Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 26/2012/1 Dnro ISAVI/108/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 29.3.2012 ASIA Eläinsuojan ympäristöluvan muutos, Vieremä. HAKIJA Tiina ja Mika Mehtonen Riuttamäentie 292 74200 VIEREMÄ LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Tilalla on 78 lypsylehmää, 59 hiehoa ja 17 alle 6 kk:n vasikkaa (659 eläinyksikköä). Muutoksen jälkeen tilalla on paikat 104 lypsylehmälle, 83 hieholle ja 28 alle puolivuotiaalle vasikalle (890 eläinyksikköä). Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan eläinsuojalla, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Hakemuksen mukainen eläinpaikkojen määrän lisääminen katsotaan olennaiseksi muutokseksi. Aluehallintovirasto ratkaisee 1.1.2010 alkaen hakemuksen mukaisen yli 75 lypsylehmän eläinsuojan ympäristöluvan. (Ympäristönsuojeluasetus 5 :n 1 momentti kohta 11 a). HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille 14.12.2011 Itä-Suomen aluehallintovirastossa. Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset Toiminnalla on Itä-Suomen aluehallintoviraston 16.9.2010 myöntämä ympäristölupa. Hakija on saanut sopimuksella sadonkorjuu ja lannanlevitysalaa lisää 16,8 ha. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1030 Mikkelin päätoimipaikka fax 015 760 0150 Maaherrankatu 16 www.avi.fi/ita Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12 14 Kuopio
2 Sijaintipaikka ja sen ympäristö Eläinsuoja sijaitsee haja-asutusalueella Vieremän kunnan Valkeiskylässä, Teyriniemi -tilalla (kiinteistötunnus 925-417-21-14). Tilalla on harjoitettu maataloutta kymmeniä vuosia. Karjarakennuksen lisäksi tilalla on hakijan asuinrakennus ja polttoainevarasto. Tilan alueella ei ole arvokkaita luontokohteita eikä suojeltuja maisema-alueita. Karjarakennuksen etäisyys pohjavesialueesta on useita kilometrejä. Tilan pellot eivät ole pohjavesialueella. Järveen on matkaa noin 100 m. Eläinsuojan toiminta Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi 1.5.2007 30.4.2012. Tilalla tuotetaan maitoa 1 050 000 l/a ja lihaa 11 000 kg/a. Tilan eläimet sijoitetaan kahteen rakennukseen niin, että vanha navetta otetaan hiehojen kasvatuspaikaksi. Vanhassa navetassa on 42,5 m 2 :n kuivikepohja. Kuivikkeen paksuus on 10 cm ja kuivikkeena käytetään pehkua ja turvetta. Kuivikepohja tyhjennetään neljä kertaa vuodessa ja lanta sekoitetaan lietteeseen. Tilalla on käytössä 5 210 m 3 lietesäiliöntilavuutta. Liete siirtyy varastoon valutuksella. Eläinsuojassa on painovoimainen ilmanvaihto. Hiehot laiduntavat kesäkauden. Lehmiä ei laidunneta. Karjarakennuksen WC-vedet johdetaan 3 m 3 :n umpikaivoon ja maitohuoneen jätevedet lietesäiliöön. Tuotannossa käytettävä vesi tulee kunnan vesijohtoverkostosta. Maitohuoneen jätevedet 787 m 3 /a johdetaan lietesäiliöön. Karjan liete ja lanta käytetään tilan pelloilla lannoitteena. Levitykseen käytettävää peltoa on yhteensä 109 ha. Omaa peltoa on 88 ha ja vuokrapeltoa 21 ha. Pellot eivät sijaitse pohjavesialueella. Peltopinta-ala on niin suuri, että lanta voidaan käyttää pelloilla lannoitteena viljelysuunnitelman mukaisesti. Tilalla varastoidaan vuosittain laakasiiloon 1 650 tonnia esikuivattua säilörehua. Jätteet ja niiden käsittely: Jätenimike Jätenumero 1) Määrä Käsittely Metalliromu 02 01 10 2 t/a Kuusakoski Oy Muovit 02 01 04 1 t/a Peltomäki Käytetyt voiteluaineet 13 02 06* 0,9 t/a ongelmajätekeräykseen Loisteputket 20 01 21* 0,002 t/a ongelmajätekeräykseen Rehun tähteet 02 01 03 20 m 3 /a lietesäiliöön Pilaantunut rehu 02 01 03 10 t/a pellolle lannoitteeksi Tuhka 20 01 41 1 t/a lannoitteeksi Lietelanta 02 01 06 3 831 m 3 /a pellolle lannoitteeksi Akut 16 06 01* 0,15 t/a ongelmajätekeräykseen Kuivikelanta 02 01 06 17 m 3 /a lietesäiliöön Yhdyskuntajäte 20 03 01 1 t/a Peltomäki Paperi ja pahvi 20 01 01 0,15 t/a poltetaan tilalla Kuolleet eläimet 02 01 02 15 t/a Honkajoki Oy Muut ongelmajätteet Puristeneste 02 01 08* 0,005 t/a 2 200 m 3 /a ongelmajätekeräykseen lietesäiliöön
1) Ympäristöministeriön asetuksen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) mukainen luokitus *) luokitellaan ongelmajätteeksi 3 Polttoöljy varastoidaan 5 000 litran terässäiliössä, jossa on ylitäytön ja lapon esto. Säiliö on sijoitettu erilliseen katettuun varasto, jossa on betoninen suoja-allas. Lisäksi käytetään pieniä määriä voiteluaineita, torjunta-aineita ja muita kemikaaleja. Voiteluaineet ja muut kemikaalit varastoidaan (enintään 300 l) varastossa, jonka pohja on tehty tiiviistä betonista. Toiminnan aiheuttamat päästöt ja niiden rajoittaminen Asuinrakennuksen jätevedet johdetaan saostuskaivojen kautta ojaan. Uusi järjestelmä on suunnitteilla. Karjarakennus ja lietevarastot sekä muut varastot ovat siten tiiviitä, ettei niistä tule suoria valumia vesistöön. Lanta käytetään pelloilla lannoitteena viljelysuunnitelman ja ympäristötuen ehtojen mukaisesti. Toiminnasta ei aiheudu päästöjä pinta- eikä pohjavesiin. Normaalitilanteessa kiinteistöltä ei ole päästöjä maaperään. Karjarakennuksesta, lantalasta, lannan käsittelystä tulee vähäisessä määrin hajupäästöjä, joiden arvioidaan leviävän noin 150 m:n etäisyydelle. Lietesäiliö täyttyy altapäin ja lietteen pintaan muodostuva kuivakerros vähentää hajuhaittoja. Liete levitetään pellolle nitraatti direktiivin mukaan. Hajusta ei arvioida aiheutuvan haittaa ympäristössä asuville. Melua aiheutuu tilan autojen ja koneiden käytöstä sekä muusta liikenteestä tiellä. Eniten liikennettä on lannanlevityksen aikaan viikoilla 19 23, 26 29 ja rehun teon aikaan. Melusta ei arvioida olevan haittaa ympäristölle. Tarkkailu Karjarakennuksen, varastorakennuksen, rehuvaraston, lantaloiden sekä polttoainesäiliön rakenteita tarkkaillaan kerran vuodessa ja tarkkailusta pidetään kirjaa. Lietevarastot tarkastetaan ja huolletaan tyhjennyksen yhteydessä. Toiminnasta ei synny sellaisia päästöjä, joita olisi tarkkailtava. Toiminnan vaikutusten tarkkailua tehdään samalla kun tehdään käyttötarkkailua. Tuotantotiloja tarkkaillaan päivittäin karjan tarkkailun yhteydessä ja tarvittavat huollot tehdään välittömästi. Ympäristöviranomaisille raportoidaan merkittävistä muutoksista. Arvio ympäristövaikutuksista Tilan alueella ei ole arvokkaita luontokohteita. Toiminnasta ei ole vaikutusta maaperään, pinta- tai pohjavesiin, eikä ilmaan vähäistä hajupäästöä lukuun ottamatta. Karjarakennukset ja lantavarastot sekä muut varastot ovat tiiviitä siten, ettei niistä tule valumia ympäristöön. Melun vaikutus on merkityksetön.
4 Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Riskejä aiheutuu tulipalosta, tuotantotilojen ja varastojen vuodoista sekä eläintautien leviämisestä tilan karjaan. Rakenteita tarkkaillaan säännöllisesti vuotojen havaitsemiseksi ja korjaukset tehdään välittömästi. Karjarakennuksen tulipaloon on varauduttu vaahtosammuttimilla ja palovaroittimilla. Eläinsuojassa on omat rakennuskohtaiset virtakytkimet. Sähkökatkojen varalle hankitaan varavoimakone. Oma kaivo jää varalle. Polttoainesäiliöiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti ja eläinsuojassa pidetään turvetta mahdollisen vuodon imeyttämiseen. Toimet onnettomuus- ja häiriötilanteissa ASIAN KÄSITTELY Rikkoutuneet lantavarastot tyhjennetään. Polttoainevuodot imeytetään turpeeseen. Maaperään päässeet öljyvuodot ilmoitetaan ympäristöviranomaisille. Eläinten massakuolemassa ja tulipalossa palaneiden ruhojen käsittelyssä noudatetaan ympäristöviranomaisten antamia ohjeita. Pelastussuunnitelma uuteen navettaan on tekeillä. Asian vireilläolosta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintovirastossa ja Vieremän kunnassa 25.1. 24.2.2012 ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 25.1.2012 Miilu nimisessä paikallislehdessä. Lausunnot Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Vieremän kunnanhallitukselta, Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, Vieremän kunnan terveydensuojeluviranomaiselta ja Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Vieremän kunnanhallituksella ei ole huomauttamista ympäristöluvan muutoshakemuksesta. Kunnanhallitus puoltaa hakemuksen hyväksymistä. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toteaa lausunnossaan, että toiminnan sijaintialueelle ei ole laadittu osayleiskaavaa. Pohjois-Savon maakuntakaavassa tilakeskuksen alue ja osa pelloista kuuluu maatalousalueeseen (MT). Laajennettu toiminta sijoittuu Riuttamäentien ja Palosenjärven väliselle alueelle noin 100 metrin etäisyydelle järvestä. Tämän takia toiminnassa ja toimintaan liittyvissä riskeissä on otettava erityisesti huomioon vesistön läheisyys. Hakemuksessa esitetty käytettävissä oleva lietelannan kokonaisvarastotilavuus on riittävä laajennuksen mukaiselle eläinmäärälle.
Hakemuksen mukaan vanhemman navetan yhteydessä on 930 m 3 :n kokoinen betonielementtisäiliö. Aiemman hakemuksen mukaan vanhan navetan yhteydessä on katettu noin 550 m 3 :n lietesäiliö, joka jää käyttöön. Ympäristölupatarpeen harkintaan liittyvän tarkastuksen 4.10.2006 mukaan tilalla on betoniset 930 m 3 :n ja 470 m 3 :n säiliöt. Hakemusta olisi tästä syystä tarpeen tarkentaa tiedoilla, että jatkuuko ko. katetun säiliön käyttö vanhan eläinsuojan jatkokäytön myötä ja että täytetäänkö 930 m 3 :n säiliö alta. Hakemuksessa on esitetty, että uuden navetan lietteen varastointi toteutetaan betonisten lietesäiliöiden sijaan kumikalvoisella säiliöllä. Tästä on esitetty hakemuksessa vain asemapiirros ja tekstiviittaus säiliön kokoon. Vieremän kunnan rakennusvalvonnasta on saatu seuraavat rakennuslupatiedot (80/2010, 5.10.2010): o Uusi EPDM-kumikalvoinen lietesäiliö on hyväksytty suunnitelmamuutoksena 5.4.2011. o Altaan koko on 1 656 m 2 (46 m x 36 m). Altaan tilavuus on noin 4 280 m 3 (maksimisyvyys 3 m). o Viimeisimmän suunnitelmapiirroksen (päiväys 1.4.2011) säiliön sijoittumista on muutettu ympäristölupahakemuksessa esitetystä asemapiirroksesta arviolta noin 30 metriä etelään. o Lietealtaan 14.3.2011 päivätyn pohja- ja leikkauskuvan mukaan säiliön pohjarakenteet ovat seuraavat: suodatinkangas, tiivistetty karkea sora ja vesitiivis EPDM-kumikalvo. Säiliön ympärille on suunniteltu asianmukainen aitaus. Pohjarakenteeseen on piirretty ilmeisesti salaojaputkia. Suunnitelmasta ei käy kuitenkaan ilmi onko salaojaputket yhdistetty kokoojakaivoon ja onko kalvon alle suunniteltu mahdollisesti kaasunkeräysputkia tai millaiset läpiviennit ja lietteen sekoituspaikan suojaukset ovat. Suunnitelmasta ei käy ilmi myöskään kalvomateriaalin valmistajan/maahantuojan nimi. o Navetan loppukatselmus on pidetty 8.11.2011. Vieremän kunnan rakennustarkastajan mukaan kumikalvoinen säiliö on rakennettu viime vuonna. Rakennustarkastaja ei ole katselmuksissa tarkastellut kumikalvosäiliön rakenteita, mutta vastaava työnjohtaja on valvonut myös säiliön rakentamista. Kumikalvolla on MMM:n mukainen ennakkohyväksyntä. Hakijan on tarpeen täydentää hakemusta kumikalvosäiliön pohja- ja leikkauskuvalla, ajantasaisella asemapiirroksella sekä selvityksellä kumisäiliön materiaalista, rakenteista ja rakennustavasta. Kyseiseen kohtaan, lähimmillään noin 100 metrin etäisyydelle vesistöstä, toteutettu kumikalvorakenteinen lietesäiliö muodostaa riskikohteen, joten hakijan on se otettava tarkasti huomioon säiliön käytössä ja toimintaan liittyviin riskeihin varautumisessa. Tästä syystä myös ympäristöluvan muutospäätöksessä on tarpeen antaa kumikalvosäiliötä koskien tarpeelliset tarkkailumääräykset (esim. salaojavesien tarkkailu sekä rakenteiden tiiveyden ja kestävyyden tarkkailu). 5
Eläinsuojien rakenteet sekä lantavarastojen rakenteet tulee rakentaa ja ylläpitää vesitiiviinä siten, etteivät lanta ja muut nesteet pääse valumaan pinta- ja pohjavesiin tai muualle ympäristöön. Rakenteet on pidettävä kunnossa ja tarkastettava vuosittain. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei lantalan tyhjennyksen ja lannan siirtojen ja kuljetuksen aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Käytetyt rehumuovit on varastoitava siten, että niistä ei aiheudu ympäristön roskaantumista. Muovijätteet on toimitettava ensisijaisesti keräykseen. Jos muoveja ei saa keräykseen, niin ne on toimitettava kaatopaikalle. Hakemuksessa esitetty lannan levitykseen käytettävissä oleva peltopinta-ala on riittävä laajennetun tuotannon mukaiselle eläinmäärälle. Hakemuksesta kuitenkin puuttuvat ajantasaiset peltokartat, joten ainakin uusien peltojen osalta tulisi täydentää hakemusta. Jos vanhan eläinsuojan wc on käytössä ja jätevedet johdetaan lietesäiliöön, vesien mikrobiologista turvallisuutta tulee valvoa omavalvonnalla siten, että sairaana karjasuojan wc:tä ei käytetä. Jos riittävää omavalvontaa ei voida noudattaa, wc on poistettava käytöstä tai wc:n vedet on johdettava omaan asianmukaiseen käsittelyjärjestelmään tai umpikaivoon. Jos tulevaisuudessa eläinsuojan sosiaalitiloja remontoidaan wc:n osalta tai ne uusitaan kokonaan, tulee wc-vedet johtaa asianmukaiseen käsittelyjärjestelmään tai umpikaivoon. Polttoainesäiliöiden suojausten ja tankkauspaikan tiivistyksen kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti ja mahdolliset vauriot tulee korjata viipymättä. Polttonestesäiliössä on oltava varusteina laponesto, lukitus ja ylitäytönesto ja ne on pidettävä kunnossa. Säiliön läheisyydessä tulee olla riittävästi asianmukaista imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Mahdollisessa vahinkotilanteessa maahan päässyt öljy on kerättävä välittömästi talteen Eläinsuojassa mahdollisesti syntyvät kuivikkeet, pilaantuneet rehut ja rehuntähteet on säilytettävä ja kompostoitava tiiviillä alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu ympäristöhaittaa. Muutoin suunnitelman mukaiselle toiminnalle ei ole estettä ja toiminta täyttää ympäristönsuojelulainsäädännön vaatimukset. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa lausunnossaan, että vesienhoitolain mukaisessa luokituksessa eläinsuojan vaikutusalueella oleva yläpuolinen Palosenjärvi kuuluu hyvään luokkaan. Mehtosten eläinsuojan toiminnan kuormituksella ei ole merkittävää vaikutusta vesistön tilaan. Tämä edellyttää kuitenkin, että eläinten lannat ja toiminnan jätevedet käsitellään parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaisesti käsittelemällä jätevedet ja sijoittamalla lannat peltoon niin, ettei niistä tule valumia vesistöön, sillä eläinsuojasta on matkaa Palosenjärveen vain noin 100 metriä. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen käsityksen mukaan Mehtosten eläinsuojan pitäminen ei lisää kohtuuttomasti vesistöalueen 4.287 kuormitusta, 6
kun laitoksen toiminnassa otetaan huomioon edellä mainittu ja toimitaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Tilakeskuksen pelloille levitetty lanta on peitettävä välittömästi. Lantaa on käsiteltävä huolellisesti (kuormaus ym.), jotta vältetään valumat vesistöön ja ympäristön likaantuminen. Mikäli lantaa kuljetetaan pohjavesialueiden läpi, niin siitä ei saa aiheutua pohjaveden pilaantumisriskiä. Rehun käsittely ja varastointi on tehtävä niin, ettei niistä tule valumia vesistöön. Tilan polttoainevaraston eteen on rakennettava tiivis alusta. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne, ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue ei näe estettä ympäristöluvan myöntämiselle edellä mainitulle toiminnalle, kun se toteutetaan ja hoidetaan hakemuksessa esitetyn ja edellä esitetyn mukaisesti. Muistutukset ja mielipiteet 7 Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia, eikä mielipiteitä. Hakijoiden vastine Vuonna 2011 rakennettu kuminen lieteallas on ammattiasentajan asentama ja pohjatyöt on tehty perusteellisesti ja huolella. Altaan alle pitkittäin asennettiin neljä salaojaa. Tarkastuskaivo on rakennettu ja kesällä 2012 rakennetaan lähemmäs vielä toinen tarkastuskaivo. Näin huomataan ongelmatilanteet mahdollisimman aikaisin ja voidaan niihin puuttua. Vastineen liitteenä ovat puuttuneet peltokartat. Vanhat lietesäiliöt: katettu säiliö jää käyttöön ja 930 m 3 :n allas on alta täytettävä. Tilalla noudatetaan ympäristöluvassa mainittuja ohjeita ja sääntöjä, jotta luonto ja ympäristö säilyvät puhtaina ja hyväkuntoisina. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Aluehallintovirasto myöntää Tiina ja Mika Mehtoselle ympäristöluvan eläinsuojan laajennettavaan toimintaan Teyriniemi -tilalle (925-417-21-14) Vieremän kunnan Valkeiskylässä. Eläinyksikkömäärä on 890. Toiminnassa on noudatettava hakemusta ja seuraavia lupamääräyksiä. 1. Karjarakennuksen sekä lanta- ja rehuvarastojen pohja- ja kuilurakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Edellä mainittujen rakenteiden kuivatusvesien salaojissa tulee olla tarkastuskaivot tai muu vastaava rakenne vuotojen havaitsemiseksi. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lannan sekoituksen, tyhjennysten ja siirtojen aikana pääse tapahtumaan säiliöiden rikkoontumisia eikä vuotoja.
2. Tilalla on oltava käytettävissä kulloisenkin eläinmäärän mukaisesti lannan varastotilavuutta 12 kuukauden mukaisen lantamäärän varastointiin. Lietesäiliöt on tarvittaessa katettava esim. kelluvalla katteella hajuhaittojen vähentämiseksi. Lantavarastot on tyhjennettävä ja niiden kunto tarkastettava vuosittain. Havaitut viat on korjattava viipymättä. Lantavarastoja tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, että lantaa ei pääse hallitsemattomasti ympäristöön. Jos vuotoja aiheutuu esimerkiksi lietteen pumppauksessa, on varastojen ympäristö ja siirtotiet siistittävä. 3. Rehut, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestesäiliöiden alustan ja polttonesteen tankkauspaikan on oltava tiivis siten, että vuodot säiliöistä tai tankkauksessa voidaan kerätä talteen. Tankkauspaikan läheisyydessä tulee olla imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Kemikaalit on varastoitava tiiviillä alustalla suljetuissa astioissa. 4. Kuolleet eläimet on varastoitava suojatussa säilytyspaikassa tiiviillä alustalla ja peitettynä. Kuolleet eläimet on toimitettava luvalliseen eläinjätteen käsittelylaitokseen. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyvyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen torjumiseksi. 5. Lannan levitys peltoon on tehtävä suunnitelmallisesti. Lannan levitykseen käytettävän peltopinta-alan on oltava riittävä kulloinkin eläinsuojissa olevien eläinten tuottaman lannan hyödyntämiseen. Peltopinta-alaa on oltava lupahakemuksen mukaiselle eläinmäärälle vähintään 106,2 ha. 8 6. Eläinten valkuaisruokinta tulee optimoida niin, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä on mahdollisimman vähäinen. Karjarakennusten sisätilojen siisteydellä ja sisäilman viileydellä on hajujen muodostuminen ja muiden ilmapäästöjen määrä pidettävä mahdollisimman vähäisenä. 7. Ongelmajätteet kuten jäteöljyt, akut ja elohopeaa sisältävät lamput, tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottoon vähintään kerran vuodessa. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Jätteiden avopoltto on kielletty. 8. Toiminnanharjoittajien on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen käyttöönottoon. 9. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
9 10. Toiminnanharjoittajien on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinmäärät - lannanlevityspeltojen, vuokrasopimusten ja lannan luovutus- ja vastaanottosopimusten ja levitysalojen muutokset - toteutuneet lantamäärät ja lannan varastointitilavuuden riittävyys - mahdollisuuksien mukaan lannan levityssuunnitelma - jätteet, niiden määrät, toimituspaikat ja käsittelytavat - enintään viisi vuotta vanhat analyysitulokset (kokonaistyppi, liukoinen typpi ja liukoinen fosfori) lietteestä ja lannasta - eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailu - polttoainevaraston tarkkailu - eläinsuojan sekä lanta- ja rehuvarastojen salaojavesien tarkkailu vuosittain - toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet. Jätetiedot, eläinmäärä, kuolleiden eläinten määrä, syntyneen lannan määrä ja lannanlevitysala on ilmoitettava vuosiraportissa helmikuun loppuun mennessä Pohjois- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muut kirjanpitotiedot tulee olla valvovien ympäristöviranomaisten tarkastettavissa tilalla. 11. Toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa tulee myöntää, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristöluvan myöntämisen ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettu este voidaan poistaa antamalla lain 43 :ssä tarkoitettuja lupamääräyksiä. Toiminnasta ei aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. Toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää.
10 Luvan myöntämisen yleiset perustelut Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle. Tilan ympäristössä on peltoa ja karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ympäristölupa on myönnetty hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Eläinyksikkömäärän laskemisessa on käytetty ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (29.6.2009) eläinyksikkökertoimia. Kertoimet perustuvat eläinten lannan keskimääräiseen ravinnesisältöön. Lypsylehmälle on käytetty kerrointa 6,8, hieholle kerrointa 2 ja alle puolivuotiaalle vasikalle kerrointa 0,6. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa tai kohtuutonta muuta haittaa, kun toimitaan tämän päätöksen ja nitraattiasetuksen määräysten mukaisesti. Luvan myöntämisen edellytyksenä ei ole, että toiminta olisi täysin haitatonta. Melu- ja hajuhaittaa voi aiheutua lannan käsittelystä ja liikenteestä lannan levityksen yhteydessä. Tämä haitta kestää muutamia päiviä vuodessa. Lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa on mahdollista ottaa huomioon muun muassa tuulensuunta, jolla naapureille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. Toiminnanharjoittajilla on hakemuksen mukaan käytettävissä 5 210 m 3 lietelannan varastotilaa. Eläinmäärien perusteella laskettuna lantaa syntyy vuosittain noin 3 853 m 3. Lannan varastointitilavuudet ovat riittävät 12 kuukauden aikana syntyvän lannan ja varastoihin johdettavien vesien varastointiin. Lannan hyödyntämiseen tarvittava peltoala on laskettu tässä siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, 3,5 hiehoa ja 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009 antaman ohjeen mukaisesti. Tilalla on käytettävissä lannan levitykseen omaa tai vuokrattua peltoa 108,3 hehtaaria. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa vähintään 106,2 hehtaaria. Raadot toimitetaan Honkajoen eläinjätteenkäsittelylaitokseen ja kuljetusta odottavien raatojen säilytyksestä on annettu määräys. Polttoainesäiliöt ovat tiiviillä alustalla ja tankkauspaikalta on edellytetty tiiviitä rakenteita. Lupamääräyksellä velvoitetaan luvan saajat ottamaan käyttöön toimialan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa tilalle soveltuvassa laajuudessa. Edellä olevan perusteella eläinsuojan toiminta täyttää luvan myöntämisedellytykset, kun toiminta järjestetään esitetyn hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukaan. Lupa voidaan myöntää. Lupamääräysten perustelut Rakenteiden tiiviydellä estetään valumia ympäristöön. Asian mukaiset salaojitukset ja tarkastuskaivot mahdollistavat vuotojen havaitsemisen ja tarkkailun. Kumisen lieteal-
taan rakenteiden toteutuksessa on oltava erityisen huolellinen niin, että rakenteet kestävät lietteen sekoituksen ja altaan tyhjentämisen vaurioitta. (Lupamääräys 1) Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla varastojen rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi ja vauriot korjata. Lietteen varastoinnista aiheutuvia hajuhaittoja voidaan vähentää täyttämällä altaat altapäin. Huolellisella toiminnalla ehkäistään ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille aiheutuva kohtuuton viihtyvyyshaitta ja terveyshaitta. (Lupamääräys 2) Kemikaalien, kuten torjunta- sekä pesuaineiden, varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Polttoöljysäiliöiden tiiviin alustan ja tankkauspaikan vaatimuksella ehkäistään maaperän ja pohjaveden pilaantumista. (Lupamääräys 3) Kuolleiden eläinten sallitusta hävittämisestä säädetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 1374/2004. Asetuksen mukaan Pohjois-Savo kuuluu keräilyalueeseen. Keräilyalueella nautaeläinten raatojen hautaaminen on kiellettyä. Ainoastaan kuolleina syntyneitä eläimiä voidaan haudata kunnan eläinlääkärin ohjeita noudattaen. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. (Lupamääräys 4) Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa noin 106,2 hehtaaria. Lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa on mahdollista ottaa huomioon mm. tuulensuunta, jolla naapureille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. (Lupamääräys 5) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen sekä kasvihuonekaasujen muodostumista ja haihtumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja puhtaana ja viileänä. (Lupamääräys 6) Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä. Maatalousmuovit ovat hyötykäyttökelpoista jätettä, joka on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteiden avopoltto on kielletty, koska hallitsemattomassa poltossa syntyy haitallisia savukaasuja. (Lupamääräys 7) Toiminnanharjoittajien on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Lannankäsittelymenetelmät kehittyvät ja niiden käyttöönotto voi tulla tilalla ajankohtaiseksi myöhemmin. Ympäristön kannalta parhaat käy- 11
tännöt vähentävät toiminnassa syntyvien kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi) määrää. Ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa ovat mm. multaavan lannanlevittimen käyttö, lantavarastojen kattaminen ja valkuaisrehujen käytön optimointi kotieläinten ruokinnassa. (Lupamääräys 8) Toiminnanharjoittajien on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoitus tulee tehdä ainakin seuraavissa tilanteissa: polttoainesäiliön rikkoutuminen, epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä. (Lupamääräys 9) Kirjanpito- ja raportointivelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. (Lupamääräys 10) Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, kuten suunnitelmista muuttaa lannan varastointitapaa. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uuden luvan hakemista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. (Lupamääräys 11) VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Hakijat ovat vastineessaan selvittäneen Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän lausunnossa esittämiä lannan varastointiin liittyneitä kysymyksiä. Muutoin lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä. 12 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan on tehtävä 30.3.2025 mennessä aluehallintovirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Hakemuksessa on esitettävä ainakin kuvaus sen hetkisestä toiminnasta, eläinmääristä, lannanlevitysalasta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä, energiatehokkuudesta ja arvio toiminnan ympäristövaikutuksista sekä muutoksista alueen maankäytössä.
13 Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Itä-Suomen aluehallintoviraston 16.9.2010 antaman ympäristöluvan nro 83/10/1. Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annettuja määräyksiä ja ohjeita. Lantavarastojen ja -kourujen rakentamistekniikassa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto, (MMM-RMO-C 4, 7.1.2001) annettuja ohjeita. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 41 43, 45, 46, 55, 56, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000, muutos 1792/2009) 1, 4 6, 19, 30 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 7 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 870 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan, joka on tarkoitettu alle 150 lypsylehmälle, lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 1 740 euroa. Maksun suuruus on 50 % taksan mukaisesta maksusta, kun kyseessä on toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittely.
14 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Vieremän kunnanhallitus Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto. Ilmoittaminen ilmoitustaululla Päätöksestä kuulutetaan Vieremän kunnan ilmoitustaululla.
15 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Ahti Itkonen Helka Markkanen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Ahti Itkonen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Helka Markkanen.
VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 30.4.2012. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Maaherrankatu 16, 50100 Mikkeli Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Puhelin: (vaihde) 020 636 1030 Telekopio: (015) 760 0150 Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo 8 16.15 Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.