LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 9/2009/3 Dnro LSY 2007 Y 363 Annettu julkipanon jälkeen 20.3.2009 ASIA LUVAN HAKIJAT Veneväylän ruoppaus Rosklaxin kylässä ja massojen läjittäminen mereen Österretaisin kylässä Korppoossa Länsi Turunmaan kaupungissa, Vaasan hallinto oikeuden 29.8.2007 antamallaan päätöksellä nro 07/0420/2 palauttama asia Leila Eskola, Erik ja Susanne Rehnström sekä Jouni ja Kati Rinne ASIAN AIKAISEMMAT VAIHEET Hakemus Suunnitelma Pertti Lehikoinen, Aija Ahtineva, Erik ja Susanne Rehnström, Jouni ja Kati Rinne sekä Leila Eskola ovat 16.7.2004 ympäristölupavirastossa vireille saattamassaan, sittemmin täydentämässään hakemuksessa pyytäneet lupaa jo suoritettuun, yhteiseen vesialueeseen RN:o 876:1 kuuluvan vesialueen ruoppaukseen ja täyttämiseen sekä massojen läjittämiseen maa alueelle ja edellä mainittuun yhteiseen vesialueeseen kuuluvan vesialueen suunniteltuun ruoppaukseen Rosklaxin kylässä sekä massojen läjittämiseen mereen kiinteistöön Gunnars RN:o 2:32 kuuluvalle vesialueelle Österretaisin kylässä Länsi Turunmaan kaupungissa. Hakijoiden omistamien, Rosklaxin kylässä sijaitsevien kiinteistöjen Rantaniitty RN:o 1:10, Knuts RN:o 4:22, Lehmusto RN:o 6:46 ja Rantalehto RN:o 1:9 edustalla oleva Fladan niminen vesialue on ajan myötä kaislikoitunut ja aluetta on osittain ruopattu vuosina 1994, 1995, 1998 ja 2000. Näiden ruoppausten jälkeen alueen vesisyvyys on ollut 0,2 0,7 m. Ruoppauksista huolimatta alueen kaislikoituminen on jatkunut. Talvella 2004 hakijat ovat ruopanneet yhteiseen vesialueeseen RN:o 876:1 kuuluvan vesialueen siten, että sen vesisyvyys on 1,8 2,0 m. Ruoppausmassojen määrä oli noin 6 000 6 500 m 3 ja ne koostuivat savesta ja hiekasta. Ruoppaus toteutettiin siten, että ensin padottiin vesiyhteys ruopattavasta alueesta merelle. Tämän jälkeen ruoppaus suoritettiin rannalta kaivinkoneella. Ruoppausmassat läjitettiin maa alueille osittain hakijoiden omistamille kiinteistöille ja osittain yhteiselle vesialueelle RN:o 876:1. Hakijoiden omistamien kiinteistöjen osuudet yhteisestä vesialueesta RN:o 876:1 ovat yhteensä noin 40,1 %. Osuudet vastaavat noin 54,3 ha yhteisestä vesialueesta, jonka kokonaispinta ala on 135,5 ha. Yhteiselle vesialueelle ruoppausmassoja on läjitetty alueelle, jonka pinta ala on hakijoiden karkean arvion mukaan noin 2 800 m 2.
2 Ruopatulta vesialueelta merelle johtava vesiväylä on myös matala. Veden syvyys on matalimmillaan noin 0,15 m. Tämä haittaa veden vaihtuvuutta ja myös alueen virkistyskäyttöä, koska vesiväylää on ollut mahdollista kulkea ainoastaan kevyillä soutuveneillä. Kesäisin kulku merelle on matalan veden aikana kokonaan estynyt. Hakijoiden tarkoituksena on ruopata vesiväylä siten, että sen syvyydeksi tulisi noin 2,0 m. Hakemukseen liitetyn piirroksen perusteella ruoppausalueen leveys on 15 m ja pituus 94 m. Ruoppausmassojen määrä on noin 975 m 3 ja ne koostuvat hiekasta sekä savisesta hiekasta. Ruoppaus suoritetaan proomuruoppaajalla ja työt kestävät 2 4 päivää. Ruoppausmassat läjitetään AA:n omistamaan, Österretaisin kylässä sijaitsevaan kiinteistöön Gunnars RN:o 2:32 kuuluvalle vesialueelle, jossa vesisyvyys on noin 10 m. AA on 3.7.2004 antanut kirjallisen suostumuksensa hankkeesta syntyvien ruoppausmassojen läjittämiseen kyseiselle vesialueelle. Suoritetun ruoppauksen vaikutus muuhun vesialueeseen jäi vähäiseksi, sillä alue eristettiin merestä padolla ruoppauksen ajaksi. Töiden jälkeen padon kohdalle asennettiin kelluva puomi estämään irronneen kasviaineksen pääsy muulle vesialueelle. Puomi oli paikoillaan kolme kuukautta, jona aikana irronnutta kasviainesta nostettiin maalle. Suunnitellun vesiväylän ruoppausmassojen läjitys mereen aiheuttanee veden tilapäistä samenemista. Jo ruopatulla alueella ei veden mataluuden ja ajoittaisen puutteen johdosta ole ollut kalaa. Muualla vesialueella esiintyy Saaristomerelle tyypillistä kalastoa. Suunniteltu vesiväylän ruoppaus voidaan toteuttaa kalojen kutuajan ulkopuolella. Kuulutus Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Korppoon kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 15.10. 15.11.2004 välisenä aikana. Muistutukset ja vaatimukset Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Lounais Suomen ympäristökeskus katsoi, että hankkeelle voidaan myöntää lupa. Hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä etua ja se on tarpeen vesialueen ja sen rannalla olevien kiinteistöjen järkiperäistä käyttöä varten. Ruoppauksen aloittamisesta ja valmistumisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus Lounais Suomen ympäristökeskukselle. 2) Saaristomeren merenkulkupiiri katsoi, ettei alueen ruoppaamiselle ja massojen läjittämiselle ole estettä. Läjitykset eivät kuitenkaan saa mataloittaa yleisesti käytettyjä vesikulkuväyliä.
3 3) Rosklaxin kalastuskunta katsoi, että jo tehty ruoppaus on aiheuttanut haittaa lisäämällä Rosklaxin lahden veden pilaantumista. Ruoppaustyö on tehty ja ruoppausmassat, joiden määrä hakemuksesta poiketen on ollut noin 12 000 m 3, on läjitetty yhteiselle vesi ja vesijättöalueelle ilman yhteisen vesialueen muiden osaomistajien suostumusta. Ruoppaustyöt aloitettiin siitä huolimatta, että kalastuskunnan vuosikokous oli päättänyt suhtautua kielteisesti niin laajaan ruoppaukseen. Rosklaxin lahden flada on toiminut biologisena suodattimena suuremman valuma alueen pintavesille. Ruoppaus on vahingoittanut Rosklaxin lahden ekosysteemia siten, että rehevöityminen on lisääntynyt. Kalastuskunta vaati, että hakemus veneväylän ruoppaamiseksi on hylättävä. Kalastuskunta vastusti myös ruoppausmassojen läjittämistä Rosklaxin lahden vesialueelle, koska tämä lisää rehevöitymistä ja huonontaa lahden veden laatua. Hakijoilta tuli lisäksi edellyttää ympäristövaikutusten arvioinnin hankkimista ja rahoittamista. Merenpohja Skötgrundetin ja Svinholmin välillä muodostuu ohuesta soraja hiekkakerroksesta, jonka paksuus on noin 0,7 m. Sorakerroksen alapuolella on pohjatonta mutaa, joka varomattoman ruoppauksen tai voimakkaiden virtausten johdosta voi joutua Rosklaxin lahteen ja aiheuttaa suurta haittaa sekä kalastukselle että alueen virkistyskäytölle. Erityisesti Rosklaxin kylän yhteiselle uimapaikalle voi aiheutua pysyvää vahinkoa. Flada on kalojen tärkeä kutupaikka ja monien lintulajien suosima alue. Väylän syventäminen johtaa fladan veden lämpötilan nousun hidastumiseen, jonka seurauksena fladan soveltuvuus kalojen kutupaikaksi huononee. Väylän syventäminen ei myöskään sanottavasti lisää fladan veden vaihtuvuutta kesäaikaan. Kyseinen flada on luonnonkaltainen alle 10 ha:n kokoinen flada, joka on vesilain 1 luvun 15 a :n mukaan erityisesti suojeltu. Selitys Lausunto Hakijat ilmoittivat 3.12.2004 ympäristölupavirastolle, ettei heillä ole kommentoitavaa esitettyjen muistutusten ja vaatimusten johdosta. Lounais Suomen ympäristökeskus toimitti 7.3.2005 ympäristölupaviraston pyynnöstä lausunnon siitä, onko hankkeen kohteena oleva vesialue vesilain 1 luvun 15 a :ssä tarkoitettu flada. Lausunnossaan ympäristökeskus katsoi, että ruoppauskohde ei ole kyseisessä lainkohdassa tarkoitettu luonnontilainen flada, koska lahtea on ennen lainkohdan voimaantuloa laajoilla ruoppauksilla syvennetty ja laajennettu. Kyseessä olevan vesialueen pinta ala on lahteen johtava väylä mukaan lukien noin 1,7 ha. Ympäristölupaviraston 15.9.2005 antama päätös nro 96/2005/3 Ympäristölupavirasto on 15.9.2005 antamallaan päätöksellä nro 96/2005/3 myöntänyt Pertti Lehikoiselle, Aija Ahtinevalle, Erik ja Susanne Rehnströmille, Jouni ja Kati Rinteelle sekä Leila Eskolalle luvan jo suoritettuun, yhteiseen vesialueeseen RN:o 876:1 kuuluvan vesialueen ruoppaukseen ja täyttämiseen sekä massojen läjittämi
4 seen maa alueelle ja edellä mainittuun yhteiseen vesialueeseen kuuluvan vesialueen lisäruoppaukseen Rosklaxin kylässä sekä massojen läjittämiseen mereen kiinteistöön Gunnars RN:o 2:32 kuuluvalle vesialueelle Österretaisin kylässä Korppoon kunnassa. Ympäristölupavirasto myönsi samalla luvan saajille pysyvän käyttöoikeuden ruoppausmassojen läjittämistä varten tarvittaviin yhteensä noin 3 000 m 2 :n suuruisiin vesialueisiin yhteisestä vesialueesta RN:o 876:1 Korppoon kunnan Rosklaxin kylässä ja määräsi lupamääräyksessä 4) luvan saajat maksamaan Rosklaxin kylässä sijaitsevan yhteisen alueen RN:o 876:1 osakaskunnalle korvauksena pysyvästä käyttöoikeudesta 600 euroa. Ympäristölupavirasto on päätöksen perusteluissa muun ohella todennut, että kyseessä oleva vesialue ei ole vesilain 1 luvun 15 a :ssä tarkoitettu luonnontilainen flada, koska sitä on aikaisemminkin syvennetty ja laajennettu laajoilla ruoppauksilla. Vaasan hallinto oikeuden 29.8.2007 antama päätös nro 07/0420/2 ASIAN UUSI KÄSITTELY Vaasan hallinto oikeus on 29.8.2007 antamallaan päätöksellä nro 07/0420/2 kumonnut ympäristölupaviraston päätöksen siltä osin, kuin se koski luvan myöntämistä veneväylän ruoppaamiseen Fladasta Rosklaxin lahdelle, ja palauttanut asian tältä osin ympäristölupavirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Päätöksen perusteluissa hallintooikeus on todennut, että hakemukseen liitetyistä Rosklax fiskelagin sekä BB:n ja CC:n lausunnoista ilmenee, että Skötgrundetin ja Svinholmin välisessä salmessa merenpohjassa on noin 70 cm paksu hiekka ja sorakerros, jonka alla on paksu liejukerros. Kantavan kerroksen puhkaiseminen väyläruoppauksella saattaa pilata uimarannan ja aiheuttaa veden samentumista. Koska hakemussuunnitelmassa ei ole selvitetty ruopattavan merenpohjan koostumusta, hakijoille on varattava tilaisuus tältä osin täydentää hakemustaan, jonka jälkeen ympäristölupaviraston tulee uudelleen harkita luvan myöntämisen edellytyksiä. Ympäristölupavirasto on edellä mainitun Vaasan hallinto oikeuden päätöksen johdosta ottanut asian uudelleen käsiteltäväksi ja kehottanut hakijoita täydentämään hakemustaan muun ohella selvityksellä ruopattavan veneväylän pohjan koostumuksesta. Hakijat ovat 16.1.2008 toimittamassaan täydennyskirjelmässä ilmoittaneet, että Pertti Lehikoisen ja Aija Ahtinevan aiemmin omistaman, Rosklaxin kylässä sijaitsevan kiinteistön Rantaniitty RN:o 1:10 uudet omistajat ovat DD ja EE. Hakijat ovat liittäneet täydennykseensä DD:n ja EE:n 1.1.2008 antaman lausunnon, jonka mukaan he puoltavat yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 sijaitsevan Fladan nimisen vesialueen ruoppaamista. Lausunnossa on viitattu kyseessä olevan asian diaarinumeroon.
5 Hakijat ovat hakemuksen täydennyksenä toimittaneet tuloksia ruopattavan veneväylän pohjatutkimuksesta, joka on suoritettu 4.9.2007. Veneväylän pohjan koostumusta on tutkittu 17 tutkimuspisteessä. Yhdeksässä tutkimuspisteessä päällimmäisenä oli hiekkaa, jonka paksuus vaihteli 10 cm:stä 70 cm:iin, ja hiekan alla oli savea, jonka alla osassa pisteistä oli kalliota. Kahdeksassa pisteessä päällimmäisenä oli savea, jonka paksuus vaihteli 10 cm:stä 60 cm:iin, ja saven alla oli hiekkaa ja / tai kalliota. Tutkimustuloksia koskevassa täydennyksen liitteessä 2 on vielä todettu, että monessa paikassa savi oli niin kovaa, ettei 10 mm:n betonirauta mennyt siitä läpi. Lisäksi on todettu, että Skötgrundetin ja Svinholmin välisen salmen leveys on noin 40 m. Hakijat ovat liittäneet hakemuksen täydennykseen pohjatutkimusta johtaneen ruoppaajan GG:n 2.1.2008 antaman lausunnon. Lausunnossaan GG on todennut, että ruoppaukseen ei liity ongelmia, koska kylän uimaranta on kallioniemen toisella puolella ja väylän reuna tulee olemaan noin 25 m Svinholmin rannasta. Ruoppausmassat ovat samantyyppisiä kuin jo aiemmin ruopatulla alueella, jolla ei ollut löysää liejua. Väylää voidaan ruopata vain meren puolelta, eivätkä ruoppaaja ja proomu mahdu ruoppaamaan, el lei väylää kaiveta riittävän syväksi ja leveäksi. Kuulutus Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Korppoon kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 12.3. 11.4.2008 välisenä aikana. Muistutukset ja vaatimukset Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Lounais Suomen ympäristökeskus on katsonut, että veneväylän ruoppaus ja ruoppausmassojen läjittäminen mereen hakemuksessa esitetyllä tavalla eivät loukkaa yleistä etua. Ympäristökeskus on esittänyt, että mikäli hankkeelle myönnetään lupa, hakijat on velvoitettava ilmoittamaan ympäristökeskukselle töiden aloittamisesta vähintään kuukautta ennen töiden aloittamista. 2) Merenkulkulaitoksen Lounais Suomen väyläyksikkö on todennut, että vesialueen ruoppaamiselle ja ruoppausmassojen läjittämiselle ei ole estettä. Läjitykset eivät saa mataloittaa virallisia väyliä tai yleisesti käytettyjä vesikulkuväyliä. On huomioitava, että väylän virallisen syvyyden lisänä on aina olemassa varavesi, joka avomerellä on 15 20 % väylän virallisesta syvyydestä sekä saaristossa ja satama alueilla 10 15 %. Mahdollinen väylän tai satama alueen merkitseminen virallisilla tunnuksilla varustetuilla turvalaitteilla on kiellettyä ilman asianomaista lupaa. Mahdolliset esteet merenkululle tai vesiliikenteelle tulee ilmoittaa väyläyksikölle sekä paikallisesti kuulutuksin.
6 3) Rosklaxin kalastuskunta on todennut, että Rosklaxin kylän uimaranta, joka sijaitsee Skötgrundin niemen eteläpuolella, sekä Svinholmin ranta menevät pilalle, mikäli lahdessa ruopataan suunnitellussa laajuudessa. Hakemuksessa esitetty ruoppausmassojen määrä 975 m 3 ylittyy, jos ruoppaus tehdään hakemuksessa olevien leveys, pituus ja syvyysmittojen mukaisesti. Lahden leveys on enintään 35 m eikä 40 m, kuten hakijat ovat esittäneet. Ruoppauslaitteiston vaatima tila ei voi olla määräävänä tekijänä ruoppausalueen kokoa määritettäessä. Veneväylä pitäisi mitoittaa pienemmäksi siten, että sen leveys olisi 5 m ja syvyys nykyisestä pohjapinnasta 0,5 m. Tällöin kova pintakerros, joka on mitattu olevan paksuudeltaan 0,7 m, ei menisi rikki eikä savi / liejukerros siten pääsisi samentamaan vettä. Väylän tulisi sijaita keskellä lahtea, jotta salmen molemmat rannat säästyisivät haitoilta. Väylän reunat tulisi tehdä kalteviksi. Asiantuntijan tulisi tutkia ruoppausalueen pohjan koostumus. Skötgrundin ja Svinholmin välisessä salmessa olevaa kynnystä ei saisi poistaa. Ruoppausmassat pitäisi viedä Korppoon ja Nauvon väliselle väylälle. 4) Natur och Miljö rf on todennut, että geomorfologisen kynnyksen säilyttäminen Rosklaxin lahden ja Fladanin välillä on ratkaiseva tekijä Fladanin luonnollisten ekologisten toimintojen ja sukkession säilyttämiseksi. Kynnyksen ruoppaaminen johtaa siihen, että Fladan ei enää ole flada vaan avoin lahti, jossa fladalle ominaiset toiminnot katoavat. Fladanin matala suuaukko johtaa siihen, että Fladanissa oleva vesi lämpenee aikaisemmin keväällä kuin ympäröivän vesialueen vesi, mikä puolestaan mahdollistaa aikaisemman kalojen kudun keväisin. Suuaukko on nykyisellään tarpeeksi syvä kalojen kululle Fladaan, koska kala pystyy kulkemaan hyvin matalien vesialueiden yli. Fladan on myös toiminut suodattimena ja kerännyt siihen valuneita ravinteita ja siten estänyt ulkopuoliseen mereen kohdistuvaa kuormitusta. Fladan ja sen suuaukon kynnys ovat nykyisellään estäneet Fladanin ulkopuolella olevan uimarannan vedenlaadun muuttumisen. Suuaukon kynnyksen ruoppaus tulee johtamaan lisääntyneeseen moottoriveneliikenteeseen, mikä puolestaan johtaa siihen, että sedimentti ja siihen sitoutuneet ravinteet lähtevät liikkeelle. Tämä yhdistettynä lisääntyvään tuulialtistukseen ja vedenvirtauksiin lisää veden samenemista. Ruoppauksen mitoittaminen ei tule tapahtua ruoppaajan ja proomun tarvitseman tilan perusteella vaan aivan eri perusteilla. Hakijoiden selitys Hakijat ovat 13.6.2008 toimittaneet ympäristölupavirastolle selityksensä lausuntojen ja muistutusten johdosta. Hakijat ovat Rosklaxin kalastuskunnan muistutuksen johdosta todenneet, että Rosklaxin kylän uimarantana käytetään Skötgrundin pohjoispuolta, kun taas Skötgrundin eteläpuoli on toiminut matonpesupaikkana. Asiassa yhtenä hakijana oleva Susanne Rehnström on asunut koko elämänsä ajan Korppoon Galtbyssä ja käynyt melkein joka kesä uimassa Rosklaxin uimarannalla, joka on aina ollut Skötgrundin pohjoispuolella. Ruoppaussuunnitelmaan liitetty piirros on tehty vuonna 2005, jonka jälkeen ruopattavan alueen pohjan muoto on muuttunut siten, että ruoppausalueen pituus on lyhentynyt
7 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 94 metristä 72 metriin. Mikäli veneväylä ruopataan siten, että Svinholmin puoleinen reuna kaivetaan noin 30º kulmaan, niin ruoppausmassojen määrä on noin 720 m 3. Hakijat ovat liittäneet selitykseensä laskelmat ruoppausmassojen määristä. Laskelmissa ruoppausalueen pituutena on kuitenkin käytetty 94 m. Alkuperäisen suunnitelman mukaisen alueen ruoppauksen johdosta syntyisi hakijoiden tekemän mutta ympäristölupaviraston korjaamaan laskelman mukaan ruoppausmassoja noin 1 030 m 3. Hakijat ovat myös esittäneet vaihtoehtoisen suunnitelman, jonka mukaan ruoppausaluetta kavennettaisiin 5 m Svinholmin puoleisesta reunasta siten, että luiskan kaltevuus olisi vielä alle 30º. Hakijoiden tämän vaihtoehtoisen suunnitelman perusteella tekemän mutta ympäristölupaviraston korjaaman laskelman mukaan ruoppausmassoja syntyisi noin 750 m 3. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Leila Eskolalle, Erik ja Susanne Rehnströmille sekä Jouni ja Kati Rinteelle luvan veneväylän ruoppaukseen Fladanista Rosklaxin lahdelle yhteiseen vesialueeseen RN:o 876:1 kuuluvalle vesialueelle Rosklaxin kylässä sekä ruoppausmassojen läjittämiseen mereen kiinteistöön Gunnars RN:o 2:32 kuuluvalle vesialueelle Österretaisin kylässä Korppoossa Länsi Turunmaan kaupungissa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti kuitenkin siten muutettuna, kuin lupamääräyksestä 2) ilmenee. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Veneväylän ruoppaus ja ruoppausmassojen läjitys on suoritettava yhtäjaksoisesti 1.10. 30.4. välisenä aikana siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä vesialueelle ja sen käytölle sekä linnustolle. 2) Ruopatun veneväylän vesisyvyys keskivedenkorkeudesta mitattuna saa olla enintään 2,0 m alueella, jonka pituus on enintään 94 m ja leveys veneväylän pohjalla enintään 4 m. Ruopatun veneväylän leveys saa olla enintään 10 m ruopatun alueen yläpinnalla. Ruoppausmassojen määrä saa olla enintään noin 750 m 3. 3) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. 4) Ruoppaus ja läjitystyöt on aloitettava kahden vuoden kuluessa ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun kolmen vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa raukeaa.
8 5) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Länsi Turunmaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kuukautta ennen töiden aloittamista. 6) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Länsi Turunmaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Svinholmin ja Skötgrundin välinen salmi on mataloitunut ja osittain kasvanut umpeen, mikä on rajoittanut hakijoiden mahdollisuuksia käyttää Fladan nimisen lahden rannalla omistamiaan kiinteistöjä tarkoituksenmukaisella tavalla. Hankkeen hyötynä on pidettävä alueen kiinteistönomistajien virkistysmahdollisuuksien lisääntymistä ja Fladanin veden vaihtuvuuden tehostumista. Ruopattavan veneväylän alueella 4.9.2007 tehdyn pohjatutkimuksen tulosten mukaan pohja koostuu hiekasta ja savesta, joiden alla monessa paikassa on kalliopohja. Päällimmäisenä pohjalla oli yhdeksässä tutkimuspisteessä hiekkaa ja kahdeksassa tutkimuspisteessä savea. Liejua tai mutaa ei pohjasta löytynyt. Veneväylän ruoppaus ei siten johda minkään kantavan pohjakerroksen puhkaisemiseen eikä siitä aiheudu haitallisia vaikutuksia lähialueen rannoille. Suunniteltu ruoppaustyö johtaa merialueen lyhytaikaiseen samentumiseen, mutta tästä aiheutuvaa haittaa voidaan pienentää tekemällä työt yhtäjaksoisesti lupamääräyksessä 1) tarkoitettuna ajankohtana. Ruopattavan veneväylän leveyttä on lupamääräyksessä 2) kavennettu enintään 10 metriin ruopatun alueen yläpinnalla hakijoiden ympäristölupavirastolle 13.6.2008 toimittamassa selityksessä ja sen liitteessä olevan vaihtoehtoisen suunnitelman mukaisesti, koska yläpinnaltaan enintään 10 m ja pohjaltaan enintään 4 m leveä väylä on riittävä veneliikenteen mahdollistamiseksi kyseessä olevassa salmessa ja samalla ruoppauksesta aiheutuva samenemishaitta pienenee. Merialueen kalakannoille hankkeesta mahdollisesti aiheutuvat haitat johtuvat osin merialueen samentumisesta ja osin Fladanin tehostuvasta veden vaihtuvuudesta ja tästä seuraavasta kalojen kudulle epäedullisesta veden lämpötilan laskemisesta. Kokonaisuutena arvioiden kalakannoille aiheutuvat haitat jäävät kuitenkin ennalta arvioiden suhteellisen pieniksi ottaen huomioon Fladanin pieni koko (noin 1,7 ha) ja siinä ennen jo tehtyä ruoppausta ajoittain vallinnut sekä nyt ruopattavalla alueella ajoittain vallitseva lähes kuivunut tila. Kiinteistön Gunnars RN:o 2:32 omistaja on antanut suostumuksensa ruoppausmassojen läjittämiseen kiinteistöön kuuluvalle vesialueelle. Hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua ja se on tarpeen luvan saajien omistamien kiinteistöjen järkiperäistä hyväksikäyttöä varten. Lainkohdat Vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentti ja 3 sekä 4 luvun 6
9 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Luvan myöntäminen Edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa luparatkaisun perusteluissa sanotuilla perusteilla. Ruoppausalueen pohjan koostumuksen määrittäminen Ruopattavan veneväylän pohjatutkimus on tehty ruoppaajan GG:n johdolla. Ympäristölupaviraston käsityksen mukaan ruoppaajalla voidaan katsoa olevan riittävä asiantuntemus ruoppausalueen pohjan koostumuksen määrittämiseen. Näin ollen ympäristölupavirasto pitää hakijoiden toimittamaa selvitystä ruoppausalueen pohjan koostumuksesta luotettavana. Ruoppausmassojen määrä Lupa on myönnetty yläpinnaltaan enintään 10 m ja pohjaltaan enintään 4 m leveän veneväylän ruoppaamiseen, minkä johdosta ruoppausmassojen määrä pienenee alkuperäisen hakemuksen mukaisesta määrästä noin 750 m 3 :iin. Uimarannan sijainti Ympäristölupavirasto katsoo ruoppaajan GG:n 2.1.2008 antaman lausunnon ja hakijoiden ympäristölupavirastolle 13.6.2008 toimittamassa selityskirjelmässä olevan selvityksen sekä asiassa toimitettujen valokuvien perusteella selvitetyksi, että Rosklaxin kylän uimaranta sijaitsee Skötgrundin niemen pohjoispuolella, eikä ruoppaus tämän vuoksi vaikuta siihen. Ruoppausmassojen läjittäminen Ruoppausmassojen läjittäminen mereen johtaa merialueen samentumiseen, mutta tämä haitta on ainoastaan lyhytaikainen eikä se lisää merialueen rehevöitymistä. Fladan nimisen vesialueen luonne Fladan niminen vesialue ei ole vesilain 1 luvun 15 a :ssä tarkoitettu luonnontilainen flada, koska sitä on useaan otteeseen syvennetty ja laajennettu laajoilla ruoppauksilla. Rosklaxin lahden rehevöityminen Hanke ei sanottavasti lisää Rosklaxin lahden rehevöitymistä, koska Fladan niminen vesialue on suhteellisen pieni ja sen alueelta tulevat vedet sekoittuvat Rosklaxin lahden suurempaan vesimassaan.
10 Ympäristövaikutusten arviointi Ympäristölupavirasto hylkää Rosklaxin kalastuskunnan vaatimuksen ympäristövaikutusten arvioinnin tekemisestä, koska hankkeesta ei ole ennakoitavissa laajoja pysyviä vaikutuksia eikä myöskään ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Hakemus sisältää tarpeelliset tiedot asian ratkaisemiseksi. Muut vaatimukset Ympäristölupavirasto on muilta osin ottanut asiassa esitetyt muistutukset ja vaatimukset, siltä osin kuin ne koskevat nyt kyseessä olevaa asiaa, huomioon edellä olevista lupamääräyksistä tarkemmin ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU Perustelut Maksutta Ympäristöministeriön ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista antaman asetuksen (1238/2003) 4 :n 3 momentin mukaan tuomioistuimen muutoksenhaun johdosta uudelleen käsiteltäväksi palauttaman asian käsittelymaksusta vähennetään, mitä samassa asiassa aikaisemmin annetusta ympäristölupaviraston päätöksestä on peritty. Hakijat ovat maksaneet käsittelymaksun kokonaisuudessaan.
11 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Birgitta Vauhkonen Pertti Seppänen Esko Vähäsöyrinki Nina Engberg Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Pertti Seppänen ja Esko Vähäsöyrinki (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Nina Engberg. NE/tr
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet 12 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 20.4.2009. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 610 121 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.