Kauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse? 19.3.2019 Hämeen vaalipiiri, Suomen Lasimuseo
Suomen kauppapolitiikan johdonmukainen perusta Suomen etuna monenkeskinen yhteistyö, sääntöpohjainen kv. järjestelmä. 1950-luvulla GATT, 1960-luvulla FINEFTA ja OECD, 1970- luvulla mm. EEC-sopimus, 1980-luvulla EFTA ja 1990-luvulla ETA sekä EU-jäsenyys vuodesta 1995. GATT:ia seurasi 1995 World Trade Organization. WTO:n tehtävä mm. vähentää kv. kaupan esteitä (mm. tuontitullit) ja helpottaa näin tavaran- ja palveluntuottajien kaupankäyntiä ja pääsyä toisten maiden markkinoille, sopia kauppaa ohjaavista globaaleista säännöistä, sekä ratkaista maiden välisiä kauppariitoja EU:ssa Euroopan komissio neuvottelee kauppasopimukset jäsenmaiden puolesta unionissa myös Suomen painoarvo on merkittävästi kokoaan suurempi
Protektionismi ja populistinen retoriikka ovat lisääntyneet 2008 finanssikriisin jälkeen protektionismi ja globalisaatiovastaisuus ovat lisääntyneet: Brexit, USA, Venäjä, Intia, tietyt EU-maat Myös kansalaisyhteiskunnan toimijoilta vapaakauppakritiikkiä kaupan säännöistä ja aloitteista sopiminen yli 160 WTO-jäsenen kesken vaikeutunut EU vapaakaupan puolestapuhujana
Trendinä kaupan vapauttamisessa globaalin sopimisen sijaan alueelliset ja kahdenväliset sopimukset Tyynenmeren kauppasopimus CPTPP, Alueellinen kattava talouskumppanuus RCEP (ASEAN, Intia, Kiina, Australia, Etelä- Korea, Japani, Uusi-Seelanti), Euraasian talousunioni, ASEAN:in integraatio, EU-Kanada, EU-Japani, EU-Kanada jne. Neuvotteluja on käynnistetty monenkeskiseltä pohjalta myös WTO:n ulkopuolella (ympäristötuotteet, palvelut) Teollisuusmaat pyrkivät luomaan kauppasääntöjä myös aiheista, joista WTO:ssa ei vielä kyetä neuvottelemaan jään nähtäväksi, saadaanko nämä uudet säännöt myöhemmin osaksi WTOjärjestelmää Kehitysmaitten sopimukset ovat usein sisällöltään suppeampia
Suomen näkökulmasta Monenvälistä kauppajärjestelmää (WTO) tulee vahvistaa ja kehittää - pienten maitten etu on, että säännöistä sovitaan yhdessä! Kaupan tulee olla mahdollisimman avointa, mm. koska globaalissa taloudessa tuotantoketjut ovat pitkiä ja arvoa syntyy monessa paikassa Protektionismin kustannukset ovat hyötyjä suuremmat EU:n alueelliset ja kahdenväliset sopimukset edistävät myös suomalaisten yritysten etuja Avoin, faktapohjainen keskustelu hyödyllisempää kuin väärien mielikuvien vahvistaminen
Suomen tärkeimmät kauppakumppanit v. 2018 (Tulli 28.2.2019) Vienti Tuonti Maa 1. Saksa 9,6 2. Ruotsi 6,6 3. Yhdysvallat 4,3 4. Alankomaat 4,3 5. Kiina 3,5 6. Venäjä 3,3 7. Iso-Britannia 2,8 Vienti (miljardia euroa) Maa 1. Saksa 10,3 2. Ruotsi 7,2 3. Venäjä 9,3 4. Kiina 4,6 5. Alankomaat 3,6 6. Yhdysvallat 2,2 7. Iso-Britannia 1,8 Tuonti (miljardia euroa)
Lähde: EU-komissio
Suomen edustustot ulkomailla Edustustot Euroopassa
Yli 2000 työskentelee Suomen ja suomalaisten hyväksi 934 869 603 400 ASEMAMAASTA PALKATTUA TYÖNTEKIJÄÄ SUOMESSA TYÖSKENTELEVÄÄ HENKILÖÄ SUOMESTA LÄHETETTYÄ TYÖNTEKIJÄÄ EDUSTUSTOISSA VAPAAEHTOISESTI TYÖSKENTELEVÄÄ KUNNIAKONSULIA 6 SUOMESSA KIERTÄVÄÄ SUURLÄHETTILÄSTÄ TOIMII HELSINGISTÄ KÄSIN
Ulkoministeriön organisaatio Suunnittelu ja tutkimus ULKOMAANKAUPPA- JA KEHITYSMINISTERI ULKOMINISTERI POHJOISMAISEN YHTEISTYÖN MINISTERI Sisäinen tarkastus VALTIOSIHTEERI KANSLIAPÄÄLLIKKÖNÄ Kehitysevaluointi Kansallinen turvallisuusviranomainen (NSA) ALIVALTIOSIHTEERI KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITYSPOLITIIKKA ALIVALTIOSIHTEERI TALOUDELLISET ULKOSUHTEET ALIVALTIOSIHTEERI ULKO-JA TURVALLISUUSPOLITIIKKA ALIVALTIOSIHTEERI SISÄISET JA ULKOISET PALVELUT Viestintäosasto Kehityspoliittinen osasto Taloudellisten ulkosuhteiden osasto Poliittinen osasto Oikeuspalvelu Talous Afrikan ja Lähi-idän osasto Amerikan ja Aasian osasto Hallintopalvelut Eurooppaosasto Kansalaispalvelut Itäosasto Protokollapalvelut
Ulkoministeriön rahankäyttö
um.fi @ulkoministeriö ulkoministeriö