tervetuloa jyväskylään LEHTI JYVÄSKYLÄÄN MUUTTAVILLE luonto alkaa kotiovelta 165 000 pyörällä pääsee järvien keskellä työpaikkakaupunki www.jyvaskyla.fi www.jyvaskyla.fi/asuminen/uusiasukas
Tervetuloa kaupunkiin tommi anttonen Kaupunginjohtaja Markku Andersson tapaa kaupunkilaisia myös erilaisissa tapahtumissa, muun muassa pesäpallo-otteluissa. aikoinaan Jyväskylän oppilaitoksista valmistuneita ja myöhemmin takaisin muuttaneita on Meitä aika paljon, iloitsee kaupunginjohtaja Markku Andersson. Opiskelu ja työskentely Jyväskylän yliopistolla sekä osallistuminen kunnallispolitiikkaan tutustuttivat Tampereelta tulleen Anderssonin Jyväskylään jo 70- ja 80-luvuilla. Paluu kaupunkiin ja sen johtotehtäviin kävi siten syksyllä 2004 luontevasti. Jyväskylä on kehittynyt valtavasti. Tiiviillä kaupungilla on ympärillään myös elinvoimainen seutu, joka vahvistaa alueemme vetovoimaa. Andersson on aktiivinen liikkuja ja penkkiurheilija. Kiireisestä työrytmistä huolimatta hänet tapaa säännöllisesti aamuvarhaisella täysissä varusteissa Hippoksen jäältä ja kesäisin pesäpallo-ottelun katsomosta. Harrastusmahdollisuuksia Jyväskylässä riittää varmasti kaikille, sillä lajien kirjo on valtava. Monipuolinen luonto on lähellä myös keskustassa asuvaa. Andersson on erityisen ylpeä Jyväskylän laadukkaasta opiskelutarjonnasta ja monipuolisesta elinkeinoelämästä sekä eri alojen huippuosaajista ja vahvasta järjestötoiminnasta. Toivotan lämpimästi kaikki uudet asukkaat tervetulleiksi. Ottakaa rohkeasti yhteyttä myös kaupungin henkilökuntaan ja luottamushenkilöihin. Tehdään yhdessä parhaamme kaupungin ja palveluiden kehittämisessä. Sisällys Järvellä virkistytään... 3 Lisää tietoa Jyväskylästä... 4 Etäisyydet eri asuinalueille... 5 Koteja luonnon lähellä... 6 Pyörällä pääsee... 8 Koulun tähtäimessä nuorten hyvinvointi...10 Nuorten itse tehtyä iloa...12 Teatterissa elämä jäsentyy...14 Jyväskylä liikkuu aktiivisesti...16 Luonto alkaa kotiovelta...18 Leena Rossi suunnittelee tulevaisuuden kaupunkia... 20 Palvelut ja teknologia tuottavat hyvinvointia... 22 Jätteet kiertoon... 24 Sydänystävä löytyi päiväkerhosta... 26 Helmi tukee pakolaisnuorten sopeutumista... 28 Oma sairaanhoitaja ja lääkäri ovat lähellä... 30 Matkailu: Tekemistä ympäri vuoden... 32 Urban centre close to nature... 34 Tilaa lisätietoja... 36 Tervetuloa Jyväskylään Lehti Jyväskylään muuttaville Julkaisija Jyväskylän kaupunki www.jyvaskyla.fi Päätoimittaja Helinä Mäenpää helina.maenpaa@jkl.fi Toimitussihteeri Marja Keränen marja.keranen@medita.fi Toimitus Medita Communication Oy www.medita.fi Paperi Galerie One, M-Real Kangas, Jyväskylä Paino Hämeen Kirjapaino Oy Tampere, 2005 ISSN 1459-1715 Kannen kuva Tommi Anttonen / Pia Aho poikansa Leo Liukkosen kanssa veneilemässä. 2
1837 kaupunkioikeudet 1846 laivayhteys Päijänteeseen 1858 ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu, Jyväskylän Lyseo rantaraitti tommi anttonen 1863 ensimmäinen suomenkielinen kansakoulun opettajaseminaari 1864 ensimmäinen suomenkielinen tyttölyseo 1872 Kankaan paperitehdas 1875 kaupunginvaltuusto 1884 suuret laulu- ja soittojuhlat 1897 rautatieyhteys 1902 sähkölaitos 1912 Wilh. Schauman Faneeritehdas 1912 kesäyliopisto 1920 Valmet Oy:n teollisuuslaitokset 1934 kasvatusopillinen korkeakoulu 1951 Jyväskylän Suurajot Jyväsjärveä kiertävä Rantaraitti vetää puoleensa sauvakävelijöitä, rullaluistelijoita, pyöräilijöitä, lenkkeilijöitä ja ulkoilevia perheitä. Talvisin järven jäällä nautitaan retkiluistelusta ja auringon säteistä. 1953 Vesilinna 1955 Jyväskylän Kulttuuripäivät 1960 Keski-Suomen lääni Raitilla virkistytään 1966 korkeakoulu yliopistoksi 1985 asuntomessut 1989 Jyväsjärven silta 1993 Säynätsalosta kaupunginosa 1995 kävelykatu 1997 Länsi-Suomen lääni 1999 Jyväskylä Paviljonki 2002 matkakeskus 2005 Jyväskylän Kesä 50 vuotta 3 Jyväsjärvi on vuosi vuodelta yhä suositumpi kaupunkilaisten virkistäytymispaikka. Järvi oli aikoinaan muinais-päijänteen suurjärven suojainen lahti. Vanha markkinapaikka järven rannassa hyvien vesiyhteyksien äärellä sai kaupungin oikeudet vuonna 1837. 1800-luvulla rannassa toimi uima- ja kylpyhuone sekä säätyläisten kävelypuisto. Rantapuistossa vietettiin ikimuistoisia kesäjuhlia ja herrat istuivat pitkää iltaa komeassa puisessa paviljongissa. Viime vuosisadalla järvi jäi kehittyvän kaupungin jalkoihin ja lopulta kaupungissa herättiin jäteongelmiin. Lutakon ja Mattilanniemen kaatopaikat vaihdettiin 1970-luvulla jätevedenpuhdistamoon ja teollisuuden päästöt otettiin parempaan hallintaan. 2000-luvulla järvestä on tullut yhä tärkeämpi kaupunkilaisten virkistysalue. Rannalle on tuotu istutusta ja taidetta, kuten sataman ja Agoran välissä sijaitseva Markku Hakurin betoniveistos Suuri kompassi. Rantaraitille kesällä, jäälle talvella Kesäisin järveä kiertävät osittain asfaltoitua Rantaraittia pitkin rennot rullaluistelijat, leppoisasti askeltavat perheet ja yksittäiset kulkijat. Rantaraitin varrelle puisiin lyhtypylväisiin on asennettu 26 valolaatikkoa, joissa kerrotaan lyhyitä tarinoita raitin historiasta ja nykypäivästä. Säkenöivinä talvipäivinä taas järven jää houkuttelee sadoittain ihmisiä nauttimaan lumisista puuhista. Siellä pilkitään, kiidetään retkiluistelurataa, hörppäillään kuumia juomia ja kuullaan tuttujen kuulumiset.
Lisää tietoa Jyväskylästä lisää tietoa Nikolainkulman neuvonta Asemakatu 6, www.jyvaskyla.fi/neuvonta puh. (014) 624 900, sähköposti jklneuvonta@jkl.fi Jyväskylä-neuvonta kaupunginkassa Nikolainkulman lipunmyynti Jyväskylän seudun matkailuneuvonta >> Tarkemmat tiedot sivulla 33 Jyväskylän kaupunki www.jyvaskyla.fi puhelinvaihde (014) 624 211, sähköposti jkl@jkl.fi Tiedotuslehti Kaupungin tiedotuslehti Jyväskylä jaetaan kotitalouksiin 8 kertaa vuodessa. Noutopisteitä muun muassa kauppakeskuksissa. Lehden voi lukea myös netissä osoitteessa www.jyvaskyla.fi/tiedotus/lehti Yhdyskuntatoimen neuvonta Kilpisenkatu 1, 2. krs. www.jyvaskyla.fi/yhdyskuntatoimi puh. (014) 625 070 kaupungin kassapalvelut (mm. opas- ja ulkoilukarttojen myynti, kaupungin laskut) venepaikkojen vuokraus Liikuntainfo Kuntoportti 3, www.jyvaskyla.fi/liikunta puh. (014) 624 848, sähköposti liikunta.info@jkl.fi tietoa liikuntapalveluista ja -paikoista esitteet, materiaalit, hakemukset ja lomakkeet tilavaraukset virkistyskalastusluvat Säynätsalon aluetoimisto Parviaisentie 9, www.jyvaskyla.fi/saynatsalo puh. (014) 623 801, sähköposti saynatsalo.aalto@jkl.fi tietoja Säynätsalon palveluista kaupungin kassapalvelut kokoustilat, vierashuoneet ja matkailijoiden palvelu vuokra-asunnot Kuokkalan Yhteispalvelu Polttolinja 1, www.jyvaskyla.fi/yhteispalvelu puh. (014) 624 227, sähköposti kuokkalan.yppiste@jkl.fi lehtilukusali, siirtokirjakokoelma kopiointi- ja faksipalvelu internetyhteydet ajanvarauksella lomakkeita, esitteitä, hakemuksia, karttoja ym. Jyväskylän Kumppanuustalon yhteispalvelupiste Vapaudenkatu 4, puh. 040 842 3678, www.tieka.net/yp-piste keskitetysti lisätietoa sekä ohjausta ja neuvontaa järjestöjen ja julkisen sektorin palveluista ja toiminnasta käytössä asiakaspäätteet Kuluttajaneuvonta Nikolainkulma, Vapaudenkatu 53, www.jyvaskyla.fi/kuluttaja puh. (014) 624 831, (014) 624 871, toimisto (014) 624 832 sähköposti kuluttaja@jkl.fi maksutonta neuvontaa ja kuluttajavalistusta avustaa kuluttajaa ristiriitatilanteessa ohjaa tarvittaessa asianmukaiseen oikeussuojaelimeen Kirjastot ja yleisönettipisteet Kirjastot www.jyvaskyla.fi/kirjasto Kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto, Vapaudenkatu 39-41 Halssilan kirjasto, Lokintie 9 Huhtasuon kirjasto, Nevakatu 1 Keljonkankaan kirjasto, Neulastie 4 Keltinmäen kirjasto, Keltinmäentie 15 Kortepohjan kirjasto, Isännäntie 3 Kypärämäen kirjasto, Erämiehenkatu 6 Lohikosken kirjasto, Lohikoskentie 18 Säynätsalon kirjasto, Parviaisentie 9 Nikolainkulman neuvonta, Asemakatu 6 Kuokkalan Yhteispalvelu, Polttolinja 1, www.jyvaskyla.fi/yhteispalvelu Nuorisotoimipisteet www.jyvaskyla.fi/nuoriso Kuokkalan nuoriso- ja asukastila Messi, Siltakatu 18 Nuorisotiedotuspiste Laturi, Sepänkeskus, Kyllikinkatu 1 Huhtasuon nuoriso- ja asukastila Perttula, Nevakatu 1 Säynätsalon nuoriso- ja asukastila, Urheilukentäntie Lohikosken nuoriso- ja asukastila Area 52, Tyyppäläntie 16 Keltinmäen nuoriso- ja asukastila Käenpesä, Keltinmäentie 15 Nuorisotalo Cafe Center, Gummeruksenkatu 13 4
OULU, KOKKOLA LENTOASEMA Mannila Palokkajärvi Seppälänkangas LAUKAA Huhtasuo Ruoke Tuomiojärvi Lohikoski Kangasvuori Taulumäki Seppälä PORI SEINÄJOKI KEURUU Kypärämäki Keltinmäki Kortepohja + + Mattilanpelto Kukkumäki Nisula Mäki-Matti Keskusta Lutakko Jyväsjärvi Jyväskylä on ykkönen. Jyväskylässä on noin 43 000 asuntokuntaa. Omakotiasuntoja on asuntokannasta 15 % ja vuokra-asuntoja noin puolet. Asuntojen keskimääräinen pintaala on 65 neliömetriä. Jyväskylässä toimii noin 30 asukasyhdistystä sekä JAPA ry, Jyväskylän asukasyhdistysten kestävän kehityksen yhteistoimintaelin. Asukasyhdistysten osoitteet ja muu- Keljo 2 km Ristonmaa Kuokkala Halssila Kuokkalanpelto Hämeenlahti HELSINKI LAHTI KUOPIO MIKKELI VARKAUS Taka-Keljo Ristikivi 4 km Nenäinniemi Etelä-Keljo TAMPERE Keljonkangas 6 km Päijänne Sääksvuori SÄYNÄTSALO Tekpa/tonttiosasto, lupa nro 04056 Jyväskylän karttapalvelu löytyy osoitteesta http://kartta.jyvaskyla.fi. Jyväskylän asuinalueet Jyväskylä on tiivis kaupunki ja asuinalueiden etäisyydet keskustasta ovat melko lyhyitä. Koko kaupunki, lukuunottamatta Säynätsaloa, mahtuu noin viiden kilometrin säteelle keskustasta. Muusta kaupungista erilliseen Säynätsaloon matkaa on 16 kilometriä. Jyväskylä on Taloustutkimuksen selvityksen mukaan Suomen isoista kaupungeista toiseksi paras asuinpaikkakunta. Kasvu- ja elinympäristöä arvioitaessa Kaupunki mahtuu noin 5 km säteelle keskustasta. Säynätsaloon on matkaa 16 km. tamien asuinalueiden kotisivut löytyvät osoitteesta www.jyvaskyla.fi/asuminen/ kaupunginosat. Tietoa asuinalueista saa myös osoitteesta www.jyvaskylanseutu. fi/sivu.php/asuminen. Asukasmäärältään suurin kaupunginosa on Kuokkala, jossa asuu nyt yli 16 000 asukasta. Uusimpia asuinalueita ovat Mustalampi, Kaijanlampi ja Kinkovuori, joissa on tarjolla sekä omakotiettä rivi- ja kerrostalotontteja. 5
sumin Koteja luonnon lähellä Tähän muuttaessamme emme vielä ymmärtäneetkään monia asuinalueen hyviä puolia, toteaa Tarja Jukkala. Tarja ja Harri Jukkala löysivät pitkän etsinnän jälkeen vuonna 1992 Halssilan Tuohimutkasta metsän viereiseltä kadulta talon, jonka halusivat ostaa. Pian joukkoon liittyivät myös belgianpaimenkoira tervueren Donna sekä samanrotuinen Asseri. Vuonna 1997 syntyi esikoistytär Sonja ja vuonna 1999 Janna. Perheen kasvun vuosina on puuhaa riittänyt myös talon remontoinnissa. Talo osoittautui onnistuneeksi ostokseksi. Lasten kasvaessa perhe huomasi, miten lähellä sijaitseva päiväkoti ja lähikauppa helpottavat arkea. Keskustaan kävelee parikymmentä minuuttia ja viereisellä Seppälän alueella on runsaasti palveluja. Tyttäret arvostavat naapuruston lämpimiä ihmissuhteita. Leikimme Millan, Tobiaksen, Venlan ja Iiriksen kanssa, laskee Sonja. Äidin mukaan lähitaloista löytyy niin paljon leikkikavereita, että syntymäpäiviä juhlitaan vilkkaimpina aikoina viikottain kussakin talossa vuoronperään. Muina aikoina lapset rakentelevat majoja met- sään ja pihoihin, harjoittelevat pyöräilyä ja leikkivät läheisessä, liukumäestään lempinimen saaneessa Putkimäkipuistossa. Tutuista kavereista ei tarvinnut luopua koulun aloituksen vaiheessakaan, sillä Sonjan ensimmäinen luokka Halssilan koulussa muodostettiin päiväkotiryhmästä. Myös palveluskoiraharrastuksen kannalta tämä on hieno paikka asua. Lähimetsät on ravattu ristiin rastiin ja koulutusratakin löytyy Vaajakoskentien toiselta puolelta, toteaa Harri Jukkala. Luonnollista tunnelmaa lisäävät metsän eläimet. Sonja, Harri, Janna ja Tarja Jukkala arvostavat omakotialueen luonnonläheisyyttä ja lapsiystävällisyyttä. tommi anttonen 6
www.jyvaskyla.fi/asuminen jyvät Oravia, jäniksiä, siilejä, paljon lintuja... ja sitten marraskuussa hirviä! Silloin ne laskeutuvat mäeltä alas ja kävelevät öisin kaikessa rauhassa pitkin pihoja ja teitä ja haukkailevat omenapuiden oksia mennessään, naurahtaa Tarja. Juntuset palasivat nuoruuden maisemiin Eine ja Markku Juntunen muuttivat Lutakossa sijaitsevaan kerrostaloasuntoonsa keväällä 2004. Neljännen kerroksen asunnosta on näköala Jyväsjärvelle, Rantaraitin ulkoilureitti kulkee takapihalla ja keskustaan on matkaa vain parisataa metriä. Vaikka olemme molemmat maaseudulta kotoisin, viihdymme oikein hyvin Jyväskylän kaltaisessa kaupungissa. Muutimme aikoinaan Kangaslammen kaupunginosaan Jyväskylään, sitten asuimme päivälleen 25 vuotta muualla, ja nyt palasimme taas Jyväskylään, Juntuset kertovat. Halusimme, että asunto olisi rauhallisella alueella keskustan tuntumassa. Lutakko oli meille paras vaihtoehto. Vaikka kaupunginosa on vielä keskeneräinen, lopputuloksesta tulee hieno kunhan rakennustyöt ja puisto saadaan valmiiksi, Markku sanoo. Ajatus Jyväskylään muuttamisesta oli kytenyt mielessä jo viiden vuoden ajan. Yksi iso syy oli, että kaikki lapsemme asuvat nykyisin täällä. Lisäksi Jyväskylässä on sopivasti kulttuuri-, elokuva- ja Lisätietoja Jyväskylän kaupungin yhdyskuntatoimen tonttiosasto, Kilpisenkatu 1, (014) 625 244, www.jyvaskyla.fi/yhdyskuntatoimi/toto/tontit Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy, Väinönkatu 9, (014) 624 013, www.jyvaskyla.fi/jva teatteritarjontaa sekä ostosmahdollisuuksia, Eine luettelee. Matkustamme mieluummin joukkoliikenteellä kuin omalla autolla. Matkakeskus on vieressä, joten matkaan on helppo lähteä. Tänne saapuvat vieraatkin voi hakea sieltä jalkaisin. Juntusten kävelyretket suuntautuvat Jyväsjärveä kiertävälle Rantaraitille, satamaan, Harjulle tai Tourujoen luontopolulle. Tourujoki on kaupungin sydän. Sen säilyttäminen suojeltuna keskellä kaupunkia on iso plussa, Markku toteaa. Hiihtämään pääsee suoraan kotiovelta. Talvella kaivamme taas sukset esiin komerosta ja suuntaamme Jyväsjärven jäälle, Eine jatkaa. jukka muukkonen Jyväsjärvi on Juntusille tuttua nuoruuden maisemaa. Ennen vesibussit Kymppi ja Heili kuljettivat ihmisiä keskustan puolelta Jyväsjärven yli Ainolan lavalle tansseihin, he kertovat. Lisätietoa mm. asumisesta, rakentamisesta, tonteista sekä kaupunkisuunnittelusta ja kaavoituksesta löytyy Jyväskylän kaupungin internetsivuilta: www.jyvaskyla.fi/asuminen Lisätietoa asuinalueista saa myös osoitteesta www.jyvaskylanseutu.fi/sivu.php/asuminen Keskimäärin Jyväskylässä asuu 1,9 henkilöä/asunto. Yhden hengen talouksia on paljon (45 %), mm. suuren opiskelijamäärän vuoksi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Jyväskylässä on Suomen suurista kaupungeista rakennettu asukasmäärään suhteutettuna eniten asuntoja. Vuosina 1995 2004 rakennettiin 8 200 asuntoa. Lähivuosina tuotantotavoite on 900 asuntoa/vuosi. Kerrostaloasuntojen keskimääräinen neliöhinta on noin 1 400 euroa/m 2. Keskimääräinen kuukausivuokra on 8,5 euroa/m 2, joka on suunnilleen Turun ja Oulun tasolla. Vuokra-asuntojen osuus Jyväskylässä (noin puolet) on maan korkeimpia. Tähän vaikuttaa osaltaan opiskelijoiden suuri määrä. Jyväskylä tarjoaa asumiselle ja asuntorakentamiselle monipuolisia vaihtoehtoja järvien rannoilta ydinkeskustaan. Taloustutkimus Oy:n uusimman muuttohalukkuustutkimuksen mukaan Jyväskylän kasvu- ja elinympäristöä pidettiin Suomen isoista kaupungeista parhaana. Jyväskylä on Suomen tiheimmin asuttuja kaupunkeja. Tiiviin kaupunkirakenteen ansiosta 80 % jyväskyläläisistä asuu alle 20 min pyöräily- tai kävelymatkan päässä keskustasta. Säynätsalo liitettiin Jyväskylään 1993. Päijänteen keskellä sijaitseva saaristokaupunginosa tunnetaan maisemien lisäksi Alvar Aallon maineikkaimmista töistä: Säynätsalon kunnantalosta ja Muuratsalon koetalosta. Matkaa keskustasta Säynätsalon kolmelle saarelle on 16 kilometriä. 7
tommi anttonen Pyörällä Paikallisliikenteen busseilla pääsee vaivattomasti eri puolille kaupunkia. pääsee Paikallisliikenteen bussit kuljettavat töihin, kouluun ja ostoksille ken Jyväskylän tiivis kaupunkirakenne helpottaa liikkumista kävellen, pyörällä tai bussilla. Jyväskylän kaupungin liikenneinsinööri Jorma Lipponen kannustaa uusia kaupunkilaisia kokeilemaan ennakkoluulottomasti erilaisia tapoja kaupungissa liikkumiseen. Kun liikkuu eri kulkuvälineillä, eri aikoina ja reittejä vaihdellen, kaupunki näyttäytyy joka kerran hieman erilaisena. Samalla voi löytää ruuhkattomimman, rauhallisimman ja itselle parhaiten sopivan reitin keskustaan, töihin tai kouluun. Kävellen kokeilemisen arvoisia ovat ainakin Rantaraitin, Tourujoen, Seminaarinmäen ja Viitaniemen kautta kulkevat reitit. Lisäksi pieniä ja rauhallisia katuja löytyy joka puolelta kaupunkia, Lipponen vinkkaa. Keskustan viihtyvyyden parantamisessa autoliikenteen vähentäminen ydinkeskustassa on avainasemassa. Helpoimmalla selviää, kun autoa ei yritä parkkeerata suoraan kaupan eteen. Uuden Matkakeskuksen ja Väinönkadun P-taloista löytyy hyvin tilaa. Yleensäkin keskusta kannattaa kiertää autolla hieman kauempaa varsinkin ruuhka-aikoina, Lipponen sanoo. Bussit kuljettavat sujuvasti suurimmilta asuinalueilta keskustaan ja iltariennoista pääsee yölläkin kotiin busseilla. Palveluliikenne Kyytiveikko on avuksi erityisesti vanhemmille ihmisille, joilla on vaikeuksia liikkumisessa. Palveluliikenteen linjat kulkevat keskustan ja 8
www.jyvaskyla.fi/liikenne tärkeimpien palveluiden äärelle. Sotaveteraanit saavat pysäköidä kaupungin keskustan yleisillä pysäköintipaikoilla ilmaiseksi ja he pääsevät myös matkustamaan Kyytiveikon linjoilla maksutta. Viitat opastavat pyöräilijää Kestävän liikenteen mallikuntahankkeen aikana alkanut kevyen liikenteen laatukäytävien kehittäminen jatkuu edelleen. Parhaillaan on käynnissä kevyen liikenteen viitoituksen rakentaminen Vaajakosken ja keskustan väliselle reitille. Jatkossa viitoituksia rakennetaan myös muille tärkeimmille kevyen liikenteen väylille. Jyväskyläläiset liikkuvat innokkaasti pyörällä, joten ydinkeskustan pyöräparkit saattavat toisinaan täyttyä jo aamupäivällä. Ydinkeskustan kävelyalueen reunalle pyörät mahtuvat poikkeuksetta hyvin telineisiin, esimerkiksi vain sadan metrin päässä Yliopistonkadulla Lyseon kohdalla ja Asema-aukiolla sijaitseviin pyöräparkkeihin. Myös Kirkkopuiston reunassa Kauppakadulla on erinomaiset telineet, joihin pyörän voi lukita rungosta kiinni, kevyen liikenteen edistämistä Jyväskylässä koordinoiva Timo Vuoriainen vahvistaa. Kätevä tapa työ- tai koulumatkojen kulkemiseen on myös bussikyydin ja Lisätietoja Yleistä lisätietoa Jyväskylän liikenteestä: www.jyvaskyla.fi/liikenne Paikallisliikenne www.jyvaskylanliikenne.fi Pysäköintitalot www.jyvas-parkki.fi Matkakeskus www.jyvaskyla.fi/matkakeskus Palveluliikenne www.jyvaskyla.fi/liikenne/ palvelu Karttapalvelu kartta.jkl.fi Jyväskylän pyörätiet on merkitty Pyöräreititkarttaan, jota voi ostaa Jyväskylän kaupungin yhdyskuntatoimen neuvonnasta (Kilpisenkatu 1) ja Nikolainkulman neuvonnasta (Asemakatu 6). pyöräilyn tai kävelyn yhdistelmä. Pyörän voi jättää Matkakeskuksen pyöräparkkiin tai paikallisliikenteen bussipysäkkien vieressä Asema-aukiolla oleviin telineisiin, ja jatkaa matkaa bussilla eteenpäin, Vuoriainen opastaa. Teemme paljon yhteistyötä myös poliisin, Liikenneturvan ja Jyväskylän Pyöräilyseuran kanssa, järjestämme muun muassa Pyöräilyviikon keväällä ja Autottoman päivän syksyllä. Tavoitteena on asenteisiin vaikuttamalla opettaa ihmisiä liikkumaan turvallisesti ja muut huomioon ottaen, Vuoriainen kertoo. timo vuoriainen Kevyen liikenteen laatukäytävillä liikkuminen on viihtyisää ja turvallista. Lisätietoja Jyväskylän liikennejärjestelyistä ja -suunnittelusta: Jyväskylän kaupungin yhdyskuntatoimen katu- ja puisto-osasto, Kilpisenkatu 1, puh. (014) 625 203, www.jyvaskyla.fi/yhdyskuntatoimi/kapu Kevyen liikenteen edistäminen Jyväskylässä: rakennuttajainsinööri Timo Vuoriainen, puh (014) 625 480, 050 521 0862, sähköposti: timo.vuoriainen@jkl.fi, www.jyvaskyla.fi/liikenne/ kestava jyvät Jyväskylän liikenteen uusi solmukohta Matkakeskus yhdistää rautatieaseman ja kaukoliikenteen linja-autoaseman. Henkilöliikenneaseman lisäksi sen yhteydessä toimii bussirahtiasema, toimisto- ja liiketiloja sekä pysäköintitalo. Jyväskylän keskustassa on neljä tilavaa pysäköintitaloa: P-Tori (Yliopistonkatu 15, Kauppahallin vieressä), P-Asema (Väinönkatu 8), P-Kolmikulma (Ilmarisenkatu 1) ja P- Matkakeskus (Hannikaisenkatu 22). Jyväskylässä paikallisliikenteestä huolehtivat Jyväskylän Liikenne Oy:n linja-autot. Reitit ulottuvat joka puolelle kaupunkia. Henkilöt, joilla on vaikeuksia käyttää tavallista linja-autoa, pääsevät helpoimmin liikkumaan palveluliikenteen linjoilla. Junia Jyväskylästä Tampereen ja Helsingin suuntaan lähtee noin kahden tunnin välein. Matka Jyväskylästä Helsinkiin kestää lyhyimmillään kolme tuntia. Idän suuntaan lähtee seitsemän junaa päivässä. Länteen ja pohjoiseen on yhteys neljä kertaa päivässä. www.vr.fi Jyväskylästä on hyvät linja-autoyhteydet joka puolelle Suomea. Helsinki-Vantaan lentoasemalle on linja-autoyhteys 20 kertaa vuorokaudessa. Kaukoliikenteen linjaautoasema toimii Matkakeskuksessa Hannikaisenkadulla. www.matkahuolto.fi, www.expressbus.com Finnair lentää useita vuoroja Helsinkiin päivittäin. Lentoaika Jyväskylä- Helsinki -reitillä on 35 40 minuuttia konetyypistä riippuen. Jyväskylän lentoasema sijaitsee Tikkakoskella. Lentokentälle on bussiyhteys hotelli Cumuluksen edestä Vapaudenkadulta. www.finnair.fi 9
Tähtäimessä piske nuorten hyvinvointi Tämä koulu on oppilaita varten. Niin isot kuin pienetkin ratkaisut tehdään heidän hyvinvointiaan ajatellen, rehtori Sami Kalaja kiteyttää Kilpisen koulun toimintakulttuurin. Oppilaiden hyvinvoinnin edistäminen, osallisuuden edistäminen ja oppilaista välittäminen tulivat vuosien saatossa tutuksi myös Sääkslahden perheelle. Perheen äiti Arja Sääkslahti, esikoinen Donna ja kaksospojat Jesse ja Lasse kävivät yläasteen Kilpisellä. Arja ja Erkki Sääkslahti kertovat koulun hyvästä yhteishengestä. Kolmen teini-ikäisen vanhempina Sääkslahdet ovat iloisia, että lasten luokkakavereiden vanhemmat tulivat tutuiksi. Kynnys olla yhteydessä nuorten menoista muihin vanhempiin voi nousta korkeaksi, jos heitä ei ennestään tunne. Yhteiset peli-illat ja vanhempainillat loivat yhteenkuuluvuutta. Myös pätevät opettajat tuovat turvaa, Arja Sääkslahti pohtii. Opettajat tuntuivat olevan tyytyväisiä työhönsä. Kouluun oli kiva mennä ja opettajia oli helppo lähestyä, Jesse ja Lasse toteavat. Harrastuksille tilaa Liikunnallinen perhe on tyytyväinen, että koulussa annettiin tilaa myös harrastuksille. Ratsuttajaksi tähtäävä hevostenhoitaja Jesse keskittyi kädentaitoja painottaviin aineisiin. Liikuntapainotteisilla luokilla opiskelleet Lasse ja Donna saivat puolestaan keskittyä täysipainoisesti omiin lajeihinsa. Liikuntatunneilla sai tehdä omia harjoitusohjelmia, kuten punttisalitreenejä, joten pitkän koulupäivän päätteeksi ei tarvinnut lähteä erikseen salille, taitoluistelua aktiivisesti harrastava Lasse kertoo. Liikunta on tärkeä osa Sääkslahden perheen elämää. Jesse (vas.), Donna, vanhemmat Arja ja Erkki sekä Lasse ovat iloisia, että nuorten harrastukset otettiin hyvin huomioon Kilpisen koulussa. tommi anttonen 10
www.jyvaskyla.fi/palvelut/opiskelu Urheiluvammatkin otettiin hyvin huomioon ja opettajat eivät pakottaneet liikuntatunneilla tekemään mitään mikä olisi entisestään pahentanut tilannetta, Donna muistuttaa. Lisätietoja Jyväskylän kaupunki www.jyvaskyla.fi/palvelut/ opiskelu Opetuspalvelukeskus, (014) 624 492 www.jyvaskyla.fi/opetus Perusopetus- ja lukio-opas www.jyvaskyla.fi/opetus/esitteet Jyväskylän seudun kansalaisopisto, (014) 626 595 www.jyvaskylanseutu.fi/kansalaisopisto Jyväskylän ammattikorkeakoulu (014) 444 6611, www.jypoly.fi Suomen pätevimmät opettajat Jyväskylän perusopetuksen opettajakunta on Suomen pätevintä. Jyväskylän yliopisto on maan suurimpia opettajankouluttajia ja opettajatarjonta onkin kehittämispäällikön Eino Leisimon mukaan erinomaista. Kaikkiaan perusopetuksessa työskentelee vajaat 700 opettajaa, joista vain alle prosentti ei ole muodollisesti päteviä. Tällöinkin on yleensä kyse opettajaopintojensa loppuvaiheessa olevista opiskelijoista. Viime vuonna tehdyssä koulupalvelukyselyssä opettajat saivat huoltajilta hyvää palautetta ja arvostusta työlleen, Leisimo toteaa. Opettajaharjoittelut, opettajien täydennyskoulutus ja koulujen aktiivinen osallistuminen yliopiston järjestämään kokeilu- ja tutkimustoimintaan ovat keskeisimmät opettajankoulutuksen yhteistyömuodot kaupungin kanssa, kasvatustieteiden tiedekunnan hallintopäällikkö Sakari Liimatainen kertoo. Yhteistyö myös Kilpisen koulun kanssa vahvistuu, kun koululla käynnistyy Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitoksen opiskelijoiden opetusharjoittelu terveystiedossa. Vuosittain yliopistosta valmistuu noin 700 uutta opettajaa eri oppilaitoksiin ja eri kouluasteille. Yliopistossa voi kouluttautua useimpiin opettajanammatteihin, muun muassa liikunnan aineenopettajaksi ja viittomakielisten opettajaksi voi valmistua ainoastaan Jyväskylän yliopistosta. Myös Jyväskylän ammattikorkeakoulu houkuttelee opiskelijoita tasaisesti ympäri maata ja ammatillisten oppilaitosten opetustarjonta on monipuolista. Aikuisopiskelijoille vaihtoehtoja tarjoavat muun muassa Jyväskylän seudun kansalaisopisto, Avoin yliopisto ja Ikääntyvien yliopisto, joissa voi opiskella esimerkiksi työn ohessa. jukka muukkonen Laura Käyhkö (vas.) ja Maija Nevalainen osallistuivat digikuvauksen kurssille Jyväskylän ammattikorkeakoulun IT-Dynamossa kesällä 2004. Jyväskylän ammattiopisto (014) 444 5111, www.jao.fi Jyväskylän yliopisto (014) 260 1211, www.jyu.fi Ikääntyvien yliopisto, (014) 260 3738 www.cec.jyu.fi/u3a Avoin yliopisto, (014) 260 3697, www.avoin.jyu.fi Jyvälän kansalaisopisto (014) 217 202, www.jyvala.fi jyvät Jyväskylä on vahvoja perinteitä edustava opiskelukaupunki: tänne on perustettu maan ensimmäiset suomenkieliset oppikoulu, kansakoulun opettajaseminaari ja tyttölyseo. Koululaisia ja opiskelijoita on yhteensä noin 40 000; perusopetuksessa ja lukioissa 9 500, ammatillisessa koulutuksessa 6 500, ammattikorkeakoulussa 7 500 ja yliopistossa yli 16 000 opiskelijaa. Lisäksi esimerkiksi avoimessa yliopistossa, työväenopistossa ja Ikääntyvien yliopistossa opiskelee yhteensä kymmeniä tuhansia ihmisiä. Perusopetuksessa on mahdollisuus opiskella myös englanninkielisellä, ruotsinkielisellä, musiikki- tai kristillisellä luokalla. Lukion voi suorittaa myös Jyväskylän Lyseon kansainvälisessä IB-lukiossa, jossa opetus tapahtuu englanniksi, Voionmaan urheilulukiossa tai Jyväskylän aikuislukiossa. Jyväskylän yliopiston seitsemän tiedekuntaa tarjoaa lähes 80 pääainevaihtoehtoa ja yli 100 oppiainetta. Opiskelijat voivat räätälöidä mieleisensä aineyhdistelmän joustavan sivuainevalinnan avulla. Yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta on ainoa Suomessa. Yliopiston erikoisuuksia ovat Agora (ihmislähtöinen IT-teknologia), Viveca (hyvinvointiteknologia) ja Nanoscience Center. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa voi opiskella kahdeksassa eri koulutusyksikössä. Ammattikorkeakoulu on palkittu muun muassa opetusministeriön tuloksellisuusrahalla vetovoimasta ja koulutuksen tehokkuudesta sekä työelämää palvelevasta tutkimus- ja kehitystyöstä. 11
ITSE TEHTYÄ iloa Innostus on tärkein Painovirhe puolestaan on nuorten itse toimittama nettilehti, joka löytyy nuorisotiedotuspiste Laturin sivujen alta. Kerran kuukaudessa ilmestyvään lehteen voivat kirjoittaa kaikki halukkaat. Kirjoitusvirheet eivät maailmaa kaatommi anttonen Lapsille ja nuorille suunnattua toimintaa esittelevien Laturin harraste- ja kesäkalentereiden valikoimista löytyy muun muassa fantasianaamion askartelukurssi. Hanna Remonen (vas.) saa opastusta naamion maalaukseen Sanna Mikkolalta. Itse järjestetyt tapahtumat ovat nuorten oma käytännön korkeakoulu. uore Tanssiesityksiä, manga- ja animetyöpajoja, karaokekisa, seikkailurata ja turnauksia, mahdollisuus tutustua pariinkymmeneen eri urheilulajiin. Improvisaatioteatteria, bändejä, sketsikilpailu, riimejä räpäten, capoeiraa ja päivän päätteeksi Toukobileet. Ai niin, ja sitten vielä oman elokuvakohtauksen kuvaaminen yhdessä kavereiden kanssa. Vuosittain toukokuun lopulla järjestettävässä ToukoFestissä tulee kiire, jos aikoo kokeilla kaikkea tapahtuman tarjonnasta. Kymmenen vuoden ikään ehtineen ToukoFestin järjestelyiden takana on noin 40 nuoren joukko. Porukka on jaettu tiimeihin, jotka vastaavat eri osa-alueista. Lisäksi järjestelyissä tarvitaan muitakin vapaaehtoisia. Itse tulin mukaan ensin juontamaan tanssikilpailuja, ja sen jälkeen sitten tekemään kaikkea muutakin, Kim Noronen kertoo. Jos on kiinnostunut tapahtumien järjestämisestä tai markkinoinnista, tämä on paras tapa oppia. Samalla oppii kantamaan vastuuta ja saa uusia kavereita. Mukana on nuoria joka puolelta Jyväskylästä, Riku Manninen sanoo. School s Out vie kohti kesää Kesäloman alkua voi juhlistaa päihteettömästi eri puolilla Jyväskylää järjestettävissä School s Out -tapahtumissa. Myös School s Outin suunnittelussa ja järjestelyissä ovat mukana nuoret itse. Ainolanrannassa pidettävää päätapahtumaa järjestäneet Milli Turpeinen ja Nina Parsola kertovat, että ohjelmassa on muun muassa bändejä sekä street-tanssikursseja ja -esityksiä. Entä mikä tapahtuman järjestämisessä kiehtoo? On kiva päästä vaikuttamaan itse tapahtumaan, sen ohjelmaan ja suunnitteluun. Samalla saa myös uusia kavereita, Milli Turpeinen sanoo. Kun tapahtuman järjestää itse, siitä pääsee tekemään sellaisen, johon itsekin haluaisi mieluiten mennä. Hyvässä tapahtumassa on paljon ihmisiä, paljon bändejä ja useita eri musiikkilajeja. Sitä mukavampaa, mitä enemmän ihmisiä on mukana, Nina Parsola tiivistää. 12
www.jyvaskyla.fi/nuoriso da, innostus on paljon tärkeämpää. Järjestämme myös toimittajakurssin noin kerran vuodessa. Jutut voi lähettää sähköpostilla, tai tulla mukaan kerran kuukaudessa pidettäviin kokoontumisiin miettimään juttuaiheita, Essi Tapanainen sanoo. Lehdessä on paljon elokuva- ja kirja-arvosteluja sekä mielipidekirjoituksia ja tietokoneisiin liittyviä juttuja, mutta haastatteluja kaivattaisiin lisää, Tytti Matsinen vihjaa. Tapahtumien järjestelyihin pääsee mukaan ottamalla yhteyttä järjestäjiin, nuorisotalojen ohjaajiin tai kaupungin nuorisoasiainkeskukseen. Tavoitteena on, että nuoret voivat itse tehdä asioita ja päätöksiä sekä ottaa vastuuta. Aikuisten rooli on olla nuorten tukena, nuoriso-ohjaaja Kati Suhonen sanoo. Bänditreenejä tai sarjakuvaa Jyväskyläläiset järjestöt, seurat, kaupungin nuorisoasiainkeskus sekä useat muut toimijat tarjoavat tekemistä ja toimintaa lapsille ja nuorille. Harrastustarjontaa on sarjakuvakerhosta teatterin tekemiseen ja trampoliinikoulusta tähtien tutkailuun. Nuorille muusikoille ja bändeille Jyväskylästä löytyy harjoittelutiloja muun muassa nuorisoasiankeskukselta ja Tanssisali Lutakosta. Pelkkään treenailuun harrastustaan ei tarvitse jättää. Lisätietoja Jyväskylän kaupungin nuorisoasiainkeskus (014) 624 836, 623 812 www.jyvaskyla.fi/nuoriso/asiainkeskus Nuorisotiedotuspiste Laturi: Sepänkeskus, Kyllikinkatu 1, (014) 624 952, www.jyvaskyla.fi/nuoriso, laturi@jkl.fi Nuorten Ääni (014) 624 302 Nuoriso- ja asukastiloja: Sepänkeskus (Kyllikinkatu 1), Pelisilmä (Säynätsalo, Urheilukentäntie), Käenpesä (Keltinmäki, Keltinmäentie 15), Area 52 (Lohikoski, Tyyppäläntie 16), Messi (Kuokkala, Siltakatu 18), Perttula (Huhtasuo, Nevakatu 1), Hoo Jyväskylässä järjestetään erilaisia tapahtumia ja keikkoja, joissa taitojaan pääsevät esittämään elävän yleisön eteen niin aloittelevat bändit kuin pidempäänkin soittaneet nuoret muusikot. Missä voisin skeitata luvallisesti? Mitä harrastaisin talvella, mitä tekisin lomalla? Vastauksia näihin kysymyksiin löydät Laturin harraste- ja kesäkalentereista. Kalentereita voi selailla internetissä Laturin sivuilla www.jyvaskyla.fi/nuoriso. Painetun kalenterin voi noutaa nuorisotiloilta, nuorisotiedotuspisteestä ja kirjastoista. tommi anttonen ToukoFestissä on yhteensä yli 50 toimintapistettä, Riku Manninen ja Kim Noronen kertovat. Cee (Halssila, Ilveskuja 31), Nuorisotalo Cafe Center, Jyväskylän katulähetys ry (Gummeruksenkatu 13), Kulttuuriklubi Siperia, Kulttuuriyhdistys Väristys (Kyllikinkatu 1) Retkivälinevuokraamo 050 5924 614, varaukset arkisin klo 12 15 Nuorten erityispalvelut, Tapionkatu 8, (014) 625 933, 050 3615 933 Nuorten päihde- ja huumetyö (014) 625 955 Synkkis, nuorten kriisipäivystys perjantaisin klo 18 01, (014) 625 933, 050 3615 933 jyvät Saa surffata! Nettikoneita käyttöön maksutta tunniksi kerrallaan. Tietoa, opastusta ja neuvontaa nuorisotiedotuspiste Laturista. Keneltä vois kysyä, jos omat vastaukset eivät riitä! Mistä löytyy treenikämppä bändille? Voiko ensimmäisestä yhdynnästä tulla raskaaksi? Vastauksia Laturin kysymyspalstalta www.jyvaskyla.fi/nuoriso Miksi mitään ei tapahdu? Skeittipaikka kotikulmille? Nuorisotila sulkemisuhan alla? Tee aloite! Nuorten aloitekanava www.jyvaskyla.fi/ nuoriso/aloite. Asuuko sinussa pieni toimittaja? Kirjoita juttuja, ajatuksia, kritiikkiä, näppäile kuvia...nuorten omaan julkaisuun nettilehti Painovirheeseen www.jyvaskyla.fi/nuoriso/painovirhe. Nuorisotiloilla voi tavata kavereita, pelata pelejä, harrastaa kädentaitoja, tehdä läksyjä, käyttää internetiä tai oleskella. Nuorisotilojen ovet ovat avoinna kaikille nuorille. Nuorten erityispalveluista apua vaikeissa elämäntilanteissa ja tukea kasvatustyöhön: erityisnuorisotyö, poliisilaitoksen sosiaalityö, nuorten päihde- ja huumetyö, riita- ja rikosasioiden sovittelu, oikeusedustus, tukiasuminen, tukihenkilötoiminta, Synkkis-päivystys. Synkkiksen päivystäjät auttavat liiaksi päihtyneitä tai muun avun tarpeessa olevia. Voit käyttää luovuuttasi, ideoida oman tapahtuman tai näyttelyn, osallistua taidekursseille ja -projekteihin tai nuorisoteatteritoimintaan kulttuuriklubi Siperiassa, nuorten monitaiteellisen toiminnan tilassa. Lasten- ja nuortenkulttuurikeskus Kulttuuriaitta järjestää monitaiteisia työpajoja, kerhoja, kursseja, koulutusta ja tapahtumia lapsille ja nuorille. www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/ aitta. Jyväskylän elävän musiikin yhdistys Jelmu ry tarjoaa elävää musiikkia Tanssisali Lutakossa. www.jelmu.net. 13
Teatterissa elämä jäsentyy kulttuu Jyväskylän kaupunginteatterin johtaja Aila Lavaste pitää teatterin tärkeimpänä tavoitteena sitä, että ihmiset oppivat jäsentämään elämäänsä paremmin. Teatterin vahvuus tulee esiin varsinkin puhenäytelmissä. Ne auttavat ihmisiä jäsentämään omaa elämäänsä, maailmaa ja itseään eli toteuttavat taiteen perimmäistä tehtävää. Oivallusten rinnalle tarvitaan elämyksiä. Nauru parantaa, kyyneleet puhdistavat, ihastuksen tunteet nostattavat arjen yläpuolelle. Näitä tarpeita täyttävät komediat ja farssit ja kaupunginteatterin näyttävät, tanssija-näyttelijä Mikko Rasilan ohjaamat tanssilliset musiikkiteatteriesitykset. Kaupunginteatterissa panostetaan myös uusiin kotimaisiin näytelmiin, joiden kantaesityksiä nähdään jokaisella tuotantokaudella. Teatteristaan kaupunki tunnetaan Jyväskylää ei tunneta suotta teatterikaupunkina. Suuret yleisömagneetit, kuten syksyllä 2002 ohjelmistoon tullut Kaisa Korhosen ohjaama Täällä Pohjantähden alla -näytelmä, vetivät katsomot täyteen jopa puolentoista vuoden ajan. 18 000 ihmistä näki Pohjantähden. Suuri osa teatterimme yleisöstä tulee maakunnasta ja sen ulkopuolelta. Teatterilla on merkitystä kaupungin matkailullekin. Vuonna 2004 31 prosenttia Jyväskylä on aktiivisten ihmisten kaupunki. pääsylipun ostaneista oli ulkopaikkakuntalaisia, Lavaste kertoo. Kaupunginteatterilla on 65 vakituista työntekijää, joista 21 on näyttelijöitä. Syksyllä 2005 ensi-iltaan tulivat Annukka Kiurun kirjoittama Pikkusinisiipi, Neil Simonin farssi Juoruja ja Alvar Aallosta kertova, Pirjo-Riitta Tähden Maestro. Aila Lavaste haluaa teatterinsa hengittävän samaa ilmaa kuin ympäröivä kaupunkikin. On sääli, jos yksikin ihminen kokee, ettei teatteri kuulu minulle. Tai että teatteri olisi jotain niin juhlavaa, ettei sinne voi tulla kuin hienosti pukeutuneena, Lavaste sanoo. Liisa Ihmemaassa oli Tanssiteatteri Krampin ja Jyväskylän kaupunginteatterin yhteinen produktio, joka esitettiin keväällä 2005. matti salmi 14
www.jyvaskyla.fi/kulttuuri Yläkaupungin Yössä on ohjelmaa lapsille ja aikuisille. Kuukausittaisissa Teatteritiistai-tapahtumissa keskustellaan näytelmistä ja katsotaan pieniä esityksiä. Osa tavallisista harjoituksista on katsojille avoimia. Syksyllä 2005 aloittaa osana kaupunginteatteria toimintansa lasten- ja nuortenteatteriin erikoistunut Teatteri- Lumous, joka jatkaa teatterikasvatusta koulujen kanssa, Lavaste kertoo. TeatteriLumous aloittaa näytelmällä Pikkusinisiipi. Tätä Helene Schjerfbeckin lapsuudesta ja kasvukivuista kertovaa näytelmää käsitellään Cygnaeuksen ja Pohjanlammen koulujen kanssa. Ohjelmassa on draama- ja kuvataidetyöpajoja eri oppiaineita yhdistellen. Yläkaupunki on uniikki elämys On toukokuu, Yläkaupungin Yö ja kello minuutin yli puolenyön. Moirislammella tunnelma tiivistyy, koska nyt alkaa Tasavallan Alueteatterin tämänkertainen teatteriesitys. Uniikit esitykset keräävät vuosittain massamäärin yleisöä. Lisätietoja tommi anttonen Toinen suosittu vetonaula Yläkaupungin yössä on Jelmun musiikkiteltta yliopiston urheilukentällä. Tärkeitä ovat myös Mäki-Matin lastentapahtumat iltapäivällä, kertoo Yläkaupungin Yö ry:n toiminnanjohtaja Markus Latvala. Lisäksi yläkaupungin kadut ja aukiot täyttävälle vellovalle väkimäärälle on tarjolla runsaasti musiikkiryhmiä, tanssiesityksiä, teatteriesityksiä, näyttelyitä, lausuntaa, liikuntaa, performansseja, pelejä, puheohjelmaa ja konsertteja. Aloittelevat ja ammattimaisesti taidetta tekevät esiintyvät yliopiston, museoiden, kirjaston ja yläkaupungin ravintoloiden tiloissa sekä kaduilla ja puistoissa. Kaikki tilaisuudet ovat yleisölle maksuttomia. Vuoden 2005 tapahtumassa oli yhteensä kaksisataa esitystä ja viisikymmentä näyttelyä oli avoinna. Tapahtumapaikkoja oli yli neljäkymmentä. Tarjolla on eräänlainen poikkileikkaus kaikesta siitä, mitä kulttuurin piirissä kaupungissa tapahtuu, Latvala kertoo. Jyväskylän kaupunki, kulttuuripalvelukeskus www.jyvaskyla.fi/ kulttuuritoimenkeskus, Nikolainkulma, Asemakatu 6, (014) 624 798 Kulttuuripalvelut www.jyvaskyla.fi/kulttuuri Kulttuurihakemisto www.jyvaskyla.fi/hakemisto/kulttuuri Kirjastot www.jyvaskyla.fi/kirjasto Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski- Suomen maakuntakirjasto, Vapaudenkatu 39 41, tietopalvelu, (014) 624 440, www.jyvaskylanseutu.fi/ aaltokirjastot Jyväskylän kaupunginteatteri www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri Vapaudenkatu 36 Lippumyymälä, (014) 624 200 Jyväskylä Sinfonia www.jyvaskylasinfonia.fi Museot www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/ museot jyvät Jyväskylä on kuorojen, orkestereiden ja bändien kaupunki. Jyväskylän yliopiston musiikin laitoksen, Jyväskylän ammattikorkeakoulun musiikin koulutusohjelman ja Jyväskylän ammattiopiston konservatorion muodostama Suomalainen musiikkikampus kokoaa lahjakkaan joukon muusikkoja ja tarjoaa opiskelumahdollisuuksia. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto tarjoaa asiakkaiden käyttöön laajan aineistotietokannan ja siihen liittyvät sähköiset palvelut, monipuolisen aineistokokoelman ja mahdollisuuden käyttää internet-tietokoneita kirjastoissa. Lisäksi kirjasto järjestää tiedonhakukursseja, lastentapahtumia ja luentotilaisuuksia. Taiteiden kortteli Kirkkopuiston ympärillä kokoaa kuvataiteiden ja kaupunginteatterin tarjontaa. Grafiikka- ja valokuvakeskus on kansainvälisesti tunnettu taiteilijoiden työtila, jossa myös harrastajat pääsevät opettelemaan grafiikan tekemistä ja valokuvausta. Taiteen perusopetusta Jyväskylä tarjoaa arkkitehtuurissa, kuvataiteessa, käsityössä, musiikissa, sanataiteessa ja tanssitaiteessa. Kaupungin kuvataidekoulu täyttää vuonna 2006 kaksikymmentä vuotta. Koulussa on yli 350 oppilasta, jotka opiskelevat joko kuvataide- tai arkkitehtuurilinjalla. Oppilaat ovat 4 12-vuotiaita. Käsityökoulussa on tekemistä lapsille ja aikuisille. www.jyvaskyla.fi/hakemisto/kulttuuri Museot Alvar Aalto -museo Jyväskylän taidemuseo Kansallispukukeskus Keski-Suomen museo Suomen käsityön museo Keski-Suomen Luontomuseo Muinaistaidekeskus Kivikäs Yliopiston museo Teatteri Jyväskylän kaupunginteatteri Harrastajateattereita Huoneteatteri Jyväskylän Kansannäyttämö Teatteri Pahnanpohjimmaiset Teatteriyhdistys Kulissi Jyväskylän ylioppilasteatteri Jyväskylän työväenteatteri Ad Astra Musiikki Jyväskylä Sinfonia Jyväskylän Ooppera Keski- Suomen Alueooppera Suomalainen musiikkikampus (yliopisto, ammattikorkeakoulu, Suomalainen konservatorio) Lastenmusiikkiorkesteri Loiskis Elokuvat Arktisen Upeeta pohjoismaisen elokuvan festivaali Baari Vakiopaineen elokuvatapahtumat Iiris-elokuvafestivaali Finnkino Kampus Kino Suomen Elokuva-arkisto lastenelokuvia näyttävä Minikino. 15
Sanni Maaranen ja muut JyPK:n juniorit harjoittelevat Vehkalammen lämmitetyllä tekonurmella aikaisesta keväästä pitkälle syksyyn. Jyväskylä tommi anttonen liikkuu aktiivisesti Liikettä jäällä, nurmella ja vedessä Jyväskylän liikuntatarjonnasta löytyy jokaiselle jotakin: vaikkapa retkiluistelua, futista, vauvauintia tai seniorikuntosali. Urheiluseura Kensu ry:n järjestämät kaiken kansan kuntoilutapahtumat liikuttavat jyväskyläläisiä läpi vuoden. Tapahtumien keulakuvana on Jyväskieppi, kuuden osakilpailun kuntokierros. Lajeina ovat luistelu, juoksu, hiihto, soutu, pyöräily ja suunnistus. Lisäksi Jyväskiepin ohella järjestettävään Kuntokieppiin kuuluu retkiluistelua, rullaluistelua ja potkulautailua. Mukaan on valittu kaikille sopivia lajeja. Monet harrastavat ja ovat mukana koko perheen voimin. Kaupungin liikuntapalvelukeskus järjestää puitteet, seuroista puolestaan löytyy eri lajien ikun asiantuntijoita ideoiden toteutukseen, Kensun puheenjohtaja Keijo Ilmavirta kuvaa. Lisäksi Kensun tarjontaan kuuluvat esimerkiksi lasten rullaluistelukerho kesällä ja luistelukoulu talvella sekä Jyväsjärvisoutu kirkkoveneillä kesäkuussa. Seuran nettisivuilta www.kensu.fi löytyy muun muassa vinkkejä hyvistä ja turvallisista rullaluistelureiteistä sekä muusta toiminnasta. Talvisin Jyväsjärven jäälle avattava 2,5 kilometriä pitkä retkiluistelurata on kaupunkilaisten erityisessä suosiossa. Radalla voi kiitää retkiluistimilla ja luistella vähän varovaisemmin myös hokkareilla ja kaunoluistimilla. Kortteliliigassa pelaavat kaikki Jyväskylän Pallokerhon tytöille järjestämässä junioreiden kortteliliigassa on helppo päästä mukaan jalkapallon pariin ja tutustua samalla muihin oman asuinalueen pelaajiin. Joukkueet harjoittelevat eri puolilla kaupunkia lähikentillä. Mukaan voi tulla, vaikka ei olisi aikaisemmin jalkapalloa harrastanutkaan. Meiltä seuran toimistolta voi kysyä, missä lähin joukkue harjoittelee, tai ehdottaa oman korttelisarjajoukkueen perustamista, JyPK:n seurajohtaja Aki Järvinen sanoo. JyPK on mukana Suomen Palloliiton Kaikki pelaa -ohjelmassa. Se tarkoittaa, että jokainen pelaaja saa pelata ainakin puolet peliajasta, tai jos pelaajia on enemmän, niin kaikki saavat pelata yhtä paljon, Järvinen selvittää. Lisäksi JyPK:lla on tyttöfutareille kahdeksan piirisarjoissa pelaavaa juniorijoukkuetta, SM-sarjassa pelaava B- tyttöjen joukkue sekä 1. divisioonassa 16
www.jyvaskyla.fi/liikunta jyvät pelaava naisten edustusjoukkue. Lisäksi seuralla on harrastejoukkueita B-tytöille, naisille ja ikämiehille. Kortesuolla sijaitsevan uuden Vehkalammen tekonurmikentän ansiosta piirisarjajoukkueet pääsevät pelaamaan hyvällä alustalla aikaisesta keväästä pitkälle syksyyn. Talvisin harjoittelemme liikuntasaleissa ja Hipposhallissa sekä pelaamme sisäjalkapalloa, futsalia, joka on hyvä harjoitusmuoto talvella, Järvinen kertoo. Liikuntaa jokaiselle vauvasta vaariin Kaupungista löytyy liikuntamahdollisuuksia joka makuun. Alvar Aallon suunnittelemassa vesiliikuntakeskus AaltoAlvarissa on kunto- ja kilpauinnin lisäksi tarjolla kylpyläpalveluita, ohjattuja liikuntaryhmiä, kaksi kuntosalia, vauvauintia ja vesileikkikouluja sekä lasten ja aikuisten uimakouluja. AaltoAlvarin seniorikuntosali on suunniteltu erityisesti ikääntyvien ihmisten tarpeisiin. Siellä pidetään viikoittain 12 ohjattua kuntosaliryhmää. Vanhimmat kuntosalin käyttäjät ovat yli 80-vuotiaita. Kun käy säännöllisesti tutustumassa kaupungin tarjoamiin liikuntamahdollisuuksiin, mielikin säilyy pirteämpänä. Jyväskylässä on yksitoista liikuntapuistoa, jotka sijaitsevat eri puolilla kaupunkia. Useissa liikuntapuistoissa on talvisin hiihtolatujen lisäksi yleisluistelualueet sekä jääkiekkorata mailapelejä varten. Lisätietoja Jyväskylän kaupunki, liikuntainfo: puh. (014) 624 848, liikunta.info@jkl.fi Liikuntapalvelut ja aukioloajat: www.jyvaskyla.fi/liikunta Latuinfo: www.jyvaskylanseutu.fi/ kannat/latuinfo Laajavuoren metsämaastossa risteilee valaistuja kuntoratoja ja polkuja, jotka on kuin luotu kävelyä, sauvakävelyä tai maastopyöräilyä varten. Talvella Laajavuoren rinteissä pääsee laskettelemaan ja lumilautailemaan. Laajavuoren latuverkosto on yhteensä 60 kilometriä, josta valaistuja latuja on 15 kilometriä. Neljän kilometrin päässä keskustasta sijaitsevaan ulkoilu- ja hiihtokeskukseen pääsee helposti myös paikallisliikenteen busseilla. kalevi korhonen Vain neljän kilometrin päässä keskustasta sijaitsevaan Laajavuoren ulkoiluja hiihtokeskukseen pääsee helposti myös paikallisliikenteen busseilla. Vesiliikuntakeskus AaltoAlvari: www.jyvaskyla.fi/aaltoalvari Lisätietoja Jyväskylän rantaraitista: www.jyvaskyla.fi/yhdyskuntatoimi/ kapu/rantaraitti Laajavuoren ulkoilukeskus: www.laajavuori.com Jyväskylässä on noin 150 liikuntaseuraa. Niiden lajivalikoima kattaa 70 liikuntalajia. Lapsista 57 % ja aikuisista 17 % kuuluu liikuntaseuroihin. Erityis- ja kuntoliikunnan ryhmiä on viikoittain yli 200. Liikuntapaikkoja Jyväskylässä on 240. Hoidettuja kuntoratoja ja latuja on yhteensä yli 220 km, joista noin 45 km on valaistuja. Yksi hienoimmista ulkoilureiteistä on Jyväsjärven ympäri kiertävä Rantaraitti. Kokeilemisen arvoinen on myös Sarvivuoren pidempi lenkki. Keljonkankaan liikuntapuistosta alkavan viiden kilometrin mittaisen lenkin varrelta avautuvat hienot näkymät Päijänteelle. Kotalammelta Ladun majalle johtavan valaistun ulkoilureitin suosio kasvaa koko ajan, eikä suotta. Neljän kilometrin pituisella reitillä voi ulkoilla kävellen, maastopyörällä tai talvella hiihtäen. Talvella Jyväskylän Latu pitää majaa auki viikonloppuisin. Viihtyisässä hiihtomajassa on takkatulen ohella tarjolla mehua ja makkaraa. Majalla järjestetään myös lasten hiihtokouluja. Jääladuista suosituimmat johtavat Tikan rannasta Pohjanlahtea pitkin Päijänteelle ja Kinkomaan kautta aina Säynätsalon latuverkostoille asti. Jäällä voi turvallisesti hiihtää myös kaupungin keskustassa Jyväsjärvellä. Erityisryhmille kuten vammaisille, pitkäaikaissairaille ja iäkkäille on tarjolla kymmenittäin omia erityisliikuntaryhmiä. www.jyvaskyla.fi/liikunta/palvelut/ erityisliikuntakalenteri Vuonna 2001 perustettu Keski-Suomen Urheiluharjoittelusäätiö ylläpitää Keski- Suomen urheiluakatemiaa. Sen tavoitteena on parantaa Keski-Suomessa asuvien urheilijoiden päivittäisvalmennuksen laatua sekä kehittää mahdollisuuksia urheilu-uran ja opiskelun yhdistämiseen. Urheiluakatemia toimii yhteistyössä oppilaitosten, lajiliittojen sekä kuntien ja kaupunkien kanssa. Liikunta- ja terveystieteiden koulutusta annetaan Jyväskylän yliopistossa Suomen ainoassa liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnassa. Opetus- ja tutkimushenkilökuntaa tiedekunnassa on noin 70 henkilöä ja opiskelijoita 1 000. 17
Luonto alkaa kotiovelta Luontopoluilla ja lähiretkillä viihtyy koko perhe Luonnonkasvit tulevat tutuiksi kansalaisopiston kursseilla. ont Jyväskylän luontopolut vievät keskustaluonnon äärelle tai Säynätsalon saaristolaiskaupunginosan rauhallisiin maisemiin. Retken kaupunkiluontoon voi aloittaa vaikka Jyväskylän seudun kansalaisopiston luontokursseilta. Kaikille avoimilla kursseilla on perehdytty muun muassa villivihannesten ja luonnonkasvien sekä sienten tunnistamiseen, keräämiseen ja käyttöön. Keväällä on oma kurssinsa myös aloittaville lintuharrastajille. Kun perusteet lintujen tunnistamisesta ja äänistä tulevat ensin tutuiksi, kurssin päätteeksi lähdetään linturetkelle. Luontokuvauksen kurssilla perehdytään luontokuvien erikoispiirteisiin ja tehdään yhteisiä kuvausretkiä. Vesillä liikkuminen ja navigointi puolestaan tulevat tutuiksi saaristolaivurikurssilla. Luonto on läsnä kaupungissakin. Jyväsjärveä kiertävän Rantaraitin varrelle mahtuu luonnonmukaisia viheralueita, urbaania kaupunkiympäristöä sekä historiallisesti arvokkaita rakennuksia ja pihapiirejä. Kuokkalan puolelle puisiin lyhtypylväisiin asennetuissa valolaatikoissa on kertomuksia raitin paikallishistoriasta ja nykypäivästä. Tarinat kertovat tansseista Ainolassa, tulitikkutehtaan tytöistä ja 18
www.jyvaskyla.fi/liikunta/virkistys jyvät tommi anttonen pojista sekä Jyväskylän nimikkonilviäisestä. Hannele Huovin runot vievät kulkijan hetkeksi satujen maailmaan. Kirkkopuisto, Cygnaeuksenpuisto ja Lounaispuisto ovat vehreitä levähdyspaikkoja keskellä kaupunkia. Säynätsalossa, Lehtisaaressa ja Muuratsalossa tarjolla on puolestaan saaristolaismaisemia. Muuratsalossa sijaitsevan Paljaspään luontopolun kallioiselta huipulta silmien eteen avautuu Päijänne kauneimmillaan. Jykevät männyt hallitsevat karua maisemaa. Järvenselkä hohtaa sinisenä ja vihreät saaret pirstovat rantaviivaa. Retkelle lähimaastoon Metsän siimekseen luontopoluille voi lähteä koko perheen voimin vaikka arki-iltana. Opastaulujen avulla lähiympäristön luonto, kasvillisuus, eläimet ja historia tulevat tutuiksi myös lapsille. Ja mikä parasta: lähiretkeily ei vaadi matkustamista, varustehankintoja, pääsymaksuja tai aikaisempaa kokemusta. Eväsretkelle kannattaa suunnata Laajavuoren takamaastoon. Polkujen varsilla on kolme laavupaikkaa, joissa voi istahtaa alas ja kaivaa eväät ja termospullon repusta. Muita mukavia retkikohteita ovat muun muassa Kortepohjan Haukanniemi, Tourujoen rehevä lehtoluonto ja Sallaajärven luonnonsuojelualue Taka-Keljossa. Kalaonnea pääsee kokeilemaan Tuomiojärvellä, Köhniöjärvellä ja Kangaslammella. Eerolanlahden, Hämeenlahden ja Pitkäruohon lintutornit tarjoavat kurkistuksen lintujen elämään. Havaintoja kaupungin alueella pesivistä lintulajeista voi ilmoittaa lintuatlakseen. Internetissä osoitteessa www.birdlife.fi/ksly toimivaa lintuatlasta ylläpitävät kaupungin ympäristöosasto ja Keski-Suomen Lintutieteellinen yhdistys. Kaupungin metsäsuunnitelmaa uudistetaan parhaillaan. Mitä sinä toivoisit kaupunkimetsien hoidolta ja käytöltä? Kaupunkilaiset voivat kertoa omista toiveistaan ja ajatuksistaan internetsivulla www.metsakeskus.fi/ks/jklmetsat. Miellyttävän kesäpäivän tai -illan Päijänteellä voi viettää myös höyrylaivaristeilyllä. Lutakon rannassa sijaitsevasta satamasta järjestetään risteilyjä koko Päijänteen alueelle, Keiteleen-Päijänteen kanavalle sekä Viitasaarelle. Kaupungin alueella on seitsemän luontopolkua ja kolme lintutornia. Luontopolkujen pituudet vaihtelevat 0,7 kilometrin ja neljän kilometrin välillä. Jokaisen polun lähtöpaikassa on opastaulu ja ympäröivästä luonnosta kerrotaan tarkemmin reitin varrella sijaitsevissa rastitauluissa. Reitit on merkitty maastoon puihin ja kiviin maalatuilla keltaisilla merkeillä. Luontopolut sijaitsevat Laajavuoressa, Aittovuoressa, Kangasvuoressa, Sippulanniemessä, Sallaajärvellä, Tourujoen rannalla ja Paljaspäässä. Lintutornit löytyvät Tuomiojärven eteläisestä poukamasta (Eerolanlahti) sekä Kuokkalan kaupunginosasta Jyväsjärven rannalta (Pitkäruoho) ja Päijänteen rannalta (Hämeenlahti). Tourujoen jyrkällä rantatörmällä kulkee luontopolku, jossa rauhallisesti virtaava joki ja sitä ympäröivä rehevä luonto ovat luoneet hiljaisen keitaan aivan keskustan tuntumaan. Erityisesti talvisaikaan rantapolulta pääsee seuraamaan myös joella viihtyvien sorsien elämää. tommi anttonen Jyväskylän sijainti Päijänteen pohjoispäässä on veneilijöiden kannalta ihanteellinen. Suurimmat kaupungin venesatamista sijaitsevat Lutakossa, Nenäinniemessä, Keljonlahdella ja Säynätsalossa. Kaupungin omat virkistysalueet Pohjois-Päijänteellä ovat Mämminiemi, Mämmisaari, Leirikallio ja Naukula. Paljaspään huipulle on vain muutaman minuutin kävelymatka lähimmältä tieltä. Jyväskylän kaupungin alueella on 52 järveä tai lampea. Uimarantoja ja uimapaikkoja on yli 30. Valvottuja rantoja ovat Köhniön, Sääksjärven, Tikan ja Tuomiojärven uimarannat. Avantouintipaikkoja on Köhniössä, Sääksjärvellä, Tikassa, Tuomiojärvellä ja Vuorilammella. Retkeilyvälineitä voi vuokrata Kuokkalassa (Kartanonranta 3) sijaitsevasta retkivälinevuokraamosta. Lisätietoja Virkistysalueet: www.jyvaskyla.fi/liikunta/virkistys Luontoon liittyvät kurssit: www.jyvaskylanseutu.fi/kansalaisopisto, puh. (014) 626 595 Venepaikat: Jyväskylän kaupungin yhdyskuntatoimen neuvonta, Kilpisenkatu 1, puh. (014) 625 070, www.jyvaskyla.fi/yhdyskuntatoimi/ kapu/satama Melontaretkiä sekä kanootti- ja kajakkivuokrausta järjestetään Tuomiojärven leirintäalueella. Virkistyskalastusluvat: Liikuntainfo, Kuntoportti 3, Monitoimitalo, puh. (014) 624 848, liikunta.info@jkl.fi Jyväskylän ulkoilukartta, kartta.jkl.fi, on myynnissä yhdyskuntatoimen neuvonnassa ja Nikolainkulman neuvonnassa. Luontopolut ja lintutornit: www.jyvaskyla.fi/ymparisto/polut 19
Leena Rossi suunnittelee tulevaisuuden kaupunkia Yleiskaava-arkkitehti Leena Rossin opiskeluaikana Jyväskylää käytettiin vierailukohteena, jossa tuleville arkkitehdeille esiteltiin oman aikansa asumisihanteita edustavia asuinalueita. Monet niistä ovat aikoinaan olleet rohkeasti suunniteltuja ja keskusteluakin herättäneitä uusia kaupunginosia. Kun aika ja luonto ovat tehneet tehtävänsä, niistä on tullut vehreitä ja tavoiteltuja asuinpaikkoja. Jyväskylän erikoiset ja erilaiset kaupunginosat ovat yhä alueita, joita Rossi esittelee mieluusti Jyväskylään tuleville vieraille. Meiltä löytyy yhä puhtaita esimerkkejä kaikilta aatesuunnilta. Samulinniemi on esimerkki uudesta omakotitaloalueesta, aup Viitaniemi puutarhakaupunginosasta, Kypärämäki sotien jälkeisestä rakentamisesta, Kortepohjan vanha Lundstenin suunnittelema alue aikakautensa, 60-luvun matala-tiiviistä ja modernista pientalorakentamista, Rossi luettelee esimerkkejä. Harjun ja Jyväsjärven väliin ahtautunut kaupunki ei siis olekaan tuhonnut historiaansa, vaikka vanhasta puukaupungista ei ruutukaava-alueelle olekaan jäänyt kuin muutama esimerkki. Rossin mukaan ydinkeskustan kortteleistakin löytyy lukuisia arvokkaita kohteita. Jos keskustassa vain jaksaa liikkua ja katsella, löytyy valtavasti hauskannäköisiä rakennuksia 20 30-luvulta lähtien, Rossi neuvoo. Ydinkeskustan kortteleistakin löytyy lukuisia arvokkaita kohteita. Kaupunginosa etsii ymmärtävää asukasta Eri aikoina syntyneet pientaloalueet ovat juuri nyt kaupunkisuunnittelijoiden erityisen huomion kohteena. Tarkoituksena on koota kokonaisuus säilytettävistä, eri aikoina syntyneistä pientaloalueista ja laatia niille tarpeen mukaan suojelevia asemakaavoja. Vaikka kaupunkisuunnittelijat ja rakennusvalvonta asettavat rajoja, on alueiden säilyminen ja ilme kuitenkin asujien ja naapureiden käsissä. Talo etsii omistajaa on kliseinen mainoslause, mutta kyllä minä toivon että arvokkaisiin kaupunginosiimme etsiytyisi ihmisiä, jotka arvostavat niitä ja haluavat säilyttää ne tietynlaisina. 20