TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 25.9.2015 Näitä määräyksiä sovelletaan rinnan paperikokeiden määräysten kanssa kevään 2018 tutkintoon saakka. Näitä määräyksiä täydennetään myöhemmin sähköisen kokeen toteuttamisen yksityiskohtien osalta. Toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten sähköisten kokeiden määräykset tulevat voimaan kussakin toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten kokeessa siitä tutkintokerrasta alkaen, jolloin aineen koe järjestetään ensimmäisen kerran sähköisenä. Ylioppilastutkinnon kokeita koskevat määräykset ovat luettavissa lautakunnan verkkosivuilta osoitteesta www.ylioppilastutkinto.fi. 1
1 TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN KOKEET 1 2 KOKEIDEN MUUTTUMINEN SÄHKÖISIKSI 2 3 KOKEEN RAKENNE 3 3.1 Kokeen osat 3 3.2 Tehtävätyypit 4 4 ARVOSTELU 5 Huom.: Nämä määräykset koskevat sähköisiä toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten kokeita. Myöhemmin puhutaan kielikokeesta. Näissä määräyksissä lukion opetuskielellä tarkoitetaan suomea tai ruotsia. Myöhemmin puhutaan pelkästä opetuskielestä.
1 TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN KOKEET Toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten sähköisten kokeiden määräykset tulevat voimaan kussakin toisen kotimaisen kielen tai vieraiden kielten kokeessa siitä tutkintokerrasta alkaen, jolloin aineen koe järjestetään ensimmäisen kerran sähköisenä. Nämä määräykset täydentävät paperikokeissa voimassa olevia Toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten kokeiden määräyksiä (19.8.2011) niiltä osin kuin sähköiset kokeet eroavat paperikokeista. Näitä määräyksiä täydennetään sähköisen ylioppilastutkinnon kehitystyön edetessä. Myös siirtymäkaudella kokelaalle pyritään turvaamaan mahdollisuus osallistua samalla tutkintokerralla kahteen lyhyeen oppimäärään perustuvaan vieraan kielen kokeeseen. Siirtymäkaudella tarkoitetaan tässä niitä tutkintokertoja, jolloin lyhyen oppimäärän kielikokeista osa on sähköisiä ja osa paperisia. Mahdollisuus voi toteutua esimerkiksi seuraavalla tavalla: kokelas suorittaa vielä paperimuodossa olevan kokeen kuullunymmärtämisosan lyhyen oppimäärän kuullunymmärtämiskokeen päivänä ja saa kirjallisen kokeen päivänä kaksi tuntia lisäaikaa. Kirjallisen kokeen päivänä hän suorittaa ensin sähköisen kokeen ja sen jälkeen vielä paperimuodossa olevan lyhyen oppimäärän kokeen kirjallisen osan. Taulukossa 1 näkyvät ylioppilastutkinnossa järjestettävät eri oppimäärien mukaiset kokeet. Taulukko 1: Ylioppilastutkinnossa järjestettävien kielikokeiden oppimäärät 1 Toinen kotimainen ruotsi Toinen kotimainen suomi Pitkä oppimäärä Keskipitkä oppimäärä Lyhyt oppimäärä X X - X X - Englanti X - X Espanja X - X Ranska X - X Saksa X - X Venäjä X - X Italia - - X Portugali - - X Pohjoissaame - - X Inarinsaame - - X Koltansaame - - X Latina - - X 1 Latinan kielessä järjestetään kaksi eritasoista koetta: laajemman oppimäärän ja lyhyen oppimäärän koe. Koska latinan kielen laajemman oppimäärän koe perustuu perusopetuksen 7. vuosiluokalta alkavaan oppimäärään, se ei ole ylioppilastutkintoasetuksen 12 :ssä tarkoitettu A-kielen oppimäärän mukaisesti laadittu vaativampi koe. Molemmat latinan kielen kokeet järjestetään vieraan kielen lyhyen oppimäärän koepäivänä. 1
Määräykset ja ohjeet toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten sähköisten kokeiden toimeenpanoa varten on annettu erikseen ylioppilastutkintolautakunnan yleisissä määräyksissä ja ohjeissa sekä sähköisen ylioppilaskokeen järjestämisohjeessa. Edellä mainituissa määräyksissä ja ohjeissa kerrotaan myös, miten toimitaan, jos kokelas myöhästyy kokeesta tai koe keskeytyy. Kielikoetta varten kokelas tarvitsee tietokoneeseen liitettävät kuulokkeet (katso tarkemmin sähköisen ylioppilaskokeen järjestämisohje). 2 KOKEIDEN MUUTTUMINEN SÄHKÖISIKSI Toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten kokeet muuttuvat sähköisiksi taulukossa 2 esitettävän aikataulun mukaisesti. Siitä lähtien, kun koe on järjestetty ensimmäisen kerran sähköisenä, sitä ei enää järjestetä paperisena. Kahden eri oppimäärän mukaisesti järjestettävissä kokeissa kummankin oppimäärän mukaiset kokeet muuttuvat sähköisiksi samalla tutkintokerralla. Kokeet järjestetään kyseisten oppimäärien koepäivinä. Taulukko 2: Toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten kokeiden sähköisiksi muuttumisen aikataulu Syksy 2016 Kevät 2017 Syksy 2017 Kevät 2018 Syksy 2018 saksa saksa saksa saksa saksa ranska ranska ranska ranska ruotsi ruotsi ruotsi suomi suomi suomi englanti espanja portugali italia latina englanti espanja portugali italia latina venäjä saamet 2
3 KOKEEN RAKENNE Ylioppilastutkinnon kielikokeet laaditaan Lukion opetussuunnitelman perusteiden 2 pohjalta. Kokeiden laadinnan perusteena on Euroopan neuvoston laatimaan Eurooppalaiseen viitekehykseen 3 pohjautuva viestinnällinen kielitaitokäsitys, jonka mukaan kielitaitoon sisältyy sekä tietoa kielestä että sen käyttötaito. Tällaista kielitaitoa mitataan opetussuunnitelman mukaisissa kielenkäyttötilanteissa. Katso tarkemmin Toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten kokeiden määräykset (19.8.2011) luku 2. Sähköisessä kielikokeessa arvioidaan seuraavia kielitaidon osa-alueita: Kuullun ymmärtäminen Luetun ymmärtäminen Kirjallinen tuottaminen Sanaston ja rakenteiden hallinta Myös eri osataitoja yhdistävät tehtävät ovat mahdollisia. Suullisen kielitaidon arviointi on mahdollista ylioppilaskokeessa aikaisintaan vuonna 2019. Koe suoritetaan ensi vaiheessa suljetussa verkkoympäristössä. Sanakirjat tai sähköiset sanakirjat eivät ole sallittuja lukuun ottamatta latinan kielen kokeita. 3.1 Kokeen osat Toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen sähköisessä kokeessa on kaksi osakoetta: kuullunymmärtämisen osakoe ja kirjallinen osakoe. Kirjallinen osakoe koostuu kolmesta osasta, jotka ovat luetun ymmärtämisen osa, rakenteet ja sanasto -osa ja kirjallisen tuottamisen osa. Hyväksyttyä kielikokeen suoritusta varten on oltava arvosteltavaksi suoritus sekä kuullunymmärtämisen osakokeesta että ainakin yhdestä kirjallisen osakokeen osasta. Koko kielikoe suoritetaan yhden päivän aikana, ja se kestää enintään 6 tuntia. Kokeen aloittaa enintään tunnin mittainen kuullunymmärtämisen osakoe, minkä jälkeen kokelas voi valita, missä järjestyksessä hän suorittaa kokeen muut osat. Kokelas saa itse päättää ajankäytöstään kirjallisen osakokeen osien kesken. Erityisjärjestelyinä kokelas voi edelleen saada kokeesta version, jossa kuullunymmärtämisen osakokeessa on pidennetyt tauot. Lisäksi koko koetta varten on mahdollista saada kaksi tuntia lisäaikaa. Katso tarkemmin erillinen määräys sähköisen kokeen erityisjärjestelyistä. Kuullunymmärtämisen osakoe on ensi vaiheessa ajastettu nykyisen kuullunymmärtämiskokeen tapaan. Kokelas ei voi itse määrittää taukojen pituutta tai kuuntelukertojen määrää. 2 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003. Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Opetushallituksen määräys 33/011/2003. Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden 2003 muuttaminen (suullisen kielitaidon kurssi). Opetushallituksen määräys 10/011/2009. 3 Common European Framework of Reference for Languages: Learning, Teaching, Assessment. Published by arrangement with the Council of Europe 2001. Eurooppalainen viitekehys. Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Suomentaneet Irma Huttunen ja Hanna Jaakkola 2003, WSOY Helsinki. 3
Taulukosta 3 näkyy, missä kielikokeissa järjestetään kuullunymmärtämisen osakoe ja kirjallinen osakoe. Taulukko 3: Kielikokeen osakokeet eri kielissä Kuullunymmärtämisen osakoe Kirjallinen osakoe Toinen kotimainen ruotsi X X Toinen kotimainen suomi X X Englanti X X Espanja X X Ranska X X Saksa X X Venäjä X X Italia X X Portugali - X Pohjoissaame - X Inarinsaame - X Koltansaame - X Latina - X 3.2 Tehtävätyypit Sähköisessä kielikokeessa ovat mahdollisia paperikoetta monipuolisemmat tehtävätyypit. Tehtävänantoon liittyvä tausta-aineisto voi olla nykyistä vaihtelevampaa: se voi olla esimerkiksi tekstejä, kuvia, tilastoja, karttoja, videoita tai äänitallenteita. Aineisto voi olla myös nykyistä autenttisempaa, esimerkiksi tekstien pituus ja ulkoasu voivat vaihdella paperikoetta enemmän. Kaikki tarvittava aineisto annetaan tehtävän yhteydessä. Sähköisen kielikokeen kaikissa osissa ovat mahdollisia esimerkiksi seuraavat tehtävätyypit: monivalintatehtävät aukkotehtävät yhdistämistehtävät täydentämistehtävät tehtävät, joissa vastataan annettuun vastauskenttään jne. Tehtävän suorittamiseen tarvittava ohjeistus annetaan tehtävän yhteydessä. Esimerkiksi avokysymysten vastaustila voi olla teknisesti rajattu, tai tehtävän yhteydessä on sanamäärälaskuri. Vastauksia saa luonnostella paperille. Luonnospapereita ei lähetetä lautakuntaan. Myös sähköisessä kokeessa kaikkien oppimäärien kirjallisen tuottamisen osan tehtävätyypit noudattavat paperikokeen kirjallisen tuottamisen tehtävätyyppien kuvauksia esimerkiksi sanamäärien suhteen. Katso tarkemmin Toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten kokeiden määräykset (19.8.2011) luku 5.3. 4
4 ARVOSTELU Sähköisen kielikokeen arvostelussa sovelletaan paperikokeessa käytössä olevia arvosteluperusteita ja kriteeritaulukoita. Katso tarkemmin Toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten kokeiden määräykset (19.8.2011) luvut 4 ja 5. Lautakunta julkaisee edelleen hyvän vastauksen tavoitesisällöt ja monivalintatehtävien ratkaisut. Tehtävän painottamaton sekä painotettu pistemäärä näkyvät tehtävän yhteydessä sähköisessä koejärjestelmässä. Niiden kielikokeiden, joihin sisältyy kuullunymmärtämisen osakoe, painotettu maksimipistemäärä on 299 pistettä, kuten paperikokeissakin. Pistemäärät jakautuvat kielikokeen eri osiin seuraavasti: kuullunymmärtämisen osakoe 80 90 pistettä luetun ymmärtämisen osa 70 90 pistettä sanasto ja rakenteet -osa 20 40 pistettä kirjallisen tuottamisen osa 99 pistettä. Niissä kielikokeissa, joissa on vain kirjallinen osakoe, maksimipistemäärä on edelleen 209 pistettä. 5
YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA 2015 6