Tervetuloa Resurssiviisas maansiirtotoiminta seminaariin

Samankaltaiset tiedostot
Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille?

Vuosiseminaari , Pasilan virastotalo, Auditorio, Opastinsilta 12 B UUMA2. Tuotteistamisohje. Juha Forsman Ramboll Finland Oy

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö. Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari Helsinki Tiina Kähö

RESURSSIVIISAUS RAKENTAMISESSA TkT Johanna Kirkinen, Sitra

KUTSU HYVINVOINNIN SEUTUSEMINAARIT /LÄNSI-POHJA

Rakentamisen maa-ainesjätteiden hyödyntäminen - MASA-asetus ja -taustaselvitys. Jussi Reinikainen / SYKE

Sopeutuminen osana Vantaan kaupungin strategiaa. Pääkaupunkiseudun sopeutuminen ilmastonmuutokseen -seminaari 4.5.

Kiertotalous ja rakentaminen. INFRA ry Juha Laurila

Elinvoimaa resurssiviisaudesta

Kaupunki elinkeinotoiminnan mahdollistajana

Kiertotalouden mittaustuloksia maakunnista

Kiertotaloutta, hyviä käytäntöjä ja yhteistyötä rakentamisessa ja muissa teemoissa CIRCWASTE-hankkeen esittely

Vähähiilisen rakentamisen ohjauskehitys

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.


Purkukatselmus ja valtakunnallinen jätesuunniltema. Kouvola Erityisasiantuntija Matti Kuittinen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

UUMA2. UUMA-käsikirjasto ja InfraRYL. UUMA2 vuosiseminaari Juha Forsman Ramboll Finland Oy

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA UUMA2. Uusiomateriaalit maarakentamisessa Marjo Ronkainen, Ramboll

Mitä kiertotalous tarkoittaa kunnille?

Arktinen kestävä matkailudestinaatio liisa kokkarinen

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää

Tervetuloa KiertotalousAkatemiaan!

UUMA-koulutus ja tiedonjako. Leena Korkiala-Tanttu

KESTÄVÄSTI KIERTOON yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina. Markku Järvenpää, MTT Säätytalo 24.1.

MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU JA MAARAKENTAMISEN KIERTOTALOUS 6Aika: CircVol Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa

Biotalouden ja kiertotalouden tulevaisuus Keski-Suomessa:

Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys

Kestävä kehitys ja kiertotalous

Tervehdys hyvät maaseutumatkailuyrittäjät,

RAKENNETTU YMPÄRISTÖMME NYT/2025

Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kemianteollisuuden näkemyksiä. Vientiliittojen jäte- ja materiaalihyödyntämispäivä

Kestävä kehitys puutarha-alalla

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Kohti resurssiviisautta Jyväskylän kaupungin ja Sitran yhteishanke

Resurssiviisaus Kuopion strategiassa. Kokoeko

Kiertotalous. KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin

Kiviainesten kestävä kierrätys ja käyttö

KULTU-kokeiluhankkeet

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari

Kemikaalit ja kiertotalous Miten tutkimus voi palvella päätöksentekoa? Pirkko Kivelä, neuvotteleva virkamies Ympäristöministeriö

Varsinais-Suomen kaupunkiseutujen ylijäämä- ja uusiomaa-ainesselvitys. Arttu Koskinen Forum Marinum

Jätteen käyttö maarakentamisessa näkökulmia

Miten kaupunki voi edistää vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta sekä vihreää taloutta?

Lahden ammattikorkeakoulu / Tekniikan ala Cleantech-insinöörit -projekti

Vähähiilisen rakentamisen osaaminen ja koulutustarpeet. Eeva Huttunen Ympäristöministeriö

Rautaisia ammattilaisia perusterveydenhuoltoon - terveyskeskuksen vastaanoton osaamisen kehittäminen työyhteisön ja koulutuksen yhteisenä haasteena

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Huippuostajat. 11:20 Lounas

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

KEVÄT- Keski-Suomen. kehittämisohjelma. Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle

Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

HANKINNAT KESTÄVIEN MAARAKENNUSRATKAISUJEN MAHDOLLISTAJANA 6Aika: CircVol Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa

Energiatehokkuus ja kestävä rakentaminen. Kimmo Tiilikainen Asunto, energia ja ympäristöministeri

Alueellinen resurssitehokkuus kohti kiertotaloutta

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level

OHJELMAKOORDINAATTORI

Resurssitehokkuus elintarvikealan pkyrityksissä

Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta

Rakennusjätteet Keski-Suomessa

Energia- ja materiaalitehokkuus: Mihin pitää varautua? Säätytalo Erityisasiantuntija Matti Kuittinen

TY ÖELÄMÄN LA ATU. Laadukkaasti tulosta. Miten hyvä työelämän laatu liittyy työyhteisön menestykseen ja hyvään taloudelliseen tulokseen?

Vähähiilisyys tulee rakentamiseen

Kuinka saada riittämään viisi leipää ja kaksi kalaa? resurssitehokkuus ja EU. Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen

Minikampus Moniammatillinen opetuspoliklinikka. Opetushoitaja Eija Huovinen Jyväskylän yliopisto, Agora

Luosto, Sodankylä

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

Pyöräilyn markkinointi: We Cycle ja Pyöräilyviikko. Teemu Tenhunen JYPS ry

HYVINVOINTIFOORUMI. Leena Liimatainen Yksikön johtaja LAMK sosiaali- ja terveysala Wanha Walimo

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

(ESR ja EAKR)

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

Työsuojelun peruskurssi

Näin me teimme sen. Perhepalvelumallin kehittäminen Rovaniemellä Teija Karvonen. terveydenhoitaja. Rovaniemi

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari

Polkuja tulevaisuuden työelämään

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja

Kiertotalouden ja resurssiviisauden toteuttaminen Kuopiossa KierRe-hanke

MAARAKENNUSPAIVA 2017

Kestävä innovaatio ja resurssiviisaus

Hankinnoilla työllistäminen osaksi organisaation toimintaa Keskustelutilaisuus

Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi.

Rakentamisen kiertotalous kunnissa

Innovaatioyhteisö Innokylä

RAIN RAKENTAMISEN INTEGRAATIOKYVYKKYYS Loppuseminaari Miten tästä eteenpäin?

Luja vuosi Rakennusalan haasteet tutkimuksen tulokset

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä

Kohti sivistyskuntaa kunta edistää taiteen perusopetuksen saatavuutta

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Transkriptio:

Tervetuloa Resurssiviisas maansiirtotoiminta seminaariin Mitä on resurssiviisas maansiirtotoiminta? Mikä on UUMA-hanke? Mikä on Massainfo? Miten hankitaan kierrätysmateriaaleja?

Resurssiviisaus Resurssiviisaus on kykyä käyttää erilaisia resursseja (luonnonvarat, raaka-aineet, energia, tuotteet ja palvelut, tilat ja aika) harkitusti ja hyvinvointia sekä kestävää kehitystä edistävällä tavalla. Resurssiviisaus on resurssitehokkuutta kokonaisvaltaisempi määritelmä, resurssien kulutusta katsotaan absoluuttisesti yhteiskunnan tasolla, jotta päästään kokonaisuuden kannalta parhaaseen lopputulokseen. Pelkkä resurssitehokkuuden lisääminen voi johtaa resurssien käytön osaoptimointiin. Resurssiiviisautta voidaan edistää kierrätystalouden, materiaalien elinkaarihallinnan, energiatehokkuuden ja eri yhteisöjen yhteistoiminnan kautta. Resurssiviisaus pitää sisällään ekologisen ja taloudellisen ulottuvuuden lisäksi sosiaalisen näkökulman, jossa inhimillisiä resursseja ja voimavaroja (osaaminen, kokemus, aika) hyödynnetään kestävällä tavalla. Resurssiviisas toimintatapa edistää ihmisten hyvinvointia samalla, kun ympäristölle ja ihmisille haitallisia vaikutuksia vähennetään. Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/resurssiviisaus

Mitä on maanrakennusalan resurssiviisaus? Uusiomateriaalien käytön lisääminen (kiertotalous) Neitseellisten luonnonvarojen käytön vähentäminen Hankinta Tuotteistaminen Lainsäädäntö & kaavoitus Toimintaympäristö Suunnittelu Toimintatavat Toimijat Hyväksyttävyys Turvallisuus Resurssiviisas maanrakentaminen Rohkeus Ympäristövaikutukset

Seminaarin tavoitteet Muutostarve alueellisissa toimintatavoissa*: Tiedon- ja yhteistyön puute Tilaajien rohkeuden puute Hankintakriteerit Alueelliset laintulkintavaihtelut Asenteet *Lähde: Resurssiviisas maansiirtotoiminta työpaja, JKL, 28.1.2014 Miten kannustetaan (julkisia) tilaajia vaatimaan kierrätys ja uusiomateriaaleja? Hankintakriteerien parhaat käytänteet? Miten alueellisia laintulkintavaihteluita saadaan yhdenmukaistettu (ja tarkoituksenmukaistettua)?

RESURSSIVIISAS maansiirtotoiminta seminaari Torstaina 21.8.2014 Jyväskylässä, tila JAMK:n Dynamon auditorio, Klo 12:00 16:00 Avauspuheenvuoro, Kirsi Knuuttila, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Maa-ainesoton ja kierrättämisen haasteet, Eija Ehrukainen Infra Ry, johtaja ympäristö ja yhteiskuntavastuu Uuma2-projektin kuulumiset, Marjo Ronkainen, Ramboll Ympäristönäkökulma: maamassojen kierrätyksen haasteet, Jani Salminen Syke Kuntapäättäjien näkökulma maamassojen hallintaan Jyvässeudulla tutkimusaiheena, opinnäytetyöntekijä Sari Tapio Massainfojärjestelmän ratkaisun esittely, Jyrki Ahvonen ja Jussi Lehtonen Esri Finland Ryhmätyöt, Tiina Toivonen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kahvitauko joustavasti ryhmätöiden lomassa Digitalisaatio pakottaa muutokseen ja luo läpinäkyvyyttä, Harri Välimäki Kierrätysverkko Sitran terveiset, Lilli Linkola Tilaisuuden päätös

Kiitos mielenkiinnosta! Kirsi Knuuttila kirsi.knuuttila@jamk.fi

Mikä on maamassojen kierrätystilanne tällä hetkellä Suomessa? Lainsäädännön vaateet: 1.5.2012 voimaan tulleen jätelain mukaan ylijäämämaa-ainesten käsittelyssä tulisi noudattaa etusijaisjärjestystä, jossa loppusijoitus on viimeinen vaihtoehto. EU:n jätedirektiivi 2008/98/EY velvoittaa kierrättämään rakennus- ja purkujätteestä 70 painoprosenttia vuoteen 2020 mennessä, minkä seurauksena paineet kierrätyksen ja uusiokäytön lisäämiseen kasvavat. Suomessa käytetään vuosittain rekkakuormallinen maa-aineksia jokaista asukasta kohti pelkästään julkisen sektorin rakentamiseen. Kierrätysmateriaalin tarjonta ja materiaalin kysyntä kohtaavat heikosti. Tieto kysynnästä ja tarjonnasta olisi hyvä olla kaikkien saatavilla. Työkaluja tarvitaan. Yhteistyötä ja tietoa ympäristövaikutuksista tarvitaan.