Saimaa- Elämyksellistä järviluontoa puhtaimmillaan Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa, Saimaalla, avautuu metsien rauha ja järviluonnon monet kasvot. Suomalaisuutta aidoimmillaan.
Saimaa on ollut myötätuulessapaljon on tapahtunut Kiinnostus Saimaata kohtaan on kasvanut kotimaassa ja ulkomailla, erityisesti Aasiassa. Lake Saimaa on Purest Finland. Se näkyy jo yöpymisvuorokausissa tapahtuneissa muutoksissa, mutta olemme edelleen takamatkalla. Kaupunkien ja maakuntien Saimaa-sopimusta on toteutettu vuoden 217 alusta ja yhteistyö jatkuu seuraavien viiden vuoden ajan. Yhteistyöavausten suhteen on oltu rohkeita ja aktiivisia: Saimaa Geoparkin rakentaminen, EU-Kiina matkailuvuoden JPP-hanke vakiintuneiden eurooppalaisten kohteiden kumppanina, Tencentin Mini Program, Ctripyhteistyö, Lappeenrannan lentokentän kehittämienen, valmius paketoida Saimaata eri kohderyhmille on kasvanut, palvelu- ja tuotetarjonta on kasvanut, lähiruokaa on nostettu matkailutuotteeksi, yritykset ovat investoineet infraan ja tuotetarjontaan, luonto- ja elämyspalveluja on tuotteistettu myyntiin jne.
Saimaan näkymät ovat myönteisetkannattaa hyödyntää noste Halu jatkaa Saimaa-sopimus yhteistyötä edelleen kehittyvällä Saimaa 22 - toimintamallilla on vahva, mutta resurssit ovat rajalliset. Riskinä on, että joko markkinointi tai kehittäminen kärsii, kun asioita tehdään paineella ja pienellä porukalla. TEM:n ja VF:n tuki Saimaa 22 -toimintamallille sekä Saimaan kehittämiselle ja markkinoinnille on erittäin tärkeää. Se voisi olla asiantuntijuutta ja kehittämisresurssia esimerkiksi Merellisen saariston tyyliin, edustus Saimaan strategiaryhmään ja Matkailu 4.. ja sen mahdollisten jatko-ohjelmien toimenpiteiden suuntaaminen entistä vahvemmin Saimaan alueelle. Laajempi ylimaakunnallinen kehittäminen on kaikkien etu, välineeksi sopivat esimerkiksi ylimaakunnalliset hankkeet, mutta kehittäminen ei voi olla kokonaan hankkeiden varassa, jotta sen jatkumo on varmaa.
Saimaan näkymät ovat myönteisetkannattaa hyödyntää noste TEM:n ja Business Finlandin tuki ulkomaisten investointien houkutteluun Saimaalle. Isot kansalliset ratkaisut: mm. Parikkalan rajan kansainvälistäminen (vahvistaisi Saimaan alueen yhteistyötä Laatokalle ja Pietariin), Lappeenrannan lentokentän edelleen kehittäminen ja yleensä saavutettavuuteen liittyvät ratkaisut sekä VF:n ja matkailun kehittämisen kansallisen rahoituksen turvaaminen. Saimaa-ilmiön (Savonlinna kulttuuripääkaupungiksi) hyödyntäminen yhteistyön kehittämisessä koko Vuoksen vesistön alueella eli ns. itäisessä Lakelandissa. Saimaa haluaa ja pystyy nousemaan Suomen kolmen tärkeimmän matkailualueen joukkoon ja vahvistamaan merkittävästi asemiaan, kun sen eteen tehdään yhdessä töitä. Tekemisen hetki on nyt!
Yöpymisten kehitys Etelä-Karjalassa (väh. 2 vuodepaikan majoitusliikkeet) Suomi Ulkomaat 8 7 6 5 336 336 394 674 32 13 19 22 183 182 226 62 217 774 4 222 74 269 777 3 2 1 281 992 294 81 376 493 361 516 353 93 399 951 461 835 466 9 475 156 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Etelä-Karjalan liitto 22.3.219 Lähde: Tilastokeskus/ majoitustilasto
Yöpymisten kehitys Etelä-Karjalassa (väh. 2 vuodepaikan majoitusliikkeet) Suomi Ulkomaalaiset 6 5 4 3 33 27 37 72 39 24 22 794 2 93 25 794 26 273 22 968 22 473 25 322 2 1 14 348 11 623 17 651 17 413 15 34 18 157 19 995 2 33 22 68 24 86 21M1 211M1 212M1 213M1 214M1 215M1 216M1 217M1 218M1* 219M1* Etelä-Karjalan liitto 22.3.219 Lähde: Tilastokeskus/ majoitustilasto
Yöpymisten kehitys Etelä-Savossa (väh. 2 vuodepaikan majoitusliikkeet) 9 Suomi Ulkomaat 8 7 6 142 25 166 115 213 284 192 645 143 641 14 199 163 16 154 986 5 117 54 4 3 2 478 444 556 26 536 124 593 822 568 972 553 297 554 546 529 844 522 234 1 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Etelä-Karjalan liitto 22.3.219 Lähde: Tilastokeskus/ majoitustilasto
Yöpymisten kehitys Etelä-Savossa (väh. 2 vuodepaikan majoitusliikkeet) Suomi Ulkomaalaiset 5 45 4 35 3 25 13 668 16 743 18 146 19 692 11 975 11 469 12 922 11 28 11 947 2 12 169 15 1 16 52 2 365 23 943 22 69 23 412 24 733 23 413 24 281 2 825 23 573 5 21M1 211M1 212M1 213M1 214M1 215M1 216M1 217M1 218M1* 219M1* Etelä-Karjalan liitto 22.3.219 Lähde: Tilastokeskus/ majoitustilasto
Ulkomaisten yöpymisten kehitys Etelä-Karjalassa (väh. 2 vuodepaikan majoitusliikkeet) Venäjä Muut ulkomaalaiset Aasia 45 4 4 527 35 3 25 2 15 1 2 423 34 378 185 93 2 384 37 69 229 784 9 94 35 845 291 397 37 729 352 418 6 518 43 97 269 75 9 8 1 367 37 299 33 119 143 895 139 696 1 951 42 473 173 178 17 865 4 55 159 44 5 21 211 212 213 214 215 216 217 218* Lähde: Tilastokeskus/StatFin: liikenne ja matkailu
Ulkomaisten yöpymisten kehitys Etelä-Karjalassa (väh. 2 vuodepaikan majoitusliikkeet) Venäjä Muut ulkomaalaiset Aasia 45 4 35 3 28 1 724 145 953 151 1 638 25 2 15 1 52 77 1 353 36 64 37 451 82 2 189 193 97 175 156 1 874 1 778 92 2 297 15 31 275 1 21 316 23 892 2 523 19 83 23 745 24 339 2 579 5 21M1 211M1 212M1 213M1 214M1 215M1 216M1 217M1 218M1* 219M1* Etelä-Karjalan liitto 22.3.219 Lähde: Tilastokeskus/ majoitustilasto
Ulkomaisten yöpymisten kehitys Etelä-Savossa (väh. 2 vuodepaikan majoitusliikkeet) 25 Venäjä Muut ulkomaalaiset Aasia 9 349 2 3 229 15 7 28 1 35 55 265 55 192 8 261 7 33 6 521 6 714 1 1 53 54 68 54 42 53 95 52 792 56 277 76 799 74 219 148 67 134 224 5 61 33 8 325 11 86 82 588 76 889 79 696 74 53 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Etelä-Karjalan liitto 22.3.219 Lähde: Tilastokeskus/ majoitustilasto
Ulkomaisten yöpymisten kehitys Etelä-Savossa (väh. 2 vuodepaikan majoitusliikkeet) 25 Venäjä Muut ulkomaalaiset Aasia 2 292 1 525 15 1 1 326 66 1 354 1 388 2 79 18 167 1 994 1 369 166 2 7 127 1 816 3 461 15 355 15 775 5 1 843 12 248 9 981 1 1 1 686 9 392 8 359 21M1 211M1 212M1 213M1 214M1 215M1 216M1 217M1 218M1* 219M1* Etelä-Karjalan liitto 22.3.219 Lähde: Tilastokeskus/ majoitustilasto
Matkailun kehitys yöpymisten muutos (%) vuonna 218 edellisvuoteen Ulkomaat Suomi Lappi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Savo Etelä-Karjala Kymenlaakso Uusimaa Koko maa -1, -5,, 5, 1, 15, Etelä-Karjalan liitto 22.3.219 Lähde: Tilastokeskus: majoitustilasto
Matkailun kehitys yöpymisten muutos (%) 1/219 vs. 1/218 Ulkomaat Suomi Lappi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Savo Etelä-Karjala Kymenlaakso Uusimaa Koko maa -15, -1, -5,, 5, 1, 15, Etelä-Karjalan liitto 22.3.219 Lähde: Tilastokeskus: majoitustilasto
Venäläismatkailijoiden merkitys Venäläiset jättivät vuonna 217 Etelä-Karjalaan tuote- ja palveluostoina 345 M (177 M vuonna 216) Verovapaiden ostojen jakautuminen: Tax free 88 M Invoice 15 M Matkan kohde Suomessa Osuus Helsinki ja Uusimaa 9 % Etelä-Karjala (Lappeenranta, Imatra) 61 % Kymenlaakso ja Päijät-Häme (Kotka, Kouvola, Lahti) 14 % Etelä-Savo (Savonlinna, Mikkeli) 4 % Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo (Joensuu, Kuopio) 8 % Muut maakunnat 5 % (TAK Rajaliikennetutkimus 217) Vuonna 218 Etelä-Karjalassa Venäjän rajan ylitti 4 85 74 henkeä (+ 1,5 %). Kuluvana vuonna (1/219) rajanylitykset edellisvuoden tasolla
Rajanylitykset (muutos (%) vuonna 218 edellisvuoteen) Parikkala 8,2 % Nuijamaa 2,5 % Vainikkala 1,9 % Imatra -,6 % Vaalimaa -1,8 % -4% -2% % 2% 4% 6% 8% 1% Etelä-Karjalan liitto 11.1.219 Lähde: K-S rajavartiosto: rajanylitystilastot
Rajanylitykset (kansainväliset ylityspaikat) 4 Imatra Nuijamaa Vaalimaa Vainikkala 3,5 3 2,5 2 1,5 1,5 213 214 215 216 217 218 Etelä-Karjalan liitto 11.1.219 Lähde: P-K rajavartiosto: rajanylitystilastot
Rajanylitykset (Parikkalan tilapäinen ylityspaikka) 3 25 2 15 1 5 213 214 215 216 217 218 Etelä-Karjalan liitto 11.1.219 Lähde: K-S rajavartiosto: rajanylitystilastot