Muistio 1 (5) Eduskunta Hallintovaliokunta HALLITUKSEN ESITYS HE 42/2016 VP EDUSKUNNALLE LAIKSI YKSITYISISTÄ TURVALLISUUSPALVE- LUISTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA - VASTINE HALLINTOVALIOKUNNALLE ANNETUISTA LAU- SUNNOISTA Eduskunnan hallintovaliokunta on pyytänyt sisäministeriötä antamaan vastineen hallintovaliokunnalle otsikossa mainitussa asiassa tähän mennessä esitetyistä lausunnoista. Lisäksi hallintovaliokunta on pyytänyt sisäministeriötä täsmentämään eräiltä osin muun muassa sitä, mitä sisäministeriön puolesta on 20.5.2016 päivätyssä asiantuntijalausunnon liitteessä lausuttu. Sisäministeriö esittää pyydettynä vastineenaan ja muina huomautuksinaan seuraavaa. 1. Oikeusministeriön lausunnot Oikeusministeriö on 19.5.2016 päivätyssä lausunnossaan kiinnittänyt huomiota muun muassa ehdotettuun vartioimistehtävien alueellista rajaamista koskevaan sääntelyyn sekä sähköiseen hakemusmenettelyyn. Täydentävässä, 26.5.2016 päivätyssä lausunnossaan oikeusministeriö on puolestaan esittänyt muun muassa hakemusmenettelyyn liittyvää henkilökohtaista asiointia koskevia huomautuksia. Oikeusministeriö katsoo, että ehdotettu 4 :n 2 momentin sääntely johtaa vartioimisalueen käsitteen hämärtymiseen tavalla, jota ei voida pitää sääntelyn merkityksen vuoksi asianmukaisena. Ehdotettujen muutosten tarkoituksena on ollut mahdollistaa myös sellaisten tehtävien pitäminen vartioimistehtävinä, jotka tavalla tai toisella liittyvät vartioimisalueella suoritettaviin tehtäviin tai ylipäätään vartioimisalueeseen mutta joihin ei välttämättä liity vartijan fyysinen läsnäolo alueella. Esimerkkinä tällaisista tehtävistä voidaan mainita hälytyskeskuspalvelu- ja muut etävalvontatehtävät. Sisäministeriö ei pidä ehdotettua sääntelyä valtiosääntöoikeudellisesti vartioimistehtävien alueellisen rajaamisen kannalta ongelmallisena, koska ehdotettujen muutosten mukaisilla tehtävillä olisi joka tapauksessa kytkentä vartioimisalueeseen. Lisäksi on huomattava, että jo aiemmin hyväksytty sääntely mahdollistaa tietyissä tapauksissa vartioimistehtävien suorittamisen vartioimisalueen ulkopuolella. Oikeusministeriö huomauttaa hakemusmenettelyn osalta, ettei sähköisen asioinnin vaatimus sellaisenaan sisällä vaatimusta vahvan sähköisen tunnistusmenetelmän käyttämisestä hakemusmenettelyssä. Sisäministeriö katsoo olevan tärkeää varmistaa, että sähköiseen asiointiin liittyvä tunnistusmenetelmä on mahdollisimman luotettava muun muassa vartijaksi ja järjestyksenvalvojaksi hyväksymisen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi. Kun lakiin liittyvien lupien ja hyväksymisten hakemisessa noudatettavista menettelyistä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella, sisäministeriön käsityksen mukaan vaatimusta vahvan sähköisen tunnistusmenetelmän käytöstä on tarpeetonta sisällyttää lakiin. Oikeusministeriön mukaan hallintovaliokunnan on aiheellista arvioida vastaavatko hakemusmenettelyä koskevat säännösehdotukset tarkoitustaan. Oikeusministeriön lausunnossa viitataan tältä osin esityksen yleisperusteluihin, joiden mukaan hakijan henkilökohtaisen asioinnin vaatimusta on pidetty tarpeellisena hakijan tunnistamiseksi. Kuten esityksen perusteluissakin (s. 6) on todettu, sähköisen tunnistamisen menetelmien kehittymisen vuoksi henkilökohtaista asiointia koskevan vaatimuksen voidaan ainakin osittain katsoa menettäneen merkityksensä. Sisäministeriön käsityksen mukaan eh- Postiosoite: Käyntiosoitteet: Puhelin: Virkasähköpostiosoite: Sisäministeriö Kirkkokatu 12, Helsinki Vaihde kirjaamo@intermin.fi PL 26 Vuorikatu 20, Helsinki 0295 480 171 www.intermin.fi 00023 Valtioneuvosto Faksi: 09 1604 4635
Sisäministeriö Muistio 2 (5) dotetun menettelyn edut lupaprosessien sujuvoittamisessa ovat merkittävästi mahdollisia väärään tunnistautumiseen liittyviä riskejä suuremmat. 2. Poliisihallituksen lausunto Sisäministeriöllä ei ole lausuttavaa Poliisihallituksen 18.5.2016 päivätystä lausunnosta. 3. Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n lausunto Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ehdottaa lausunnossaan, että Poliisihallituksen sijasta laissa tarkoitettujen koulutusten opetusaiheet, opetussisällöt sekä tuntijakauman vahvistaisi Poliisiammattikorkeakoulussa järjestettäväksi säädettyjä koulutuksia lukuun ottamatta Opetushallitus. On totta, että Opetushallituksella on merkittävä rooli yksityisen turvallisuusalan koulutuksen ohjauksessa ja valvonnassa. Kuitenkin esimerkiksi vartijan lakisääteisestä koulutuksesta on tällä hetkellä säädetty varsin yksityiskohtaisesti asetustasolla eikä sitä, mitä sisältövaatimuksia koulutuksen on täytettävä, ole jätetty yksinomaan Opetushallituksen vahvistamien ammattitutkinnon perusteiden varaan. Jatkossa asetustasolla ei olisi tarpeen säätää koulutusten opetusaiheista, opetussisällöistä ja tuntijakaumasta enää nykyistä vastaavalla yksityiskohtaisella tasolla. Kun Poliisihallitukselle kuuluu yksityisen turvallisuusalan ohjaus ja valvonta ja kun sillä toisaalta on jo aiemmin vahvistettu uuden lain mukainen rooli järjestyksenvalvojan koulutusaineiston vahvistajana, olisi luontevaa, että se voisi toimia myös esitetyissä koulutusten opetusaiheisiin, opetussisältöihin ja tuntijakaumiin liittyvissä tehtävissä. 4. Suomen Vartioliikkeitten Liitto ry:n lausunto Suomen Vartioliikkeitten Liitto ry (SVLL) on 25.5.2016 päivätyssä lausunnossaan katsonut, että tapahtumailmoitusten laatimistilanteita koskeva ehdotettu 8 ja 33 :n sääntely on tarpeetonta ja epätarkoituksenmukaista. Siinä tapauksessa, että ehdotettua tarkentavaa sääntelyä kuitenkin pidetään tarpeellisena, SVLL esittää hallituksen esityksen mukaisen ehdotuksen sijasta tapahtumailmoituksia koskevien täydentävien säännösten kirjaamista ehdottamassaan muodossa. Vuoden 2017 alusta voimaantulevan uuden yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain mukainen tapahtumailmoitusten laatimisvelvollisuus liittyy kiinniottamiseen tai voimakeinojen käyttöön johtaneisiin tapahtumiin. Nykyisessä yksityisistä turvallisuuspalveluista annetussa laissa mainittu velvoite liittyy puolestaan toimenpiteisiin johtaneisiin tapahtumiin. Nykyisessä järjestyksenvalvojista annetussa laissa järjestyksenvalvojilla ei ole tapahtumailmoitusten laatimisvelvoitetta säädetty ensinkään. Joka tapauksessa velvollisuuden sisältöä on edellä mainitulla tavalla vartijoidenkin osalta nykytilaan verrattuna rajattu. Sisäministeriön käsityksen mukaan ehdotettua sääntelyä voidaan kuitenkin pitää tarpeellisena muun muassa sen vuoksi, että toimenpiteiden kohteena olevien henkilöiden henkilötiedot saadaan lain mukaan kirjata tapahtumailmoitukseen. Jos tapahtumailmoituksina pidetään ainoastaan kiinniottamiseen tai voimakeinojen käyttöön johtaneisiin toimiin liittyviä kirjallisia selvityksiä, voi syntyä tulkintaepäselvyyksiä sen suhteen, voidaanko muiden toimenpiteiden kohteena olleiden henkilöiden henkilötietoja kirjata tapahtumailmoituksiin. Ehdotetun sääntelyn tarkoituksena on siis ollut varmistaa esimerkiksi vartijan mahdollisuus nykyistä vastaavalla tavalla kirjata toimenpiteisiin johtaneisiin tapahtumiin liittyvien henkilöiden henkilötietoja tapahtumailmoituksiin silloinkin, kun kyse ei ole nimenomaisesti juuri voimakeinojen käyttöön tai kiinniottoon johtaneista tapahtumista. Esimerkiksi vartioimisalueelta poistetun henkilön henkilötiedot tulisi voida kirjata ilmoitukseen, jos tämä suostuu ne esittämään, vaikka tilanteeseen ei liittyisikään voimakeinojen käyttöä. Sisäministeriön käsityksen mukaan ei sinänsä ole estettä muuttaa sääntelyä vastaamaan SVLL:n lausunnossaan esittämää, jos eduskunta pitää sitä tarpeellisena. Ehdotetun sääntelyn tarkoituksena ei ole ollut rajoittaa kirjallisten ilmoitusten tekemistä muista kuin toimenpiteisiin johtaneista tapahtumista. 5. Suomen Turvaurakoitsijaliitto ry:n lausunto Sisäministeriöllä ei ole lausuttavaa Suomen Turvaurakoitsijaliitto ry:n 23.5.2016 päivätystä lausunnosta.
Sisäministeriö Muistio 3 (5) 6. Turva-alan yrittäjät ry:n lausunnot Sisäministeriöllä ei ole lausuttavaa Turva-alan yrittäjät ry:n 23.5.2016 ja 26.5.2016 päivätyistä lausunnoista. 7. Sisäministeriön asiantuntijalausunnon liite Sisäministeriö esittää seuraavia perusteluja ja täsmennyksiä aiemmin hallintovaliokunnalle toimittamaansa, 20.5.2016 päivättyyn asiantuntijalausunnon liitteeseen: Salassapitovelvollisuus (9, 34 ja 67 ) Lausunnon liitteessä on esitetty harkittavaksi lain salassapitovelvollisuutta koskevien säännösten täsmentämistä siten, että salassapitovelvollisuus koskisi vartioimistehtävissä, järjestyksenvalvontatehtävissä ja turvasuojaustehtävissä saatujen tietojen lisäksi myös vartioimisliiketoiminnassa, järjestyksenvalvojatoiminnassa ja turvasuojaustoiminnassa saatuja tietoja. Täsmentämistä olisi pidettävä perusteltuna muun muassa sen vuoksi, että kaikki salassapitosäännöksissä mainitut toimijat saataisiin näin yksiselitteisemmin salassapitovelvollisuuden piiriin. Esimerkiksi vartioimisliiketoiminnassa vastaava hoitaja ei välttämättä hoida vartioimistehtäviä tai hän saattaa saada salassa pidettäviä tietoja vartioimisliiketoiminnassa myös muutoin kuin vartioimistehtävää hoitaessaan. Näistäkin tiedoista vastaavan hoitajan salassapitovelvollisuus olisi paikallaan siinä tapauksessa, että ne luonteeltaan olisivat salassapitosäännöksissä tarkoitettuja tietoja. Kyse ei olisi salassapitovelvollisuuden laajentamisesta vaan sen selkeyttämisestä sääntelyn alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti. Turvasuojaajakorttiin tehtävät merkinnät (64 ja 65 ) Lausunnon liitteessä on esitetty harkittavaksi turvasuojaajakorttiin tehtäviä merkintöjä koskevan sääntelyn muuttamista. Aiemmin hyväksytyn sääntelyn mukaan turvasuojaajakorttiin merkittäisiin aina tieto henkilön veronumerosta. Veronumeron merkitseminen liittyisi osaltaan siihen, että turvasuojaajakorttia voitaisiin tarvittaessa tällöin käyttää myös työturvallisuuslaissa tarkoitettuna yhteisillä rakennustyömailla edellytettynä kuvallisena henkilötunnisteena. Turvasuojaajiksi hyväksytyt henkilöt työskentelevät useissa tapauksissa kuitenkin myös muualla kuin yhteisillä rakennustyömailla. Kun veronumerojärjestelmän käyttötarkoitus on liittynyt nimenomaan numeron käyttöön yhteisillä rakennustyömailla, olisi paikallaan, että veronumero voitaisiin merkitä turvasuojaajakorttiin vain, jos henkilö tosiasiallisesti työskentelisi myös tällaisella rakennustyömaalla. Sitä puolestaan osoittaisi se, että henkilön tiedot olisi jo merkitty rakennusalan veronumerorekisteriin. Tämä merkintä puolestaan olisi edellytyksenä veronumeron merkitsemiselle turvasuojaajakorttiin. Lisäksi merkinnän tekemiseen ei liittyisi velvollisuutta rakennusalan veronumerorekisterin merkintää koskevan edellytyksen täyttyessäkään vaan merkintä voitaisiin tehdä. Muutosilmoitus (72 ) Lausunnon liitteessä on esitetty harkittavaksi myös sitä, että turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijalle säädettäisiin erikseen velvollisuus ilmoittaa liikkeen päätoimipaikan osoitteen muuttumisesta. Päätoimipaikka on erikseen määritelty lain 2 :ssä toimipaikan lisäksi ja selvyyden vuoksi olisi perusteltua säätää, että myös sen osoitteen muuttumisesta olisi erikseen ilmoitettava. Kuten lausunnon liitteessä on esitetty, lakiteknisistä syistä olisi paikallaan käyttää muutosilmoitusta koskevassa 72 :ssä termiä "turvallisuusalan elinkeinoluvan haltija" termin "liike" sijasta. Jos tähän muutokseen päädyttäisiin, olisi aiemmin esitetyn lisäksi syytä ehdottaa poistettavaksi pykälän 1 momentin 1 kohdasta liike-sana myös seuraavasti: 1) turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan nimen tai yhtiömuodon muuttumisesta, liikkeen toimipaikan perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä sen tai päätoimipaikan osoitteen muuttumisesta;
Sisäministeriö Muistio 4 (5) Toimintaohjeet (82 ) Lausunnon liitteessä on esitetty harkittavaksi lisättäväksi mainintaa vartioimiskohdekohtaisista ohjeista toimintaohjeita koskevaan 82 :n säännökseen vartioimisalue- ja toimialuekohtaisia ohjeita koskevan maininnan lisäksi. Tämä olisi perusteltua sen vuoksi, että pykälässä muutoin viitataan myös oloihin vartioimiskohteessa vartioimisalueen tai järjestyksenvalvojan toimialueen olojen lisäksi. 111 Tarkemmat säännökset Lausunnon liitteessä on esitetty harkittavaksi 111 :n 2 momenttiin tehtävää lisäystä siitä, että sisäministeriön asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä lain 19 :n 2 momentissa tarkoitetun ampuma-aseen käsittelytaidon ja ampumistaidon osoittamisesta. Lain 19 :n 2 momentin mukaan ampuma-asetta saa kantaa ainoastaan vartija, joka on osoittanut vuosittain, että hänellä on riittävä ampuma-aseen käsittelytaito ja ampumistaito. Koska laissa ei ole säädetty tarkemmin siitä, miten ampuma-aseen käsittelytaito ja ampumistaito osoitetaan, olisi paikallaan, että tästä voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä sisäministeriön asetuksella. Kun Poliisihallitukselle ehdotetaan muutoinkin annettavaksi valtuutta antaa laissa ja asetuksissa säädettyä tarkempia määräyksiä eräistä laissa tarkoitetuista koulutuksista, olisi perusteltua, että Poliisihallituksella olisi valtuus antaa tällaisia määräyksiä myös ampuma-aseen käsittelytaidosta ja ampumistaidosta. Tämän vuoksi on esitetty harkittavaksi asiaa koskevan lisäyksen tekemistä pykälän 3 momenttiin. 114 Turvallisuusalan elinkeinolupaa koskevat siirtymäsäännökset Nykyisin voimassaolevan yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain (282/2002) 49 :n mukaan vartioimisliikelupa tai vastaavaksi hoitajaksi hyväksyminen voidaan peruuttaa väliaikaisesti pykälässä mainituin edellytyksin. Päätös on voimassa enintään kolme kuukautta kerrallaan. Jotta päätös olisi voimassa myös uuden lain voimaan tullessa ilman, että päätös jouduttaisiin tekemään uudelleen uuden lain säännösten mukaisesti, 114 :ään olisi lausunnon liitteessä olevan ehdotuksen mukaisesti harkittava lisättäväksi uusi 6 momentti, jolla pyrittäisiin varmistamaan kumotun lain mukaisen päätöksen voimassaolo uuden lain voimaantullessa. 115 Muut siirtymäsäännökset Nykyisin voimassaolevan yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 49 a :ssä on säädetty voimankäyttökouluttajaksi hyväksymisen väliaikaisesta peruuttamisesta ja lain 50 :ssä puolestaan vartijaksi ja turvasuojaajaksi hyväksymisen väliaikaisesta peruuttamisesta. Järjestyksenvalvojaksi ja järjestyksenvalvojakouluttajaksi hyväksymisen väliaikaisesta peruuttamisesta on puolestaan säädetty uuden yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain voimaantulon myötä kumoutuvan järjestyksenvalvojista annetun lain (533/1999) 21 ja 23 :ssä. Jotta väliaikaista peruuttamista koskevat päätökset olisivat voimassa myös uuden lain voimaan tullessa ilman, että päätös jouduttaisiin tekemään uudelleen uuden lain säännösten mukaisesti, 115 :ään olisi lausunnon liitteessä olevan ehdotuksen mukaisesti harkittava lisättäväksi uusi 3 momentti, jolla pyrittäisiin varmistamaan kumotun lain mukaisen päätöksen voimassaolo uuden lain voimaantullessa 8. Hallituksen esitykseen liittyvät täsmennykset Turvallisuuspalvelurikkomus (105 ) Hallituksen esityksessä on ehdotettu vastaavan hoitajan rangaistusvastuun laajentamista koskemaan tilanteita, joissa vastaava hoitaja päättää voimankäyttövälineiden kantamisesta vastoin 18 :n,
Sisäministeriö Muistio 5 (5) 19 :n 1 momentin tai 49 :n säännöksiä. Aiemmin hyväksytyn lain mukaan vastaavan hoitajan rangaistusvastuu kattaa voimankäyttövälineiden osalta ainoastaan päätöksenteon sellaisesta säännösten vastaisesta voimankäyttövälineiden kantamisesta, joka koskee ampuma-asetta, kaasusumutinta tai teleskooppipatukkaa. Lain eduskuntakäsittelyssä (HaVM 57/2014 vp) vastaavalle hoitajalle päätettiin antaa toimivalta päättää kaikkien voimankäyttövälineiden kantamisesta. Tämän vuoksi olisi pidettävä loogisena, että päätösvalta ja siihen liittyvä rangaistusvastuu vastaisivat käytännössä toisiaan. Vastaavan hoitajan rangaistusvastuu käsittäisi siten vastuun myös patukkaa ja käsirautoja koskevasta säännösten vastaisesta päätöksenteosta. Lainsäädäntöneuvos Timo Kerttula Tiedoksi Ministeri Petteri Orpo Kansliapäällikkö Päivi Nerg Erityisavustaja Mikko Kortelainen Erityisavustaja Ville Valkonen Sisäministeriö / oikeusyksikkö