Resurssitehokkuus elintarvikealan pkyrityksissä

Transkriptio

1 Elintarvikeyritysten ympäristö- ja tehokkuuspäivä Huittinen Resurssitehokkuus elintarvikealan pkyrityksissä mitä ja miksi juuri nyt? Juha Grönroos Suomen ympäristökeskus SYKE

2 Tehtävänanto: Mitä termit resurssitehokkuus, resurssiviisaus, materiaalitehokkuus, energiatehokkuus ja kiertotalous tarkoittavat ja miksi niistä puhutaan niin paljon juuri nyt? Miten ja miksi elintarvikealan yritykset voivat ja kuinka niiden pitäisi hyödyntää näitä teemoja? Miten yritys pystyy arvioimaan ympäristövaikutuksiaan ja mistä yrityksen ympäristötyö kannattaa aloittaa? Lisäksi jotakin ympäristömyönteisestä tuotesuunnittelusta elintarviketuotannossa.

3 Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, materiaalitehokkuus, energiatehokkuus, kiertotalous Resurssitehokkuuden lähtökohtana on käyttää maapallon resursseja kestävällä tavalla ja vähentää niiden ympäristövaikutuksia. Resurssitehokkuus kattaa mm. materiaalien ja energian käytön tehostamisen, tuotteiden tai jätteiden kierrätyksen ja uudelleen käytön. Resurssitehokkuus laajassa merkityksessään sisältää materiaalin ja energian käytön lisäksi ilman, veden, maan ja maaperän käytön. Resurssitehokkuuden avulla talous pystyy luomaan enemmän vähemmällä, ts. tuottamaan enemmän lisäarvoa vähemmillä panoksilla. Kun tuotannossa vähennetään resurssien käyttöä, saadaan kustannussäästöjä, parannetaan kilpailukykyä ja vähennetään haitallisia ympäristövaikutuksia. Resurssitehokkuutta parantavia toimia ovat esimerkiksi Elinkaaristen ympäristövaikutusten arviointi ja ekotuotesuunnittelu. Kierrätystä ja uudelleenkäyttöä tehostavien toimenpiteiden käyttöönotto. Biotalouden ja uusiutuvien energiamuotojen edistäminen. Innovaatiokumppanuuksien kehittäminen.

4 Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, materiaalitehokkuus, energiatehokkuus, kiertotalous On resurssitehokkuutta kokonaisvaltaisempi määritelmä. Kyky käyttää erilaisia resursseja (luonnonvarat, raakaaineet, energia, tuotteet ja palvelut, tilat ja aika) harkitusti ja hyvinvointia sekä kestävää kehitystä edistävällä tavalla. Resurssien kulutusta katsotaan absoluuttisesti yhteiskunnan tasolla, jotta päästään kokonaisuuden kannalta parhaaseen lopputulokseen. Pelkkä resurssitehokkuuden lisääminen voi johtaa resurssien käytön osaoptimointiin. Resurssiviisautta voidaan edistää kiertotalouden, materiaalien elinkaarihallinnan, energia- ja materiaalitehokkuuden ja uusiutuviin energiamuotoihin siirtymisen kautta. Resurssiviisaan toimintatavan tarkoitus on edistää ihmisten hyvinvointia, samalla kun vähennetään ympäristölle ja ihmisille haitallisia vaikutuksia.

5 Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, materiaalitehokkuus, energiatehokkuus, kiertotalous Yksi resurssitehokkuuden osa-alue Teollisuuden ei-energiaperäisten materiaalien resurssitehokkuus Materiaalitehokkuus voidaan määritellä kilpailukykyisen tuotteen tuottamiseksi siten, että vähennetään materiaalipanoksia ja aiheutetaan vähemmän haitallisia ympäristövaikutuksia tuotteen elinkaaren aikana. Materiaalipanosten vähentämiseen päästään valitsemalla laadullisesti ja määrällisesti parempia materiaaleja. Pidentämällä materiaalien käyttöaikaa tai lisäämällä niiden käyttötehokkuutta päästään resurssitehokkuuden optimoimiseen materiaalien teknisessä kierrossa. Kulutuksesta poistuvia materiaaleja tulisi joko määrällisesti vähentää tai niiden tulisi olla laadultaan vähemmän haitallisia Materiaalitehokkuudella säästöä ja menestyvää liiketoimintaa Materiaalitehokkuus on kilpailukykyisten tuotteiden ja palvelujen aikaansaamista pienenevin materiaalipanoksin siten että haitalliset vaikutukset vähenevät elinkaaren aikana Yritysten ja elinkeinoelämän kannattaa edistää materiaalitehokkuutta, koska sillä on suora yhteys kustannuksiin, kilpailukykyyn ja yhteiskuntavastuun toteuttamiseen

6 Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, materiaalitehokkuus, energiatehokkuus, kiertotalous Materiaalitehokkuuden hyödyt yritykselle: Kustannussäästöt hankinnoissa, tuotannossa ja jätemaksuissa; Päästöjen ja päästöriskien väheneminen; Kiristyvien lupaehtojen täyttyminen; Yritysten markkina-arvon kohoaminen; ja Ympäristöimagon parantuminen

7 Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, materiaalitehokkuus, energiatehokkuus, kiertotalous Tuotetaan sama määrä palvelua tai tuotetta pienemmällä energiamäärällä

8 Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, materiaalitehokkuus, energiatehokkuus, kiertotalous Kiertotalouden idea on, että resurssit säilytetään taloudessa silloinkin, kun tuote on saavuttanut käyttöikänsä lopun, jotta ne voidaan käyttää yhä uudestaan tuottavalla tavalla. Kiertotalouden vauhdittajina ovat sekä ympäristönsuojelu että taloudelliset perustelut Palauttamalla resurssit tuottavaan käyttöön yhä uudestaan, vähentämällä jätteitä ja pienentämällä riippuvuutta raaka-aineiden epävarmoista toimituksista voidaan parantaa yritysten ja yhteiskuntien sopeutumista ympäristömuutoksiin ja niiden kilpailukykyä muuttuvassa resurssitilanteessa. Siirtyminen kiertotalouteen edellyttää muutoksia koko arvoketjussa aina tuotteen suunnittelusta uusiin liiketoiminta- ja markkinointimalleihin sekä kulutuskäyttäytymiseen.

9 Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, materiaalitehokkuus, energiatehokkuus, kiertotalous Kiertotaloudessa eri vaiheet ja toimijat ovat kytköksissä toisiinsa monin tavoin. Esimerkiksi teollisuus vaihtaa sivutuotteita (symbioosit), tuotteet kunnostetaan tai valmistetaan uudestaan taikka kuluttajat valitsevat tuotteita ja palveluja yhdistäviä ratkaisuja. Tavoitteena on minimoida resurssit, jotka putoavat pois kierrosta. Silti kiertotaloudessakin tarvitaan ensiömateriaaleja ja myös jäännösjäte on käsiteltävä. Kiertotalous vauhdittaa vihreää kasvua yhdessä kestävän biotalouden ja cleantechin kanssa. Pyrkimyksenä on estää resurssien hukkaaminen ja pilaaminen, korvata uusiutumattomia resursseja uusiutuvilla luonnonvaroilla, hyödyntää ja turvata luonnon tuottamat palvelut sekä ottaa käyttöön teknologioita ja toimintamalleja, joissa sekä resurssien käyttö että niistä aiheutuvat haitat on minimoitu. Kiertotalouden elinehto on resurssitehokkuus

10 Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, materiaalitehokkuus, energiatehokkuus, kiertotalous Euroopan unionin ja Suomen tavoitteena on kiertotalous, jossa resurssit käytetään uudestaan tuottavalla tavalla senkin jälkeen kun tuote on saavuttanut käyttöikänsä lopun. Kiertotaloutta tarvitaan, koska taloudessa hukataan materiaaleja resurssien kysyntä ja kilpailu lisääntyvät. Kiertotalous edellyttää: uusia tuotesuunnittelutapoja uusia liiketoiminta- ja markkinointimalleja uusia tapoja muuntaa jäte resurssiksi uusia kuluttajakäyttäytymisen malleja Kiertotalouden edistämisessä pk-yritysten rooli on tärkeä resurssitehokkuuden parantaminen lisää tuottavuutta uudet markkina-alueet

11 Kiertotaloudella pyritään: Vuoteen 2025 mennessä estämään kaiken kierrätettävän jätteen sijoittaminen kaatopaikalle. Lopettamaan kokonaan kaatopaikalle sijoittaminen vuoteen 2030 mennessä. Nostamaan yhdyskuntajätteen kierrätys ja uudelleenkäyttö vähintään 70 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Nostamaan pakkausjätteen kierrätys 80 %:iin vuoteen 2030 mennessä, välitavoitteet 60 % vuoteen 2020 mennessä ja 70 % vuoteen 2025 mennessä. Lopettamaan kierrätettävän muovin, metallin, lasin, paperin ja kartongin sekä biohajoavan jätteen sijoittaminen kaatopaikalle vuoteen 2015 mennessä. Rakennus- ja purkujätteen kierrätysasteen parantamiseen. Vähentämään elintarvikejätteen määrää 30 % vuoteen 2025 mennessä. Kieltämään muovijätteen sijoittaminen kaatopaikalle vuoteen 2025 mennessä. Lisäämään kriittisten raaka-aineiden, kuten harvinaisten metallien ja fosforin, kierrätystä.

12 Kiertotalous ja teollinen symbioosi Teollinen symbioosi tarkoittaa: usean yrityksen muodostamaa kokonaisuutta, jossa yritykset hyödyntävät tehokkaasti raaka-aineita, teknologiaa, palveluja ja energiaa toisen jäte tai tuotannon sivuvirta voi olla toisen yrityksen raakaainetta, jolloin aikaisemmin arvottomina tai kustannuksina nähdyt materiaalivirrat tuottavat uutta arvoa parhaimmassa tapauksessa symbiooseissa syntyy kaupallisesti menestyviä korkean jalostusasteen tuotteita loppukäyttäjien tarpeisiin sekä kotimaassa, että kansainvälisillä markkinoilla. Teolliset symbioosit kartalla:

13 Miten ja miksi elintarvikealan yritykset voivat ja kuinka niiden pitäisi hyödyntää näitä teemoja? Lisää tuottavuutta Uutta liiketoimintaa Enemmän riippumattomuutta Vähemmän jätteitä ja päästöjä Parempi imago

14 Miten yritys pystyy arvioimaan ympäristövaikutuksiaan ja mistä yrityksen ympäristötyö kannattaa aloittaa? Miten kohti ympäristömyötäisempää tuotesuunnittelua? Mitä ei voi määritellä, ei voi mitata; mitä ei voi mitata, ei voi johtaa. Jos jotakin ei voi johtaa, mikä tahansa temppu on toisensa veroinen, yksi tie on yhtä hyvä kuin toinenkin. (Paul Lillrank, professori, Aalto-yliopisto)

15 Mistä aloittaa? Peruskartoitus ja asioiden seuranta on kaiken perusta Esim. Ekokompassi-hanke / Ympäristöasioiden tarkistuslista pk-yrityksille 1. Kartoita lähtötilanne ja tunnista ympäristövaikutukset. 2. Aseta tavoitteet, suunnittele toimenpiteet ja valitse tunnusluvut. 3. Seuraa tuloksia ja päivitä toimenpiteet vuosittain. Kerro työstänne myös muille!

16 Mistä aloittaa? Valonian* tuottamat tarkistuslistat ympäristönäkökohtien tunnistamiseen Ympäristönäkökohtien tunnistamiseen, kartoitukseen ja hallintaan kehitetty tarkistuslistojen sarja sisältää kysymyksiä, joiden avulla yritys voi selvittää toimintansa keskeisimmät ympäristövaikutukset ja tehdä pohjan ympäristösuunnitelmalle. Jotta ympäristöasiat saadaan yrityksessä hallintaan, pitää ympäristönäkökohdat ja -vaikutukset tunnistaa sekä arvioida niiden merkittävyys yrityksen kannalta. Näin parannustoimenpiteet voidaan kohdistaa oikeisiin asioihin. *Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus (

17 Miten aloittaa materiaalitehokkuuden parantaminen? Materiaalitehokkuuden edistämiseksi seurattavat tekijät: keskeisten materiaalien ominaiskulutus ja kokonaiskulutus keskeisten materiaalien hävikkiprosentti tärkeimpien haitallisten kemikaalien ominaiskulutus ja kokonaiskulutus tuotannossa käytetyn uusioraaka-aineen määrä ja prosenttiosuus tuotantojätteiden ominaisjätemäärät ja kokonaismäärät syntyvien jätteiden kierrätystehokkuus ja hyödyntämisprosentti vaarallisten jätteiden ominaisjätemäärät ja kokonaismäärät loppukäsiteltyjen jätteiden ominaisjätemäärät ja kokonaismäärät

18 Keinoja materiaalitehokkuuden kehittämiseksi (1) Inventoi yrityksesi raaka-aineiden (ml. apuaineet, vesi, kemikaalit) käyttö, alkuperä ja ominaisuudet. Etsi tietoa materiaalitehokkuuskatselmuksista tai muista ajankohtaisista tuotteiden ja tuotannon materiaalitehokkuuteen liittyvistä asioista. Selvitä raaka-aineiden käytön hyötysuhde : Paljonko jää itse tuotteeseen, paljonko jää sivutuotteisiin ja paljonko jätteeksi, joka hyödynnetään? Mikä osuus viedään kaatopaikalle? Tutki, voidaanko hyötysuhdetta nostaa. Selvitä, onko tuote hyödynnettävissä käytöstä poiston jälkeen. Haittaako jokin ominaisuus tai komponentti? Selvitä, onko yrityksesi käyttämä haitallinen aine tai kemikaali vaihdettavissa haitattomampaan. Tutki mahdollisuuksia vähentää kaatopaikkajätteen määrää esimerkiksi selvittämällä jätteiden hyötykäyttömahdollisuudet Selvitä mahdollisuudet nostaa sivutuotteen arvoa kehittämällä olemassa olevia tuotteita tai uusia tuotteita Lähde: Elinkeinoelämän keskusliiton esite materiaalitehokkuudesta (2008)

19 Keinoja materiaalitehokkuuden kehittämiseksi (2) Ota selvää raaka-aineen tuotantotavasta. Onko se kestävällä pohjalla? Selvitä saatavilla olevat mahdolliset sivutuotteet, joilla voit korvata osittain tai kokonaan neitseellisten luonnonvarojen käyttöä. Perusta yritykseen materiaalipaneeli, jossa organisaation eri alueiden (tuotanto, tuotannon ja tuotteiden suunnittelu ja kehitys, myynti, ympäristö, turvallisuus, logistiikka, taloushallinto jne.) edustajat yhteisesti pohtivat raaka-aineiden, apuaineiden ja kemikaalien käyttöön sekä jätteisiin liittyviä asioita. Neuvottele pääasiakkaiden kanssa raaka-aine- ja luonnonvarakysymyksistä. Kiinnitä huomiota pakkaamiseen tuotteiden ylipakkaamisen välttämiseksi. Tutki, onko tarpeen vaikuttaa tuotteiden pakkauksiin, niiden laatuun ja määrään. Selvitä mahdollisuudet hyödyntää olemassa olevia julkisia rahoituslähteitä materiaalitehokkuuden parantamiseen tähtäävässä tuote- ja tuotannonkehityksessä. Lähde: Elinkeinoelämän keskusliiton esite materiaalitehokkuudesta (2008)

20 Ympäristömyötäinen tuotesuunnittelu Ympäristömyötäinen tuotesuunnittelu tarkoittaa tuotteiden suunnitteluvaiheessa tehtäviä valintoja ja toimenpiteitä, jotka vaikuttavat tuotteiden ympäristöominaisuuksiin. Suunnitteluvaihe on tärkeä, koska tässä vaiheessa pystytään parhaiten vaikuttamaan tuotteiden ympäristöominaisuuksiin. Hyötyjä mm: Riskienhallinta: mm. miten tuote vastaa tulevaisuuden ympäristövaateisiin? Paremmat sidosryhmäsuhteet: (tilivelvollisuus, tiedottaminen) Hyvät sidosryhmäsuhteet vähentävät maineriskiä. Kilpailuetu: varsinkin ympäristöasioiden huomioimatta jättämisellä erotutaan vahvasti negatiivisesti Kustannussäästö: vähentynyt energian-, veden- ja materiaalinkulutus pienentävät kustannuksia. Myös vähentynyt jätemäärä pienentää jätteenkäsittelykustannuksia. Markkinoille pääsy: esimerkiksi lopputuotteenvalmistaja voi vaatia mahdollisilta alihankkijoiltaan määrätynlaista tasoa ympäristöasioiden hoidosta. ELINKAARIAJATTELU oleellista

21 (Niko Erikssonin diplomityö 2002)

22 Elinkaariarviointi ympäristömyötäisen tuotesuunnittelun apuna

23 Esimerkki tuotteen elinkaaresta

24 Elinkaariklinikka Elinkaariklinikka-toimintamallissa yrityksiä autetaan löytämään tuotteensa/palvelunsa keskeisimmät ympäristö-vaikutukset sekä kehitysideoita tuote- tai prosessitasolla tuotteen ja yrityksen kilpailukyvyn edistämiseksi Toimintamalli perustuu yksinkertaistettuun elinkaariarviointiin, jonka tavoitteena on arvioida tuotetta/prosessia saavuttaen tuloksia pienemmillä aika- ja resurssipanoksilla verrattuna yksityiskohtaiseen elinkaariarviointiin Konseptia kehitetään parhaillaan Pohjois-Karjalassa Tavoitteena vapaasti käytettävissä oleva toimintamalli SYKEn hanke : ToimintaMALLI yritysten elinkaaristen Ympäristövaikutusten kehittämiseksi (MALLI-Y)

25 Elinkaariklinikka Käyttökohteita: Tuotekehitys: Tuotteen/palvelun ympäristövaikutusten ja niiden merkittävyyden tunnistaminen Prosessidatan eli inventaariotiedon monipuolinen hyödyntäminen, Tuotantoprosessien kehittäminen Kilpailuedun luominen Ympäristöjohtaminen Tavoitteena on lisätä yritysten resurssitehokkuutta kehittää jätehuoltoa ja kierrätystä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä minimoida kuljetusmatkoja sekä löytää entistä ympäristöystävällisempiä raaka-aineita. Auttaa kehittämään uutta liiketoimintaa

26 KESTI-hanke: Kysely elintarvikeketjun yrityksille 2014 Kyselyssä selvitettiin Varsinais-Suomen elintarvikeketjun yritysten energiaja materiaalitehokkuutta sekä uusiutuvan energian käyttöä. Kysely lähetettiin keväällä 2014 noin 140 varsinaissuomalaiselle yritykselle ja toiminnanharjoittajalle. Vastauksia saatiin 15 taholta. Kysymykset: Millaisia energiansäästöön ja ympäristöasioihin liittyviä toimenpiteitä yrityksessänne on tehty viimeisten kahden vuoden aikana? Millaisia energiansäästöön ja ympäristöasioihin liittyviä toimenpiteitä olisi haluttu tehdä, mutta ei ole voitu jostain syystä toteuttaa? Mitkä ovat olleet esteet tai haasteet siihen, että toimenpiteitä ei ole voitu toteuttaa? Mitä toimenpiteitä yrityksessänne aiotaan toteuttaa lähitulevaisuudessa (1-2 vuotta)? Mitkä ovat motiivit suunniteltujen toimenpiteiden tekemiseen? Mitkä toimenpiteet ovat yrityksenne kannalta kiinnostavia tulevaisuudessa? Millaista tukea yrityksenne tarvitsisi, jotta se voisi toteuttaa kohdassa edellisessä kysymyksessä mainittuja toimenpiteitä? 26

27 Millaisia energiansäästöön ja ympäristöasioihin liittyviä toimenpiteitä yrityksessänne on tehty viimeisen 2 vuoden aikana? 27

28 Mitkä ovat olleet esteet tai haasteet siihen, että toimenpiteitä ei ole voitu toteuttaa? 28

29 Mitä toimenpiteitä yrityksessänne aiotaan toteuttaa lähitulevaisuudessa (1-2 vuotta)? 29

30 Mitkä ovat motiivit suunniteltujen toimenpiteiden tekemiseen? 30

31 Mitkä toimenpiteet ovat yrityksenne kannalta kiinnostavia tulevaisuudessa? 31

32 Mitkä toimenpiteet ovat yrityksenne kannalta kiinnostavia tulevaisuudessa? (jatkuu) 32

33 Millaista tukea yrityksenne tarvitsisi, jotta se voisi toteuttaa edellä mainittuja toimenpiteitä? 33