Jäsentiedote 2/2012 28.9.2012
Saunailta Rengossa 15. elokuuta 2012 Kulumassa olevan vuoden toimintasuunnitelmaan oli otettu saunaillan järjestäminen elokuussa Rengossa. Edellisenä vuonna olimme siellä koolla ensimmäistä kertaa myös saunaillan merkeissä. Renkolainen metsästysseura Keski-Rengon Erä omistaa metsästysmajan kirkasvetisen Kakarinlammen rannalla. Maja oli vuokrattu käyttöömme klo 15 alkaen. Tarkoituksenamme oli pitää siellä aluksi johtokunnan kokous, mutta yhteensattumien vuoksi siitä luovuttiin. Metsästysmajalla on runsaasti komeita hirven- ja peuransarvia, täytettyjä eläimiä sekä muuta eränkäyntiin liittyvää havaintomateriaalia. Erityisen komea on muutama vuosi sitten saaliiksi saatu ilves, joka on majalla täytettynä. Puitteet viihtyisään saunailtaan olivat mitä parhaimmat. Paikalle saapui kaikkiaan 21 kainuulaista. Alkajaisiksi majalla nautittiin emäntien kiehauttamat nisukahvit ja vaihdettiin ensikäden kuulumiset. Sen jälkeen alkoi saunakin olla kylpykunnossa ja kiireisimmät pääsivät saunan löylyihin ja sieltä pulahtamaan lammen kirkkaaseen veteen. Kakarinlampi on hiekkaharjujen ympäröimä lampi ja vesi siinä on kirkasta ja hyvälaatuista, juomavedeksikin kelpaavaa. Lammesta on johdettu vesijohto Oinaalan kylään ja vettä käytetään edelleen monessa talossa käyttövetenä. Saunomisen jälkeen oli aika siirtyä jälleen majan sisätiloihin, missä oli tarjolla nakkeja, perunasalaattia sekä muita tykötarpeita. Välillä käytiin heittämässä tikkaa oikein tosimielellä ja ihan kelvollisia tuloksia saatiinkin aikaan. Ilta jatkui leppoisan tunnelman vallitessa kiireettömästi seurustellen ja toistemme kanssa rupatellen. Välillä pidettiin asiaankuuluvat arpajaiset ja laulettiin yhteislaulua Heikin johdolla. Ennen illan hämärtymistä koitti kotiinlähdön aika. Illasta jäi mukavat muistot ja erityisen mieleenpainuvaa oli, että ehdittiin kaikessa rauhassa tavata toisiamme ja vaihtaa kuulumisia. Unohtaa ei sovi myöskään, että ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Eero Saunamajuri Varapuheenjohtajan tervehdys
Kävelyretki Linnanpuiston rantareitillä pe 5.10. klo 14.00. Lähtö Tykistömuseon pihalta, lenkin pituus noin 6 km. Paluu Tykistömuseolle, jossa juomme kahvit omalla kustannuksella. Kävelysauvat voi ottaa mukaan. Kirkkopyhä Hyvinkään kirkossa 28.10. klo 10.00. Kirkossa puhuu mm. kainuulainen pastori Pekka Keränen ja yksinlaulua esittää Heikki Kilpeläinen. Jumalanpalveluksen jälkeen kahvi- ja seurustelutilaisuus seurakuntasalissa. Eero Haverinen käyttää puheenvuoron hämeenlinnalaisten puolesta. Syyskokous ja kekrijuhla Idänpään Torpalla ke 7.11. klo 18.00. Alkajaisiksi syyskokous, musiikillista ohjelmaa ja päivällinen. Myyjäiset ja arpajaiset. Myytäviä tuotteita ja arpajaisvoittoja otamme ilolla vastaan. Soitosta vastaa jo tutuiksi tulleet Raimo Raussi ja Timo Roos. Sisäänpääsymaksu 17. Ilmoittaudu 31.10. mennessä Pirjolle p. 040 5392499 tai pirjo.nordenswan@gmail.com. Päivällinen Hirvenlihamureke Uunijuurekset Keitetyt perunat Juustoleipäsalaatti Nyrkkirieska Puolukkahyytelökakku Kahvi, tee Tarjoilun järjestää Arja Huttunen (äiti Sotkamosta) Tervetuloa joukolla mukaan! Syyskauden tapahtumia Kevään ja kesän tapahtumia Ulkoilupäivä Alajärvellä sunnuntaina 17.2.2013 klo 13.00. Kevätkokous Turengissa Pikku-Herkkulassa 14.3.2013. Kirkkopyhä Janakkalan kirkossa huhtikuussa. Ajankohdasta tarkemmin 1/2013 tiedotteessa. Saunailta Rengossa Kakarin metsästysmajalla elokuussa.
Prinsessa Kainuun koskien kuohuissa Kesällä tuli kuluneeksi 60 vuotta 1952 vuoden Suomen kesäolympialaisista. Hämeenlinna juhli heinäkuussa merkkitapahtumaa Ahveniston maauimalan ympäristössä. Olihan Hämeenlinna toinen olympia-kisakaupungeista Helsingin lisäksi. Vielä on merkkejä jäljellä viisiottelu-paikoista, joskin jo pahoin ajan kuluttamina. Samana kesänä Suomi-neito, Armi Kuusela, valittiin Miss Universumiksi Kaliforniassa. Kisat järjestettiin silloin ensimmäisen kerran. Armin näyttävä kotiinpaluu Egyptin prinsessa Faika (1926-1983), lentokentälle ja vastaanottajien ihmispaljous melkein ohitti kisakohun. Myös viimeinen sotakorvausjuna Suomesta lähti syyskuussa itä-naapurin puolelle. Oli siinä tapahtumia kerrakseen pienelle maalle. Heinäkuisena yönä laskeutui Malmin lentokentälle kisoja seuraamaan tullut Egyptin prinsessa Faika, kuningas Faroukin (1920-1965) sisar. Prinsessa Faikan ohjelmaan kuului kiertomatka Suomessa, jonka yhdeksi kohteeksi oli suunniteltu koskenlasku Kainuussa. Arvokkaan vieraan haluttiin kokevan Kainuun parhaita elämyksiä, ja niinpä vieras sai kyytiä kosken kuohuissa. Reitti alkoi Suomussalmelta Kiantajärven rannasta Jalonkoskea ja Seitenoikeaa pitkin ja päättyi Hyrynsalmelle Korpijoensuuhun. Koskenlaskun järjesti Kainuun Matkailuyhdistys. Ilmeisesti prinsessalle ei ollut sopivaa venettä valmiina, sillä häntä varten rakennettiin oma vene, joka sai nimekseen Jalo. Kotiseutuneuvos Kalle Juntunen on selvittänyt veneen vaiheita. Tervavenettä muistuttava koskivene on valmistettu juhannuksen alla 1952 Suomussalmella Muikkulan talossa. Jaakko Keränen eli Muikku-Jakke sai tehtäväkseen koskiveneen valmistuksen. Hänen kaverikseen Oulujoen Uittoyhdistys määräsi Kiantajärvellä lauttauitossa työskennelleen hyrynsalmelaisen Jaakko Turpeisen. Turpeisella oli monenlaisia kädentaitoja ja hän oli myös taitava veneen veistäjä. Miehet valmistivat koskiveneen kahdessa viikossa. Suomussalmella asuu ainakin yksi prinsessan koskiveneessä mukana ollut, nyt eläkkeellä oleva terveydenhoitaja Irma-Liisa Rämä. Hän oli olympiakesänä 18-vuotias nuori nainen ja töissä kauppias Herman Moilasella Ämmänsaaressa. Herman Moilanen sponsoroi matkaa ja ehdotti Irma-Liisalle koskenlaskua prinsessan seurueen mukana. Silloin 60 vuotta sitten en ymmärtänyt, miten korkea-arvoisen vieraan seurana sain olla, toteaa Rämä nyt. Lähtöpaikalle Jalonniskaan oli tullut väkeä
Vasemmalta neljäs Egyptin prinsessa Faika, kuudes Irma-Liisa Rämä, perämies Veikko Juntunen. Muista mukana olleista ei ole tietoa. Valokuva Jalonkoskelta, todennäköisesti ottanut valokuvaaja Matti Tauriainen, Suomussalmelta. jatkuu seuraavalla sivulla.
katsomaan veneen lähtöä. Prinsessa Faika tuotiin autolla paikalle. Hänellä oli vaalea puku ja tummat aurinkolasit. Prinsessa oli vaikuttanut melko vaatimattoman oloiselta henkilöltä. Rämä muistaa, että rannalle saattamaan olivat tulleet mm. rovasti Säipän tytär Sirkku ja hänen veljensä Pekka. Kauppias Vuosmaan tytär ojensi prinsessalle kukkia ennen hänen veneeseen astumista. Mukana oli prinsessa Faikan lisäksi seitsemän naista, soutaja ja perämies Veikko Juntunen. Reitillä oli Jalonkosken jälkeen seitsemän koskea ja matkaa kertyi 4,5 kilometriä. Prinsessan koskenlasku oli sujunut koskien tyrskyissä onnistuneesti ja seuruetta oli Hyrynsalmella odottamassa bussi paluumatkaa varten. Tarina ei kerro prinsessan ja seurueen tuntemuksista matkasta. Kolmikilometrinen Seitenoikean koski oli ennen todellinen korpi-kainuun kuningatar ja myös tervatalonpoikien pelkäämä koskiosuus. Vesi putosi kosken matkalla lähes parikymmentä metriä. Nimensä koski sai seitsemästä oilingistaan eli suorastaan, joiden vuoksi venemiesten täytyi laskea vanhan sanonnan mukaan seihtemästi oikeaan ja seihtemästi suoraan. Suomussalmen kosket valjastettiin voimalaitosten tieltä. Jalo-vene siirrettiin vuonna 1957 alemmas Hyrynsalmelle Seitenoikean koskille. Viimeinen pitkä koskenlasku Jalolla on tehty vuonna 1959. Seitenoikean voimalaitos valmistui vuonna 1961. Koskien vaahtopäiset tyrskyt väsyivät hiljaa virtaavaksi joeksi ja tyyneksi Seitenjärveksi. Vähitellen Jalo-vene unohtui, pääsi hieman lahoamaankin. Hyrynsalmen Lions Club siirsi prinsessan Jalo-veneen Vonkalle vuonna 1966. Jalo on tällä hetkellä Hyrynsalmella Vonkan leirintäalueella katoksen alla suojassa. Pirjo Nordenswan Lähteet: Irma-Liisa Rämän haastattelu, Ylä-Kainuu 28.8.2008, internet
Kainuusta muuttanut Kuka olet? Kari Karppinen. Mistä muutit ja minne? Vaalan Manamansalosta ensin Mikkeliin, sieltä Haminaan ja edelleen Kotkaan, kunnes päädyin Hämeenlinnaan. Minkä sai sinut lähtemään Kainuusta? Opiskelu ja työ. Miten olet sopeutunut hämäläiseen työelämään ja mitä teet? Kiitos hyvin, 30 vuodessa pitää hitaan kaenuulaesenkin sopeutua, Tällä hetkellä toimin Hämeenlinnan Kaupunkiuutisten ja Hämeenlinnan Viikkouutisten päätoimittajana. Oliko Hämeessä tukiverkosto valmiina? Kun muutin Hämeenlinnaan 1982, täällä oli tasan kaksi tuttua ihmistä. Muuttokuorman kera tulin kolmannen kerran koko kaupunkiin. Puhtaalta pöydältä siis perheen kanssa lähdettiin. Saitko ystäviä helposti? Ihan alkuun en, hieman myöhemmin kyllä! Ymmärtävätkö työkaverit ja ystävät murrettasi? Kyllä! Ja irvailevat vähintään viikoittain, sillä en ole murteestani luopunut. Tosin se hiipuu hiljakseen pois. Valitettavasti! Mikä on tärkeintä minkä toit mukanasi? Työhalut ja kaenuulaesen tavan lähestyä ihmisiä turhat tärkeilyt pois! Kuinka hyvin tunnet sukujuuresi ja pidätkö yhteyttä? Karppisten puolelta tunnen kohtalaisen hyvin (sukututkimus yltää 1550-luvulle), äidin puolelta (Leinonen) en läheskään niin hyvin. Lähisukulaisiin tiiviit yhteydet, kaveripiiri on toki harventunut. Mikä on Hämeessä parasta ja mikä haasteellisinta? Ihmiset ja luonto ovat parasta, kunhan niihin tutustuu. Haasteellisinta on ikiaikainen jahkailu, itse haluan pistää heti töpinäksi! Mistä erotat hämäläisen ja kainuulaisen? Ensitapaamisesta. Hämäläinen kattelee turhan pitkään ennen hyväksymistä, kaenuulaenen on letkeämpi veijari.
Paras saavutuksesi, mikä ei olisi onnistunut Kainuussa? Mahdoton sanoa. Jälkiviisaus on se imelin viisauden laji (Konsta Pylkkänen). Mitä veisit Hämeestä Kainuuseen ja päinvastoin? Kaenuuseen voisi viedä työtä ja yritteliäisyyttä, sieltä tuoda elämänasennetta tiukkoihin tilanteisiin. Oletko koskaan harkinnut paluumuuttoa? Minulla oli 1980-luvulla jo työpaikka Kajaanissa, mutta jäi lähtemättä. Jälkikäteen voi sanoa, että onneksi (valitettavasti!). Mitä jäit eniten kaipaamaan Kainuusta, onko aika kullannut muistot? Vettä, kalastamista, sikäläistä luontoa ja tietysti niitä vanhoja kavereita. On kullannut, ei siitä mihinkään pääse! Mitä Kainuussa näyttäisit hämäläisille ystävillesi? Juuri sitä luontoa, Oulujärveä, iki-ihanaa Manamansaloa, Kaenuun ensimmäistä kirkon sijaintipaikkaa. Valokuva v. 1975 tai -76. Hauki saatu virvelillä Heikanlammesta. Kotini sijaitsee noin 10 metriä lammen rannasta.
Tämä on tuttu Kainuun vaakuna mustavalkoisena. Ilmoitamme yhdistyksen tapahtumista Kaupunkiuutisissa. Seuraa tätä vaakunaa ja ilmoituksia Kaupunkiuutisten seurapalstalta. Kotisivut www.hmlkainuulaiset.net Käy katsomassa! Palautetta tiedottamisesta voit antaa: pirjo.nordenswan@gmail.com Jäsenmaksu on 10. Voit maksaa joko suoraan pankkiin, nettipankissa, Irma Kainulaiselle tai Heimoliiton toimistoon Sinikka Keinolle. Tilinumero FI84 5680 0040 2561 88. Käytä maksaessa saamaasi tilisiirron viitenumeroa. Puhelinnumerot, posti- ja sähköpostiosoitteet Jos puhelinnumerosi tai osoitteesi on muuttunut, ole ystävällinen ja ilmoita muutoksesta sihteerille tai Sinikka Keinolle Hämeen Heimoliittoon 0400 138 358, sp. sinikka.keino@hameenheimoliitto.fi. Jos Sinulla on uusi sähköpostiosoite, niin lähetä se sihteerille. Näin voimme lähettää postia tarvittaessa. Yhteydet muihin yhdistyksiin Yhdistyksemme jäsenet voivat osallistua myös Hämeen Heimoliiton ja Hämeenlinna Seuran järjestämiin tilaisuuksiin ja matkoille. Hämeen Heimoliitto Yhdistys kuuluu jäsenenä Hämeen Heimoliittoon, jonka toimiston osoite on Linnankatu 1, Hämeenlinna. Toimistossa on myytävänä kirjoja, julkaisuja, kortteja ym. Kannattaa tutustua. Hämeen Heimoliiton toiminnanjohtaja Sinikka Keino hoitaa Hämeenlinnan Seudun Kainuulaisten yhdistyksen kirjanpidon ja jäsenrekisterin. Sinikalle toimistoon voi käydä maksamassa jäsenmaksut suoraan. Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistys www.hml-taideyhdistys.fi
Kuva Hyvinkään kirkon edustalta, sekä kuvia Aulangon tekosaarilta. Kuvagalleria
Kevätkokous Härkätien Kynttilässä 8.3.2012
Kainuulaiset vastaanottivat kirjalahjoituksen Ilkka Kylä-Harakalta. Kuva: Markku Wiik Hämeen Heimoliitto ry tiedottaa Heimoliiton uusi toimisto sijaitsee osoitteessa Linnankatu 1 (Kastellia vastapäätä) Hämeenlinnan Seudun Kainuulaiset on Heimoliiton jäsen. Kainuulaisten jäsenet sekä jäsenyhdistykset saavat -20 % alennuksen kopiopalveluista Heimoliitossa. Jäsenyhdistyksille vuokrattavissa kokoustilaa iltaisin klo 15-21 ja viikonloppuisin hintaan 30 /kokous. Ei-jäsenille hinta on 50 /kokous. Yhteystiedot löytyvät www.hameenheimoliitto.fi Tervetuloa tutustumaan!
Hämeenlinnan Seudun Kainuulaiset Yhdistyksen toimihenkilöt toimintavuosi 2012 Puheenjohtaja: Heikki Kilpeläinen (toimikausi 1 vuosi, 2012) Kunniapuheenjohtaja: Sulo Kurkinen (jatkuva) Varapuheenjohtaja: Eero Haverinen (toimikausi 1 vuosi, 2012) Rahastonhoitaja: Irma Kainulainen (toimikausi 1 vuosi, 2012) Sihteeri: Pirjo Nordenswan (toimikausi 1 vuosi, 2012) Johtokunnan jäsenet: Eero Haverinen (2011-2012) Pirjo Nordenswan (2011-2012) Pasi Pieskä (2011-2012) Kyllikki Räsänen (ent. varaj. val. 2012-2013) Irma Kainulainen (jatkaa 2012-2013) Erkki Leinonen (jatkaa 2012-2013) Varajäsenet: Enni Kilpeläinen (ent. jäsen, valittu 2012) Martta Salminen (jatkaa, valittu 2012) Kirjanpito: Toiminnantarkastajat: Varatoiminnantark.: Sinikka Keino Liisa Pieskä (ent. varat., valittu 2012) ja Juhani Laru, (jatkaa, valittu 2012). Riitta Leinonen, (jatkaa, valittu 2012) ja Reino Malinen (uusi, valittu 2012)
Kannen kuva: Kirjailija Ilmari Kianto tyttärineen kotinsa edessä Suomussalmella vuonna 1937. Ensimmäinen Turjanlinna valmistui 100 v. sitten kesällä 1912. Taitto: Marika Kantola Toimitus: Pirjo Nordenswan Lähettäjä: Hämeenlinnan Seudun Kainuulaiset c/o Hämeen Heimoliitto Linnankatu 1 13100 Hämeenlinna