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon (160 ov) suorittamiseksi vaaditaan edellä mainittujen kandidaatin tutkinnon opintojen lisäksi pääaineessa syventävät opinnot, joihin sisältyy pro gradu -tutkielma. Opetussuunnitelmissa annetaan ohjeet pääaineen/linjan valintamenettelystä ja -aikataulusta, mikäli valintaa ei ole tehty jo varsinaisen opiskelijavalinnan yhteydessä. Tutkintojen yksityiskohtainen rakenne ja sisältö sekä opintojen suorittamisjärjestys ja mahdolliset pakolliset sivuaineopinnot määritellään tarkemmin opetussuunnitelmassa. Viimeinen tutkintoasetusten 221/1994 ja 245/1994 mukainen opetussuunnitelma on lukuvuoden opetussuunnitelma. 10

11 Informaatiotieteiden tiedekunta Harjoittelu Tutkintoon voi sisältyä harjoittelua, jonka järjestämisestä vastaa opiskelija. Kahden opintopisteen (yhden opintoviikon) suoritusta vastaa vähintään yhden viikon ja enintään kolmen viikon harjoittelu. Kandidaatin ja maisterin tutkintoihin sisältyvän harjoittelun laajuus voi kuitenkin yhteenlaskettuna olla enintään 15 opintopistettä (6 opintoviikkoa). Harjoittelun tulee täyttää seuraavat vaatimukset: pääaineen professori tai laitoksen johtajan määräämä muu henkilö (laitosohjaaja) hyväksyy harjoittelupaikan ja harjoittelun etukäteen laaditun suunnitelman pohjalta opiskelijalla tulee olla nimetty ohjaaja (työpaikkaohjaaja) harjoittelupaikassa harjoitteluaikana opiskelija laatii suorittamastaan harjoittelusta kirjallisen selvityksen, jonka perusteella laitosohjaaja päättää opintosuorituksen hyväksymisestä. Harjoittelun laajuudesta ja suorittamisesta määrätään tarkemmin opetussuunnitelmassa. Henkilökohtaiset opintosuunnitelmat Kaikki jälkeen tutkinto-oikeuden saaneet opiskelijat laativat opintojensa suunnittelun tueksi henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). Kandidaatin tutkinnossa opintosuunnitelma laaditaan osana Opintojen ohjattu suunnittelu- opintojaksoa opetussuunnitelmassa määritellyllä tavalla. Henkilökohtaisten opintosuunnitelmien laadinnasta saa lisätietoja laitoksilta. Koulutusohjelman tai pääaineen vaihtaminen Dekaani voi erityisistä syistä ja vastaanottavan laitoksen suostumuksella myöntää opiskelijalle oikeuden vaihtaa koulutusohjelmaa/pääainetta saman tutkinnon sisällä opintojen kestäessä. Vaihtoa voi hakea ensimmäisen kerran toisena opintovuonna. Päätöstä tehtäessä otetaan huomioon opiskelijan esittämien perustelujen lisäksi hänen siihen asti suorittamansa opintosuoritukset sekä vastavuoroisuusperiaate: pääaineen opiskelijamäärät pyritään pitämään samassa suhteessa kuin sisäänotot. Tutkinnon vaihtaminen tapahtuu erikoistapausvalinnan tai valintakokeen kautta. Ks. lisätietoja yliopiston valintaoppaasta. Tutkintorakenteesta poikkeaminen Dekaani voi perustellusta syystä myöntää opiskelijalle oikeuden poiketa tiedekunnan hyväksymästä tutkintorakenteesta. Hakemus toimitetaan tiedekunnan kansliaan. Hakemuksen jättämiselle ei ole määräaikaa. Opintosuoritusten hyväksilukeminen Muualla kotimaassa tai ulkomailla suoritettuja opintoja voidaan lukea hyväksi edellyttäen, että ne soveltuvat tutkinnon tavoitteisiin. Opintoja voidaan lukea hyväksi kahdella tavalla: sisällyttämällä muualla suoritettuja korkeakouluopintoja tutkintoon esimerkiksi sivuainekokonaisuuksina tai vapaavalintaisina opintoina tai korvaamalla tutkintoon kuuluvia opintoja muualla suoritetuilla opinnoilla. Opintojen hyväksilukemisesta päättää dekaani, opintoasiain päällikkö tai opintosuorituksesta vastaava opettaja tiedekuntaneuvoston erikseen hyväksymien periaatteiden mukaisesti. 11

12 Informaatiotieteiden tiedekunta AMK-tutkintoon sisältyneiden opintojen mahdollisesta hyväksilukemisesta oppiaineen opintoihin päättää opintojaksosta vastaava opettaja/laitos opintojaksojen sisällöllisen vastaavuuden perusteella. Opintosuoritusten käyttäminen kahteen korkeakoulututkintoon Alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvistä opinnoista voidaan lukea hyväksi myöhemmin suoritettavaan toiseen tutkintoon samansisältöiset kieli- ja viestintäopinnot. Niiden opiskelijoiden osalta, jotka jatkavat opintojaan kumottujen asetusten (221/1994 ja 245/1994) mukaista tutkintoa varten, voidaan korkeakoulututkintoon sisältyvistä opinnoista lukea hyväksi toiseen samantasoiseen tutkintoon kieliopinnot ja muut yhteiset yleisopinnot sekä yhden oppiaineen opinnot kuitenkin edellyttäen, että myöhemmin suoritettavaan tutkintoon on tässä oppiaineessa suoritettava vähintään 20 opintoviikon laajuiset lisäopinnot. Edellä mainittu koskee myös ylempään korkeakoulututkintoon sisältyneiden opintojen hyväksilukemista myöhemmin suoritettavaan alempaan korkeakoulututkintoon. Samaa menettelyä voidaan erityisestä syystä soveltaa uuden asetuksen (794/2004) mukaisiin tutkintoihin pääaineen osalta. Opintosuoritusten täydentäminen Mikäli koulutusohjelmaan/pääaineeseen hyväksytty opiskelija on suorittanut aikaisemmin saman oppiaineen opintoja sivuaineopiskelijoille tarkoitettujen suppeampien vaatimusten mukaisesti, hänen tulee täydentää opintonsa pääaineopiskelijoiden vaatimuksia vastaaviksi. Opintosuoritusten vanheneminen Tutkintoa varten suoritetut opintokokonaisuudet, yleisopintojen tai yhteisten opintojen opintojaksot, kypsyysnäyte ja kielitaidosta saadut merkinnät eivät pääsääntöisesti vanhene ja ne lasketaan alkuperäisen laajuisina tutkintoon. Osasuoritusten vanhenemisesta annetaan määräykset opetussuunnitelmissa. Mikäli opetussuunnitelma on olennaisesti muuttunut, opiskelijan tulee ennen keskeneräisen opintokokonaisuuden loppuun suorittamista neuvotella tästä opintokokonaisuudesta vastuuopettajan kanssa. Oppimisen, opetuksen ja työmuotojen arviointi Opetuksesta vastuussa oleva opettaja/laitos vastaa oppimisen ja opetuksen arvioinnista järjestämillään opintojaksoilla. Laajemmasta, laitoskohtaisesta arvioinnista vastaa laitoksen johtaja. Opintosuoritusten kirjaaminen Hyväksytyt opintosuoritukset tallennetaan opintosuoritusrekisteriin opintojen arviointisäännön mukaisesti. Opintosuoritusrekisteriin merkitään myös aikaisemmilla opinnoilla korvatut ja tutkintoon erillisellä päätöksellä sisällytetyt opintosuoritukset (ks. kohta Opintosuoritusten hyväksilukeminen). Tutkintotodistuksen hakemista varten annetut kokonaismerkinnät merkitään opintosuoritusrekisteriin. 12 Opintosuorituksen arvosteleminen Opintosuoritusten arvostelussa noudatetaan opintojen arviointisäännön arviointiperusteita ja arviointiasteikkoa. Opintosuoritusten arvostelussa käytetään asteikkoa hyväksytty, hylätty tai viisiportaista asteikkoa 1=välttävä (VT), 2=tyydyttävä (TT), 3=hyvä (HT), 4=kiitettävä (KT), 5=erinomainen (ET).

13 Informaatiotieteiden tiedekunta Ellei muuta ole määrätty opintojen arvosana lasketaan oppiaineen opintojaksojen arvosanoista opintopistemäärällä (tai opintoviikkomäärällä) painotettuna keskiarvona siten, että saatu keskiarvo pyöristetään ylöspäin mainesanaan Erinomaiset Tiedot, jos keskiarvo on vähintään 4.5; Kiitettävät Tiedot, jos keskiarvo on vähintään 3.5; Hyvät Tiedot, jos keskiarvo on vähintään 2.5; Tyydyttävät Tiedot, jos keskiarvo on vähintään 1.5; ja Välttävät Tiedot, jos keskiarvo on alle 1.5. Oppiaineittain voidaan antaa yksityiskohtaisempia määräyksiä opintokokonaisuuksien arvosanojen ja tutkintotodistukseen merkittävien arvosanojen laskutavasta sekä tutkielman mahdollisesta vaikutuksesta syventävien opintojen arvosanaan. Tutkintotodistukseen merkitään oppiaineittain kokonaisopintopistemäärä tai kokonaisopintoviikkomäärä ja kokonaisarvosana sanallisena. Kuulusteluja koskevat määräykset Kuulusteluissa noudatetaan Tampereen yliopiston opintojen arviointisääntöä sekä tiedekunnan opetussuunnitelmissa vahvistettuja määräyksiä. Jonolaki Mikäli harjoituksiin, seminaareihin tms. ryhmäopetukseen osallistuvien opiskelijoiden määrää on tarpeen rajoittaa, hyväksytään tällaisten opetusryhmien koko ja lukumäärä opetussuunnitelmassa tai opetusohjelmassa. Mikäli johonkin opintojaksoon, harjoituksiin, seminaareihin tai ryhmäopetukseen ilmoittautuu määräaikana opintojakson tai kurssin edeltävät opinnot suorittaneita opiskelijoita on enemmän kuin ryhmään mahtuu, etusijalla ovat ne Tampereen yliopistossa perustutkintoa suorittavat opiskelijat, joille tämä opintojakso on tutkinnossa pakollinen. Tämän jälkeen etuoikeus osallistumiseen määräytyy ao. oppiaineessa suoritettujen opintojen määrän perusteella ensisijaisesti ja opintomenestyksen perusteella toissijaisesti. Mikäli se on sama, ratkaistaan valinta pääaineen opintosuoritusten määrän ja sen jälkeen kaikkien opintosuoritusten kokonaismäärän perusteella. Jatkotutkintoja suorittavat opiskelijat otetaan huomioon, mikäli ko. kurssi sisältyy opiskelijan hyväksyttyyn henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Epäselvissä tapauksissa asian ratkaisee laitoksen johtaja. Erityisistä syistä laitoksen johtaja voi myöntää poikkeuksia edellä oleviin määräyksiin. Harjoitusaine Harjoitusaine(-aineita) voidaan kirjoittaa kandidaatin tai maisterin tutkinnon yhteydessä siten kuin eri oppiaineiden opetussuunnitelmassa määrätään. Harjoitusaineen tarkoituksena on harjaannuttaa opiskelija tieteelliseen kirjoittamiseen sekä äidinkielen selkeään ja huolelliseen käyttöön. Harjoitusaine kirjoitetaan tutkielmaa ohjaavan opettajan johdolla ja se tarkastetaan sekä asiasisällön että kielen kannalta. Harjoitusaineen kieliasu tarkastetaan joko Kirjallinen viestintä -opintojakson suorittamisen yhteydessä tai myöhemmin erikseen tämän opintojakson suorittamisen jälkeen. Harjoitusaine voidaan sisällyttää osaksi tutkielmaa. Kandidaatintutkielma Kandidaatin tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava pääaineessa kandidaatintutkielma ja tutkielmaan liittyvä kypsyysnäyte. Tutkielman laajuus ja suoritustapa määritellään opetussuunnitelmassa. Kandidaatintutkielmaa edeltävistä opinnoista määrätään tarkemmin opetussuunnitelmassa. Kandidaatintutkielman laajuus on 10 opintopistettä tai enintään 5 opintoviikkoa. Hyväksytty tutkielma voidaan arvostella asteikolla 1-5. Kandidaatintutkielman tarkastaa ja hyväksyy opintojaksosta vastaava opettaja. 13

14 Informaatiotieteiden tiedekunta 14 Kypsyysnäyte Opiskelijan on kirjoitettava tutkielmaansa liittyvä kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäyte kirjoitetaan pääsääntöisesti sillä kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä saaneet suorittavat kypsyysnäytteen kuitenkin pääsääntöisesti englannin kielellä. Kypsyysnäyte (kirjoituskoe) suoritetaan laitoksen yleisinä tenttipäivinä, tai muuna erikseen sovittuna ajankohtana. Kokeeseen voi ilmoittautua sen jälkeen, kun tutkielma on jätetty tarkastettavaksi ja asiasta on sovittu ohjaavan opettajan kanssa. Kirjoituskokeeseen on ilmoittauduttava viimeistään seitsemän päivää ennen tenttitilaisuutta ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä. Kirjoituskoe kestää neljä tuntia. Kypsyysnäytteenä laaditaan kirjoitus tutkielmaan liittyvästä aiheesta. Tutkielman tarkastaja antaa kaksi tai kolme tutkielman alaan liittyvää aihetta, joista opiskelija valitsee yhden. Aiheet antanut opettaja tarkastaa kypsyysnäytteen asiasisällön. Suomen kielen opettaja tarkastaa kirjoituksen kieliasun. Kypsyysnäytteen kirjoittamista koskevat ohjeet saa laitoksen kansliasta. Kypsyysnäytettä ei kielen osalta edellytetä filosofian maisterin / yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon yhteydessä opiskelijalta, joka on suorittanut luonnontieteiden kandidaatin / yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkielman ja siihen liittyvän kypsyysnäytteen; perehtyneisyys tutkielman aihepiiriin osoitetaan opetussuunnitelman mukaisesti. Pro gradu -tutkielma Syventäviin opintoihin sisältyvän tutkielman tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin, tarvittavien tutkimusmenetelmien hallintaa ja valmiutta tieteelliseen esitystapaan ja kirjalliseen ilmaisuun. Pro gradu -tutkielman laajuus on 40 opintopistettä tai 20 opintoviikkoa. Matematiikan aineenopettajan linjalla tutkielman laajuus voi kuitenkin olla 25 tai 40 opintopistettä, taikka 10 tai 20 opintoviikkoa. Tutkielma voidaan laatia seuraavien vaihtoehtojen mukaisesti: yhtenäinen tutkielma (monografiatutkielma) samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevien kirjoitusten ja niistä laaditun selosteen muodostama kokonaisuus (artikkelitutkielma). Tutkielmaksi voidaan hyväksyä myös aikaisemmin julkaistu tutkimus edellyttäen, että se vastaa tutkielmalle asetettavia vaatimuksia. Jos tutkielma laaditaan ryhmätyönä, tulee jokaisen työhön osallistuvan opiskelijan itsenäisen osuuden olla eroteltavissa ryhmän muiden jäsenten työpanoksesta. Tällaiselta tutkielmalta edellytetään myös, että siihen tarvittava työmäärä vastaa henkilökohtaiseen tutkielmaan vaadittavaa työpanosta. Tutkielma arvioidaan kunkin opiskelijan osalta erikseen. Yhteistutkielma voidaan laatia kahden tai useamman oppiaineen alalta. Tällöin kunkin oppiaineen ja opiskelijan osalta määrätään tarkastajat erikseen. Tutkielmasta antaa lausuntonsa vähintään kaksi laitoksen johtajan määräämää tarkastajaa. Pro gradu -tutkielman tarkastajien on toimitettava lausuntonsa ilman erityistä syytä kolmen viikon kuluessa siitä päivästä lukien, kun opiskelija on osallistunut kypsyysnäytteeseen, ellei laitoksen johtaja ole myöntänyt poikkeusta määräaikaan. Tarkastajien lausunto lähetetään opiskelijalle vähintään neljä päivää ennen tutkielman arvostelua. Samalla hänelle varataan tilaisuus lausuntoa koskevan vastineen antamiseen. Mahdollinen vastine on toimitettava laitoksen kansliaan annettuun määräaikaan

15 Informaatiotieteiden tiedekunta mennessä. Ellei opiskelija esitä vastinetta, laitosneuvosto tai laitoksen johtaja arvostelee tutkielman. Mahdollinen vastine käsitellään aina laitosneuvostossa. Tutkielman arvostelua koskevasta oikaisumenettelystä on säädetty ja määrätty erikseen. Pro gradu -tutkielmaa arvosteltaessa käytetään asteikkoa: approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur, laudatur. Merkinnän opintosuoritusrekisteriin antaa laitosneuvoston esittelijä. Pro gradu-tutkielmaan liittyy kypsyysnäyte (ks. kohta kypsyysnäyte). Sivuaineen tutkielma Sivuaineen syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman laajuus määrätään opetussuunnitelmassa. Laitoksen johtaja määrää syventäviin opintoihin sisältyvälle sivuaineen tutkielmalle yksi tai kaksi tarkastajaa. Laitosneuvosto hyväksyy tutkielman tarkastajan (tarkastajien) kirjallisen lausunnon perusteella, ellei asiaa ole siirretty laitoksen johtajan päätettäväksi. Hyväksytyn sivuaineen tutkielman arvostelussa voidaan käyttää asteikkoa välttävä tyydyttävä hyvä kiitettävä erinomainen. Sivuaineen tutkielmaa varten ei kirjoiteta harjoitusainetta eikä kypsyysnäytettä. Muilta osin noudatetaan pro gradu -tutkielmaa koskevia määräyksiä. Tutkielman jättämistä koskevat ohjeet Pro gradu tutkielma Tutkielma luovutetaan sähköisessä muodossa tarkastusprosessia, kirjaston kokoelmaa ja arkistointia varten laitoksen ja kirjaston antamien ohjeiden mukaisesti. Ohjeita löytyy osoitteesta liitetään erillinen 1-2 sivun pituinen tiivistelmä, jonka tulee sisältää tiedot tutkimusongelmasta, aineistosta, käytetyistä tutkimusmenetelmistä ja tärkeimmistä tutkimustuloksista. Tiivistelmän laadintaohjeet saa laitoksen kansliasta. Jos opetussuunnitelmassa on edellytetty suoritettavaksi harjoitusaine, harjoitusaine on oltava suoritettuna ennen pro gradu tutkielman luovuttamista tarkastusprosessiin. Tutkielman arvostelun oikaisupyyntö ja -menettely Pro gradu -tutkielma Tutkielman arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua laitosneuvostolta neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan henkilökohtaisesti tietoonsa. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian tiedekuntaneuvoston käsiteltäväksi neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Tutkintotodistuksen hakeminen Kun kaikki tutkintoon kuuluvat opinnot on suoritettu, opiskelija hakee todistusta tutkinnon suorittamisesta. Hakemus laaditaan tiedekunnan kansliasta tai sivulta saatavalle lomakkeelle. Dekaani myöntää tutkintotodistuksen hakemuksesta. Opiskelija saa tiedekunnan kansliasta myös otteen 15

16 Informaatiotieteiden tiedekunta opintosuoritusrekisteristä kokonaismerkintöjen hakemista ja todistushakemuksen täyttämistä varten. Opiskelijan on huolehdittava siitä, että suoritusrekisterissä on tallennettuna kaikki opintosuoritukset. Opiskelija hakee itse kokonaismerkinnät, joista ilmenee oppiaineessa suoritettu opintopistemäärä tai opintoviikkomäärä ja arvosana. Kokonaismerkinnät haetaan kaikista niistä oppiaineista, joista opiskelijalla on vähintään 15 opintopisteen tai 10 opintoviikon laajuiset opinnot. Pääaineessa todistukseen merkitään suoritettu kokonaisopintopistemäärä tai kokonaisopintoviikkomäärä ja kokonaisarvostelu. Uuden asetuksen 794/2004 mukaiseen kandidaatin tutkintotodistukseen merkitään pääaineen perus- ja aineopinnot. Maisterin tutkinnon pääaineen syventävien opintojen kokonaismerkinnän antaa oppiaineen professori sen jälkeen kun kaikki syventävät opinnot pro gradu -tutkielma mukaan lukien on suoritettu. Sivuaineet merkitään todistukseen, mikäli oppiaineessa on suoritettu vähintään 15 opintopisteen tai 10 opintoviikon opinnot. Alle 15 opintopisteen tai 10 opintoviikon sivuaineet merkitään kohtaan Muut opinnot. (Ks. kohta: Opintosuoritusten arvosteleminen.) Opetussuunnitelmatyöryhmät Tutkintojen kehittämistä ja opetussuunnitelmien valmistelua varten tiedekunta asettaa laitoksen esityksestä työryhmän, joka koostuu laitoksen opettajista, opiskelijoista ja tarpeen mukaan muiden laitosten tai sidosryhmien edustajista. Työryhmän tehtävänä on opetussuunnitelman valmistelu ja koordinointi laitosneuvostossa ja tiedekuntaneuvostossa tapahtuvaa päätöksentekoa varten opetussuunnitelman jatkuva kehittäminen ja arviointi muut tiedekunnan ja laitoksen antamat suunnittelu-, valmistelu- ja arviointitehtävät. Opetussuunnitelmien voimaantulo Uudet opetussuunnitelmat tulevat voimaan lukuvuoden alkaessa. Syyslukukauden aikana opiskelijat voivat osallistua kuulusteluihin ja suorittaa keskeneräiset opintokokonaisuudet loppuun edellisenä lukuvuonna voimassa olleen opetussuunnitelman mukaisesti. Tarkemmat ohjeet annetaan uudessa opetussuunnitelmassa. Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset Määräykset astuvat voimaan Niiden opiskelijoiden osalta, jotka jatkavat opintojaan kumottujen asetusten mukaista tutkintoa varten, sovelletaan siirtymäkauden ajan soveltuvin osin kumottuja asetuksia ja niiden nojalla annettuja säännöksiä. Maisterin arvo on myönnetty filosofian kandidaatin tutkinnon ja yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon ennen suorittaneille, joille maisterin arvoa ei ole aikaisemmin myönnetty. Pyydettäessä maisterin arvosta saa erillisen todistuksen. 16

17 Informaatiotieteiden tiedekunta Kandidaatin tutkintojen yhteiset opinnot Uuden asetuksen 794/2004 mukaisiin kandidaatin tutkintoihin kuuluvat seuraavat yhteiset opinnot (8 op): Y1 Orientoivat opinnot 1 op (1 ov) Y2 Opintojen ohjattu suunnittelu 2 op (1 ov) Y3 Tiedonhankinnan perusteet 2 op (1 ov) Y4 Tietotekniikan peruskurssi 3 op (2 ov) Orientoivat opinnot 1 op (1 ov) Orientation Course Tavoite: Opintojakson tarkoituksena on antaa opiskelijoille perustiedot korkeakouluopiskelusta yleensä ja erityisesti opiskelusta Tampereen yliopistossa, perehdyttää oman pääaineen/koulutusohjelman koulutustavoitteisiin ja sisältöön sekä opintojen suunnitteluun. Sisältö: Tampereen yliopisto oppimisympäristönä, informaatiotieteiden tiedekunta, laitokset, oppiaineet, fyysiset tilat ja henkilökunta, tutkinnot, opintojen suunnittelu, ohjaustahot, opiskelutekniikka, opiskelijan oikeusturva, päätöksenteko, opintososiaaliset asiat, tietopalvelut. Ajankohta: 1. vuoden slk. Vastuulaitos: Informaatiotieteiden tiedekunta Opintojen ohjattu suunnittelu 2 op (1ov) Guided Planning of Studies Toteutus: Pääaineen opetussuunnitelman mukaisesti. Tiedonhankinnan perusteet 2 op ( 1ov) Basic Course on Information Seeking Tavoite: Opiskelija oppii tiedonhankinnan perusteet, välttämättömät opiskelun edellyttämät kirjaston käytön sekä tiedonhankinnan taidot ja osaa hyödyntää kirjaston tarjoamia palveluja. Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa etsiä kurssikirjoja ja tietyn aihepiirin kirjoja tieteellisten kirjojen kokoelmaluetteloita hyödyntäen. Opiskelija osaa etsiä lehtiartikkeleita kotimaisista ja ulkomaisista julkaisuista sekä kirjaston aikakauslehtikokoelmasta että tietoverkossa olevista artikkelikokoelmista. Sisältö: yleiskuva tiedonlähteistä, tiedonhankinnan perusteet, opiskelussa tarvittavien julkaisujen ja palveluiden käyttö, aineistojen arviointi Opetusmuoto: Luennot ja harjoitusryhmät, verkko-opiskelua Ajankohta: suositus 1. vuoden slk Vastuulaitos: Informaatiotieteiden tiedekunta Käytännön toteutus: Pääkirjasto Tietotekniikan peruskurssi 3 op (2 ov) Introduction to Computing Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on hyvät yliopisto-opiskelussa tarvittavat tietotekniset valmiudet. Sisältö: Opintojaksolla opiskelijat perehdytetään tietokoneen yleisimpiin sovellusohjelmiin ja pyritään antamaan valmiudet niiden käytön omatoimiseen jatko-opiskeluun. Lisäksi tarkoituksena on tarjota valmiudet yliopiston keskustietokonejärjestelmän käyttöön sekä perustiedot tietoturvaan liittyvistä kysymyksistä. Opintojaksolla tutustutaan myös Internet-verkon mahdollisuuksiin, kuten selaimen käyttöön, sähköpostin hallintaan ja materiaalin jakamiseen verkossa. Ajankohta: Opintojakson suorittamista suositellaan ensimmäisen lukuvuoden aikana. Opintojakso järjestetään sekä syys- että kevätlukukaudella. Opetus: Opintojakso painottuu verkossa julkaistavan materiaalin pohjalta tapahtuvaan itseopiskeluun (ks. opintojakson verkkosivut). Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitukset, harjoitustyö ja vertaisarviointien suorittaminen. Opintojaksolla käytettävä kirjallisuus: Luentomateriaali (verkossa) Edeltävät opinnot: Ei vaadi edeltäviä opintoja URL: Vastuulaitos: Tietojenkäsittelytieteiden laitos 17

18 Informaatiotieteiden tiedekunta Kieliopinnot Uuden asetuksen 794/2004 mukaisesti tutkintoa suorittavien osalta seuraavat kieliopinnot sisältyvät kandidaatin tutkintoon (asetusten 221/1994 ja 245/1994 mukaisesti tutkintoa suorittavien osalta kandidaatin ja maisterin tutkintoon). Tieteellinen kirjoittaminen 3 op (2 ov) Suullinen viestintä 2 op (1 ov) Ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen viestintä 3 op (2 ov) Vieraan kielen opinnot vähintään yhdessä vieraassa kielessä 3-6 op (2-4 ov) seuraavasti: Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma, matematiikka ja tilastotiede: Englannin kielen keskustelu- ja kirjoituskurssi 3 op (2 ov) Vaihtoehtoisesti opiskelija voi suorittaa 3 op:n (2 ov) laajuisen syventävän opintojakson myös ranskan tai saksan kielessä. Tai opiskelija voi suorittaa 3 op:n ( 2 ov) tekstin ymmärtämisen/ kirjallisen taidon opintojakson SEKÄ 3 op:n (2 ov) suullisen taidon opintojakson englannin, espanjan, italian, ranskan, saksan tai venäjän kielessä tai dekaanin suostumuksella jossakin muussa kielessä. Tällöin opintoja vaaditaan yhteensä 6 op (4 ov). Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelman opiskelija voi korvata pakolliset vieraan kielen opinnot suorittamalla 6 op:n (4 ov) alkeiskurssin arabian, japanin tai kiinan kielessä. Filosofia ja informaatiotutkimus: Englannin kielen tekstin ymmärtäminen/ kirjallinen taito 3 op (2 ov) ja Englannin kielen keskustelu- ja kirjoituskurssi 3 op (2 ov) Vaihtoehtoisesto opiskelija voi suorittaa 3 op:n (2 ov) tekstin ymmärtämisen/kirjallisen taidon opintojakson SEKÄ 3 op:n (2 ov) suullisen taidon opintojakson ( yhteensä 6 op) englannin, espanjan, italian, ranskan, saksan tai venäjän kielessä tai dekaanin suostumuksella jossakin muussa kielessä. Filosofian opiskelija voi korvata pakolliset vieraan kielen opinnot suorittamalla historiatieteen laitoksen opintojaksot klassisen kreikan kielen alkeiskurssi 4 op JA klassisen kreikan kielen jatkokurssi 4 op. Historiatieteen laitoksen latinan jatkokurssi 4 op korvaa filosofian opiskelijalta vaaditun vieraan kielen tekstin ymmärtämisen/kirjallisen taidon opinnot (3 op). Kieliopintojen opetussuunnitelma ja vaihtoehtoiset suoritustavat esitellään tarkemmin Kielikeskuksen opinto-oppaassa. Suullisen viestinnän opintojakso esitellään Puheopin opetussuunnitelmassa. Opiskelijat, jotka ovat saaneet koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, voivat suorittaa edellä olevasta poiketen 12 op (8 ov) kieliopinnot, jolloin suositellaan seuraavien kieliopintojen suorittamista: Englannin kieli 6 op (4 ov) Englannin kielen keskustelu- ja kirjoituskurssi 3 op ( 2ov) Introduction to Academic Writing 3 op ( 2 ov) Suomen kieli 6 op ( 4 ov) vähintään alkeiskurssitason opintoja 6 op ( 4 ov) Dekaani voi erityisistä syistä antaa opiskelijalle luvan poiketa edellä sanotusta vieraan kielen taidosta. Uuden tutkintoasetuksen 794/2004 mukaisten maisteritutkintojen pakolliset kieliopinnot määritellään erikseen opetussuunnitelmissa. Dekaani voi erityisistä syistä antaa opiskelijalle luvan poiketa edellä sanotusta vieraan kielen taidosta. Mikäli uuden tutkintoasetuksen 794/2004 mukaisen maisteritutkinnon opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä suomen tai ruotsin kielellä, ei ole alempaan korkeakoulututkintoon sisältyvissä tai vastaavissa opinnoissaan suorittanut tutkintoasetuksen vaatimia toisen kotimaisen kielen opintoja, tulee ne suorittaa maisterin tutkintoa varten. 18

19 Kandidaatin ja maisterin tutkinnot Luonnontieteellinen koulutusala Yhteiskuntatieteellinen koulutusala

20 20

21 Luonnontieteellinen koulutusala Filosofia Philosophy Filosofiassa pohditaan yleisesti ja teoreettisesti ihmisen ja maailman ongelmia, esimerkiksi tietoa, olemista ja moraalia koskevia kysymyksiä. Filosofia on lähtöisin arkiajattelusta, mutta oppialana se pyrkii olemaan tätä systemaattisempaa ja perustelemaan väitteet ja näkemykset mahdollisimman tarkasti. Filosofia jaetaan yleensä teoreettiseen ja käytännölliseen filosofiaan. Teoreettisessa filosofiassa tarkastellaan todellisuuden, päättelyn ja tiedon ongelmia, kun taas käytännöllisessä filosofiassa paneudutaan ihmisen toimintaa, kulttuuria ja ihmisyhteisöjä koskeviin kysymyksiin. Perinteisesti filosofian pääalueita ovat olleet metafysiikka, logiikka, tietoteoria, etiikka ja yhteiskuntafilosofia. Koska tradition merkitys on filosofiassa suuri, filosofian historia on myös tärkeä filosofisen tutkimuksen alue. Tiede ja filosofia merkitsivät pitkään samaa, mutta vähitellen eri tieteet irtaantuivat filosofiasta. Filosofia on kuitenkin monin tavoin yhteydessä erityistieteisiin. Sen yhtenä tehtävänä on tutkia niiden perusteita, keskeisiä käsitteitä, menetelmiä ja teorioita sekä tieteellistä ajattelua. Logiikka on nykyään matematiikan, tietojenkäsittelytieteiden, kielitieteen ja filosofian yhteistä aluetta. Filosofian osana se on sekä historiallisesti että systemaattisesti tärkeä tutkimusalue, mutta sen avulla voidaan myös selkeyttää käsitteitä ja teorioita. Filosofian perusopinnot antavat yleiskuvan filosofisen ajattelun luonteesta ja filosofian osa-alueista. Aineopinnoissa paneudutaan syvemmin filosofisiin kysymyksiin, joihin on tutustuttu perusopinnoissa. Filosofian historian, nykyajan filosofian, logiikan ja tieteenfilosofian osalta aineopinnot ovat kaikille opiskelijoille yhteisiä. Näiden opintojaksojen lisäksi valitaan opintoja joko teoreettisen tai käytännöllisen filosofian osaalueilta. Teoreettisen filosofian valitseva voi perehtyä metafysiikkaan ja ontologiaan, mielen ja kognition filosofiaan sekä kielifilosofiaan, kun taas käytännöllisen filosofian valitseva voi suuntautua etiikkaan ja yhteiskuntafilosofiaan sekä kulttuuri- ja taiteenfilosofiaan. Opintokokonaisuuteen kuuluu myös osallistuminen proseminaariin. Syventävissä opinnoissa on mainittu kuusi eri aluetta, a) moderni filosofia ja nykyajan filosofian pääsuuntaukset, b) logiikan historia, filosofinen logiikka ja kielifilosofia, c) metafysiikka, d) tietoteoria ja tieteenfilosofia, e) etiikka ja yhteiskuntafilosofia sekä f) kulttuuri- ja taiteenfilosofia. Opintoja suoritetaan ainakin kahdelta alueelta. Filosofisen kirjoittamisen ja väitteiden perustelemisen taitoa kehitetään opintojen alusta lähtien, mutta syventäviin opintoihin kuuluu erillisenä suorituksena filosofisen kirjoittamisen ja argumentaation opintojakso. Se tukee syventävien opintojen seminaarityöskentelyä ja pro gradu tutkielman laatimista sekä harjaannuttaa filosofiseen keskusteluun. 21

22 Perustutkinnot luonnontieteellinen koulutusala Filosofian aineopinnoissa voi suorittaa mielen ja kognition filosofian opintoja, ja Tampereen yliopistossa on mahdollista opiskella myös kognitiotiedettä, josta vastaavata tietojenkäsittelytieteet ja filosofia. Opetus toteutetaan Connet-verkostoyliopistossa. Ks. tietojenkäsittelytieteiden laitoksen opetusohjelma. Kandidaatintutkintoon sisältyy pakollisena vähintään 25 opintopisteen laajuinen sivuaine. Suositeltavaa on suorittaa vähintään 60 opintopistettä yhdestä sivuaineesta. Filosofiassa voi suorittaa seuraavat tutkinnot: Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (LuK) Bachelor of Science (B.Sc.), kandidat i naturvetenskaper (NaK) Filosofian maisterin tutkinto (FM) Master of Science (M.Sc.), filosofie magister (FM) Jatkotutkintoina on esitelty tarkemmin tämän oppaan kohdassa Jatkotutkinnot. Filosofian maisterin ja luonnontieteiden kandidaatin tutkintojen rakenne Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto Filosofian pääaineopinnot Yhteiset opinnot Kieliopinnot 1, 2, 3 Sivuaineopinnot ja vapaasti valittavat opinnot Yhteensä 180 op 75 op 8 op 14 op 83 op 180 op Esimerkki 1 1. sivuaine 60 op Muut vapaasti valittavat opinnot 23 op Esimerkki 2 1. sivuaine 25 op 2. sivuaine 25 op Muut vapaasti valittavat opinnot 33 op Filosofian 75 opintopisteen opinnot koostuvat seuraavista kokonaisuuksista: 1. Filosofian perusopinnot 25 op 2. Filosofian aineopinnot 40 op 3. Proseminaari II ja kandidaatintutkielma 10 op Yhteensä 75 op Filosofian maisterin tutkinto Filosofian pääaineopinnot Sivuaineopinnot ja vapaasti valittavat opinnot Yhteensä 120 op 85 op 35 op 120 op 22

23 Opintojaksokuvaukset Filosofia Yhteiset opinnot Orientoivat opinnot Opintojen ohjattu suunnittelu Tiedonhankinnan perusteet Tietotekniikan peruskurssi Yhteensä 1 op (1 ov) 2 op (1 ov) 2 op (1 ov) 3 op (2 ov) 8 op Filosofian opintojaksot Studies in philosophy Johdantokurssi sivuaineopiskelijoille 3 op Ks. tiedekunnan tutkintojen yhteiset opinnot. Kieliopinnot 1a Tieteellinen kirjoittaminen 3 op (2 ov) 1b Suullinen viestintä 2 op (1 ov) 2 Ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen viestintä 3 op (2 ov) 3 Vieraan kielen taito 6 op (4 ov) Yhteensä 14 op (9 ov) Tavoite ja sisältö, kohta 3 Opintoja yhdessä tai kahdessa vieraassa kielessä siten, että nämä opinnot antavat valmiuden ainakin yhdessä kielessä ymmärtää filosofista tekstiä. Latinan kielestä vaaditaan vähintään jatkokurssin I tiedot, klassisesta kreikasta riittää alkeiskurssi. Ks. kielikeskuksen opinto-opas, informaatiotieteiden tiedekunnan kieliopinnot. PE0 Johdatus filosofiaan 3 op (2 ov) Introduction to philosophy Tavoite ja sisältö Kurssilla tutustutaan filosofian peruskäsitteisiin ja keskeisiin ongelmiin sekä filosofisen ajattelun ominaispiirteisiin. Muiden filosofian opintojen suorittaminen edellyttää tämän johdatuskurssin suorittamista. Vaadittavat suoritukset Luennot tai kirjallisuus, toinen seuraavista kohdista: a. Määttänen: Filosofia, johdatus peruskysymyksiin ja Sajama: Arkipäivän filosofiaa tai b. Sober: Core Questions in Philosophy Perusopinnot 25 op Introductory studies PE1 Johdatus filosofian historiaan 4 op (2 ov) Introduction to the history of philosophy Tavoite ja sisältö Kurssi antaa yleiskuvan länsimaisen filosofian historiasta ja sen keskeisistä ajattelijoista. Vaadittavat suoritukset Luennot tai kirjallisuus, toinen seuraavista: a. Saarinen: Länsimaisen filosofian historia huipulta huipulle tai b. Marias: History of Philosophy PE2 Johdatus tietoteoriaan 3 op (2 ov) Introduction to the theory of knowledge Tavoite ja sisältö Kurssi johdattaa nykyaikaisen tietoteorian peruskäsitteisiin ja ongelmiin, sekä antaa yleiskuvan erilaisista tietoteoreettisista näkemyksistä. Vaadittavat suoritukset Luennot tai kirjallisuus, 23

24 Perustutkinnot luonnontieteellinen koulutusala toinen seuraavista: a. Lammenranta: Tietoteoria tai b. Audi: Epistemology: A Contemporary Introduction PE3 Johdatus metafysiikkaan 3 op (2 ov) Introduction to metaphysics Tavoite ja sisältö Kurssi antaa yleiskuvan nykymetafysiikan peruskäsitteistä ja ongelmista sekä metafysiikan historiasta. Vaadittavat suoritukset Luennot tai kirjallisuus, toinen seuraavista: a. Loux: Metaphysics: a contemporary introduction tai b. Marx: Heidegger and the Tradition PE4 Johdatus tieteenfilosofiaan 4 op (2 ov) Introduction to the philosophy of science Tavoite ja sisältö Kurssi antaa yleiskuvan tieteenfilosofian keskeisistä ongelmista ja lähestymistavoista ja johdattaa tieteentutkimuksen kysymyksenasetteluihin filosofian näkökulmasta. Vaadittavat suoritukset Luennot tai kirjallisuus, toinen seuraavista kohdista: a. Niiniluoto: Johdatus tieteenfilosofiaan (sivut ja ) ja Raatikainen: Ihmistieteet ja filosofia ja Kiikeri & Ylikoski: Tiede tutkimuskohteena tai b. Chalmers: What is This Thing Called Science (3. painos 1999 tai uudempi) ja Sismondo: Introduction to Science and Technology Studies a. Berger Luckmann: Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen (The Social Construction of Reality) tai b. Eaton: Estetiikan ydinkysymyksiä (Basic Issues in Aesthetics) PE7 Logiikan perusteet 5 op (3 ov) Introduction to logic a) Lause- ja predikaattilogiikan alkeet (2 op.) b) Lause- ja predikaattilogiikan semantiikkaa ja todistusteoriaa (3op.) Tavoite ja sisältö Kurssilla tutustutaan logiikan peruskäsitteisiin, kuten formaalin kielen, loogisen totuuden ja loogisen seurauksen käsitteisiin, ja perehdytään lause- ja predikaattilogiikan syntaksiin ja semantiikkaan. Vaadittavat suoritukset Luennot ja harjoitukset tai kirjallisuus, yksi seuraavista: a. Rantala Virtanen: Logiikan peruskurssi tai b. Allwood Andersson Dahl: Logiikka ja kieli tai c. Miettinen: Logiikka perusteet tai d. Guttenplan: Languages of Logic PE5 Johdatus etiikkaan 3 op (2 ov) Introduction to ethics Tavoite ja sisältö Kurssi esittelee systemaattisesti etiikan eli moraalifilosofian keskeisiä ongelmia, menetelmiä ja teorioita. Vaadittavat suoritukset Luennot tai kirjallisuus, toinen seuraavista: a. Pietarinen Poutanen: Etiikan teorioita tai b. Frankena: Ethics PE6 Johdatus yhteiskunta- ja kulttuurifilosofiaan 3 op (2 ov) Introduction to social philosophy and the philosophy of culture Tavoite ja sisältö Kurssi antaa filosofisen yleiskuvan ihmisyksilön ja yhteiskunnan keskinäisistä suhteista ja niiden rakentumisesta sekä tarkastelee taiteen ja yleensä kulttuurin filosofisia ongelmia. Vaadittavat suoritukset Luennot tai kirjallisuus, toinen seuraavista: 24

25 Filosofia Aineopinnot 40 op Intermediate studies Aineopinnoissa valitaan joko teoreettinen tai käytännöllinen filosofia. Opintojaksot A1 A4 sekä proseminaari (PRO) ovat yhteisiä sekä teoreettisen että käytännöllisen filosofian aineopinnoille. Aineopintojen opintojaksot voidaan suorittaa luennoilla, mikäli opintojakso luennoidaan, tai kirjallisuuskuulustelulla. AI1 AI2 AI3 AI4 AIT5/ AIK5 AIT6/ AIK6 AIK7 PRO Teoreettinen filosofia Tietoteoria Teoreettisen filosofian osa-alueita Teoreettinen filosofia Theoretical philosophy Filosofian historia Nykyajan filosofia Käytännöllinen filosofia Logiikka ja argumentaatioteoria Tieteenfilosofia Proseminaari Etiikka Yhteiskuntafilosofia Kulttuuri- ja taiteen filosofia AI1 Filosofian historia 8 op (4 ov) History of philosophy Tavoite ja sisältö Kurssi perehdyttää laajemmin ja yksityiskohtaisemmin länsimaisen filosofian historiaan ja tärkeimpiin ajattelijoihin. Vaadittavat suoritukset Luennot tai kaksi osasuoritusta seuraavasti: a) Kirjallisuuskuulustelu 4 op Nordin: Filosofian historia tai Korkman- Yrjönsuuri: Filosofian historian kehistyslinjoja tai Warburton: Philosophy. The Classics b) Filosofian klassikko 4 op Klassikkotekstiä koskevasta tentistä, tentittävästä kirjallisuudesta ja esseestä sovittava erikseen tentin vastaanottajan kanssa. Esimerkkejä soveltuvista klassikoista löytyy filosofian ilmoitustaululta. AI2 Nykyajan filosofia 4 op (2 ov) Contemporary philosophy Tavoite ja sisältö Kurssilla perehdytään nykyajan filosofian pääsuuntiin ja merkittävimpiin ajattelijoihin. Vaadittavat suoritukset Luennot tai kirjallisuus, yksi seuraavista kohdista: a. Niiniluoto Saarinen: Nykyajan filosofia b. von Wright: Logiikka, filosofia ja kieli ja Mohanty: Phenomenology. Between Essentialism and Transcendental Philosophy c. von Wright: Logiikka, filosofia ja kieli ja Sokolowski, Introduction to Phenomenology AI3 Logiikka ja argumentaatioteoria 6 op (3 ov) Logic and the theory of argumentation Tavoite ja sisältö Kurssi perehdyttää nykylogiikan ja argumentaatioteorian eri osa-alueisiin. Opiskelija voi valintansa mukaan keskittyä a) klassiseen kaksiarvoiseen lause- ja predikaattikalkyyliin, b) modaalilogiikkaan tai c) argumentaatioteoriaan. Vaadittavat suoritukset Luennot ja harjoitukset tai kirjallisuus, yksi seuraavista kohdista: a. Salminen Väänänen: Johdatus logiikkaan b. Rantala Virtanen: Johdatus modaalilogiikkaan (osa 1) tai Bradley Swartz: Possible Worlds tai Hughes Cresswell: An Introduction to Modal Logic c. Kakkuri-Knuuttila (toim.): Argumentti ja kritiikki, luvut I III tai Fogelin, Understanding Arguments AI4 Tieteenfilosofia 5 op (3 ov) Philosophy of science Tavoite ja sisältö Kurssi perehdyttää laajemmin ja yksityiskohtaisemmin tieteenfilosofian ongelmiin ja näkemyksiin sekä antaa kuvan keskeisistä tieteenfilosofisista suuntauksista. Vaadittavat suoritukset Luennot tai kirjallisuus, yksi seuraavista kohdista: a. Niiniluoto: Tieteellinen päättely ja selittäminen ja Giere: Explaining Science b. Bird: Philosophy of Science ja Giere: Explaining Science c. Niiniluoto: Tieteellinen päättely ja selittäminen ja Kincaid: Philosophical Foundations of the Social Sciences d. Bird: Philosophy of Science ja Kincaid: Philosophical Foundations of the Social Sciences 25