1/2008 Tukijoukko: Anssi Kela, Jonna Kosonen, Tidjan ja Kim Herold kisaavat kuukausilahjoittajista Sivu 9 Hannu Väisänen: Taiteilija jo kahdeksanvuotiaana Sivu 12 Tampere on vuoden 2008 UNICEF-kaupunki Sivu 4 unite for children 1
Varain keruu 2007 Teksti: Liisa Susiluoto Suomen UNICEF tilittää jälleen ennätystuloksen UNICEFin maailmanlaajuiseen työhön 9,3 miljoonaa euroa lasten auttamiseen Varainkeruu 2007 6. 5. 4. 1. Vuoden 2007 varainhankinnan kokonaistulos on 10 % edellisvuoden tulosta korkeampi. Kasvu on ollut viime vuodet tasaista ja voimakasta. Se kuvastaa suomalaisten luottamusta maailman suurimman lastenjärjestön UNICEFin ja Suomen UNICEFin yli 40-vuotista toimintaa kohtaan. 2 3. 1. Kuukausilahjoittajat 39,94 % 2. Muut yksityiset lahjoitukset 29,68 % 3. Yrityslahjoittajat 3,54 % 4. Koulut 12,66 % 5. Muut yhteisölahjoittajat 0,42 % 6. Myynti 13,76 % Kuukausilahjoitukset/kpl 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Myynti/euroa 2 000 000 1 750 000 1 500 000 1 250 000 1 000 000 750 000 500 000 250 000 0 24 917 2. 32 105 2005 2006 1 631 000 1 606 000 1 655 000 2005 2006 41 062 2007 2007 Pääosa varoista, yli 80 %, saadaan yksityishenkilöiltä eri varainhankintakampanjoiden kautta. Kaikkien aikojen suurimman, 9,3 miljoonan euron tilitys lasten auttamiseen, kuvastaa paitsi tukijoiden luottamusta myös järjestön johtavaa asemaa kanavana ohjata apu perille lapsille, jotka apua eniten tarvitsevat. Keräyskulut olivat 14 %. Pääosa kerätyistä varoista 7 miljoonaa euroa käytetään Lastenrahaston kautta järjestön maailmanlaajuiseen työhön siellä, missä tarve on suurin: lasten terveyteen, koulutukseen, suojeluun, tasa-arvon ja Lapsen oikeuksien sopimuksen toteuttamiseen maailmassa. Yksityishenkilöt tärkein tukijaryhmä Vuonna 2007 UNICEFilla oli eniten kuukausilahjoittajia: heitä oli 41 000. Kuukausilahjoittajien osuus keräystuloksesta oli jo 40 %. Kuukausilahjoittajien lisäksi 40 000 vetoomuskirjeisiimme vastaavaa yksityishenkilöä ovat pitkäaikaisimmat tukijamme. Heidän osuutensa tuloksesta on 17 %. Muista keräysmuodoista perinteinen tuotemyynti kasvoi hieman, koulutoiminnan ja testamenttien tuotot merkittävästi. Olemme myös saaneet ilahduttavasti yhteisöt mukaan toimintaamme. Nimikko-ohjelmista sovitaan lahjoittajan kanssa Neljännes varoista käytetään lahjoittajan kanssa ennalta sovittuihin nimikkoohjelmiin, joista merkittävimmät ovat maailmanlaajuinen hiv-aids -ohjelma sekä Kenian ja Vietnamin hiv-aids -ohjelmat, lastensuojeluun ja varhaislapsuuden turvaamiseen kohdistuvat ohjelmat Laosissa, Vietnamissa ja Venäjällä, koulutusohjelmat Tansaniassa ja Nepalissa sekä vesi- ja sanitaatio-ohjelmat Intiassa ja Eritreassa. Nimikko-ohjelmia ovat rahoittaneet mm. Suomen koululaiset osallistumalla järjestön kampanjoihin ja keräämällä kilometrikorvaukset tukijoiltaan. Myös monet yritykset, Ylen Hyvä, UNICEF-kaupuki Lappeenranta, Lindström Oy, Finnairin Change for Good -kampanja sekä useat suurlahjoittajat ovat tukeneet nimikko-ohjelmiamme. Pehmeä paketti ja testamenttilahjoittaminen kasvoivat Pehmeä paketti julkistettiin parahiksi joulusesonkiin. Sen suosio nettikaupassamme ja paikallisryhmien myyntipisteissä yllätti: tämä eettinen lahjavaihtoehto keräsi yli 100 000 euroa lasten auttamiseen, suureksi osaksi uudelta lahjoittajakunnalta. Myös testamenttilahjoittaminen lisääntyi ja kiinnostus UNICEFin testamenttiopasta kohtaan on ollut vilkasta. Olemme saaneet molemmista hyvin positiivista palautetta. UNICEF näkyy katukuvassa Yhdistyksen katumarkkinoijat ovat merkittävä voimavara uusien kuukausilahjoittajien rekrytoinnissa. UNICEFkävelyn tekevien koulujen tapahtumat näkyvät laajalti ympäri maata. Paikallisryhmien verkko on aktiivinen ja heidän merkityksensä UNICEFin tuotteiden myynnille on ratkaiseva. Näille ja kaikille muille työmme tukijoille olemme vastuussa keräysvarojen viisaasta käytöstä ja avun viemisestä perille. Tätä myös viranomaiset valvovat Suomessa keräyslupamenettelyn kautta.
Kuva: Ville Juurikkala UNICEF-uutiset/UNICEF-nytt Suomen UNICEFin jäsen- ja tiedotuslehti Finska UNICEFs medlems- och informationsblad Toimitus/Redaktion Kirsti Dalman Taitto: BC&P Oy/Markkinointikari Kansikuva: Aleksi Koskinen Perttulantie 6, 00210 Helsinki Bertasvägen 6, 00210 Helsingfors puhelin/telefon (09) 584 501 www.unicef.fi information@unicef.fi Painopaikka/Tryckeri Esa Print Oy Painos/Upplaga 7000 ISSN 0786-3853 Hallitus/Styrelsen Matti Honkala, pj Sirpa Taskinen, vpj Riikka Hankonen Antti Heikinheimo Kari Raivio Jukka Roiha Maria Romantschuk Kirsi Suokas Markku Veijalainen Hyvän tahdon lähettiläät/ Goodwill ambassadörer Eija Ahvo, Susanna Haavisto, Anna Hanski, Katri Helena Kalaoja, Rainer Kaunisto, Juha Laukkanen, Jyrki Linnankivi, Eppu Nuotio, Micke Rejström, Axl Smith, Jorma Uotinen, Eija Vilpas, Trio Töykeät: Iiro Rantala, Rami Eskelinen, Eerik Siikasaari Suojelija/Beskyddare Tohtori Pentti Arajärvi Sisällys Vuoden 2007 tulos 2 Pääkirjoitus 3 Hannu Väisäsen erikoinen lapsuus 4 Tukijoukko-kampanja 6 Tampere, UNICEF-kaupunki 2008 10 buy aid yhteistyö ja UNICEF-arpajaisten voittaja 13 Pääkirjoitus Tukijoukko kutsuu Lapsilisä oli lapsuudessani merkittävä tekijä monilapsisille maalaisperheille ja varsinkin niille perheille, joissa isä oli töissä vain kausiluonteisesti. Äidit hoitivat lasten ohessa myös maatilan töitä ja asioita isän ollessa metsätöissä tai rakennuksilla. Rahaa ei tullut säännöllisesti mistään ja lapsilisä turvasi pienen käteisen rahan perheelle. Me 40-luvulla syntyneet muistamme, että saimme myös UNICEFin apua oman lapsilisämme jatkeeksi itäisessä ja pohjoisessa Suomessa. Lapsuuteni muistoja on myös naapurituki. Naapurusto oli tukijoukko, joka tuli avuksi mm. heinänkorjuussa, viljan puimisessa ja perunannostossa. Nykyisessä UNICEF-lapsilisässämme on itse asiassa sama täydentävän avun idea. Sillä pyritään antamaan mahdollisuus myös niille lapsille, joiden oman perheen tuki ei riitä, perhettä ei ole tai yhteiskunnan tuki ei ulotu heihin. Kuukausilahjoittajamme kasvattavat UNICEFin Lastenrahastoa, josta apua, lapsilisää ohjataan sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Esimerkiksi viime vuonna lahjoittajamme kartuttivat UNICEF-lapsilisää lähes viidellä miljoonalla eurolla. Teollinen kehitysvaihe syrjäytti perinteisen naapuriavun, pienet maatilat ja sen myötä myös tukijoukkojen talkooperinteen, mutta informaatioyhteiskuntaamme se sopii jälleen mainiosti. Aiomme luoda uuden tukijoukko-kulttuurin. Kevään kampanjamme on Tukijoukko, sillä haluamme lisätä voimakkaasti UNICEF-lapsilisän saajien määrää kehitysmaissa. MTV3 otti jo omalta osaltaan haasteen vastaan ja tuli hankkeeseen mukaan merkittävällä ohjelma-ajalla. Tukijoukko-kampanjan valmistelussa on mukana suuri joukko vapaaehtoisia: tv-ohjelmasarjan nuoret taitelijat, useita idearyhmiä, jotka ovat kehitelleet kampanjan eri osia sekä yli 40 UNICEF-ryhmää omilla tempauksillaan eri puolilla Suomea. Sinulla on helppo mahdollisuus vaikuttaa. Liity Tukijoukkoon. Vastuullinen yritysjohtaja Jukka Roiha 14 Marjatta Tolvanen-Ojutkangas ja UNICEF Vietnam 16 Resume på svenska 18 Pentti Kotoaro pääsihteeri Vapaaehtoisten yhteystiedot 19 3
Erikoinen lapsuus kasvatti rajaaitojen kaatajan Teksti: Tiine Kirkas Kuvat: Patrik Lindström Hannu Väisänen tiesi jo kahdeksanvuotiaana olevansa taiteilija. Oivallus auttoi häntä selviytymään lapsuudestaan 1950- ja 1960-luvun taitteen Oulussa. Hannu Väisäsen, 56, lapsuus oli kieltämättä erikoinen. Suljettu sotilaskasarmi oli poikkeuksellinen asuinympäristö kenelle tahansa, mutta lapsen mieleen painui erityisesti kokemus uuteen sotaan valmistautuvasta kansakunnasta. Asuimme ensimmäisessä kerroksessa, ja parvekkeemme alla oli konekivääripesäke. Kesäaamuisin saatoin syödä parvekkeella näkkileipää ja kuulla sarjatulen räpsäyksen. Väisänen myös menetti äitinsä viisivuotiaana, ja vastoin yleistä aikalaiskäytäntöä hänen aliupseeri-isänsä päätti huoltaa kaikki viisi lastaan. Yhteiskunta olisi ottanut varsinkin kehitysvammaisen isoveljen huostaansa, mutta Väisäsen isälle oli kunnia-asia pitää perhe koossa, vaimolle annetun lupauksen mukaisesti. Myöhemmin Väisäsellä oli kolme äitipuolta, joista kukaan ei viipynyt perheessä kovin pitkään. Meille lapsille kävi joutuin selväksi, että olimme aika erikoinen porukka, hän kertoo ja tarkoittaa myös isänsä kiinnostusta ryyppäämiseen, runonlausuntaan ja kirkkomenoihin. Minä olen taiteilija Itsensä Hannu Väisänen muistaa mahdottomana lapsena, joka estoitta kävi ihmiskuntaa päin. Hän muun muassa yritti naittaa isänsä oman lempiopettajansa kanssa, joka oli jo hyvissä naimisissa. Toisaalta hänellä oli tapana pysähdellä tarkkailemaan ympäristöään ja ikään kuin filmata aistimuksiaan syvälle muistiinsa. Saatoin panna tarkasti merkille nypyt kankaassa tai pastorin honottavan äänen. Väisänen myös piirsi paljon ja käytti värejä. Kahdeksanvuotiaana hän tiesikin jo olevansa taitelija. Oivallus oman elämän suunnasta syntyi koulumatkalla, Oulun piirimielisairaalaan johtavalla koivukujalla. En tosin tiennyt, mitä taiteilija tekee tai minkälaista puuhaa se voisi olla. Kerroin kuitenkin opettajalleni Aune Kääntälle, että minusta tulee taiteilija, ja sain tehdä hänestä muotokuvan. Se oli ensimmäinen taiteellinen työni, ja se on yhä tallessa jollakin hänen lapsistaan. Väisäsestä ei ollut kuitenkaan leikkimään ja olemaan ikäistensä kanssa, vaan hän kaipasi vanhempien ihmisten seuraa. Lasten kanssa meiskaaminen ja varsinkin kasarmin väkivaltaiset leikit eivät olleet minun juttujani. Halusin pikemminkin jutella. Koulussa vietinkin usein välitunnit opettajan kanssa puhellessa. Oululainen peruskuritus Lapsiporukoista jättäytyminen tiesi kuitenkin jokapäiväistä kiusaamista, jota pahensi Hannu Väisäsen tapa laskea alleen aina 12-vuotiaaksi asti. Myöhemmin kiusan syyksi riitti akkamaiseksi leimattu taidekiinnostus. Kiusaajat olivat usein tyttöjä ja poikia, jotka Väisäsen isän esimiesten lapsina säästyivät rangaistukselta. Eräänkin kerran hänen solisluunsa murskattiin ilman, että siitä tuli kiusaajalle seuraamuksia. Se oli moraalinen loukkaus lasta kohtaan. Olen kuitenkin saanut sellaisen peruskurituksen lapsena ja nuorena Oulussa, etten pelkää väkivaltaa Pariisin tai New Yorkin pimeillä kaduilla, Väisänen toteaa. Silti jo lapsena hän ymmärsi selviävänsä kiusaamisestaan, koska tiesi kuka on ja mikä hänen tehtävänsä on tällä tantereella. Kahdeksanvuotiaan oivallus taiteilijan tulevaisuudesta kantoi eteenpäin. Kyse oli kestolajista, josta oli vain selvittävä jollain tavalla siihen asti, kunnes pääsisin tekemään, mitä halusin. Joskus jouduin myös turvautumaan vilppiin, jotta olisin selvinnyt jostain uhkaavasta väkivaltatilanteesta. Kiusaamisen oli siihen aikaan vaiettu tabu, mutta Aune Kääntän lisäksi monet muut opettajat auttoivat Väisästä uskomaan itseensä ja omaan taiteeseensa. Se oli tärkeää myös siksi, ettei hänen isänsä osannut vakuuttua poikansa taitelijan urasta. Opettajat saattoivat esimerkiksi ostaa minulta akvarellin, jotta saisin ostettua kengät. 4
Kun Väisänen lopulta 17-vuotiaana sai isältään luvan lähteä Oulusta Savonlinnan taidelukioon, hän halusi vain näyttää itselleen olleensa oikeassa. Lapsuuden värit palaavat Hannu Väisänen: Vanikan palat. Otava, 2004. Hannu Väisänen: Toiset kengät. Otava, 2007. Nykyään Ranskassa asuva Hannu Väisänen ei ole vain kiitetty ja arvostettu kuvataitelija vaan kaksi romaania julkaissut kirjailija: Vanikan paloja (2004) seurannut Toiset kengät (2007) sai julkaisuvuonnaan kirjallisuuden Finlandia-palkinnon. Molemmissa kirjoissa on kaikuja Väisäsen lapsuudesta, ja varsinkin Vanikan palat muhi 16-vuotiaasta kirjoittaneen taiteilijan mielessä jo pitkään. Se oli saatava pois alta, jotta pääsisin kirjoittamaan jotain muuta. Nyt Väisäsen alter egon Anteron saaga odottaa kolmatta, vaikkakin itsellistä osaansa. Lapsuus näkyy myös entistä enemmän Väisäsen kuvataiteessa. Hän sanookin, että kirjoittaminen on saanut hänen maalaamisensa paikoilleen. Värien käytössä on kysymys itseluottamuksesta, ja lapsuuteni näkyy voimakkaan väripaletin palaamisena. Uskallan nyt pamauttaa puhdasta taittamatonta keltaista, joka on tähän asti ollut minulle vaikea väri. Seuraavassa isossa näyttelyssäni Kööpenhaminassa onkin pelkkiä keltaisia tauluja. Viime vuonna Väisäselle luovutettiin myös Taiteen valtionpalkinto taiteen välisten raja-aitojen kaatajana. Kuvataiteen ja kirjallisuuden lisäksi Väisäsen repertuaariin ovatkin kuuluneet performanssit, keramiikka, radiokäsikirjoitukset, oopperapuvustukset ja näytelmälavastukset. Hän on myös monipuolinen muusikko. Pidän luomisen värikarttani mahdollisimman laajana, ja se on henkisen terveyteni avain. Kirjoittaminen ja maalaaminen rassaavat myös sopivasti kaikkia aistejani. Väisänen tunnustaakin ainoaksi missiokseen ihmisen seitsemän aistin vaalimisen. Näkö, kuulo, haju, maku, tunto sekä tasapaino ja muisti ovat kaikkia yhtä tärkeitä yksilön henkiselle eheydelle. Lapsella aistien tasapaino on luontaisesti kohdallaan, kuten Väisänen muistaa omasta niukasta mutta sitäkin aistikylläisemmästä lapsuudestaan. Vastaavaa hän on nähnyt matkoillaan Afrikassa, Intiassa ja Tiibetissä. Hän on todistanut esimerkiksi, kuinka kaatopaikalta kerätty romu on saanut lasten käsissä uuden elämän. Se on ollut riemun ja kekseliäisyyden juhlaa. Suomalaisista nykylapsista hän ei ole enää niin varma, kun virikkeitä ja vaurautta on liikaa. Kuvan katseleminen ei riitä, ja kirjan lukemisesta on saatava palkinto. Aistien käyttämisestä on tullut osa kulutusjuhlaa, Väisänen suree. 5
Jonna Kosonen, Anssi Kela, Tidjan ja Kim Herold pyydystävät kuukausilahjoittajia Tukijoukko-kampanja UNICEFin kunnianhimoisin satsaus Suomen UNICEF repäisee tänä keväänä. Järjestö toteuttaa historiansa kunnianhimoisimman kampanjan kuukausilahjoittajien rekrytoimiseksi. Tukijoukko-kampanjan vauhdittajiksi ovat lupautuneet Jonna Kosonen, Anssi Kela, Tidjan sekä Kim Herold. Tukijoukkokampanjan pääyhteistyökumppani on MTV3, jonka kanavalla pyörii viikolla 14 joka arki-ilta artistien rekrytointitempauksista kertova musiikkipitoinen kampanjaohjelma. Ohjelman juontaa Maria Veitola. Tukijoukko-kampanja näkyy myös niin verkossa kuin ulkomainoksissakin. Jonna Kosonen tunnetaan Nylon Beat -kokoonpanosta, joka lopetti esiintymisensä jäähyväiskeikkaansa vuonna 2003. Nykyisin Jonna laulaa 2004 perustamassaan Jonna s Problem -yhtyeessä. Teksti: Markku Hurmeranta Kuvat: Aleksi Koskinen Tukijoukko-kampanjaan mukaan lupautuneet muusikot kisaavat viikon ajan, kuka saa hankittua eniten kuukausilahjoittajia. Kuukausilahjoittajiksi voi liittyä ohjelman ajan sekä netissä että tekstiviesteillä. Tavoitteena on, että kesäkuun loppuun mennessä meillä on 10 000 uutta kuukausilahjoittajaa, joista suuri osa on saatu Tukijoukko-kampanjan tuloksena, kertoo projektipäällikkö Veera Videnius. Luonnollisesti kampanjan tavoitteena on myös vahvistaa Unicefin tunnettuutta ja synnyttää järjestöstä mielikuva entistä helpommin lähestyttävänä auttajatahona. Parhaaseen katseluaikaan Tukijoukko-ohjelma alkaa MTV3-kanavalla maanantaina 31.3. Maanantaista torstaihin kisaa kuukausilahjoittajista kanavalla käydään klo 18.00 18.30. Perjantai-iltana kampanjaviikko huipentuu finaalilähetykseen, joka alkaa klo 20.00. 6 Anssi Kela on rock-muusikko, lauluntekijä ja autourheilija, joka nousi suuren yleisön tietoisuuteen vuonna 2001 ilmestyneellä esikoisalbumillaan Nummela.
Esiintyjiä ohjelmassa on neljä, mutta kisaa käydään kolmen osapuolen voimin, sillä Tidjan ja Kim osallistuvat kilpailuun joukkueena. He muodostavat siis duon, kun taas Jonna ja Anssi luottavat soolosuorituksiinsa. Artistit kisaavat siis siitä, kuka saa rekrytoiduksi eniten kuukausilahjoittajia. Samalla lahjoittaja valitsee puolensa eli kenen artistin Tidjan on suomalaissenegalilainen räppäri, joka vaikuttaa englanninkielistä hip hoppia tekevässä Kwan -kokoonpanossa. omaan tukijoukkoon hän liittyy. Ja tämä taas ratkaisee sen, kuka esiintyjistä voittaa heidän keskinäisen kilpailunsa. Kilpailijoiden tukijoukkoihin voi liittyä osoitteessa: www.unicef.fi/tukijoukko. Lisäksi artistit säveltävät ja levyttävät kukin yhden kappaleen kilpailua varten. Biisit on ladattavissa ensiesityksensä jälkeen Tukijoukko-nettisivun kautta. Feissausta ja ulkomainontaa Tukijoukko-kampanja ei ole pelkkää tv:n tuijottelua. Se kuuluu myös Radio Novassa ja näkyy lisäksi katukuvassa niin ulkomainoksina kuin tehostettuna feissauksenakin. Kaikkiaan kampanjan aikana kaduilla on 60-80 feissaria. Helsingin lisäksi kuukausilahjoittajien katukalastelua tehostetaan muissakin maan suurimmissa kaupungeissa. Television ohella kampanja pyörii pitkälti verkon ympärillä. Paitsi että kampanjasaitin (www.unicef.fi/tukijoukko) kautta voi liittyä kuukausilahjoittajaksi, niin myös jo aikaisemmin kuukausilahjoittajiksi ryhtyneet voivat verkossa liittyä jonkin artistin tukijoukkoon ja olla näin mukana julkkisten välisessä kisassa. Kirjoittaja toimii Tukijoukko-kampanjan viestintäasiantuntijana. Kim Herold on Humaneyhtyeen laulaja, laulunkirjoittaja ja keulakuva, joka on niittänyt mainetta myös miesmallina. 7
Artistijoukko kenttämatkalla Ghanassa Kampanjatalkoisiin mukaan lähteneet laulajat kävivät perehtymässä UNICEFin kenttätyöhön Ghanassa. Matkan tarkoitus oli sitouttaa heidät tähän kampanjaan ja antaa samalla rautaisannos UNICEF-tietoutta, jotta voi sitten käyttää kampanjoinnissa hyväksi, perustelee kampanjapäällikkö Veera Videnius matkan järjestämistä. Ghanassa joukko tutustui mm. hyväksikäytettyjen lasten traumahoitoon ja poliisin lastensuojelutyöhön. Lisäksi heille esiteltiin UNICEFin tukemia koulu- projekteja, skootterilla liikkuvien kyläterveydenhoitajien arkipäivää, ennaltaehkäisyä ja valistusta painottavia hiv-aids -projekteja sekä puhtaan veden jakelua maaseutukylissä. Musiikintekijöinä matkalaiset olivat myönteisesti yllättyneitä siitä, kuinka paljon musiikkia ja laulua käytettiin valistustyössä tiedon levittämisen välineenä. Laulujen välityksellä valistettiin niin aidsin vaaroista kuin hygieniankin tarpeellisuudesta. Musiikkia käytettiin todella ansiokkaasti hyväksi, kommentoi Tidjan. Ghanan matkalla oli mukana myös Tukijoukko-kampanjan toinen mediakumppani Ilta-Sanomat, joka raportoi kenttätyöstä ja kampanjadelegaation tunnelmista. Tuula Vikman Karolina Roiha Antti Hautala Vahvasti verkossa 1. Mene osoitteeseen www.unicef.fi ja klikkaa Tukijoukko-banneria. 2. Liity oman suosikkisi Tukijoukkoon kuukausilahjoittajaksi! Jos olet jo UNICEFin Lapsilisälahjoittaja, tue silti kampanjaa äänestämällä. 3. Kutsu kaikki tuttusi talkoisiin mukaan! Kiristä kaveria -linkin alta löydät uudenlaisen, hullunkurisen tavan kertoa kampanjasta kaverille. 4. Verkossa voit kuunnella myös artistien ennenjulkaisemattomat biisit ja laittaa vaikkapa Tukibannerin omalle nettisivulle tai blogiin. 5. Katso Tukijoukko MTV3-kanavalla 31.3 4.4. ma to klo 18 ja finaali pe klo 20.00. Liity joukkoon! 8
Tukijoukon KickOff Tukijoukko-kampanja potkaistiin käyntiin tiedotustilaisuudessa 4. maaliskuuta. Runsaan toimittajajoukon edessä Jonna, Tidjan, Kim ja Anssi kertoivat tuntojaan. Kisailu on lähtökuopissa eivätkä kilpakumppanit suostuneet juurikaan valottamaan mitä keinoja aikovat käyttää Tukijoukkojensa kasvattamiseen. Kaikki keinot ovat sallittuja, kuulemma, kunhan pysyvät laillisuuden rajoissa. Vierailu Ghanassa oli jättänyt artisteihin syvän jäljen: apua tarvitaan, sillä ongelmia on vielä paljon vaikka paljon on jo saatu aikaankin. Toisaalta kaikki olivat vaikuttuneet ilosta ja positiivisuudesta jota he kohtasivat. Joukko on valmis iloiseen taistoon ja kutsuu kaikki mukaan. MTV3:ssa nähtävän Tukijoukko-ohjelmasarjan juontaja Maria Veitola haastattelee Jonnaa, Tidjania, Kimiä ja Anssia. Kuvassa Kim on juuri antanut näytteen ghanalaisesta laulusta, jonka hän matkalla oppi. Patrik Jansson Karolina Roiha Karolina Roiha Karolina Roiha Tukijoukon takana StoryOf ja Laundry Patrik Lindström Tukijoukko-kampanjan tekijöinä UNICEFilla on ollut kaksi omien alojensa innovaattoria: tv-tuotanto-yhtiö StoryOf ja mainostoimisto Laundry Helsinki Oy. Kampanjaa lähdettiin suunnittelemaan siinä mielessä poikkeuksellisesti, että mukaan kutsuttiin alkuvaiheessa ihmisiä eri mainostoimistoista ja tv-tuotantoyhtiöistä, jotka normaalioloissa kilpailevat keskenään, kertoo mainostoimisto Laundryn asiakasjohtaja Pauliina Valpas. Summanen ja Norhomaa. Tavoitteena oli Valppaan mukaan alusta saakka kehittää koko kampanjasta jotain erilaista perinteisiin gaala-konsertteihin verrattuna. Yhteisen ideoinnin ja pöyhimisen jälkeen televisio valikoitui päämediaksi, joskin verkolla ja ulkomainonnalla on kampanjan toteutuksessa myös varsin tärkeä rooli. Eri tuotantoyhtiöiden välisen kisan tv-ohjelman toteuttamisesta voitti omalla ideallaan StoryOf. Idea laittaa artistit kisaamaan kuukausilahjoittajien sieluista ei perustu mihinkään aikaisempaan formaattiin. Halusimme kehittää jotain erilaista ja pohdimme mm. aluksi, että miksei se voisi olla vaikka jonkinlaista reality-tv:tä, kertoo StoryOfin vastaava tuottaja Samuli Norhomaa. Lopulta päädyttiin eräänlaiseen rekrytointikilpailuun, josta Maikkarilla nähtävä viikon ohjelmaputki sitten kehkeytyi. Haluttiin, että ohjelma sekä viihdyttää että herättää ajatuksia, tiivistää Norhomaa. Patrik Lindström Tukijoukon suunnittelutiimi: Pauli Kervinen, Pauliina Valpas, Jan Jernvall, Jani Pösö ja Jari Salo. Kuvasta puuttuvat Petra Väänänen ja Terja Salaspuro. Tietty iloisuus oli Valppaankin mukaan tavoitteena aivan alusta asti. Haluttiin viestiä, että auttaminen on hauskaa, kun perinteisesti tyylilaji on ollut enemmän surkutteleva ja syyllistävä. StoryOfin tuottaman Tukijoukko-ohjelman ohjaa Tuomas Summanen ja Norhomaa toimii sen vastaavana tuottajana. 9
Vuoden 2008 UNICEF-kaupunki Tampere haluaa rakentaa pysyvän verkoston lasten parissa toimiville Teksti: Matti Wacklin Kuvat: Ari Järvelä Kouluissa kulkeva viesti lisää tietoja lasten oikeuksista Aikuisten pitää muistaa, että mekin olemme vielä lapsia, jotka kaipaavat huolenpitoa. Tampereen Etelä-Hervannan koulun oppilas Kajsa Lundell, 14, tiivistää YK:n Lasten oikeuksien sopimuksen ensimmäisen artiklan arkiseksi ohjeeksi. Etelähervantalaiset ovat muokanneet artiklasta oman moton: Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Se on motto, jonka ajatus johdattaa koulun läpi vuoden 2008, jolloin Tampere on Suomen UNICEF-kaupunki. Tampereen monikulttuurisin, yli 20 kansallisuuden koulu on UNICEF-vuoden aktivisteja. Se on kehittänyt Lasten oikeus -viestin yhteistyössä kaupungin UNICEF-koordinaattorin Minna Männistön kanssa. Viestin on määrä kulkea läpi kaikkien kaupungin koulujen. Etelähervantalaiset lähettivät viestin liikkeelle juhlavasti ystävänpäivänä 14. helmikuuta. Monikulttuurisen koulun juhlasali täyttyi innostuneista koululaisista. 10 Haluamme lisätä tietoa UNICEFista ja YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksesta. Jokainen koulu valitsee itselleen moton, joka liitetään seuraavaan kouluun jatkavaan viestiin. Vuoden lopussa kaikki motot ovat nähtävillä kaupungin virastotalon aulassa, kertoo Etelä-Hervannan koulussa UNICEF-vuoden yhteysopettajana toimiva Laura Autio. Hän arvelee, että etelähervantalaisten aktiivinen rooli kiteytyy koulun kansainvälisyyteen. Siksi siellä ymmärretään myös Tampereen UNICEF-vuoden keräyksen nimikkokohdetta, joka on koulusta syrjäytyneiden tansanialaisten lasten koulutusohjelma. Erityishuomio keskittyy Tampereen pitkäaikaiseen ystäväkaupunkiin Mwanzaan ja toiseen Viktoriajärven rantakaupunkiin Bukobaan. Etelä-Hervannassa on helppo lanseerata kansainvälisyys, koska se on arkeamme. Meidän maailmamme on laaja. Lapset osaavat samaistua myös koulusta syrjäytyneiden tansanialaislasten asemaan. Kajsa Lundellkin tietää, että UNICEF toimii lasten parhaaksi. Sen kautta voi auttaa maailman lapsia. Siksi sen työ on tärkeää. Tärkeä vuosi lapsen parhaaksi Pormestari Timo P. Nieminen sanoo, että Tampere pitää UNICEF-kaupunki -nimitystä kunniana. Mottomme on Tamperelaiset yhdessä lapsen oikeuksien puolesta. Meillä on monia tavoitteita. Haluamme lisätä lapsimyönteisyyttä ja maailmanlaajuista vastuuta. Lisäksi pyrimme edistämään lasten ja nuorten asemaa myös paikallisesti. Nieminen on myös UNICEF-vuoden kummien puheenjohtaja. Kummien lista on täynnä tunnettuja tamperelaisia Eila Roineesta, Kiira Korvesta ja Tommi Evilästä Kalervo Kummolaan ja Raimo Helmiseen. Pormestarille UNICEF-vuosi on myös ihmisyyden mittari. Kannustan kaikkia tamperelaisia antamaan oman panoksensa kampanjoihin. Näytetään yhdessä, että kaikkein paras Tampere on myös kaikkien maailman lasten paras Tampere.
Etelä-Hervannan Kajsa Lundell (vas.) haastaa muutkin tamperelaiset koulut osallistumaan Lapsen oikeus -viestiin. Joka päivä oo lasten päivä Tampereen UNICEF-vuoden ohjausryhmän puheenjohtaja on apulaispormestari Sirkkaliisa Virtanen. Hän sanoo, että tamperelaiset ovat havahtuneet korostamaan lasten ja nuorten asemaa jo ennen UNICEF-kaupunki -nimitystä. Onhan kaupungissa muun muassa lasten oma parlamentti. Silti hän uskoo, että vuosi 2008 tarjoaa mainion tilaisuuden korostaa tärkeitä asioita. Lasten oikeus -viesti on hyvä tapa lisätä tietoa. On tärkeää, että lapset tuntevat omat oikeutensa. Se vahvistaa heitä. Maailmassa on paljon paikkoja, joissa lapsen oikeudet eivät toteudu eikä niitä edes tunneta. Virtanen sanoo, että Tampereen UNICEF-vuoden alku näyttää enemmän kuin lupaavalta. Ihmiset ja yhteisöt ovat lähteneet innostuneesti mukaan. Tavoitteena on, että jokainen kaupunkilainen on mukana vuoden keräyksissä vähintään yhdellä eurolla. Se tietäisi 200 000 euron pottia. Uskon, että saavutamme sen. Tätäkin tärkeämpää on herättää ihmisiä miettimään, mitä kaikkea lasten hyvinvoinnin eteen voi yhdessä joka päivä tehdä. Yhteistyöverkko jää elämään Koordinaattori Minna Männistö kertoo, että Tampereella on lapsimyönteisyyden ja globaalin vastuun kasvattamisen ohella muitakin tärkeitä tavoitteita. Tarkoitus on saada aiemmin toisistaan irrallaan työskennelleet eri toimijat sitoutumaan pysyvästi yhteistyön verkostoon, joka tekee työtä lasten hyväksi niin ulkomailla kuin Tampereella tämän vuoden jälkeenkin. Tällaisen mallin luominen on suuri askel eteenpäin. Männistö sanoo, että vaikka painopiste onkin Tansaniassa, UNICEFkaupunkivuosi ottaa huomioon myös tiedot suomalaislasten oireilun lisääntymisestä. Hän on saanut UNICEF-kaupunkivuoteen jo monta kumppania urheiluseuroista, keskeisistä yrityksistä ja monista muista yhteisöstä. Mukana on jo pitkälti toista sataa yhteistyökumppania. Annan ja Toivon ohjeet nukkeneuvolasta Tampereen vuoden tapahtumalista täydentyy koko ajan. Nyt tilaisuuksia on jo 89. Luvassa on monenkokoisia UNICEFvuoden nimen alla kulkevia tapahtumia. Valmisteilla on muun muassa suuri konsertti, johon yritetään houkutella tamperelaisia huippumuusikoita ja esiintyjiä. Verkarannassa Tammerkosken rannalla toimii nukkeneuvola, josta saa kaavoja tutun UNICEF-räsynuken valmistamiseksi. Annaksi ja Toivoksi nimetyt nuket ovat myynnissä vuoden tapahtumissa, Verkarannassa, Vuoltsulla ja UNICEFin toimipisteessä. Monet koulut ovat ottaneet Annan ja Toivon valmistamisen yhdeksi tavaksi osallistua UNICEFin tärkeän työn tukemiseen. Myös Tampereen ympäristökunnat ovat lähteneet kiitettävästi mukaan. Esimerkiksi Ruovesi lahjoittaa kampanjaan 100 nukkea. Tamperelaisen Linnainmaan koulun ekaluokkalainen Roosa Manninen otti vastuulleen Anna-nuken, joka kuljettaa Lapsen oikeus -viestiä Hervannasta Linnainmaalle. Hankkeessa ovat mukana myös opettaja Tiina Haanpää ja kouluavustaja Olivia Välikoski. 11
Tampere auttaa Tansanian lapsia Teksti: Minna Karvinen Kuvat: UNICEF Suomen UNICEF tukee Tansaniassa ohjelmaa, jonka tavoitteena on hankkia peruskoulutus 1,5 miljoonalle lapselle, joilta on jäänyt koulunkäynti kesken tai jotka eivät ole koskaan koulua aloittaneetkaan. Koulunkäynti järjestetään epävirallisessa koulussa ja sen nimi on COBET. Kaikki Tansanian lapset oppimaan Lisätietoja www.unicef.fi COBET = Complementary Basic Education in Tansania Suomen UNICEFin nimikko-ohjelma 2007 2009 Ohjelman kustannukset 403 650 euroa Ohjelmasta hyötyvät koko maassa 1,5 miljoonaa lasta, jotka eivät käy koulua sekä 2 448 lasta ja 270 opettajaa Mwanzan ja Bukovan alueella. COBETissa on kaksi luokka-astetta. Ensimmäinen aste on tarkoitettu 11 13 -vuotiaille, jotka suorittavat kolmessa vuodessa alakoulun neljä luokkaa ja voivat jatkaa tavallisessa koulussa 5. luokalta. Toinen aste on 14 18 -vuotiaille. He suorittavat kolmessa vuodessa koko alakoulun oppimäärän ja voivat jatkaa yläkouluun tai ammatilliseen koulutukseen. Kouluaineiden lisäksi COBETissa opitaan hyödyllisiä tietoja ja taitoja elämää varten, esimerkiksi suojautumaan hiv-aidsilta. UNICEF-kaupunki Tampere tukee Tansanian lasten koulutusta. Lappeenrannan UNICEF-vuoden keräystulos reilu 185 000 euroa! Lappeenrannan kaupunki otti vastaan haasteen Espoolta ja toimi Suomen UNICEF-kaupunkina vuonna 2007. Kaupunki vei vuotta tarmokkaasti eteenpäin tiiviissä yhteistyössä UNICEFin paikallisryhmän ja lukuisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Kaupunkivuoteen mahtui runsaasti toimintaa ja tapahtumia, mm. konsertteja ja urheilutapahtumia, yhteensä 125 tapahtumaa. Lappeenrantalaisten aktiivisuus näkyi myös vuoden tuloksessa. Keräystavoitteeksi oli asetettu reilu euro/asukas eli 60 000 euroa. Tämä tavoite ylitettiin kuitenkin moninkertaisesti, keräystuotto oli 185 267,50 euroa, joka on 3,13 euroa/ asukas. Kaupungin lapset ja nuoret näyttivät hyvää esimerkkiä keräämällä yli 50 000 euroa UNICEF-kävelyllä ja taksvärkillä. Hieno tulos julkistettiin juhlallisessa päätöskonsertissa, jossa esiintyi 160 nuorta lappeenrantalaista taiteilijaa. Lappeenrannan UNICEF-vuoden keräystuotolla autetaan Suomen UNICEFin avustuskohteita Kaakkois-Aasian Laosissa ja Karjalan tasavallassa. Lappeenranta luovutti UNICEF-kaupunkivuoden kapulan edelleen Tampereen kaupungille. Teksti: Lena Jolkkonen Kuvat: Seppo Pelkonen 12
Suomen UNICEF ja buy aid ovat solmineet kolmivuotisen kumppanuussopimuksen. 1.2.2008 alkaen 10 % buy aid Suomen toimistotarvikemyynnistä lahjoitetaan Suomen UNICEFille. Yhteistyö buy aid:in kanssa on erittäin mielenkiintoinen lisä Suomen UNICEFin kumppanikaartiin ja olemme siitä todella iloisia! buy aidin liikeideassa yhdistyy kaupallisuus ja auttaminen, jotka yhdistettynä mahdollistavat merkittävän taloudellisen tuen UNICEFin työhön maailman lasten hyväksi, sanoo Liisa Susiluoto, Suomen UNICEFin keräysjohtaja. buy aid on kaupalliseen varainkeruuseen erikoistunut yritys, joka perustettiin vuonna 1996 Tanskassa. buy aid toimii nykyään Tanskan lisäksi Ruotsissa, Suomessa, Norjassa, Belgiassa, Hollannissa, Luxemburgissa ja Espanjassa. Suomessa buy aid on toiminut vuodesta 2002 ja toimipiste sijaitsee Turussa. Yhteistyö Suomen UNICEF kanssa sisältää UNICEF logolla varustettuja kuulakärkikyniä, post-it lappuja, telineet post-it lapuille, 3M:n teippiä ja teippitelineet. Tulossa on myös lyijytäytekyniä. Kynät valmistaa sveitsiläinen Prodir ja teippiä ja post-it lappuja tuottaa 3M. Suomessa buy aid tekee UNICEFin lisäksi yhteistyötä Sylva ry:n kanssa, jonka hyväksi myydään kahvia. Vuoden 2007 UNICEF-arpajaisten päävoitto Tesjoelle Arpajaisten päävoittona oli tällä kertaa upea uutuusauto Fiat Croma Comfort Wagon, arvoltaan 27 000 euroa! Arpajaisten päävoiton pokkasi Raimo Mulli Tesjoelta. Aikaisempina vuosinakin on pienempiä voittoja osunut ja lunastettu, onni potkaisi kuitenkin kunnolla neljännellä yrittämällä. Iloinen voittaja totesi että uudella perheautolla on hyvä kyydittää reilun vuoden ikäisiä kaksosia turvallisesti paikasta toiseen. UNICEF onnittelee Raimo Mullia perheineen. UNICEFin Mikko Aaltonen luovuttaa palkintoauton avaimet Raimo Mullille. Patrik Jansson 13
Vastuullinen yritys kerää parhaat työntekijät Lindström Oy:n toimitusjohtaja Jukka Roiha uskoo, että vastuullisuus korostuu tulevina vuosina entisestään yritysten toiminnassa. Asiakkaiden lisäksi paineita tulee omasta henkilöstöstä. Nuoret valitsevat yhä useammin työpaikkansa yrityksen imagon perusteella, UNICEFin yrityskumppaneihin kuuluva Roiha perustelee. Teksti Matti Remes Kuvat Patrik Lindström Lindström Oy:n toimitusjohtaja Jukka Roiha ottaa vieraat vastaan Lindströmin talon alakerrassa Helsingin Sörnäisissä. Entisöity teollisuuskortteli on nyt täynnä yritysten toimistoja. Isäntämme muistaa kuitenkin hyvin ajan, jolloin täällä pestiin pyykkiä ja värjättiin kankaita. Perheyrityksemme käytössä ollut kortteli tuli tutuksi pienestä pojasta lähtien. Ensimmäinen työpaikkakin löytyi täältä auton apupoikana. Valmistumisen jälkeen Roiha oli pari vuotta Lindströmin palveluksessa, mutta sen jälkeen hän siirtyi useiksi vuosiksi yhtiön ulkopuolelle. 1980-luvulla hän palasi jatkamaan isänsä Einon työtä yhtiön johdossa. 1990-luku oli suurta muutosten aikaa. Lindström luopui Helsingin katukuvassa tutuksi tulleista pesuloistaan ja keskittyi yritysten tekstiilivuokraukseen. Samalla alkoi nopea kasvu kansainvälisille markkinoille. Tänään Lindströmillä on 18 maassa yli 2 300 työntekijää. 14 Yhteistyö alkoi joulukorteista Myös varsinaisen liiketoiminnan ulkopuolella Lindström haluaa profiloitua kansainvälisenä ja vastuunsa tuntevana yrityksenä. Yhteistyö UNICEFin kanssa alkoi viime vuosikymmenellä. Liikkeelle lähdettiin niinkin klassisesti kuin joulukorteista. Seuraavaksi aloin miettiä yrityksiin tulevien joululahjojen ja -korttien valtavaa määrää. Voisiko niihin varattuja rahoja käyttää järkevämmin? Päätimme lahjoittaa varat UNICEFille tyttöjen lukutaidon kehittämiseen. Roiha myöntää, ettei siinä vaiheessa tuntenut kovin hyvin UNICEFin toimintaa. Asioiden konkretisointi kuitenkin puhutti ja sai lähtemään mukaan. Lahjoittajan kannalta on tärkeää tietää, kuinka paljon yhden lapsen kouluvuosi tai kaivon rakentaminen kylään maksaa. Lindströmin ja UNICEFin yhteistyö syveni viime vuonna nelivuotiseksi kumppanuussopimukseksi, jossa tuetaan UNICEFin hygienia- ja sanitaatioohjelman toteutumista Intiassa. UNICEF oli aktiivinen meidän suuntaan ja kertoi mahdollisuudesta nimikko-ohjelmiin. Keskustelujen kautta hanke alkoi hahmottua, ja palaset menivät kohdalleen. Itse pidän tärkeänä lasten koulutuksen tukemista. Puhtaus ja hygienia ovat puolestaan olennainen osa Lindströmin toimintaa. Kaiken lisäksi yhtiö oli vast ikään päättänyt aloittaa toiminnan Intiassa. Lindströmin tukema hanke keskittyy Biharin osavaltioon Koillis-Intiassa, jossa oppilaat perehtyvät puhtaan veden ja hygienian merkitykseen koulutovereidensa opastuksella. UNICEFin toimintamallin mukaisesti oppilaista muodostetaan niin sanottuja hygienia-partioita, jotka levittävät tietoa eteenpäin. Roiha on ollut tyytyväinen nimikkoohjelmaan.
Vastuullisuus, pitkäaikainen kumppanuus sekä innostuksen ja oppimisen ilo ovat Lindströmille tärkeitä arvoja. Ne ovat keskeisesti mukana myös nimikkoohjelmassa. Uskottavuus parasta UNICEFissa Viime vuodesta lähtien Roiha on toiminut Suomen UNICEFin hallituksessa. Näen UNICEFin asian tärkeänä ja uskon järjestön organisaatioon. Hyväntekeväisyysjärjestöissä on ollut viime aikoina aivan liian paljon epäselvyyksiä. Uskottavuuden ja luotettavuuden takia on erittäin tärkeää, että varojen käyttö on kontrolloitua. Roiha uskoo, että hänen osaamisestaan ja liike-elämän perusteellisesta tuntemisesta on hyötyä etenkin UNICEFin yrityskumppanuuksien kehittämisessä. Tunnen yritysjohtajien ajatusmaailmaa ja uskon, että yhteistyössä on paljon mahdollisuuksia. Helppoa työ ei ole, mutta haluan omalta osaltani antaa osaamista, kontakteja ja tukea kehittämiseen. Roiha muistuttaa, että yksityisiin lahjoittajiin verrattuna yritykset valitsevat sponsorointikohteensa varsin erilaisin perustein. Nykymaailmassa ilmaista rahaa ei ole missään. Yrityksen tulee nähdä, miten sponsorointi istuu kokonaisuuteen. Meillä hygienia, vesi ja Intia sopivat erinomaisesti yhteen. Samalla tavalla jokaisen yrityksen kohdalla pitää katsoa, mikä on juuri sille sopiva juttu. Yritysten toimintatavat ovat muuttuneet Roihan mukaan myös siinä, että toimitusjohtaja ei enää tee yksin päätöksiä, millaisiin kohteisiin rahaa lahjoitetaan. Ylimmän johdon hyväksyntä asioilla pitää edelleenkin olla, mutta päätöksentekoa on viety selvästi alaspäin. Itsekin ohjaan määrätietoisesti kaikki sponsorointiin liittyvät yhteydenotot viestintäpäälliköllemme. UNICEFin lisäksi Lindströmillä on toinen pitkäaikainen sponsorointikohde. Se on tenniksen tukeminen Suomen ja Euroopan tennisliittojen kautta. Nuorten urheiluharrastusten tukeminen on mielestämme tärkeää. Lisäksi Lindströmillä on toimintaa monessa vahvassa tai nousevassa tennismaassa. Haluamme saada nimeämme tunnetuksi myös tätä kautta. Vastuullisuus tuli yrityksiin jäädäkseen Yritysten yhteiskuntavastuuasiat nousivat Suomessa keskusteluun vuosikymmenen alkupuolella. Roihan mielestä ne ovat tulleet jäädäkseen ja ovat muuttuneet osaksi yritysten arkista toimintaa. Asiakkaat ovat entistä tarkempia siitä, että yritys toimii vastuullisesti. Mutta vieläkin suurempi paine tulee omalta henkilöstöltä. Roiha muistuttaa, että työntekijöiden motivointi ja kannustaminen yhä parempiin tuloksiin edellyttävät sitä, että yritys käyttäytyy vastuullisesti. Myös rekrytoinnissa työnantajan hyvä imago on entistä tärkeämpi kilpailuvaltti. Yritysten kilpailu osaavasta työvoimasta kovenee tulevina vuosina. Roihan mukaan etenkin nuorten työntekijöiden valintoihin vaikuttaa se, millainen maine yrityksellä on. Olen itsekin huomannut rekrytointitilanteissa ja uusien työntekijöiden perehdytyksessä, että näistä asioista ollaan kiinnostuneita. Meidän kannaltamme on hyvä asia, että uudet ihmiset kyselevät yrityksen vastuullisuudesta. Sehän osoittaa, että heitä kiinnostaa Lindströmin vaalima arvomaailma. Jo kolmannen polven lindströmiläisiä Perheyrityksenä Lindström on pyrkinyt olemaan aina vastuullinen työnantaja. Tästä kertoo muun muassa se, että yhtiön palveluksessa on toisen, jopa kolmannen polven lindströmiläisiä. Onhan se hienoa, jos vanhemmat suosittelevat omaa työpaikkaansa lapsilleen. Ympäristöasioihin yhtiössä alettiin kiinnittää järjestelmällisesti huomiota 1990-luvun alussa. Lindström oli ensimmäisiä suomalaisyrityksiä, jotka allekirjoittivat kansainvälisen kauppakamarin Kestävän kehityksen peruskirjan. Laatuja ympäristöjärjestelmät ovat käytössä kaikissa toimipisteissä ja maissa, ja niiden noudattamista valvotaan säännöllisillä auditoinneilla. Vastuullisuuden korostaminen lähtee osaltaan Lindströmin perinteistä. Paineita on tullut myös lasten suunnalta. Pienempänä he esittivät ruokapöydässä koko ajan kysymyksiä, joihin piti olla vastauksia. 2000-luvulla Lindström alkoi julkaista vuosittain yhteiskuntavastuuraportteja, joista sidosryhmät saavat selkeän kuvan yhtiön toiminnasta. Roihan mielestä suomalaiset yritykset ovat hoitaneet yhteiskuntavastuuseen liittyvät velvoitteet varsin mallikkaasti. Moniin muihin maihin verrattuna suomalaiset yritykset ovat vastuullisempia. Monessa suhteessa olemme valovuosia edellä muista. Sen huomaa, kun kansainvälisissä yhteyksissä tapaa muita saman toimialan yrityksiä. Suomalainen suoraselkäisyys näkyy näissäkin asioissa. Otamme tällaiset asiat tosissaan. Jos jotakin tehdään, se tehdään täydellä sydämellä. Roiha muistuttaa, että vastuullinen yritys voi joutua tekemään myös ikäviä päätöksiä. On selvää, että jos yritys ei ole kannattava, ei se voi pitkällä tähtäimellä huolehtia yhteiskuntavastuustaan. Ei sitä tee Lindströmkään. Eri asia tietysti on, miten asiat hoidetaan käytännössä. Me pyrimme aina toimimaan rehdisti ja korrektisti. Myös henkilöstö on ymmärtänyt tehtyjä ratkaisuja hyvin. Jukka Roiha Syntynyt 31.1.1948 Naimisissa, neljä aikuista lasta Koulutus: Diplomi-insinööri 1974 ja ekonomi 1975 vientikoulutussäätiön vientimarkkinoijakoulutus 1978 Työura: Teknillinen johtaja Lindström Oy:ssä 1974 76 projekti-insinööri Kone Oy:ssä 1978 80 ulkoministeriön kaupallinen sihteeri Frankfurtissa 1980 85 Työskennellyt 1985 lähtien Lindströmin johdossa. Jättää maaliskuussa 2008 toimitusjohtajan tehtävät ja siirtyy hallituksen puheenjohtajaksi. Harrastukset: tennis, golf, kuntoliikunta eri muodoissaan 15
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas on yksi ansioituneimpia suomalaisia kehitysmaa-auttajia. Vuosi sitten hän muutti Vietnamin pääkaupunkiin Hanoihin, missä hän toimii UNICEFin ravitsemusosaston johtajana. Maailmaa on kotikylän ulkopuolellakin Minähän kasvoin Pohjois-Karjalassa 50- ja 60-luvuilla kodissa, jossa aina tuettiin lähetystyötä. Se oli aika monelle sen ajan suomalaiselle yksi tärkeä kanava tietää, että on sitä maailmaa kotikylän ulkopuolellakin. Muistan aina kun ensimmäinen afrikkalainen kävi meillä kotona ja minä kokeilin sormella, että miltä se tuntuu se afrikkalaisen tukka. Eikä hän pannut sitä ollenkaan pahakseen. Sellaisen kokemuksen jälkeen ymmärtää, miksi myös meihin suhtaudutaan niin uteliaasti maailman köyhillä syrjäseuduilla! Marjatta opiskeli nuorena Helsingin Viikissä elintarviketieteitä Kyllä minulla jo silloin opiskeluaikana oli sellainen olo, että ei se elintarviketeollisuuden palveleminen ehkä ole mun juttu. Ratikan kyljessä oli silloin mainos: Ei enää kyyneleitä, nyt on valmiiksi itketty sipuli saatavilla. Minä ajattelin, että minua ei kyllä tarvita tällaisten valmiiksi itkettyjen sipulien tuottamiseen teen mieluummin jossain muualla työtä, jolla on merkitystä. Suomen Lähetysseura tarjosi nuorelle opiskelijalle töitä, ja pian hän oli Nepalissa, missä hän on uransa eri vaiheissa viettänyt lähes yhdeksän vuotta. Ne olivat hyviä vuosia, ensin pääkaupungissa Katmandussa, ja sitten maaseudulla. Työskentelin syrjäisessä paikassa, jonne posti tuli pari kertaa kuussa. Iltaisin askaroitiin ja luettiin kerosiinilampun valossa. Sellaiset kantapään kautta koetut opit ovat olleet hyvä todellisuustausta kaikelle, mitä sen jälkeen olen tehnyt. Kun sitä vaihetta oli kestänyt neljä vuotta, niin teki mieli oppia lisää hieman eri kantilta. Kun oli nähnyt ja kokenut, miten asiat olivat, niin ryhdyin analysoimaan ja tekemään väitöskirjaa siitä, miksi asiat esimerkiksi Nepalissa ovat niin kuin ovat. Väitöskirja valmistui Yhdysvalloissa ja Tolvanen-Ojutkangas sai UNICEFilta ravitsemusalan asiantuntijan paikan Nepalissa. Sitten tuli ensimmäinen komennus Vietnamiin. Sen jälkeen hänet nimitettiin neljäksi vuodeksi UNICEFin hätä-apualueiden ravitsemuspuolen vanhemmaksi neuvonantajaksi. 16 Kuva ja teksti: Rauli Virtanen Sen sijaan, että olisin mennyt kaikkiin mahdollisiin kriisipaikkoihin, keskityin Somaliaan, joka oli jo silloin vaikeimmasta päästä. Toimistomme oli Nairobissa ja työkenttä Somaliassa. Toimin siellä kolmisen vuotta ja viime vuonna palasin takaisin tuttuun Hanoihin. Vietnam ja Somalia ovat kehitysmaaluokassakin ääripäitä Siinä missä täällä on erittäin toimiva, vahva hallitus ja hallituskoneisto, sitä ei Somaliassa ole lainkaan, paitsi ehkä pohjoisessa Somalimaassa ja Puntlandissa. Se oli todella rankka työpaikka, missä tehtiin koko ajan hätä-aputyötä. Oli tulvaa tai kuivuutta, joskus molempia perätysten, ja niiden päälle sotaa. Työ oli vaikeata myös siksi, ettei vastuullista yhteistyökumppania useinkaan löytynyt. Turvallisuustilanne oli kaiken aikaa huono, ja jouduimme usein sulkemaan toimiston ja avaamaan sen uudelleen jossain muualla. Samaan aikaan alueella riutui yli 100 000 aliravittua lasta. Vietnam vaurastuu Vietnamilla menee hyvin talouden kasvulukujen valossa ja vaurastuminen näkyy ennen kaikkea kaupungeissa. Mutta on menestyksellä toinenkin puoli. Terveet perhesiteet höltyvät. Niillä, joilla ei ole rahaa, niillä ei ole sitten millä syöttää niitä lisäsuita. Lapset lähtevät Hanoihin kerjäämään. Katulasten määrä suurissa kaupungeissa on lisääntynyt. UNICEFin periaatteena on se, ettei katulapsia vietäisi laitoksiin. Vietnamissa tosin on aika paljon orpokoteja, mutta me pyrimme hoitamaan asiat niin, etteivät lapset laitostuisi.
varrella pakolaisia, joilla ei ole mitään passeja, niin yksin se, että on passi, on kyllä jo aika iso juttu. Ihmiset Suomessa saisivat kyllä entistä enemmän niin sanotusti kasvattaa itseään. Kyllä meillä siellä on ulkomaalaisia, joiden kanssa voisi niin kuin enemmänkin olla tekemisissä. Onhan se tietysti aikaa vievää oppia kuuntelemaan toisen kulttuurin ihmistä, ja päästä eroon siitä käsityksestä, että kun vieras tekee asiat eri tavalla, niin se on huonompi kuin suomalainen tapa. Sitä kautta ymmärrys laajemmasta maailmasta voisi kuitenkin yksilötasolla lisääntyä. Marjatta Tolvanen-Ojutkangas on saanut työstään palautetta niin Afrikan lapsilta kuin Vietnamin byrokraateilta. Lasten tapaaminen on sellainen valonvälähdys, missä voi todeta, että hei, no joo, kyllä tässä kuitenkin on jotain järkeä, kyllä tässä mennään eteenpäin. Siitä pitää aina ottaa irti se sen hetken ilo ja innostus. Olen noudattanut professorini neuvoa, jonka mukaan katson aina lapsia silmiin. Silloin näkee välittömästi, onko heillä a-vitamiiniongelma. No, minä katselen lapsia silmiin vaikkapa Ugandan pakolaisleirillä, ja lapset reagoivat heti siihen. Pian ympärilläni on kymmeniä lapsia, jotka seuraavat minua kaikkialle ja niillä on hauskaa. Jos minun visiittini on ilahduttanut heidän päiväänsä, niin sekin on jännää, ihanaa palautetta. Vietnamin UNICEFin työsarkaa on myös hiv-aids Täällä väitettiin pitkään, ettei sellaista ongelmaa edes ole, mutta kyllä täällä pätee sama kuin muuallakin maailmassa, kolmen M:n yhtälö: Mobile Men with Money. Luvut ovat korkeimmat siellä, missä on rajanylitystä, ja siellä missä on paljon turisteja, eli Hai Phongissa, Kambodzhan rajalla, Halong Bayn alueella ja suurissa kaupungeissa. Hiv-aids -ohjelmassa Vietnamin UNICEF keskittyy äidistä lapseen ulottuvaan ketjuun. Sitä varten on kehitetty ohjelmakokonaisuus, jota on kehitelty kaksi vuotta viidessä provinssissa ja nyt sitä laajennetaan eri puolille maata. Tavoitteena on saada kaikille äideille tietoa hiv-aidsista, ja jos he haluavat, niin heidät testataan. Testit pysyvät luottamuksellisina, mikä on tärkeätä Vietnamin kaltaisessa maassa, missä stigma on edelleen korkea. Usein äidit kysyvät, voidaanko tavata siinä ja siinä kahvilassa, koska se on turvallisempi tapa. Ho Chi Minh Cityssä, missä hiv-aids -luvut ovat keskimääräistä korkeammat, on kaikissa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa mahdollisuus saada valistusta ja myös testi haluttaessa, Marjatta Tolvanen-Ojutkangas toteaa. Palautetta lapsilta ja aikuisilta Mitkä sitten ovat pitkään maailmalla toimineen kehitysmaa-asiantuntijan mielipiteet Suomesta? En minä ole hirveästi tuota Suomen imagoa miettinyt, isänmaallisuus kun on matkan varrella pikkuisen muuttunut. Olen toki suomalainen ja siitä ylpeä ja iloinen. Kun on nähnyt vuosien Kehitysyhteistyössä hyvien projektien maine kiirii kauas ja ajassa pitkään Somaliassa alkoi 80-luvun lopulla tuberkuloosiprojekti, josta ihmiset vieläkin puhuvat, että se Suomen projekti, se vasta oli hyvä. Aika mainiota kuulla sellaisia kommentteja yli 15 vuoden jälkeen! Jokainen maa antaa palautetta omalla tavallaan. Täällä Vietnamissa annetaan tunnustuskirja ja palkinto. Kun viimeksi läksin täältä, nauroin kollegoilleni olevani työn sankari. Työtoverit kuitenkin muistuttivat, että se on täällä iso juttu jota pitää arvostaa ja siitä kannattaa olla iloinen. Jos en olisi arvostanut, en olisi tullut takaisin. Tällä alalla toimiville soisinkin enemmän ammattiylpeyttä. Miksi juuri UNICEF? Koska UNICEFin ns. sapluuna on yksinkertainen: tehdään niitä asioita, mitkä auttavat lasten ja äitien, ja laajemmassa mitassa perheiden hyvinvointia kussakin maassa. Sen kautta on helppo valita mitä tekee ja mitä asettaa etusijalle. 17
Svensk resume Ledaren Stödgruppen Tukijoukko kallar också dej När jag var barn var barnbidraget elementärt för många landsbygdsfamiljer med många barn. Så var fallet speciellt i de familjer där pappa jobbade endast periodvis. Mammorna tog hand om barnen samtidigt som de tog hand om många av gårdens sysslor medan pappa jobbade på hygge eller bygge. Man hade ingen regelbunden inkomst men tack vare barnbidraget hade familjen en summa kontanter till sitt förfogande. Vi som föddes på 40-talet minns också att vi fick hjälp från UNICEF. I östra och norra Finland utgjorde UNICEF-hjälpen ett välkommet tillskott till barnbidraget. Grannstödet minns jag också från min barndom. Grannarna var den stödgrupp som skyndade till hjälp när höet skulle sås, säden tröskas och potatisen lyftas. Vårt UNICEF-barnbidrag reflekterar i själva verket samma princip om kompletterande hjälp. Med barnbidraget strävar vi till att ge en chans också åt de barn vilkas familjer inte klarar av att ta hand om dem, åt de barn som ingen familj har eller vilka inte nås av samhällets stöd. Våra barnbidragsgivare ökar på UNICEFs Barnfond, varifrån vi kanaliserar hjälpen, barnbidraget, till barn som mest behöver det. Förra året t.ex. utgjorde våra barnbidragsgivares stöd inemot fem miljoner euro. Den industriella utvecklingen körde förbi den traditionella grannhjälpen, de små jordbruken och därmed också stödgrup- pernas talkotradition, men i vårt informationssamhälle passar talkoandan precis in igen. Vi vill skapa ett nytt stödgruppstänkande. Vårens kampanj baserar sig på sådant tänkande för vi vill kraftigt öka antalet ulandsbarn som får UNICEF-barnbidrag. MTV3 har redan antagit utmaningen och deltar med att ställa mycket sändningstid till vårt förfogande. I processen har en stor hop frivilliga deltagit: de unga artisterna i tv-serien, flera idégrupper som utarbetat de olika elementen i kampanjen samt UNICEF-grupperna på olika håll i Finland som deltar med lokala evenemang. Vi har gjort det lätt för dig att påverka. Gå med i en stödgrupp. Och du, bästa svenskspråkiga UNICEF-vän, jag hoppas innerligt att du har överseende med att kampanjen denna gång går helt på finska. Material på svenska om UNICEF-barnbidraget finner du på vår hemsida www.unicef.fi och vi betjänar dig gärna på svenska om du ringer upp eller skriver till oss. Pentti Kotoaro generalsekreterare Rekordresult igen! Tammerfors är UNICEF-staden 2008 Som UNICEF-stad satsar Tammerfors starkt på att barnen deltar i årets evenemang. Avsikten är att alla skolor skall delta i att föra vidare budet om barnens rättigheter. Varje skola formulerar sitt eget motto gällande barnens rättigheterna. Borgmästaren Timo P. Nieminen poängterar staden Tammerfors motto: Tammerforsarna tillsammans för barnens rättigheter. Nieminen är också en av UNICEF-årets faddrar av vilka man också kan nämna övriga kända tammerforsare som Eila Roine, Kiira Korpi, Tommi Evilä, Kalervo Kummola och Raimo Helminen. Tammerfors mål är att varje invånare skulle delta med minst en euro. Det skulle innebära att slutpotten skulle bli ca 200 000 euro. Villmanstrand, UNICEF-staden 2007, gjorde ypperligt ifrån sig. Som mål hade man ställt en dryg euro per invånare, dvs 60 000 euro totalt. Målet överskreds flerfaldigt och slutsumman blev 185 267, 50 euro, dvs 3,13 euro per invånare. Speciellt bör namnas att stadens barn och unga samlade in 50 000 euro genom att delta i UNICEF-rundan och UNICEF-dagsverket. Finska UNICEF överför 9,3 miljoner euro som bistånd till världens barn. Medelinsamlingen år 2007 ökade med tio procent jämfört med föregående år. Det goda resultatet reflekterar finländarnas förtroende för barnorganisationen och för Finska UNICEFs verksamhet. Största delen av intäkten kommer från privatpersoner. Den absolut största inkomstkällan är givarna av UNICEF-barnbidraget. Barnbidragsgivarnas andel utgör 40 procent av intäkterna. UNICEF syns i gatubilden överallt i landet. Man stöter på face-to-face intervjuarna, skolbarn som promenerar UNICEF-rundan, frivilliga som säljer våra produkter eller samlar in pengar med sparbössa. Till alla som stöder oss och jobbar för barnen ansvarar vi för att UNICEF använder pengarna förståndigt och för fram hjälpen härtill förpliktigar också vårt insamlingstillstånd. 18
MYYNTIPISTEET JA YSTÄVÄMYYJÄT ESPOO WeeGee-shop, Ahertajantie 5, Tapiola, puh. (09) 8168 2132 ti-su 11 18, ma suljettu FORSSA Myyrä, Wahreninkatu 13, ma-pe 10 18, la 10 14 Tuija Lietu, puh. 040-513 7513, HUOM! Vain Anna ja Toivo -nukkeja. HAAPAJÄRVI Käsityökeskus, Kauppakatu 21, ma-pe 9 17 HELSINKI UNICEF, Perttulantie 6, puh. (09) 5845 0250, ma-pe 8 16.30 HYVINKÄÄ Salme Laitinen, Pellervontie 9, puh. 0400-104 013, ma-pe 15 21, la-su 9 21 Uusi Apteekki, Uudenmaankatu 2, puh. (019) 475 7700, ma-pe 9 18 HÄMEENLINNA Aarikka, Raatihuoneenkatu 13, puh. (03) 682 3892, Paula Laine, ma-pe 9 18, la 9 15 Parturi-Kampaamo Pääpaikka, Hallituskatu 12, puh. (03) 675 6900, Arja Salmenoja, ma-pe 9 17, la 9 13 Petula, Kasarminkatu 9, puh. (03) 653 3313, Ulla Timonen, ma-pe 10 17, la 10 14 Marin Kammari, Myllytie 25, puh. (03) 638 0439, Mari Kopra Kehys-Taide, Palokunnankatu 13-15, puh. (03) 682 2535, Riitta Mikkola ILMAJOKI Lelukauppa Pii Poo, Ilkantie 11, puh. (06) 424 8257, Maija Heikkinen-Ranto, ma-to 10 17, pe 10 18, la 10 14 IMATRA Sormilla, Torkkelinkatu 1, ma-pe 10 17, la 10 14 JOENSUU UNICEF-myymälä, Torikatu 12, puh. 050-353 2506, Aune Uimonen, ke 15 17 JUANKOSKI Valokuvaamo Plakkari, Juankoskentie 17, puh. 0400-926 813, Erika Suominen, ma, ke-pe 9 17 JYVÄSKYLÄ UNICEF-kioski, Kaupunginkirjaston aula, Vapaudenkatu 35-37, puh. 040-772 7509, Marja-Liisa Kulmala, ma-pe 12 18 KAJAANI UNICEF-myymälä, Kauppakatu 19, alakerta, ke 11 17 KEMI Myyntivarasto, Valtakatu 27-29, puh. 050-430 3795, Sirkka Karerauta Vaihtoehtomyymälä Laituri, Sankarikatu 12 B, ti-pe 11 16, la 11 15 KOKKOLA Kehitysmaakauppa, Nuorisotalo Hansa, Torikatu 13, puh. (06) 831 3264, Eila Forsberg, ma-pe 10 19 KOUVOLA UNICEF-puoti, Pohjolatalo, Kauppamiehentie 4, (05) 312 1640, 044-312 1640, ke 11 14 KRISTIINANKAUPUNKI Blomsterkompaniet, Itäinen Pitkäkatu 55, puh. (06) 221 2070 Marita Storsjö, Metsälä, puh. (06) 222 9562 KUOPIO H-talo, 1. krs, Kauppakatu 32, puh. 050-562 3439, Marja-Leena Markkanen KURIKKA UNICEF-kauppa, Lehtocenter, Seurapuistikko 6, puh. (06) 450 2790, Maija Myllykoski, ma-pe 12 17, la 10 13 KUUSAMO UNICEF-kauppa Kameli, Kitronintie 2, puh. 040-523 1330, Irma Leinonen, ma 14 17 KUUSANKOSKI Marja Suojalehto, puh. (05) 374 8232 LAPPEENRANTA UNICEF-myyntipiste Myyntivitriini, Maakuntakirjasto, Valtakatu 47 ma-pe 13 17.30 MÄNTSÄLÄ Anne Karesti-Taskinen, Iivarintie 6, puh. 050-401 2737 NIVALA Kipa Kirjakauppa, Pidisjärventie 8, puh. 044-013 1177 ma-pe 10 17, la 10 14 PARIKKALA Kampaamo Siro/Käskynkkä, puh. (05) 430 910 PIEKSÄMÄKI Myymälä-Galleria KÄHVERÄ, Torikatu 7, ma-pe 10 17, la 10 14 PIETARSAARI Riitta Palovuori, puh. (06) 724 6035 Anita Blomström, puh. (06) 723 4464, 050-465 2532 Timonen Shop, Alholminkatu 6, puh. 0400-882 833, ke-pe 11 16, la 11 13 PORI Marjatta Landgren, puh. 040-541 2798 PORVOO Kitty Långström, Viikinkitie 5 D 18, puh. (019) 582 219 RAUMA Marketta Mäkitalo, Puolukkatie 22, puh. (02) 825 0303 SAVONLINNA Päivärannan ruusu, Olavinkatu 35, puh. (015) 515 116, ma-pe 8 18 SAVUKOSKI Mirja Aarrevaara, Kolmisointu 3, puh. 050-357 0940 TAMPERE UNICEF-myymälä, Suvantokatu 4, puh. (03) 213 1660, ma-pe 11 17 TORNIO Liisan lahjaidea, Hallituskatu 6, puh. (016) 480 335, ma-pe 10 17, la 10 14 TURENKI Aira Lindroos, Puistokuja 11, puh. (03) 688 3295 TURKU Pelastakaa lapset myymälä, Hämeenkatu 32, puh. (02) 251 7333 la 10 14 VAASA Kehitysmaakauppa Endelea, Raastuvankatu 25, puh. (06) 312 7547, ma-pe 11 17, la 11 14 YLISTARO Sirpa Rintamäki, Komuntie 2 A 3, puh. (06) 473 2374 ja 050-304 5597 ÄHTÄRI UNICEF Kirpputori, Ylätori, Otsolantie 4, puh. (06) 533 0434, Raija Pohjola, ma-pe 10 16, la 10 13 UNICEFIN VAPAAEHTOISET Olemme Suomen UNICEFin vapaaehtoisia. Me toimimme, jotta maailman lapsi voisi hiukan paremmin huomenna kuin tänään; keräämme varoja ja tiedotamme lasten oikeuksista. Meitä UNICEFin paikallisryhmiä toimii 42 eri paikkakunnalla, tule sinäkin mukaan! Paikallisryhmien yhteyshenkilöt Lokalgruppernas kontaktpersoner ESPOO Kaarina Palojärvi, (09) 698 2969 kaarina.palojarvi@kolumbus.fi FORSSA Eija Ahtiainen, (03) 422 5715 eija.ahtiainen@jippii.fi HEINOLA Kaija Seppänen, 050-348 4152 kaija.seppanen@phnet.fi HELSINKI Maiju Rohkea, 050-500 3632 mrohkea@welho.com HYVINKÄÄ Salme Laitinen, 0400-104 013 HÄMEENLINNA Anja Leino, 050-590 1471 anja.leino@om.fi ILMAJOKI Minna Järvinen, 050-309 9030 minnajarvinen@netti.fi IMATRA Marjut Vuotila, 040-584 8847 marjut.vuotila@pp.inet.fi JOENSUU Pirjo Hyvärinen, 050-331 7271 pirjo.hyvarinen@luukku.com JYVÄSKYLÄ Kirsi Suokas, 040-729 0443 kirsi_suokas@tietoenator.com KAJAANI Anita Sinisalo, (08) 638 091 KALA- JA PYHÄJOKILAAKSO Kaisa Mäkelä, 040-734 7814 kaisa.m.m@hotmail.com KEMI Juhani Romppanen, 040-501 8873 juhani.romppanen@kemi.fi KOILLIS-SAVO Tuula Alava, 0400-613 025 tuula.alava@suomi24.fi KOKKOLA Merja Seppälä, 040-588 0653 merja.seppala@cop.fi KOTKA Airi Päivinen, 040-523 3469 airi.paivinen@kolumbus.fi KOUVOLA Kaarina Lieko, (05) 363 3339 kaarina.lieko@netti.fi KUHMO Mirja Ruuskanen, 044-570 9545 KUOPIO Tanja Kainulainen, 040-700 1033 tanja.kainulainen@commagroup.com KURIKKA Satu Rannisto, 0500-862 042 satu.rannisto@sarastus.fi KUUSAMO Virpi Alaräisänen, (08) 852 3129 virpi.alaraisanen@pp.inet.fi LAHTI Leena Kemppi, 040-769 2361 zemppi@suomi24.fi LAPPEENRANTA Ritva Aalto, 044-595 3329 ritva.aalto@aimsuomi.fi MIKKELI Tommi Oksanen, 0400-983 996 tommi.oksanen@edu.mikkeli.fi MÄNTSÄLÄ Carita Lindholm, 0400-528 276 carita.lindholm@gmail.com OULU Tuula Tuisku, 040-861 7917 tuula.tuisku@oulu.fi PIEKSÄMÄKI Marja Janhunen, 050-537 3121 marja.janhunen@vaalijala.fi PIETARSAARI Riitta Palovuori, (06) 724 6035 riitta.palovuori@kotiposti.net PORI Tarja Salmi, 040-593 7631 tarja.salmi@satshp.fi PORVOO Beatrice Wahlström, (019) 580 711 ekonom@boffis.fi ROVANIEMI Pirjo Lappalainen, (016) 356 0874 pirjo.lappalainen@tilitoimisto.inet.fi SAVONLINNA Pirjo Äänismaa, 050-352 0550 pirjo.aanismaa@spynet.fi SEINÄJOKI Tuula Salo, 040-830 4235 TAMPERE Irja Mäki-Maukola, 040-553 9903 irja.maki-maukola@netti.fi TORNIO Hellevi Alamäki, 040-705 6123 hellevi.alamaki@pp.inet.fi TURKU Riitta Mehtonen, 044-537 0915 riitta.mehtonen@gmail.com VAASA Hertta Mauriala, 050-349 7127 hertta.mauriala@vaasa.fi VANTAA Iris Länsilahti, 050-516 8078 iris.lansilahti@jytyliitto.fi VARKAUS Anu Aho, 0400-128 660 ahot@suomi24.fi VIHTI Eeva Franssila, (09) 222 4517 eeva.franssila@hotmail.com VÄSTNYLAND Monica Lindgren, 040-515 545 monica.lindgren@pp.inet.fi ÄHTÄRI Maija Källi, (06) 533 0616 maijakalli@hotmail.com Lisätietoja vapaaehtoistoiminnasta Mer information om frivilligverksamhet Mia Granqvist, (09) 5845 0212, mia.granqvist@unicef.fi 19
M MATKALLA PAREMPAAN HUOMISEEN. UNICEF kiittää: Finnairin Change for Good -keräys tuotti upean tuloksen! Finnairin ja UNICEFin joulunaikaan toteutetusta Change for Good -keräyksestä saatiin hieno tulos. Rahaa kerättiin 66 678 euroa vietnamilaislapsille, joiden elämää varjostaa hiv tai aids. Finnair on tehnyt yhteistyötä UNICEFin kanssa maailman lasten olojen parantamiseksi jo vuodesta 1994. Viimeisin Change for Good -keräys, joka alkoi viime marraskuussa ja päättyi loppiaisena, tuotti parhaimman tuloksen vuosiin. Yhteensä Finnair on yhdessä asiakkaidensa kanssa kerännyt jo 856 896 euroa UNICEFin työhön. Haluan erityisesti kiittää Finnairin innostunutta henkilökuntaa kampanjan viestin viemisestä asiakkaille. Saitte aikaan talkoohengen, joka näkyy upeana keräystuloksena ja sen kautta uutena mahdollisuutena tuhansille vietnamilaislapsille, sanoo Suomen UNICEFin pääsihteeri Pentti Kotoaro. 20