HIRVENSALMI ITÄOSAN RANTAYLEISKAAVA

Samankaltaiset tiedostot
HIRVENSALMI ITÄOSAN RANTAYLEISKAAVA

HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA

HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA

KONNEVESI Pukaranjärven oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

VESANTO POHJOIS-KONNEVEDEN JA KUNNAN LUOTEISOSAN JÄRVIEN JA LAMPIEN RANTAOSAYLEISKAAVA 1:15000

KIURUVEDEN KAUPUNKI SULKAVANJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVA. KIURUVEDEN KAUPUNKI 1 Sulkavajärven rantaosayleiskaava MERKINNÄT JA KAAVAMÄÄRÄYKSET:

SULKAVANJÄRVEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

RISTIINAN KUNTA RUSKIAJÄRVI-SÄYNÄTJÄRVI-SUOJAVESI OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA, ehdotus

KONNEVESI Keitelejärven ja kunnan pohjoisosien oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN JA JÄRVIALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVOJEN MUUTTAMINEN

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN,

KIURUVEDEN KAUPUNKI RYTKYN RANTAOSAYLEISKAAVA

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN JA JÄRVIALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVOJEN MUUTTAMINEN

Merkinnällä on osoitettu kyläalueen uusien asuinrakennuspaikkojen alueet.

Uuden rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään m 2.

Lähivirkistysalue. Alue on tarkoitettu virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Aluetta kehitetään nykyisen maaston, kasvillisuuden ja poluston pohjalta.

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

ETELÄISEN SAARISTON OSAYLEISKAAVA OTAVA LÄHISAARINEEN 1:10 000

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

YLIKYLÄN JA LAUTIAISEN RANTAOSAYLEISKAAVA

SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA

MÄNTYHARJU TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVA

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

ETELÄ-KONNEVEDEN RANTAYLEISKAAVA. KAAVAMÄÄRÄYKSET (kv. hyv. V.1994) LUKU MERKINNÄN ALLA OSOITTAA ASUINPIENTALOJEN RAKENNUSPAIKKOJEN ENIMMÄISMÄÄRÄN.

NASTOLA ISO-KUKKASEN, SALAJÄRVEN, Ä RUUHIJÄRVEN Ä RANTAYLEISKAAVA

SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

LIETVESI - SUUR-SAIMAAN OSAYLEISKAAVA

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN

KUOMION ALUEEN RANTAYLEISKAAVA

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LOHILAHTI - LOHIKOSKI ALUEEN OSAYLEISKAAVA

Määräysnumero Ulkoasu

ASKAINEN YLEISKAAVA 1:10000

PADASJOKI VESIJAKO- JA SALMENTAUSTANJÄRVEN Ranta-alueiden yleiskaava 1:10 000

SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLE HUJANSAARI 3:100

Kirkkolain nojalla suojeltu kohde. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.

Numero merkinnän yhteydessä osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän.

Rakentamisessa noudatetaan voimassa olevan rakennusjärjestyksen määräyksiä. Rantavyöhykkeelle sijaitsevien maatilojen talouskeskusten korttelialue.

ORIVESI ORIVEDEN KAUPUNGIN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS M K 1 : MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

TAAJAMAYLEISKAAVA PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

Pientalovaltainen alue. Kyläalueen ulkopuoliset asuinrakennusten muodostamat uudet rakennusryhmät. Alue varataan erillispientalojen rakentamiseen.

Koutaniemi-Vuoreslahti-Sarvivaara

POHJOIS-KONNEVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

ARMISVEDEN-VIHTASEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, KALMISTO 2:33


TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET:

Piirustus n:o 4980, päivätty , muutettu ; ; ;

Keski-Laukaan yleiskaavan pohjoisosa Osa-alue I Horonpohja-Piilopohja-Kuukkala. Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

RAUTALAMMIN KUNTA SONKARIN JA KIESIMÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KULMALA - MÄNNIKKÖ

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Merkinnällä osoitetaan rajavartiolaitoksen ja Tullin käyttöön varattu alue.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

72 :n mukaisena rakennusluvan myöntämisen perusteena rantavyöhykkeellä.

SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

Tuusniemen kunta. Kaavaselostus TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS P S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

115/ /2017 Tela

Nilakan ja kunnan eteläosan rantaosayleiskaavan

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

Alue-/kohdevaraukset Rajausten ja varausten perusteet Määräykset

Paltamon kunta Uura 1 Kangasjärven ranta-asemakaavan muutos AO-1 RA Harri Lindroos arkkitehti safa. Kaavamerkinnät ja -määräykset:

TEOLLISUUSALUE. Alue varataan teollisille tolmlnnoille, Joiden välittömään lähels)~ teen ei tule sijoittaa uusia asuntoja.

POHJOIS-KONNEVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

Kangasalan kunta Kuhmalahden rantaosayleiskaava 1:

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ehdotus

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus

KITEEN KAUPUNKI ORIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVA

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan

LUHANKA PIEN PÄIJÄNTEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

13:18 15:5 2:19 2:26 6:23 6:25 13:16 6:52 5:30 5:35. luo 5:33 5:34 5:27 1:15 1:22 1:16 7:6 5:55 9:1 11:2 5:62 12:0 11:1 5:41 5:42 5:43 VAHALAHTI 5:45

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ehdotus

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

NASTOLA VILLÄHDE - KOISKALAN OSAYLEISKAAVA

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP

Liite HEL Hankenumero 2863_3. Rakentamisen ohjaamisen periaatteet Östersundomin rakennuskieltoalueella Helsingissä

LUHANKA. Pien Päijänteen rantaosayleiskaava. Kaavamääräykset ja merkintöjen selitykset

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN SAARISTON OSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS : KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

OTE PIHLAJALAHDEN OSAYLEISKAAVA 1:xxxx

Uudet rakennuspaikat on merkitty mustalla pisteellä ( ). PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE

PYHÄSELÄN KUNTA HAMMASLAHDEN OSAYLEISKAAVA

YÖVEDEN-LOUHIVEDEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Hirvensalmen kunta ITÄOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS

ALUE 03 ALUE 01 ALUE 02. AO ajo /1 8/1. I u ½ m m m /1

ALUE 1. Äijälän ranta-asemakaava M-1 1/1 RA-1 M-1. 0 m 50 m 100 m 200 m 300 m 400 m. 1/2r. ajo. ajo. ajo

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 7:38, 7:53, 7:54, 7:56, 7:57 JA 7:67

KYMIJOKI-MANKALAN VESISTÖALUEEN RAN- TAYLEISKAAVAN MUUTOS

Kangasalan kunta Pohjan kylän osayleiskaava 1:

0.91 YLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

Hirvensalmen kunta ITÄOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS

13:18 15:5 2:19 2:26 6:23 6:25 13:16 6:52 5:30 5:35. luo 5:33 5:34 5:27 1:15 1:22 1:16 7:6 5:55 9:1 11:2 5:62 12:0 11:1 5:41 5:42 5:43 VAHALAHTI 5:45

PIENTEN JÄRVIEN JA LEMI-IITIÄ TIENVARSIALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Transkriptio:

1 MERKINNÄT: HIRVENSALMI ITÄOSAN RANTAYLEISKAAVA AM/1 Maatilan talouskeskusten alue. Alue on tarkoitettu atilojen talouskeskuksen alueeksi. Alueelle saa sijoittaa ataloutta ja siihen soveltuvia elinkeinoja palvelevaa rakentamista asuin-, tuotanto- ja talousrakennuksineen. Talouskeskuksen yhteyteen saa sijoittaa kaksi enintään 1½-kerroksista asuinrakennusta. Luku kauttaviivan jälkeen osoittaa talouskeskusten lukumäärän alueella. A/1 Asuinalue. Luku kauttaviivan jälkeen osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän. Rakennusjärjestyksen mukaisesti uuden rakennuspaikan vähimmäiskoko on 5000 m 2 ja kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen. Rakennusten enimmäismäärä on 5 kpl. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla 5 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 350 k-m 2. Rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 50 metriä. ARA/1 RA/1 RA-1/1 Rantarakennusalue. Rakennuspaikoille saa rakentaa ympärivuotista asumista palvelevan asuinrakennuksen tai lorakennuksen lisäksi saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten enimmäismäärä on 5 kpl. Rakennuspaikan käyttötarkoitus määräytyy rakennusluvan yhteydessä rakennuspaikkakohtaisesti. Käyttötarkoitusta ratkaistaessa tulee huomioida ko. käyttötarkoitukselle esitetyt vaatimukset. Rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus määräytyy käyttötarkoituksen mukaisesti. Numero kauttaviivan jälkeen osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän alueella. Lo-asuntoalue. Luku RA-merkinnän kauttaviivan jälkeen osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän. Rakennusjärjestyksen mukaisesti uuden rakennuspaikan vähimmäiskoko on 3000 m 2 ja kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen lorakennuksen. Rakennusten enimmäismäärä on 5 kpl. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla 5 % rakennuspaikan pinta-alasta kuitenkin enintään 250 k-m 2. Rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 50 metriä. Lo-asuntoalue. Luku RA-1-merkinnän kauttaviivan jälkeen osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän. Rakennusjärjestyksen mukaisesti uuden rakennuspaikan vähimmäiskoko on 3000 m2 ja kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen lorakennuksen. Rakennusten enimmäismäärä on 5 kpl. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla 5 % rakennuspaikan pinta-alasta kuitenkin enintään 250 k-m2. Rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 50 metriä. Alueella tulee huomioida raideliikenteestä aiheutuva melu. Uudisrakennusten suunnittelussa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston antat (993/1992) melutasoja koskevat ohjearvot. Alueelle tulee rakentaa siten, että rakennukset suojaavat asuntojen ulko-oleskelutiloja melulta.

2 RM-1 500 nat Matkailupalvelualue. Alue varataan loilun, tkailun, leiri- ja kurssikeskusten yms. tarpeisiin. Uuden RM-alueen rakentaminen, RM-alueella tapahtuva merkittävä lisärakentaminen tai alueen muuttaminen orantaisiksi rakennuspaikoiksi edellyttää ranta-asekaavan laatimista alueelle. Luku osoittaa alueen suurimn sallitun kokonaisrakennusoikeuden Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue. SL Luonnonsuojelualue. Luonnonsuojelulain nojalla valtion toimesta toteutettu tai toteutettava alue. Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. EO-1/M Maa-ainesten ottoon soveltuva alue. Maa-ainesten ottamisen tulee perustua a-aineslain mukaiseen ottamissuunnitelan ja a-aineslupaan, jossa määrätään myös alueen jälkihoidosta. Oton päätyttyä alueella noudatetaan M-alueen kaavamääräyksiä. ET M Yhdyskuntateknisen huollon alue. Maa- ja metsätalousalue. Alue on tarkoitettu a- ja metsätalouden harjoittamiseen. MRL 72 :n nojalla alueella on noin 200 metrin syvyisellä keskivedenkorkeuden mukaisella rantavyöhykkeellä muu kuin 72 3 mom. rakentaminen kielletty. MY Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Alue on tarkoitettu pääasiassa a- ja metsätalouden harjoittamiseen. Ympäristöarvot tulee huomioida toimenpiteitä suoritettaessa. MRL 72 :n nojalla alueella on noin 200 metrin syvyisellä keskivedenkorkeuden mukaisella rantavyöhykkeellä muu kuin 72 3 mom. rakentaminen kielletty. W Vesialue. Rannalla sijaitsevan nykyisen asuinrakennuksen, lo-asunnon tai saunarakennuksen likimääräinen sijainti. Ohjeellinen uuden lo-asunnon tai asuinrakennuksen sijainti. 30 m sen kaava-alueen ulkopuolella oleva viiva, jota vahvistaminen koskee. Oikeusvaikutteisen yleiskaavan raja, noin 200 metrin syvyinen rantavyöhyke. Alueen raja.

3 Valtatie. Ohjeellinen uuden valtatien linjaus. Seututie. Yhdystie. Päärata Ohjeellinen päärata. Ratalinjaan vaikuttavista suunnitelmista tulee pyytää lausunto radanpitäjältä. Ohjeellinen runkovesijohto ja runkoviemäri. Ohjeellinen runkovesijohto. Rantakaava-alue. Alueelle on vahvistettu rantakaava. Tämä yleiskaava ei ole rantaasekaavoitetuilla alueilla voissa. RA-ak/1 Lo-asuntoalue ranta-asekaavoitetulla alueella. SM/1 SM/11 SR/1 SR-1/1 pm 111 Muinaismuistoalue tai -kohde. Muinaismuistolain (295/63) rauhoitta kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevissa ankäyttösuunnitelmissa tulee pyytää Museoviraston lausunto. Suluissa oleva numero viittaa kaavaselostukseen. Paikallisesti arvokas suojelukohde Rakennukset tulee säilyttää hdollisuuksien mukaan alkuperäisessä muodossaan. Rakennusten purkamiseen iln lupaa on kielletty. Numerointi kauttaviivan jälkeen viittaa kaavaselostukseen. Maakunnallisesti arvokas suojelukohde Rakennusta tai rakennetta ei saa purkaa. Kunnostuksessa ja korjauksen yhteydessä tulee noudattaa säilyttävää korjaustapaa. Museoviranoiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen suojelukohteita koskevien lupahakemusten ratkaisemista. Numerointi kauttaviivan jälkeen viittaa kaavaselostukseen. Ohjeellinen perinneise. Suositus: Alue pidetään avoimena ja sitä hoidetaan niittämällä tai laiduntalla. Kulttuuriympäristön ja / tai isen vaalimisen kannalta akunnallisesti merkittävä alue Alueen perinteistä rakennettua ympäristöä tulee huoltaa ja korjata kulttuurihistorialliset arvot huomioivalla tavalla ja isemien ominaispiirteet säilyttäen. Uudisrakentaminen ja pihapiirin täydentäminen tulee sovittaa alueen rakennustapaan mukautuvaan rakennustyyliin. Alueen rakentamisperinnettä tulee noudattaa ja alueen kylätiet ja raitit säilyttää alueelle luonteenoisina. Alueen peltoaukeat tulee säilyttää avoimina ja niitä rajaavat reunavyöhykkeet, kiviaidat, puurivit ja saarekkeet ehyinä.

4 pv luo s-1 Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue. Alueella ei saa rakentaa rakennuksia tai suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka heikentäisivät alueen luontoarvoja. Liito-oravan esiintymisalue. Alueen puustoa tulee hoitaa siten, että liito-oravan pesäpuut sekä niitä suojaavat puut sekä liikkumisen, että ravinnon hankinnan kannalta riittävä puusto säilytetään. Melualue (55dB, päivämelu) Alueelle ei tule sijoittaa uusia asuntoja tai muuta melulle herkkää toimintaa iln suojaamistoimenpiteitä tai tarkempia meluselvityksiä. Alueella olevia asuinrakennuksia saa peruskorjata, laajentaa ja korvata uusilla. apv Arvokas pienvesistö. at-1 111 Ohjeellinen asumisen täydennysalue. Alueelle voi sijoittaa kyläaluetta täydentävää asuinrakentamista. YLEISMÄÄRÄYKSET Rakentaminen Yleiskaavan perusteella voidaan myöntää rakennusluvat rantavyöhykkeellä oleville rakennusalueille (A-, AM-, RA-, RM- ja ARA -alueet), ellei aluetta koskevassa kaavamääräyksessä ole toisin määrätty. Rakennuslupaa ei saa myöntää ennen kuin rakennuspaikat on merkitty astoon. Mikäli RA-, ARA-, RM-, A- tai AM-alueilla olevilla rakennuspaikoilla tai rantasaunojen rakennuspaikoilla on aiemssa rakennusluvassa, poikkeusluvassa tai vahvistetussa ranta-asekaavassa asetettu rakennusjärjestyksestä poikkeavia ehtoja rakennusten määrän, koon, sijoittelun tai ulkoasun suhteen, tulee nämä määräykset huomioida uusia rakennuslupia myönnettäessä. M- ja MY-alueilta on rakennusoikeus noin 200 metrin rantavyöhykkeeltä siirretty anomistajakohtaisesti RA-, ARA-, RM-, A- tai AM alueille. Alle 2000 m²:n suuruisilla rakennuspaikoilla sallitaan rakennusten korjausrakentaminen sekä purettavan tai tuhoutuneen rakennuksen korvaava rakentaminen käytetyn rakennusoikeuden puitteissa. Alueelle sijoitettavien rakennusten vähimmäisetäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta ovat: - Asunnot, etäisyys 40 m - Lo-asunnot, kerrosala alle 80 k-m 2 etäisyys rantaviivasta 20 m - Lo-asunnot, kerrosala yli 80 k-m 2 etäisyys rantaviivasta 40 m - Rantasauna / grillikatos, kerrosala enintään 25 k-m 2 etäisyys rantaviivasta 10 m - Muut rakennukset, kerrosala enintään 80 k-m 2 etäisyys rantaviivasta 20 m. Rakennuslupaviranoinen voi myöntää etäisyyttä koskevasta määräyksestä poikkeuksen, jos se on asto-olosuhteiden johdosta välttämätöntä ja rakennus sopeutuu astoon ja isean.

5 Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasean, muotoon, ulkoteriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Venevaja ei saa ulottua veden päälle ja sen on sopeuduttava ympäröivään rakentamiseen ja astoon. Alin rakentamiskorkeus on 1,0 metriä vesistön keskimääräisen vedenpinnan yläpuolella (N60). Saareen rakennettaessa on rakennuslupaa haettaessa annettava selvitys käytettävästä auto- ja venepaikasta ntereella. Jätevesien käsittely ja jätehuolto Kaava-alueen rakennuspaikoilla sovelletaan jätevesien käsittelyssä 4.3.2011 muutetun ympäristönsuojelulain nojalla 10.3.2011 annetun jätevesiasetuksen 4 mukaista pilaantumiselle herkkien alueiden vaatimustasoa. Suunnittelualueen rakennuspaikoilla perusratkaisuna tulee pääsääntöisesti olla hdollisten käymäläjätteiden kokoaminen ja varastointi tiiviiseen varastosäiliöön. Hariden jätevesien käsittely ja imeyttäminen aperään kiinteistön alueella on pääsääntöisesti hdollista tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Lo-asutusrakennuspaikoilla tulee myös suosia kuiva/kompostikäymälätyyppisiä ratkaisuja. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitel tarvittavine aperäselvityksineen. Rantarakennusalueilla (ARA) suositellaan käytettäväksi useamn rakennuspaikan yhteistä jätevesien käsittelytapaa. Kiinteiden jätteiden keräyksessä ja käsittelyssä tulee noudattaa kunnan yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Metsänkäsittely Ranta-alueen metsänkäsittelyssä tulee noudattaa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion ranta-alueita koskevia metsänhoitosuosituksia. Erityisesti pienissä (< noin 3 ha) saarissa tulee metsänhoidossa huomioida luonto- ja ise-arvot. Tiestö Uusien rakennuspaikkojen pääsytiet tulisi johtaa ensisijaisesti olessa olevien liittymien kautta anteille. Vierekkäisten rakennuspaikkojen kulku tulisi tapahtua sasta liittymästä. Tienpitoviranoisen kanssa tulee neuvotella hyvissä ajoin uuden liittymän sijainnista tai liittymän käyttötarkoituksen muutoksesta. Kuopiossa 23.4.2014 Timo Leskinen aluepäällikkö, DI Pasi Ronkainen suunnittelija, LuK