SKÁBMAGOVAT KAAMOKSEN KUVIA REFLECTIONS OF THE ENDLESS NIGHT

SKÁBMAGOVAT 2016 KAAMOKSEN KUVIA REFLECTIONS OF THE ENDLESS NIGHT

Bargojoavku Työryhmä Working Group: Dáiddalaš jođiheaddji Taiteellinen johtaja Artistic Director: Jorma Lehtola Festivála jođiheaddji Festivaalijohtaja Festival Director: Ánne-Kirste Aikio Festivála buvttadeaddji Festivaalituottaja Festival Assistant: Sunna Nousuniemi Skábma-filbmaguovddáža plánejeaddji Skábmaelokuvakeskuksen suunnittelija Coordinator of the Skábma Indigenous Peoples Film Centre: Tarja Porsanger Veahkkebuvttadeaddji Apulaistuottaja Associate Producer: Juha Länsman Mánáid ja nuoraid Skábmagovat Lasten ja nuorten Skábmagovat Skábmagovat for Children and Youngsters: Xia Torikka & Kaisa Tapiola-Länsman Teknihkka Tekniikka Technical Coordinator: Joonas Saari & Janne Lappalainen & Erkki Feodoroff & SOGSAKK Jorgaleaddjit Kääntäjät Translators: Kaija Anttonen & Pentti Pieski Visuálalaš plánen Visuaalinen suunnittelu Visual design: Stina Roos & Hannu Tikkanen Muohttahuksen Lumirakentaminen Snow building: Kauko Ljetoff Neahttasiiddut WWW-sivut Website: Katja Anttonen Ruhtadeaddjit Tukijat Financers: Suoma Sámediggi Sámiráđđi Lapin taidetoimikunta Inarin kunta Opetus- ja kulttuuriministeriö Suomen kulttuurirahasto, Lapin rahasto Taiteen edistämiskeskus Koneen säätiö Jenny ja Antti Wihurin rahasto Suomen elokuvasäätiö Giitosat Kiitokset Thanks to: imaginenative / Jason Ryle NMAI / Cindy Benitez Yangon Film School / Johanna Huth Tuula Mehtonen Giron Sámi Teáhter International Sámi filbmaguovddáš / Anne Lajla Utsi Yle Sápmi Sámi Dáidaga Doarjjasearvi rs. Saamelaistaiteen tukiyhdistys ry. Skábmagovat Tel. +358409666318 www.skabmagovat.fi Bileahttavuovdin Liput Tickets: Siida FIN-99870 ANÁR INARI Tel. +358 (0)400 898 212 skabmagovat.fi Bileahtat Liput Tickets 6 Ságastallandilálašvuođat nuvttá Keskustelutilaisuudet ilmaisia Discussions are free Musihkkadáhpáhusaid ja teáhterčájálmasa bileahtaid hattit leat sierralagánat, ja bileahtat vuvdojuvvojit dáhpáhusaid oktavuođas Musiikkitapahtumien ja teatteriesityksen lippujen hinnat vaihtelevat, ja liput myydään tapahtumien yhteydessä. Ticket prices of the music and theatre events vary and the tickets are available at the events. SKÁBMAGOVAT 2016 KAAMOKSEN KUVIA REFLECTIONS OF THE ENDLESS NIGHT Lágideaddjit dollet vuoigatvuođa prográmma rievdadusaide Järjestäjät pidättävät oikeuden ohjelmanmuutoksiin The organisers reserve the rights to make changes in the programme. Bargojoavku háliida giitit festivála eaktodáhtolaš bargiid, muohtahuksejeddjiid ja Sámi dáidaga doarjjasearvvi stivrra láhttuid. Työryhmä haluaa kiittää festivaalin vapaaehtoistyöntekijöitä, lumirakentajia ja Saamelaistaiteen tukiyhdistyksen hallituksen jäseniä. The working group wants to thank the volunteers and the snow building team of the festival, as well as the board members of the Friends of Sámi Art. 2 3

Dáiddalaš jođiheaddji dearvvuođat Njealját máilbmi boahtá fas oktii Anárii máinnastit 28 iešguđetge gillii. Jahkásaččat dat viidu. Skábmagovat fállá 18. jagiinis ođđa vejolašvuođaid guovlalit earret eará Ásiai: Burma ja Bangladesh álgoálbmogat ja maid Japána ainut leat movttiidan filbmadahkamis. Nu maiddái Krim tatárat, guđet lea dahkan fikšuvnna Haytarma, muitalusa tatáraálbmoga bággofárreheamis 1944, mii jáhkkimis boahtá bohciidahttit ságastallama Anárisge. USA navajot leatge johtán guhkes geainnu filbmadahkamis ja sin joavkkus ollu filmmaid dahkan Blackhorse Lowe boahtá Anárii čuvget dán jagi váldotemá. Ain muhtumin álgoálbmotfilmmat fitnet skoalkkuheamen stuorra máilmmi uvssaid, davvin ovdamearkka dihte ee. Amanda Kernella Stoerre vaerie, vuosttáš sámi filbma mii beasai mielde beakkán Sundance-festivála prográmmii. Dahje dat, ahte maoribagadalli Taika Waititi vampyrakomediija What We Do In the Shadows báifáhkka gávnnai geainnus Helssega teáhteriidda. Mannan jagi áigge Davviriikkaid ráđis lea boahtán politihkalaš doarjja Internašunála Sámi Filbmainstituhta ruhtadeapmái. Dat lea buorre ođas, daningo sámi filbma beroštahttá máilmmis: dan oinniimet Turku riikkaidgaskasaš girjemeassuin ja dat maid lei ImagineNative váldotemán máilmmi stuorimus álgoálbmogiid filbmafestiválas Kanadas Torontos. Álgoálbmogiid áksil doaibma ja unnánaččaid mielde gaska váldokultuvrraid diđolašvuhtii oatnu. Dainna leage vuot oktii áigi rokkastit liegga bivuid skábes ja vuolgit dálveidjii geahččat mii máilmmi álbmogiin lea váimmus. Kulturguovddáš Sajosa bahkka ođđa digitálaprojektora mielde Skábmagovat dolle ain šearradut boahtteáiggi guvlui. Buresboahtin njealját máilmmi govvarávdnjái! Jorma Lehtola dáiddalaš jođiheaddji Taiteellisen johtajan tervehdys Neljäs maailma saapuu jälleen Inariin tarinoimaan 28 eri kielellä. Joka vuosi se maailma laajenee. Skábmagovat tarjoaa 18. vuotenaan uusia ikkunoita muun muassa Aasiaan: Burman ja Bangladeshin alkuperäiskansat, jopa Japanin ainut, ovat pääsemässä elokuvanteon makuun. Samoin Krimin tataarit, joiden fiktio Haytarma tataarikansan pakkosiirrosta 1944 herättänee keskustelua Inarissakin. Yhdysvaltain navajot ovat jo pitkän tien kulkijoita, ja sen kokeneinta kaartia edustava Blackhorse Lowe saapuu paikan päälle valottamaan tämänvuotista pääteemaa. Aika ajoin alkuperäiskansojen elokuva kolkuttelee jo suurempia ovia, pohjoisena esimerkkinä mm. Amanda Kernellin Stoerre vaerie, joka pääsi ensimmäisenä saamelaiselokuvana maineikkaan Sundance-festivaalin ohjelmistoon. Tai se, että maoriohjaaja Taika Waititin vampyyrikomedia What We Do In the Shadows yllättäen löysi tiensä jopa Helsingin teattereihin. Kuluneen vuoden aikana Pohjoismaiden neuvostolta on saatu poliittista tukea Kansainvälisen Saamelaiselokuvainstituutin rahoitustarpeille. Se on hyvä uutinen, koska saamelainen elokuva kiinnostaa maailmalla: sitä nähtiin viime syksynä niin Turun kansainvälisillä kirjamessuilla kuin ImagineNativen pääteemana maailman suurimmalla alkuperäiskansojen elokuvafestivaalilla Kanadan Torontossa. Alkuperäiskansojen akseli toimii, ja vähä vähältä välimatka valtakulttuurien tietoisuuteen lyhenee. On siis aika jälleen kaivaa lämpimät töppöset kaapista ja lähteä talviyöhön katsomaan, mitä maailman kansoilla on sydämellään. Kulttuurikeskus Sajoksen upouuden digitaaliprojektorin myötä Skábmagovat suuntaa entistä kirkkaampaan tulevaisuuteen. Tervetuloa neljännen maailman kuvavirtaan! Jorma Lehtola taiteellinen johtaja 4 5

From the Artistic Director The Fourth World, a world that expands every year, comes to Inari again to tell its stories in 28 languages this time. During its 18th anniversary, Skábmagovat opens up new windows to Asia, for example: the indigenous nations of Burma and Bangladesh, and even the Ainu of Japan, are developing their film industry. And the same applies to the Crimean Tatars, whose fiction film Haytarma on the deportation of the Tatars in 1944 will presumably give rise to discussion in Inari, too. The Navajos of the USA have made films for a long time, and one of the most experienced filmmakers of this nation, Blackhorse Lowe, will attend the festival this year, to introduce the audience to the Cinema of the Navajos. Every now and then an indigenous film knocks at bigger doors, too; a northern example of this is Amanda Kernell s Stoerre vaerie, which was the first Sámi film to be included in the program of the famous Sundance Festival. Another example is the vampyre comedy What We Do In the Shadows by Maori Taika Waititi finding, surprisingly, its way even to the theatres of Helsinki. In the past year, the Nordic Council gave its political support for the financing of the International Sámi Film Institute. This is good news, as Sámi Cinema arouses great interest out in the world: last autumn, Sámi films were both shown at the Turku International Book Fair and spotlighted at the ImagineNative, the world s biggest indigenous film festival held in Toronto. The axis between indigenous peoples works, and the distance to the awareness of dominant cultures gets shorter little by little. Thus, it is again time to get the warm felt boots from the wardrobe and venture into the winter night to see what the different nations of the world have on their minds. With a brand new digital projector at the Cultural Centre Sajos, Skábmagovat heads for a future that is brighter than ever. Welcome to the image flow of the Fourth World! Jorma Lehtola Artistic Director Festivála suodjaleaddji dearvvuođat Mii eallit máilmmis, gos dárbu olbmuid gaskanas ipmárdussii sihke iešguđetgelágan kultuvrraid ja eallinoainnuid gaskasaš gulahallamii lea stuorát go vejolaččat goassige ovdal. Sođiide ja konflivttaide sihke riggodagaid ja buresbirgema eahpedásseárvosaš juohkáseamis lea váimmožis goittotge dušše guokte oassebeali, olmmoš mun ja nubbi olmmoš don. Vaikke man iešguđetláganat livččiimet, fertet mii oahppat deaivat nuppi olbmot ovdagáttuid haga ja iskat addet su sajádaga. Álgoálbmot ja vehádatkultuvrraid dáidda addá midjiide uvssaid oahpásnuvvat sihke ođđa olbmuide ja addá maiddái ođđalágan vugiid guorahallat eallima, luonddu ja servodaga. Skábmagovat filbmafestivála temán lea 2016 navajoindiánačearda ja Burma álgoálbmogat. Festivála olles prográmma čohkkejuvvo filmmain, maid bagadalli, buvttadeaddji dahje giehtačálli gullá man nu álgoálbmotjovkui. Skábmagovat buktá filbmadáidaga bokte oidnosii álgoálbmot- ja vehádatkultuvrraid, ja fállá stuorra gehččiidjoavkkuide vejolašvuođa viiddidit máilmmioainnuset, oahpásnuvvat álgoálbmotjoavkkuid oktagas olbmuid áddejumiide sihke oahppat seammás maid juoidá ođđasa alddis. Sámi dáidaga doarjjasearvi lea ovttasbargoguimmiidisguin bargat vuot oktii mihtilmas barggu go lea ollašuhttán Skábmagovat festivála lágideami. Duhát giitosat buohkaide geat leat lágidan dáhpáhusa sihke sávvamis skápma govat báhcet millii buot Anárii galbmaseamos dálvái boahtán festiválagussiide! Jenni Haukio 6 7

Festivaalin suojelijan tervehdys Elämme maailmassa, jossa tarve ihmisten väliselle yhteisymmärrykselle sekä erilaisten kulttuurien ja elämänkatsomusten väliselle dialogille on suurempi kuin kenties koskaan aiemmin. Sotiin ja konflikteihin sekä vaurauden ja hyvinvoinnin epätasa-arvoiseen jakautumiseen liittyvän kuohunnan keskiössä on lopulta vain kaksi osapuolta, ihminen - minä sekä toinen ihminen - sinä. Olimmepa sitten kuinka erilaisia tahansa, on meidän opittava kohtaamaan toinen ihminen ennakkoluuloitta ja asettumaan hänen asemaansa. Alkuperäis- ja vähemmistökulttuurien taide avaa meille ovia tutustua sekä uusiin ihmisiin että uudenlaisiin tapoihin tarkastella elämää, luontoa ja yhteiskuntaa. Skábmagovat -elokuvafestivaalin teemana 2016 ovat navajo-intiaanikansa sekä Burman alkuperäiskansat. Festivaalin koko ohjelmisto keskittyy elokuviin, joiden ohjaaja, tuottaja tai käsikirjoittaja kuuluu johonkin alkuperäiskansaan. Skábmagovat tuo elokuvataiteen välityksellä näkyväksi alkuperäis- ja vähemmistökulttuureita, tarjoten suurelle yleisölle mahdollisuuksia avartaa maailmankatsomustaan, tutustua alkuperäiskansoja edustavien yksilöiden näkökulmiin sekä oppia samalla uutta myös itsestään. Saamelaistaiteen tukiyhdistys yhteistyökumppaneineen on jälleen tehnyt mittavaa työtä mahdollistaessaan Skábmagovat -festivaalin järjestämisen. Tuhannet kiitokset kaikille tapahtuman järjestelyihin osallistuneille sekä mieleenpainuvia kaamoksen kuvia kaikille Inarin sydäntalveen saapuville festivaalikävijöille! Jenni Haukio Greeting by the Patron of the Festival We live in a world where the need for understanding between people and dialogue between different cultures and world-views is perhaps greater than ever. In the heart of the turbulence created by wars, conflicts and the inequal distribution of wealth and wellbeing, there are, in the end, only two parties: a human being me and another human being you. No matter how different we are, we need to learn to meet other people without prejudice and to have empathy for them. Art created by indigenous and minority cultures gives us the opportunity to learn more about new people and ways of looking at life, nature and society. In 2016, the Skábmagovat Film Festival spotlights the Navajo nation and the indigenous peoples of Burma. The entire programme of the festival consists of films that have an indigenous director, producer or screenwriter. Through the art of Cinema, Skábmagovat makes indigenous and minority cultures visible, providing the public with the chance of widening their world-views, getting to know the perspectives of indigenous individuals and learning at the same time more about themselves. The Friends of Sámi Art and its partners have, once again, done a fine piece of work by making the Skábmagovat Festival possible. Thousands of thanks to all those who have been involved in the arranging of the festival, and unforgettable images of the endless night to everyone visiting the festival in the heart of the winter in Inari! Jenni Haukio The First Lady of Finland 8 9

DUORASTAT 21.1.2016 SIIDA SAJOS GUOVSSAHASTEÁHTER 15.30 ENNEN KISOJA: POROJEN PARISSA Porot kuuluvat tuulelle 40 Boazodoalli čalmmiiguin 20 18.00 AVAJAISET Nitahkôtân (I have arrived) 4 Fievrrut 3 Ka Mitshelitakuess Auass 4 Sáhtán ja máhtán 4 21.00 GIRON SÁMI TEÁHTER Reáktor BEARJADAT 22.1.2016 SKÁBMAGOVAT ÁIGEDÁVVAL SKÁBMAGOVAT AIKATAULU SKÁBMAGOVAT TIMETABLE SIIDA SAJOS GUOVSSAHASTEÁHTER 09.00 KESKUSTELUTILAISUUS 11.00 AMERICAS: CHILESTÄ KANADAAN Challwan Kvzaw 07 El Sueño de Sonia 14 Katary Stand Up! 18 Kuychi Pucha 08 Nuestro Hogar 05 Ištiŋma To Rest 09 Balmoral Hotel 10 Mia 08 Clouds of Autumn 15 SÁPMI I: SOGSAKK ESITTÄÄ Miel 21 May of the Black Hmong 13 Heijastamattomin askelin 07 Merja 14 Hangover Sápmi 31 Hate Slash Love 16 SIIDA SAJOS GUOVSSAHASTEÁHTER 13.00 AASIA SALLITTUA JA KIELLETTYÄ The Bag 9 Sicigorousawa un cironnop 14 Maw Theng Gaari 61 15.00 KANADA I EMBARGO I First Contact 08 b. Dreams 11 Cepanvkuce Tutcenen 08 The White Tiger 08 Savage 06?E?anx 10 Tsi Tkahéhtayen 12 17.00 AUSTRALIA MUSTAN TEATTERIN VOIMA Tjawa Tjawa 12 The Redfern Story 57 NAVAJO I BLACKHORSE EXPRESS Ashkii Ba Hozoni 08 Minor Disturbance 04 Hey Indian 19 Floating 09 Bikes 14 Shush 09 Shimásáni 15 SÁPMI II SÁPMI GOES TORONTO Biegga savkala duoddariid duoh ken lea soames 10 Ruovggas bieggás 08 Sieidi 23 A Sámi in the City 08 Girdilan 03 Trambo 04 Vilda duottar 06 Min mormor och jag 12 Vuoiŋŋalaš cummá 05 Sammakko joka oli aika ruma 05 Eahparaš 07 Áhpi 04 NAVAJO II KOLME TARINAA TOIVOSTA Drunktown s Finest 95 18.45 SÁPMI III: LET S YOIK! Videodearvvuođaiguin juoiggadit máilmmi buorebun. NUVTTÁ Videotervehdykset joikaavat maailmaa paremmaksi. MAKSUTON Video greetings yoik the world a better place. FREE 20.30 ALKUPERÄISKANSOJA YÖSSÄ Tuktumit 4 The Routes 4 Call and Response 5 Catalina y el Sol 15 We are still here 3 10 22.00 SKÁBMASOMÁT: AILU VALLE, AMOC & TRIO BOOGIEMEN & DJ TUUBAZZ - PaPaNa 11

LÁVVARDAT 23.1.2016 SIIDA SAJOS GUOVSSAHASTEÁHTER 10.00 BURMA AAMURUSKON SÄTEITÄ Lady of the Lake 22 Solomon 24 When the Boat Comes In 30 Last Kiss 22 12.00 AASIA SALLITTUA JA KIELLETTYÄ (RERUN) The Bag 9 Sicigorousawa un cironnop 14 Maw Theng Gaari 61 14.00 PACIFIC HUUTOJA JA KUISKAUKSIA Taniwha 04 Karroyul 15 Ow What! 15 Dark Whispers 09 Kumu Hina A Place in the Middle 25 16.00 KANADA I: EMBARGO I (RERUN) First Contact 08 b. Dreams 11 Cepanvkuce Tutcenen 08 The White Tiger 08 Savage 06?E?anx 10 Tsi Tkahéhtayen 12 18.00 AUSTRALIA MUSTAN TEATTERIN VOIMA (RERUN) Tjawa Tjawa 12 The Redfern Story 57 KANADA II: EMBARGO II Roberta 09 Aviliaq 15 Sky World 08 Bihttoš 12 Intemperance 15 SÁPMI IV: IDENTITEETIN RAJAMAAT Turisteme 09 Stoerre vaerie 15 Jahki ii leat jagi viellja 12 Suvi West: Spárruoabbán (ennakko ensiilta) 67 NAVAJO III VALON JÄLJILLÄ Chasing the Light 77 SÁPMI V LAULAVAT KIELET Amoc - Vuosmuš 30 Ima hutkosat 12 musiikkivideota 36 KANADA III LAULUJA ROHKEUDESTA Mr Sanderson 09 Fire Song 85 20.30 SAAMELAISIA YÖSSÄ Snölejoninna 04 Guovssahas oaidná du 12 Bivdoáigi 7 Bihttoš 12 SOTNABEAIVI 24.1.2016 SIIDA SAJOS GUOVSSAHASTEÁHTER 10.00 KANADA II EMBARGO II (RERUN) Roberta 09 Aviliaq 15 Sky World 08 Bihttoš 12 Intemperance 15 12.00 AMERICAS CHILESTÄ KANADAAN (RERUN) Challwan Kvzaw 07 El Sueño de Sonia 14 Katary Stand Up! 18 Kuychi Pucha 08 Nuestro Hogar 05 Ištiŋma To Rest 09 Balmoral Hotel 10 Mia 08 Clouds of Autumn 15 14.00 NAVAJO I BLACKHORSE EXPRESS (RERUN) Ashkii Ba Hozoni / Happy Boy 08 Minor Disturbance 04 Hey Indian 19 Floating 09 Bikes 14 Shush 09 Shimashani 15 16.00 SÁPMI VI VIELÄ KERRAN (RERUN) Miel 21 Guovssahas oaidná du 12 Turisteme 9 Stoerre vaerie 15 Jahki ii leat jagi viellja 12 NAVAJO IV RESERVAATISTA AVARUUTEEN Report 04 Flat 08 I Lost My Shadow 04 Bert & Weiwei: Time 2014 14 Conversion 09 Bloodlines 11 6th World 5 UKRAINA KYYNELTEN TIE Haytarma 87 BURMA AAMURUSKON SÄTEITÄ (RERUN) Lady of the Lake 22 Solomon 24 When the Boat Comes In 30 Last Kiss 22 PACIFIC HUUTOJA JA KUISKAUKSIA (RERUN) Taniwha 04 Karroyul 15 Ow What! 15 Dark Whispers 09 Kumu Hina A Place in the Middle 25 22.00 NIILLAS HOLMBERG & ŠUVVABOJÁT PLAYS VEIJO LÄNSMAN & DJ TUUBAZZ - PaPaNa 12 13

PROGRÁMMA LOHKANRÁVA OHJELMAN LUKUOHJE HOW TO READ THE PROGRAM CLOUDS OF AUTUMN FILMMA NAMMA ELOKUVAN NIMI NAME OF FILM ČÁJEHANBÁIKKIT ESITYSPAIKAT VENUES GUOVSSAHASTEÁHTER; Muohtateáhter, Lumiteatteri, Snowtheatre ČÁJEHANBÁIKI ESITYSPAIKKA VENUE ČÁJEHANÁIGI ESITYSAIKA TIME FILMMA GUHKKODAT ELOKUVAN KESTO DURATION RIIKA/GUOVLU MAA/ALUE COUNTRY/AREA VÁLMMAŠTUVVANJAHKI VALMISTUMISVUOSI YEAR ČÁJÁHUSA NAMMA ESITYKSEN NIMI NAME OF SCREENING Kanada, 2015, 15 Trevor Mack tsi eng Guoskkaheaddji muitalus gánddas, gean oabbá boahtá geasselupmui ásodatskuvllas. Ovdal nu lagaš oabbá lea rievdan, ja seammá galgamuš lea gánddas ovddabealde, go son olle skuvlaahkái. Koskettava tarina pojasta, jonka sisko tulee kesälomalle sisäoppilaitoksesta. Kerran niin läheinen sisko on muuttunut, ja sama kohtalo odottaa poikaa, kun hän tulee kouluikään. A touching story about a boy whose sister comes home from the residential school for summer. Once so close a sister has changed, and the same fate awaits the boy when he becomes of school age. BAGADALLI OHJAAJA DIRECTOR GIELLA KIELI LANGUAGE TEKSTEN TEKSTITYS SUBTITLES GOVVADUS SÁMEGILLII KUVAUS SUOMEKSI DESCRIPTION IN ENGLISH GIELLAOANÁDUSAT KIELILYHENTEET LANGUAGE ABBREVIATIONS SIIDA; Sámemusea & Luondduguovddáš, Saamelaismuseo & Luontokeskus, Sámi Museum & Nature Centre SAJOS; Sámekulturguovddáš, Saamelaiskulttuurikeskus, Sámi Cultural Centre ainu=ainu bur= burma cha= chakma cre = cree eng = eaŋgalasgiella englanti, english fin = suomagiella suomi, finnish fre = franska, ranska french gir=girrimae hak=hakha chin hav= havaiji inn = innu inu = inuktitut kac= kachin ket = ketšua kic = kichwa kri= qırımtatar gili, krimintataari kuk= kukatja lak=lakota mao=maori map = mapudungun moh= mohawk nav= navajo nor = dárogiella, norja, norwegian rus = ruošša, venäjä, russian sme= davvisámegiella, pohjoissaame, northern sámi spa = spánska, espanja, spanish swe = ruoŧŧagiella, ruotsi, swedish tsi = tsilhqot in 14 15

ENNEN KISOJA POROJEN PARISSA 21.1. 15:30 SIIDA POROT KUULUVAT TUULELLE Suomi, 2015, 39 Päivi Kapiainen-Heiskanen fin Giehtaruohttasa bálgosa badjealbmát ja -nissonat hállet njálmmiid guorusin boazodoalu dilis, áitagiin ja hástalusain ođđa dokumeantta ovdačájáhusas. Seammás sii rahpet kultuvrraset sierraiešvuođaid, dego nana searvvušvuođa ja boares čatnasa eatnamii. Käsivarren paliskunnan poromiehet ja -naiset puhuvat suunsa puhtaaksi poronhoidon tilasta, uhista ja haasteista uuden dokumentin ennakkonäytöksessä. Samalla he avaavat kulttuurinsa erityispiirteitä, kuten vahvaa yhteisöllisyyttä ja vanhaa sidettä maahan. Reindeer herders from the Käsivarsi Herding Cooperative in the northwestern corner of Finland speak out on the situation, threats and challenges of reindeer herding in a sneak preview of a new documentary. They also reflect on distinct features of their culture such as strong communality and the old ties to land. BOAZODOALLI ČALMMIIGUIN Sápmi/Suomi, 2015, 20 Aslak Paltto sme, fin eng fin Aslak Paltto buktá ovdan boahttevaš dokumeanttas badjealbmá árgabeaivvis Sállevári bálgosis ja Norggas ja Ruoŧas. Viđa jagi áigge čohkkejuvvon materiála govvida ee. návddiid dahkan vahágiid, lága radikála rievdama sihke Norgga ja EU-riikkaid gaskasaš earuid boazodoalus. Aslak Paltto esittelee tulevaa dokumenttiaan poromiehen arjesta niin Sallivaaran paliskunnassa kuin Norjassa ja Ruotsissa. Viiden vuoden aikana koottu materiaali kuvaa mm. petojen aiheuttamia vahinkoja, lain radikaalia muuttumista sekä Norjan ja EU-maiden välisiä eroja poronhoidossa. Aslak Paltto tells about the documentary he is working on on the everyday lives of herders in the Sallivaara Herding Cooperative, but also in Norway and Sweden. The material covering five years deals with, for example, radical changes in legislation, damages caused by predators and the differences between Norway and the EU countries as regards reindeer husbandry. ENNEN KISOJA POROJEN PARISSA 21.1. 15:30 SIIDA AVAJAISET 21.1. 18:00 GUOVSSAHASTEÁHTER NITAHKÔTÂN Kanada 2015, 4 Moe Clark cre, eng Métis-jietnadáiddar Moe Clark gealdá giittushymnna lundui ja giitevašvuhtii. Métis-äänitaiteilija Moe Clark virittää kiitoshymnin luonnolle ja kiitollisuudelle. Moe Clark, a Metis sound artist, strikes up a hymn of praise for Nature. FIEVRRUT Sápmi/Suomi 2015, 3 Inger-Mari Aikio sme Biila, mohtorgielká, sihkkel, spárka ja bulkor Niillasa mielas daiguin lea hirbmat somá hurgguhit. MÁILMMI VUOSTTASEAHKET Auto, moottorikelkka, polkupyörä, potkuri ja pulkka Niillas tykkää huristella niillä kaikilla. MAAILMAN ENSI-ILTA Car, snowmobile, bike, kick sled and sledge: Niillas likes to whizz around on all of them. WORLD PREMIERE AVAJAISET 21.1. 18:00 GUOVSSAHASTEÁHTER 16 17

AVAJAISET 21.1. 18:00 GUOVSSAHASTEÁHTER KA MITSHELITAKUESS AUASS Kanada, 2015, 4 Isabelle Kanapé inn eng Suoivvadohkkáteáhter muitala, mo buot áššiin maid mii dahkat, lea čuovvumušas. EUROHPÁ VUOSTTASEAHKET. Varjonukketeatteri kertoo, miten kaikella mitä teemme on seurauksensa. EUROOPAN ENSI-ILTA. Everything we do has its consequences according to this piece of shadow puppet theatre. EUROPEAN PREMIERE SÁHTÁN JA MÁHTÁN Sápmi/Suomi, 2012, 4 Tarmo Lehtosalo, Ailu Valle, Raquel Rawn sme Ailu Valle ráppe. Sáhtán ja máhtán muitala olbmo siskkáldas fámus. Siskkál das fámu symbolan videos leat fiskes ivdni, dolla ja beaivváš. Siskkáldas fápmu ja dát symbolat laktojuvvojit olbmo gorudis solar plexus chakrai, mii lea olbmo nábi bokte. MÁILMMI VUOSTTASEAHKET Ailu Valle räppää. Sáhtán ja máhtán kertoo ihmisen sisäisestä voimasta, jota symboloivat videossa keltainen väri, tuli ja aurinko. Sisäinen voima ja nämä tunnusmerkit liittyvät ruumiissa solar plexus -chakraan, joka sijaitsee navan korkeudella. MAAILMAN ENSI-ILTA Ailu Valle raps. Sáhtán ja máhtán tells about the inner power of a person which is symbolised in the video by yellow, fire and the sun. The inner power and these symbols are, in the body, connected with the chakra Solar Plexus, which is situated by the navel. WORLD PREMIERE AVAJAISET 21.1. 18:00 GUOVSSAHASTEÁHTER SÁPMI I SOGSAKK ESITTÄÄ 22.1. 11:00 SAJOS MIEL Sápmi/Suomi, 2015, 21 Xia Torikka sme fin Mánnávuođa duovdagiin jođedettiin gollečeahppi Samuel Valkeapää smiehttá soga, luonddu ja árbevieru mearkkašumi alccesis. Giehtaduoji láhkai kultuvrage ii sáhte darvánit doložii, dat ferte čuovvut áiggi. Lapsuuden maisemia kiertäessään kultaseppä Samuel Valkeapää pohtii suvun, luonnon ja perinteen merkitystä itselleen. Käsityön tavoin kulttuurikaan ei voi juuttua menneeseen, sen on elettävä tätä päivää. Visiting his childhood region, goldsmith Samuel Valkeapää reflects on what family, nature and heritage mean for him. Handicraft cannot cling to the past. Nor can culture: it has to live in the present. MAY OF THE BLACK H MONG Sápmi/Suomi, 2015, 13 Mika Aleksandroff eng, fin fin Lo Thi Mei muitala hmong-bearražis eallimis smávva Lào Chain gilis Vietnamas. Skuvllaid vázzima, turismma ja interneahta mielde nissonat leat háliidišgoahtán eallimisttis eanet go dušše mánáid, juobe vuolgit eret ruovttugilis. Lo Thi Mei kertoo hmong-perheensä elämästä pienessä Lào Chain kylässä Vietnamissa. Koulunkäynnin, turismin ja internetin myötä naiset ovat alkaneet haluta elämältään muutakin kuin lapsia, jopa lähteä kylästä. Lo Thi Mei tells about the life of her H mong family in a small village, Lào Chai, in Vietnam. With the introduction to schooling, tourism and the internet, women now expect more than just children of their lives: they may even want to leave the village. SÁPMI I SOGSAKK ESITTÄÄ 22.1. 11:00 SAJOS 18 19

HEIJASTAMATTOMIN ASKELIN MERJA HANGOVER SÁPMI HATE SLASH LOVE SÁPMI I SOGSAKK ESITTÄÄ 22.1. 11:00 SAJOS Sápmi/Suomi, 2015, 7 Jonne Järvinen fin eng Ohcejohkalaš Hildá niegada musihkkára karriearas. Su eadni Ulla Pirttijärvi-Länsman lea dovddus musihkkár. Hildá studere oahpaheaddjin. Boahtágo musihkas su bargu ja mo son háliida musihkainis váikkuhit? MÁILMMI VUOSTTASEAHKET. Utsjokelainen Hildá haaveilee muusikon urasta. Hänen äitinsä Ulla Pirttijärvi-Länsman on tunnettu muusikko. Hildá opiskelee opettajaksi. Tuleeko musiikista hänen työnsä ja miten hän haluaa musiikillaan vaikuttaa? MAAILMAN ENSI-ILTA. Hilda from the northernmost part of Finland dreams of becoming a musician. Her mother, Ulla Pirttijärvi-Länsman, is a well-known musician. Hildá is studying to become a teacher. Will music become her work, and what does she want to achieve with her music? WORLD PREMIERE Sápmi/Suomi, 2015, 14 Miikka Miinala fin eng Čižžeborasdávda moive eallima, árvvut jorret jorggubeliid ja rievdada smávimusge áššiid dehálažžan. Buohccán ii goittotge álo mearkkaš buot áššiid nohkama. Dat sáhttá maiddái nanosmuhttit. Rintasyöpä mullistaa elämän, kääntää arvot päälaelleen ja muuttaa pienimmätkin asiat tärkeiksi. Sairastuminen ei kuitenkaan aina tarkoita kaiken loppua. Se voi myös vahvistaa. Breast cancer shakes up one s life, turning values around and making the smallest things important. However, illness doesn t always mean the end of everything. It can also make one stronger. SÁPMI I SOGSAKK ESITTÄÄ 22.1. 11:00 SAJOS SÁPMI I SOGSAKK ESITTÄÄ 22.1. 11:00 SAJOS Sápmi/Suomi, 2015, 31 Ville Fofonoff sme, fin fin Golbma sámenieidda ráhkkanit boares nissoniid gárvvásmuvvanrituálii, juhkkibargguide. Go rituálii gullet ee. juhkan ja juoigan, de áššit hárve mannet áibbas plánaid mielde. Kolme saamelaisneitoa valmistautuu vanhaan naisten valmistautumisrituaaliin, juhkkibarguihin. Koska rituaaliin kuuluu mm. juomista ja joikaamista, asiat harvoin sujuvat aivan suunnitellusti. Three Sámi ladies are getting ready for a women s preparation ritual, juhkkibargu. As the old ritual consists of, for example, drinking and yoiking, things seldom go as planned. Sápmi/Suomi, 2015, 15 Elmeri Härkönen eng fin Redos lea bahás miella. Boahttevuođa teknologiija vehkiin son ja su boahttevaš eamit vurkeba govvamuittuideaskka ovddeš eallimis. Muittut oktasaš mannanáiggis rahpagohtet sivaid bahás millii. MÁILMMI VUOSTTASEAHKET Redon on paha olla. Tulevaisuuden teknologian avulla hän ja hänen tuleva vaimonsa Ella tallentavat muistikuviaan edellisestä elämästä. Muistot yhteisestä menneisyydestä alkavat avata syitä pahaan oloon. MAAILMAN ENSI-ILTA Redo is angst-ridden. With the help of future technology, he and his wife-to-be Ella record their memories from their earlier lives. With memories of their common past, reasons for the angst begin to unfold. WORLD PREMIERE SÁPMI I SOGSAKK ESITTÄÄ 22.1. 11:00 SAJOS 20 21

CHALLWAN KVZAW EL SUEÑO DE SONIA KATARY - STAND UP KUYCHI PUCHA AMERICAS CHILESTÄ KANADAAN 22.1. 11:00 SIIDA Chile, 2015, 7 Collectice of Mapuche Youth Escuela de Cine y Comunicación Mapuche del Aylla Rewe Budi map, spa eng Elder Florencio sirdá guollebivdodieđus guovtti Mapuche mánnái, geat čuovvuba oahpahusa movttegit. Kylänvanhin Florencio opettaa kalastustaitojaan kahdelle mapuche-lapselle, jotka ovat innoissaan saamastaan opista. Elder Florencio passes on his knowledge of fishing to two Mapuche children, who receive his teachings with enthusiasm. Peru, 2015, 14 Diego Sarmiento spa, ket eng Sonia Mamami oahpaha Capachican indiánanissoniid gohkket árbevirolaš perulaš biepmuid. Sonia Mamani opettaa Capachican intiaaninaisia valmistamaan perinteisiä perulaisia ruokia. Sonia Mamani teaches indigenous women in Capachica how to cook traditional Peruvian dishes. AMERICAS CHILESTÄ KANADAAN 22.1. 11:00 SIIDA AMERICAS CHILESTÄ KANADAAN 22.1. 11:00 SIIDA Venezuela, 2014, 18 Awki Esteban Lema spa, kic eng Esteban áddjá ja áhkku muitaleaba sutnje máidnasiid mat bukte sutnje dovddu kultuvrralaš ja máddariidda gullevašvuođas. Estebanin isovanhemmat kertovat pojalle tarinoita, jotka hänet tuntemaan itsensä osaksi omaa kulttuuriaan ja yhteisöään. Esteban s grandparents tell him stories that bring him a sense of cultural and ancestral belonging. Ecuador, 2014, 8 Segundo Fuerez ket eng Eadnerohki vuoigŋa doalvu unna nieidda magihkalaš báikái arvedávggi don beallái, gos eallin ja jápmin deaividit. Edesmenneen äidin henki johtaa pienen tytön maagiseen paikkaan sateenkaaren tuolla puolen, missä elämä ja kuolema kohtaavat. The spirit of the late mother guides a little girl to a magic place beyond the rainbow where life and death meet AMERICAS CHILESTÄ KANADAAN 22.1. 11:00 SIIDA 22 23

NUESTRO HOGAR IŠTIŊMA TO REST BALMORAL HOTEL MIA AMERICAS CHILESTÄ KANADAAN 22.1. 11:00 SIIDA Panama, 2014, 4 Detsy Mara Barrigon, Iván Jaripio spa eng Embera gillesearvvuš Panamas dáistala eatnamis, árbevirolaš eallinvuogis ja vuoigatvuođaidis beales máilmmis mii nuppástuvvá leabuheapmin. EUROHPÁ VUOSTTA- SEAHKET. Emberan kyläyhteisö Panamassa käy kamppailua maansa, perinteisen elämäntapansa ja oikeuksien puolesta levottomasti muuttuvassa maailmassa. EUROOPAN ENSI-ILTA. People in the Embera community of Panama testify about their constant struggle to preserve their land and have their rights acknowledged.european PREMIERE USA, 2013, 8 Andres Torres Vives eng, lak eng Lakotaalmmái čoavdá máŋggamohkagis gaskavuođas áhčiinis Pine Rigde reserváhtas Mátta-Dakotas. Lakotamies ratkoo monimutkaista suhdettaan isäänsä Pine Ridgen reservaatissa Etelä-Dakotassa. A Lakota man reflects on his complex relation to his father in the Pine Ridge Reservation in South Dakota. AMERICAS CHILESTÄ KANADAAN 22.1. 11:00 SIIDA AMERICAS CHILESTÄ KANADAAN 22.1. 11:00 SIIDA Kanada Canada, 2015, 10 Wayne Wapeemukwa Balmoral Hotel lea eallinmuitalus eamiálbmot seksabargis Vancouvera nuorttabeale guovddážis, muitaluvvo dánsuma bokte. Elokuva on tanssin muotoon puettu elämänkerta Vancouverissa toimivan seksityöläisen elämästä. Balmoral Hotel is the life story of a First-Nations sex-worker from Vancouver s Downtown Eastside, told through dance. Kanada Canada, 2015, 8 Amanda Strong, Bracken Hanuse Corlett Gáhttadáiddár Mia mále badjellunddolaš fáttáid, mat eallájit, dassái go son ieš rievdá luossan, mii figgá máhccat nuskon gávpogis ruovttoluotta mehciide. Nuorra animašuvnna čeahppi lea máhccan. Katutaiteilija Mia maalaa yliluonnollisia aiheita, jotka heräävät eloon, kunnes hän itse muuttuu loheksi, joka yrittää palata saastuneesta kaupungista takaisin metsiin. Nuori animaation taituri on palannut. Street artist Mia paints supernatural themes that become alive, until she herself turns into a salmon that tries to return back to the forest from the polluted city. The young master of animation is here again. AMERICAS CHILESTÄ KANADAAN 22.1. 11:00 SIIDA 24 25

AMERICAS CHILESTÄ KANADAAN 22.1. 11:00 SIIDA CLOUDS OF AUTUMN Kanada, 2015, 15 Trevor Mack tsi eng Guoskkaheaddji muitalus gánddas, gean oabbá boahtá geasselupmui ásodatskuvllas. Ovdal nu lagaš oabbá lea rievdan, ja seammá galgamuš lea gánddas ovddabealde, go son olle skuvlaahkái. Koskettava tarina pojasta, jonka sisko tulee kesälomalle sisäoppilaitoksesta. Kerran niin läheinen sisko on muuttunut, ja sama kohtalo odottaa poikaa, kun hän tulee kouluikään. A touching story about a boy whose sister comes home from the residential school for summer. Once so close a sister has changed, and the same fate awaits the boy when he becomes of school age. ASHKII BA HOZONI USA, 2000, 8 Blackhorse Lowe nav eng Lihkolaš almmái oahpásmuvvá navajonissonii, guhte lea báhtaran ordnejuvvon náittoslihtu, muhto oahpásmuvvan ii ovdán áibbas vurdojuvvon vuogi mielde. Onnellinen mies tutustuu järjestettyä avioliittoa pakenevaan navajonaiseen, mutta tutustuminen ei suju aivan odotetulla tavalla. A happy man learns to know a Navajo woman who is escaping from an arranged marriage, but things don t go quite as expected. NAVAJO I BLACKHORSE EXPRESS 22.1. 13:00 SAJOS NAVAJO I BLACKHORSE EXPRESS 22.1. 13:00 SAJOS MINOR DISTURBANCE USA, 2006, 4 Blackhorse Lowe eng Navajoalmmái vánddarda reserváhta čađa New Mexicos musihkkavideos, mii lea dahkkon The Dust Dive -jovkui. Navajomies vaeltaa halki reservaatin New Mexicossa brooklyniläisen The Dust Dive -bändin musiikkivideossa. A Navajo man travels through a reservation in New Mexico in a music video by the band The Dust Dive from Brooklyn. HEY INDIAN USA, 2007, 19 Blackhorse Lowe eng Go Sally Little Feather guođđá Buddy WhiteGuy, de son vuolgá doaivvuhis oahppomátkái vai šattašii doarvái indiánan ja oaččošii fas ráhkkása ruovttoluotta. Kun Sally Little Feather lemppaa Buddy WhiteGuyn, tämä lähtee epätoivoiselle opintomatkalle tullakseen riittävän intiaaniksi ja voittaakseen mielitiettynsä takaisin. When Sally Little Feather dumps Buddy WhiteGuy, he sets out on a desperate study trip to become enough of an Indian in order to win back her love. NAVAJO I BLACKHORSE EXPRESS 22.1. 13:00 SAJOS 26 27

FLOATING BIKES SHUSH SHIMÁSÁNI NAVAJO I BLACKHORSE EXPRESS 22.1. 13:00 SAJOS USA, 2008, 9 Blackhorse Lowe eng Joavdelas háleštallan ovdána epihkalaš viidodagaide. Hyödytön keskustelu saavuttaa eeppiset mittasuhteet. Redundant conversation reaches epic proportions. USA, 2007, 14 Blackhorse Lowe eng Sihkkeltuvrra nieiddaid čalmmiid ovddas nuppástuvvá árpmuhis dáistaleapmin, go báikki ala ihtá nubbi sihkkel. Polkupyöräretki tyttöjen silmien alla muuttuu armottomaksi kaksintaisteluksi, kun paikalle saapuu toinen pyörä. A bike ride in front of girls eyes turns into a pitiless duel as another bike arrives. NAVAJO I BLACKHORSE EXPRESS 22.1. 13:00 SAJOS NAVAJO I BLACKHORSE EXPRESS 22.1. 13:00 SAJOS USA, 2003, 9 Blackhorse Lowe eng Navajobearraša nieida lea gártan veahkaválddálaš olmmošgaskavuhtii. Dasto nieidda viellja Shush máhccá reserváhttii. Navajoperheen tytär on ajautunut väkivaltaiseen ihmissuhteeseen. Sitten tytön veli Shush palaa reservaattiin. The daughter of a Navajo family has descended in a violent relationship. Then her brother Shush returns to the reservation. USA, 2009, 15 Blackhorse Lowe nav eng Bálkkašuvvon čáhppesvilges ealligova vuođđun leat bagadalli áhku nuorravuođabeaivvit 1920-logus. Nuorra nisu ferte mearridit, joatkágo árbevirolaš eallinvuogi másániin (áhkuinis) vai vuolgágo ohcat ođđa eallima váriid don bealde. Palkittu mustavalkoinen elokuva pohjautuu ohjaajan isoäidin nuoruuspäiviin 1920-luvulla. Nuoren naisen on päätettävä, jatkaako perinteistä elämäntapaa másáninsa (isoäitinsä) kanssa vai lähteekö etsimään uutta elämää vuorten tuolta puolelta. This award-winning black-and-white film is based on the youth of the director s grandmother in the 1920s. The young woman must choose whether to continue the traditional way of life with her grandmother or to go and look for a new life beyond the mountains. NAVAJO I BLACKHORSE EXPRESS 22.1. 13:00 SAJOS 28 29

AASIA SALLITTUA JA KIELLETTYÄ 22.1. 13:00 SIIDA THE BAG Myanmar, 2012, 9 Thet Su Hlaing Dan botta go huksejeaddjit leat viiddideamen ránnja dálu, Lahu nisu Draw Nar Ku duddjo jaska Lahu lávkka, mas lea čalbmáičuohcci govus. Kun naapuritaloa laajennetaan, lahu-nainen Daw Nar Ku ompelee hiljaa perinteisen lahu-laukun kauniine koristeineen. While construction workers build an extension next door, Lahu lady Daw Nar Ku quietly creates a strikingly patterned traditional Lahu bag. SICIGOROUSAWA UN CIRONNOP Japani, 2014, 14 Tune Sugihara ainu eng Higashiyama lea riebaniid ruoktu, man olbmot leat nuoskkidan. Riebaneadni ferte vuolgit guhkás olbmuid giliide vai oažžu biepmu čivggaidasas muitalusas, man ainudáiddár Koji Yuki lea čállán. Higashiyama on kettujen koti, jonka ihmiset ovat saastuttaneet. Kettuäidin on lähdettävä kauas ihmisten kyliin saadakseen poikasilleen ruokaa ainutaiteilija Koji Yukin kirjoittamassa tarinassa. Higashiyama is the home of foxes, polluted by humans. The fox mother must go far, to the villages of people, to find food for her cubs in a story written by Koji Yuki, an Ainu artist. AASIA SALLITTUA JA KIELLETTYÄ 22.1. 13:00 SIIDA AASIA SALLITTUA JA KIELLETTYÄ 22.1. 13:00 SIIDA MAW THENG GAARI Bangladesh, 2015, 61 Aung Rakhine cha eng Eananguovlobearraša dáistaleapmi geafivuođa vuostá oažžu ođđa doaivvačuotnama, go isit buktá sihkkela gillái. Bangladesha vuosttas eamiálbmogiid gillii dahkkon guhkes ealligovva, iežas riikkas sensura bokte gildojuvvon, bajida riikka eanemus olgguštuvvon etnalaš joavkku almmolašvuhtii. SUOMA VUOSTTASEAHKET. Maalaisperheen kamppailu köyhyyttä vastaan saa uuden toivonkipinän, kun mies tuo polkupyörän kylään. Bangladeshin ensimmäinen alkuperäiskansojen kielellä tehty pitkä elokuva, omassa maassaan sensuurin kieltämä, nostaa maan syrjityimmän etnisen ryhmän valokeilaan. SUOMEN ENSI-ILTA. A family in the countryside gets a glimpse of hope in its struggle to cope with poverty, when a man brings a bicycle to the village. The first indigenous-language long film made that has also been sensored in Bangladesh brings the most oppressed ethnic group of the country into the spotlight. FINNISH PREMIERE. BIEGGA SAVKALA DUODDARIID DUOHKEN LEA SOAMES Sápmi/Norja, 2006, 9 Elle Sofe Henriksen sme eng Synnøve Persena divttas inspirašuvnnas fidnen nuorra pára dánsamátki miehtá áiggi ja sámekultuvrra. Synnøve Persenin runosta inspiraationsa saanut tanssimatka halki ajan ja saamelaiskulttuurin. A young couple dances through time and space enjoying the wonders of the sky, passing objects and people that connect them to their Sámi ancestors, in a film inspired by a poem by Synnøve Persen. SÁPMI II SÁPMI GOES TORONTO 22.1. 15:00 SAJOS 30 31

SÁPMI II SÁPMI GOES TORONTO 22.1. 15:00 SAJOS RUOVGGAS BIEGGÁS Sápmi/Suomi, 2003, 8 Anne Marika Lantto sme eng Poehtalaš muitalus bagadalli váttis mearrádusas. Go su áhčči jápmá fáhkkestaga, nieida árbe áhčis ealu ja mearkka. Áhččái bohccot ledje visot, oppa eallin, niidii dat lea ollašuvakeahtes niehku su ástmá ja ealliallergiija dihtii. Runollinen kertomus ohjaajan vaikeasta päätöksestä. Kun hänen isänsä yllättäen kuoli, hän peri tämän porot ja poromerkin. Isälle porot olivat elämä, tyttärelle täyttymättömän kaipuun kohde astman ja eläinallergian takia. A poetic story about the hard decision that the director has to make. When his father suddenly dies, she inherits his reindeer and earmark. For the father, reindeer were his life; for the daughter, they become a dream unfulfilled, as she has asthma and is allergic to animals. SIEIDI Sápmi / Ruoŧŧa Sápmi/Ruotsi, 1996, 23 Åsa Simma Boares nisu vánddarda čađa duovdagiid, maid oassi son ieš lea guhte geahččá su geahččamin turisttaid oaffargeađggi luhtte. Filbma lea gudnejahttin jaskatvuhtii ja ráhkisvuođadovddasteapmi máttarvánhemiidda geat sirde boahttevaš buolvvaide viisodaga, man luondu lei gohpan sin liikái. Vanha nainen vaeltaa maisemassa, johon hän kuuluu. Hän katselee, mitä turistit tekevät seidan luona. Elokuva on kunnianosoitus hiljaisuudelle ja esivanhemmille, jotka välittivät lapsilleen luonnon heille antaman viisauden. An old woman wanders through the landscape of which she is part and watches her when watching some tourists at the sacrificial stone. The film is a tribute to the silent and a declaration of love for forefathers, who passed on the wisdom which nature etched on their skins. SÁPMI II SÁPMI GOES TORONTO 22.1. 15:00 SAJOS SÁPMI II SÁPMI GOES TORONTO 22.1. 15:00 SAJOS A SÁMI IN THE CITY Sápmi/Ruotsi, 2005, 8 Liselotte Wajstedt sme, swe eng Mo don gohčodat ráhkadusaid, mat sárgot balvvaid, gávppiid čájáhusláse dahje konkrehta sámegillii. Urbána dutkanmátki doalvu nuorra sámenissona máhccat giellasis go son ohcá sániid govvet su otnábeaivve vásáhusaid. Mitä pilvenpiirtäjä, näyteikkuna tai betoni on saameksi? Nainen kulkee halki kaupungin etsien sanoja, joilla ilmaista modernia asuinympäristöä. What do you call a skyscraper, a shopwindow or concrete in Sámi? An urban exploration leads a young Sámi woman to revisit her language, in search of the words to express her contemporary experience. GIRDILAN Sápmi/Norja, 2011, 4 Niels Ovllá Dunfjell eng Gávpoteallin luoiká leabuhis ravkasa sámi lávlu Ann Mari Andersena musihkalaš áibbašeapmái man sánit leat Berit Margrethe Oskal giehtačála. Kaupunki antaa levottoman sykkeensä saamelaislaulaja Ann Mari Andersenin musiikilliselle kaipuulle Berit Margrethe Oskalin sanoin. City life gives its restless pulse to the Sámi singer Ann Mari Andersen s musical longing through the lyrics of Berit Margrethe Oskal (Sámi). SÁPMI II SÁPMI GOES TORONTO 22.1. 15:00 SAJOS 32 33

SÁPMI II SÁPMI GOES TORONTO 22.1. 15:00 SAJOS TRAMBO Sápmi/Suomi, 2013, 4 Marja Helander Eamiálbmogat fertejit fuolahit iežaset ájiheamis vaikko livččii mo garra dilli. Alkuperäiskansojen on huolehdittava hyvinvoinnistaan karuissakin olosuhteissa. Indigenous people have to take care of their wellbeing even if the circumstances are severe. VILDA DUOTTAR Sápmi/Norja, 2009, 6 Johan Ante Utsi, Inga Marie Risvik, Elle Marja P. Eira, Yvonne Thommassen, Anne Merete A. Gaup, Håkon Isak Vars sme eng Guokte sámi albmá, eanandoalli ja boazodoalli, guhte ássaba meahcceguovllus, deaivvadeaba. Vaikke leat sierramielalašvuođat ja konflivttat de ii leat nu álki vašuhit nuppi smávva servošis. Kaksi villin tunturin poikaa, talollinen ja poromies, kohtaavat. Syntyy riitaa ja epäsopua, mutta vihanpito ei ole helppoa pikku paikassa. Two Sámi guys from the wild highlands, a farm boy and a reindeer herder, meet. There are disagreements and conflicts, but it s not easy to be angry at another person in a small community. SÁPMI II SÁPMI GOES TORONTO 22.1. 15:00 SAJOS SÁPMI II SÁPMI GOES TORONTO 22.1. 15:00 SAJOS MIN MORMOR OCH JAG Sápmi/Ruotsi, 2006, 13 Ann-Christine Haupt swe eng Poehtalaš dokumeanttas ealligova dahkki batná mánnávuođamuittuid áhkustis smihttojuvvon gođaldahkan ja su liikomis vuovdesámi kultuvrra árbevieruide. Filbma muittuha min, ahte mii leat ealli oktavuohta min máttuid eallimii. Runollinen dokumenttielokuva, jossa nivoutuvat yhteen ohjaajan lapsuudenmuistot hänen isoäidistään sekä lämpö, jota hän tuntee metsäsaamelaisia perinteitä kohtaan. Elokuva muistuttaa, että me muodostamme elävän linkin esivanhempiemme elämään. A poetic documentary thoughtfully weaves together the filmmaker s childhood memories of her grandmother and her love of the traditions of Forest Sámi culture. The film reminds us that we are the living connection to the lives of our ancestors. VUOIŊŊALAŠ CUMMÁ Sápmi/Norja, 2009, 5 Gjert Rognli eng Homoseksuálavuohta leamašan tabu sámekultuvrras. Dát mearrasámi bagadalli eksperimentála filbma deattuha, ahte maiddái Davvi-Norggas, earáláganvuođa galggašii oaidnit positiivva resursan. Homoseksuaalisuus on ollut tabu saamelaisessa kulttuurissa. Merisaamelaisen ohjaajan lyhytfilmi painottaa, että Ruijassakin erilaisuus pitäisi nähdä voimavarana. Homosexuality has been a taboo in the Sámi community. The experimental short film by a Sea Sámi director emphasises that being different should be seen as a resource in Northern Norway, too. SÁPMI II SÁPMI GOES TORONTO 22.1. 15:00 SAJOS 34 35

SÁPMI II SÁPMI GOES TORONTO 22.1. 15:00 SAJOS SAMMAKKO, JOKA OLI AIKA RUMA Sápmi/Suomi, 2010, 4 Jouni West, Pia Mikkilä Ii leat álki leat romis cuoppu čáppa cubbuid máilmmis, eandalii jus eallimis eai leat ráhkisvuođa riŋgemat. Ei ole helppoa olla ruma kauniiden sammakoiden maailmassa, varsinkaan, jos kaipaa rakkauden kurnutusta elämäänsä. It is not easy to be ugly in a world of beautiful frogs, especially if there are no love calls in your life. EAHPÁRAŠ Sápmi/Norja, 2011, 7 Anne Merete Gaup sme eng Eahpáraš, easkariegádan jápmán mánná gopmahallá ja háliida gásttašuvvot ja oažžut nama. Lapsivainaja, pian syntymänsä jälkeen kuolleen lapsen vaarallinen henki, vainoaa ihmisiä ja janoaa tulla kastetuksi ja ristityksi. Eahpáraš, a dangerous spirit of a newborn child that has died soon after birth, haunts people and wants to be baptised and given a name. SÁPMI II SÁPMI GOES TORONTO 22.1. 15:00 SAJOS SÁPMI II SÁPMI GOES TORONTO 22.1. 15:00 SAJOS ÁHPI Sápmi/Ruotsi, 2013, 4 Oskar Östergren sme Olbmot leat dego mearra, dain ii leat loahppa. Sofia Jannok gudnečájeheapmi, daidda geat vulge, ja jeđđen, daidda geat báhce. Muhto mii leat liikká dáppe. Ihmiset ovat kuin aava meri. Heillä ei ole loppua. Sofia Jannokin kunnianosoitus lähteneille ja lohdutus jälkeen jääneille. Mutta me olemme yhä täällä. People are like oceans, they have no end. Sofia Jannok s tribute to those who left, and comfort to those left behind. But we are still here. FIRST CONTACT Australia, 2009, 8 Rima Tamou, Thomas Ryan Redcorn gir eng Guovtti vieljaža eallin rievdá garrasit dan maŋŋá go soai meahcástettiin vuohttiba ártegis luottaid. Kahden veljeksen elämä muuttuu rajusti, kun he törmäävät metsällä outoihin jälkiin. The lives of two brothers are drastically changed after they discover strange tracks while hunting. EMBARGO I 22.1. 15:00 SIIDA KANADA I 36 37

B. DREAMS CEPANVKUCE TUTCENEN THE WHITE TIGER SAVAGE KANADA I EMBARGO I 22.1. 15:00 SIIDA USA, 2009, 10 Blackhorse Lowe nav eng Romantihkka ja komedia deaividit ja málejit portreahta modearna ráhkisvuođas navajoreserváhtas. Romantiikan ja komedian keinoin piirtyy kuva nykyajan rakkaudesta navajoreservaatissa. Romance and comedy come together to paint a contemporary portrait of love on a Navajo reservation. USA, 2009, 12 Sterlin Harjo cre eng Golbma nuorra gándda manne eahkáseaset mielde kirkui ja fuobmájedje man váttis lea láhttet bassi báikki gáibidan vugiin. Kolme nuorta poikaa lähtee setänsä kanssa kirkkoon. He huomaavat, ettei uskonnon oppeja ole kovin helppo toteuttaa käytännössä. Three young boys accompany their uncle to church and find out just how difficult it is to channel divine behavior. EMBARGO I 22.1. 15:00 SIIDA KANADA I KANADA I EMBARGO I 22.1. 15:00 SIIDA Aotearoa/Uusi Seelanti, 2009, 9 Taika Waititi eng Urbána soalddát máhccá iežas čeardda ruovttuguvlui kultuvrralaš identitehtas ohcaleami dihtii. Kaupunkisoturi yrittää löytää kulttuuri-identiteettinsä palaamalla heimonsa kotiseudulle. An urban warrior returns to his tribal homeland in a quest to discover his cultural identity. Kanada, 2009, 6 Lisa Jackson cre eng 1950-logu geassebeaivi ja nuorra nieida geahčada eananguovllu biilla maŋŋebeaŋkkas. Son fuobmá, ahte mearrebáikái ollen leage dušše ođđa álgu... Nuori tyttö katselee muuttuvaa maisemaa auton takapenkillä 1950-luvun kesäpäivänä. Hänelle selviää, että perille pääsy onkin vain uusi alku... On a summer day in the 1950s, a young girl watches the countryside go by from the backseat of a car. She arrives to find that the end of her journey is only the beginning EMBARGO I 22.1. 15:00 SIIDA KANADA I 38 39

KANADA I EMBARGO I 22.1. 15:00 SIIDA?E?ANX Kanada, 2009, 10 Helen Haig-Brown tsi eng Meahcásteaddji lea riidemin go fáhkkestaga gávdna luotta don beale eallimii dán dovddus Tshilqot-muitalusa fantasiijaveršuvnnas. Ratsain metsästävä pyyntimies törmää sattumalta porttiin, jonka kautta pääsee tuonpuoleiseen. Fantasiaelokuva perustuu tositapahtumiin. A hunter on horseback accidentally discovers a portal to the afterlife in this fantastical version of a true Tsilhqot in story. TSI TKAHÉHTAYEN Kanada, 2009, 12 Zoe Leigh Hopkins moh eng Suollemas šaddogárdebargi čoaggá heđemiid eatnamis ja dat suorggahit buohkaid. Mystinen puutarhuri saa maasta hedelmiä, joiden kaltaista satoa kukaan ei odota. A mystical gardener harvests fruits from the earth that defy everyone s expectations. EMBARGO I 22.1. 15:00 SIIDA KANADA I NAVAJO II KOLME TARINAA TOIVOSTA 22.1. 17:00 SAJOS DRUNKTOWN S FINEST USA, 2014, 95 Sydney Freeland nav, eng Golbma nuora ohcet identitehtaset ja nuppástusa garra eallimiiddis navajoreserváhtas New Mexicos. Stuibmideaddji Luther lea šaddamin áhččin ja garvá váttisvuođaid vai beassá soahtevehkii, čáppa transsohkabeallelaš Felixia háliida Miss Navajon ja adopterejuvvon kristtalaš Nizhoni figgá gávdnat biologalaš vánhemiiddis. Kolme nuorta etsii identiteettiään ja muutosta kovaan elämäänsä navajoreservaatissa New Mexicossa. Kapinoiva Luther on tulossa isäksi ja välttelee ikävyyksiä päästäkseen armeijaan, kaunis transsukupuolinen Felixia haluaa Miss Navajoksi ja adoptoitu kristitty Nizhoni yrittää löytää biologiset vanhempansa. Three young Native Americans look for their identities and strive to escape the hardships of life in a Navajo reservation in New Mexico. Luther, a rebellious father-to-be, tries to avoid hassle in order to get into the army, Felixia, a transsexual beauty, wants to become Miss Navajo, and Nizhoni, an adopted Christian, tries to find her biological parents. TJAWA TJAWA Australia, 2015, 12 Mark Moora kuk englanti Nissonolbmogázzi vulge dološ Niehkoáiggis guhkás ruovttustis ohcat albmáid alccesis. Rasttildettiin sáttoábi Davveoarje-Austrálias sii guđđe maŋábeallai mearkkaid, maid ealligovvabagadalli, ngarti-boarráseamos Mark Moora vuolgá dál čuovvut. Joukko naisia lähtee muinaisella Uniajalla kauas kotoaan etsimään miehiä itselleen. Ylittäessään laajaa aavikkoa Luoteis-Australiassa he jättävät jälkeensä merkkejä, joita elokuvaohjaaja, ngarti-vanhin Mark Moora nyt lähtee seuraamaan. A group of women sets out in the ancient Dreamtime to look for men for themselves far from home. As they cross over the wide desert in Northwest Australia, they leave traces that director and Ngarti elder Mark Moora now decides to follow. AUSTRALIA MUSTAN TEATTERIN VOIMA 22.1. 17:00 SIIDA 40 41

THE REDFERN STORY ᑐᒃᑐᒥᑦ (TUKTUMIT) THE ROUTES CALL AND RESPONSE AUSTRALIA MUSTAN TEATTERIN VOIMA 22.1. 17:00 SIIDA Austrália, 2014, 57 Darlene Johnson eng Kanada, 2014, 4 Ippiksaut Friesen Sydney geafimus slummas 1970-logus álgán teáhterlihkadus, National Black Theatre, roahkkasii nannosit aboriginálaid álbmotdáistaleapmái. Guđa doaibmajagis áigge dat teáhter, dánsa ja lávlun vearjun šaddadii politihkalaš eahpestáđisvuođa, mii guđii bissovaš luotta Austrália servodahkii. Sydneyn köyhimmässä slummissa 1970-luvulla virinnyt teatteriliike, National Black Theatre, ankkuroitui väkevästi aboriginaalien kansalaisoikeustaisteluun. Kuuden toimintavuotensa aikana se teatteri, tanssi ja laulu aseinaan synnytti poliittisen turbulenssin jättäen pysyvän jäljen Australian yhteiskuntaan. The National Black Theatre, a political theatre that sprung up in the poorest slum of Sydney, in the 1970s, became an integral part of the Aboriginal equal rights movement. During its six years of activity it created with theatre, dance and singing as its weapons a political turbulence that left a permanent trace in Australian society. Čábbát animerejuvvon dutkanmátki guollebivddu sajádahkii nunavutalaš bearraša eallimis. Kauniisti animoitu tutkimusmatka kalastuksen rooliin nunavutilaisen perheen elämässä. A beautifully animated exploration into the role of fishing in the life of a family in Nunavut. ALKUPERÄISKANSOJA YÖSSÄ 22.1. 20:30 GUOVSSAHASTEÁHTER ALKUPERÄISKANSOJA YÖSSÄ 22.1. 20:30 GUOVSSAHASTEÁHTER Kanada, 2014, 4 James McDougall eng Vuojedettiin sihkkeliin ruovttugilis čađa bagadalli deaivida muittuid dan olbmuin ja servoša sakka guoskkahan dáhpáhusain EUROHPÁ VUOSTTASEAHKET Pyöräillessään halki kotikylänsä ohjaaja kohtaa muistot sen ihmisistä ja yhteisöä järkyttäneistä tapahtumista. EUROOPAN ENSI-ILTA. When riding his bike through his home village, the director recalls its people and the events that once shook the village. EUROPEAN PREMIERE. Kanada, 2014, 5 Craig Commanda eng Elektrovnnalaš áigodaga anishnabe-musihkkár (bagadalli ieš) deaivida álbmogis árbevieru ihkku meahcis. EUROHPÁ VUOSTTASEAHKET. Sähköisen aikakauden anishnabe-muusikko (ohjaaja itse) kohtaa öisessä metsässä kansansa perinteen. EUROOPAN ENSI-ILTA. An Anishinaabe musician of the digital era the director himself faces features of his nation s heritage in the forest at night. EUROPEAN PREMIERE ALKUPERÄISKANSOJA YÖSSÄ 22.1. 20:30 GUOVSSAHASTEÁHTER 42 43