SUOMALAINEN TAPAKULTTUURI JUHLAPÄIVÄT PERHEJUHLAT KÄYTTÄYTYMINEN
UUSIVUOSI 1.1. Uutenavuotena paukutellaan raketteja ja valetaan tinaa, josta ennustetaan alkavaa vuotta. Tehdään leikkimielisiä uudenvuodenlupauksia. Perheet syövät kotona perheen tai ystävien kanssa hyvää ruokaa. Kunnat ja kaupungit voivat järjestää uuden vuoden vastaanottamisen juhlia. Uudenvuodenpäivänä 1.1. tasavallan presidentti pitää televisiossa puheen.
PÄÄSIÄINEN Pääsiäistä vietetään sen muistoksi, että Jeesus kärsi, kuoli ja nousi kuolleista. Pääsiäinen on kuitenkin melko maallinen juhla monille suomalaisille. Viikkoa ennen pääsiäistä monet lapset käyvät virpomassa naapureita ja sukulaisia. He toivottavat silloin onnea ja menestystä koristelluilla pajunoksilla ja saavat usein palkaksi suklaamunia.
uusi vuosi 1.1. pääsiäinen 22.3. > 25.4. vappu 1.5. juhannus 20. > 26.6. itsenäisyyspäivä 6.12. joulu 25. 26.12. (jouluaatto 24.12.) ERILAISET JUHLAPÄIVÄT
PÄÄSIÄINEN Pääsiäisen värit ovat keltainen ja vihreä. Ihmiset saattavat koristella kotinsa pajunkissoilla, narsisseilla, koristetipuilla ja -pupuilla sekä itse kasvatetulla rairuoholla. Syödään kananmunia, mämmiä tai pashaa (pääsiäisen kaksi yleistä jälkiruokaa) ja joskus pääsiäislammasta.
VAPPU Vappu 1.5. Vappuna puhalletaan ilmapalloja ja heitellään serpentiinejä Vappuna syödään munkkeja ja tippaleipiä (kahvileipiä) ja juodaan simaa. Vappu on erityisesti työväen ja opiskelijoiden päivä, ja he järjestävät silloin omia juhliaan. Vapusta alkaa ulkoilmaelämä vilkastua, onhan kesä jo lähellä.
JUHANNUS Juhannusta on alun perin vietetty Johannes Kastajan syntymäpäivänä. Nykyisin se on Suomessa "yöttömän yön" juhla - päivä on pisimmillään. Ihmiset haluavat nauttia valosta ja luonnosta ja matkustavat siksi usein kaupungista kesämökille. Pihalla on joskus juhannuskoivuja. Monet käyvät lavatansseissa ja juhannussaunassa. Aattoiltana poltetaan juhannuskokkoa.
ITSENÄISYYSPÄIVÄ Suomi julistautui itsenäiseksi Venäjästä 6.12.1917. 6. joulukuuta on vakiintunut Suomen itsenäisyyspäiväksi. Silloin pidetään virallisia juhlia, mm. sotaveteraaneilla on omansa Sodassa kuolleita muistetaan viemällä seppeleitä ja kynttilöitä haudoille. Presidentti järjestää itsenäisyyspäivän juhlat, joihin hän kutsuu tärkeitä suomalaisia. Monet seuraavat juhlia kotona tv:stä ja polttavat ikkunalla kynttilöitä.
JOULU Jouluna juhlitaan Jeesuksen syntymää, joka tapahtui 25. joulukuuta. Monet juhlivat joulun lähestymistä jo marraskuun puolella ns. pikkujouluissa, joita esim. saman työpaikan ihmiset kokoontuu viettämään. Joulukauden alkaminen näkyy kaupungeissa, kun on joulukatuja, jouluvaloja ja muita koristeita. Joulun valmisteleminen teettää paljon työtä: Ihmiset siivoavat, tekevät ruokaa, ostavat lahjoja, lähettävät joulukortteja ja hankkivat joulukuusen.
JOULU Lapset odottavat joulua avaamalla joulukalenterista luukun päivässä. He kirjoittavat kirjeen joulupukille, joka asuu Korvatunturilla Lapissa ja varautuvat olemaan kilttejä. Kouluista on parin viikon joululoma. Joulua vietetään yleensä perheen kanssa kotona. Koti koristellaan eri tavoin, mm. joululiinat, himmelit (eräänlaiset olkiset mobilet), kynttilät, joulutontut, joulutähdet ja hyasintit (kukkia). Tärkein väri joulun aikaan on punainen.
JOULU Kello 12 jouluaattona Turussa julistetaan joulurauha, jonka jälkeen yleensä rauhoitutaan joulun viettoon. Aaton ohjelmaan kuuluvat kuusen koristelu, joulusauna, jouluateria ja joululahjojen jakaminen. Jotkut käyvät myös tätä ennen viemässä kynttilöitä haudoille. Joulupöydässä on yleensä tarjolla kinkkua, porkkana-, peruna- ja lanttulaatikkoa, rosollia (mm.punajuurista tehtyä salaattia) sekä riisipuuroa, piparkakkuja ja joulutorttuja. 25.12. eli 1.joulupäivä on yleensä melko hiljainen ja se vietetään tavallisesti perheen parissa. Jotkut käyvät aamulla joulukirkossa. 26.12. eli tapaninpäivänä ihmiset ehkä menevät "tapaninajelulle" tai vierailulle ystävien tai sukulaisten luokse.
RISTIÄISET Ristiäisissä lapsi saa nimen Kastejuhla, ristiäiset, on suomalaisessa perheessä tärkeä isän ja äidin lähisukulaisia sekä perheen ystäviä yhteen kokoava juhla. Sylikummi pitelee lasta kastetilaisuuden ajan. Kaikki kokoontuvat kastemaljan ympärille, ja pappi toimittaa kasteen kaavan mukaisesti. Lapsella on yllään valkoinen kastemekko. Kastetilaisuuden jälkeen juodaan kahvit. Juhlassa on tavallisesti pullaa, pikkuleipiä ja täytekakku. Usein on myös tarjolla jotain suolaista, esim. voileipäkakku.
KUMMIT Kastettavalla tulee olla vähintään kaksi evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvaa, rippikoulun käynyttä ja konfirmoitua kummia. Näiden lisäksi lapsella voi olla kummeja, jotka kuuluvat johonkin toiseen lapsikasteen hyväksyvään kristilliseen kirkkoon. Vanhemmat kutsuvat kummit lapsensa aikuisiksi ystäviksi. (Kummin perinteisenä tehtävänä on ollut huolehtia lapsen kristillisestä kasvatuksesta yhdessä vanhempien kanssa). Kummin erityinen tehtävä on rukoilla kummilapsen puolesta. Kummit ovat kasteen todistajia.
RIPPIJUHLAT (KONFIRMAATIO) Tavallisesti 15-vuotiaana: usein kaksiviikkoinen kesäkoulu myös iltarippikoulu on mahdollinen Konfirmaatio kirkossa ja ensimmäinen ehtoollinen Puku on valkoinen pitkä takkimainen alba. Kirkkojuhlan jälkeen on tapana siirtyä rippilapsen kotiin viettämään juhlia. Juhlissa on mukana oma perhe, kummit, muutamia sukulaisia ja ystäviä. Juhlassa on tavallisesti tarjolla kakkua ja kahvia. Kun on käynyt rippikoulun, on mahdollisuus saada kirkkohäät ja tulla lapsen kummiksi. Perinteisesti Suomessa on ajateltu, että rippikoulun käynyt nuori saa vähitellen aikuiselle kuuluvia oikeuksia.
Kihlaus on vapaaehtoinen ja tarkoittaa julkista lupausta mennä naimisiin. Kihlauksen merkiksi pari ostaa sormukset. Vihkiminen voidaan suorittaa joko kirkollisena tai siviilitoimituksena. Suomalaisista pareista 80 % menee naimisiin kirkossa. Kirkkohäät ovat yleensä isot ja juhlavat pidot. KIHLAJAISET JA HÄÄT
HÄÄT Jos jompikumpi vihkiparista tai molemmat eivät kuulu kirkkoon, avioliitto vahvistetaan tuomarin edessä. Tämä tilaisuus on yleensä vaatimaton vain kahden pakollisen todistajan läsnä ollessa tapahtuva toimitus.
HÄÄT Hääjuhlallisuudet (pienet juhlat ystävien kanssa tai perheen kanssa tai sitten isot juhlat, joissa on paikalla suku, ystävät, työtoverit jne.) Morsian, sulhanen, kaaso, bestman Juhlissa leikkejä, ohjelmaa, puheita, ruokaa, juomaa, joskus tanssia
PERHEEN JUHLAT Lasten syntymäpäivät - lasten ystävät, kummit ja sukulaiset Joskus juhlassa on - erilaisia leikkejä - syötävää ja juotavaa lapsille ja aikuisille
SYNTYMÄPÄIVÄT 50-vuotissyntymäpäivä on suomalaisessa perinteessä ensimmäinen huomioitava syntymäpäivä, jolloin yleensä useat eri tahot, mm. työpaikka, muistavat päivänsankaria. Kun vieraat tulevat, nostetaan onnittelumaljat. Tarjolla on usein hyvää ruokaa tai vain kahvia sekä suolaisia ja makeita leivonnaisia. Lahjat ovat yleensä koruja, kirjoja, koriste-esineitä ja paljon ruusuja. Muistellaan sankarin aikaansaannoksia. Joskus suomalaiset lähtevät pakoon 50-vuotisjuhliaan lomamatkalle. Suomessa yleinen tapa on juhlia merkkipäiviä 50- vuotispäivästä lähtien aina tasakymmeninä 70 vuoteen asti, minkä jälkeen on aihetta juhlia joka viides vuosi.
HAUTAJAISET Kuolinilmoitus on yleensä sanomalehdessä. Kun seurakunnan jäsen kuolee, ilmoitetaan siitä kirkonkellojen soitolla. Kuolinpäivänä suruliputetaan vainajan kodissa ja mahdollisesti työpaikalla. Suruliputus tarkoittaa sitä, että lippu vedetään puolitankoon. Hautajaistilaisuudessa vaatteet ovat väriltään tummia ja hillittyjä.
SIUNAUSTILAISUUS Kuoleman ja hautaamisen aikaväli on noin kaksi viikkoa. Siunaus toimitetaan yleensä kirkossa, kappelissa tai hautausmaalla. Ennen siunaamisen alkamista arkku on auki, jolloin omaiset ja ystävät voivat käydä jättämässä jäähyväiset vainajalle. Muulloin hautajaisten aikana arkku on kiinni. Siunaustilaisuudessa pappi puhuu ja ihmiset laulavat virsiä. Omaiset ja ystävät laskevat arkulle kukkatervehdykset ja lukevat itse valitsemansa muistolauseeen.
HAUTAJAISET Haudalla Yleensä pappi kulkee edellä kun arkku kannetaan kirkosta tai kappelista hautaan. Kantajia tarvitaan kuusi, he ovat yleensä miehiä, mutta naisetkin voivat kantaa arkkua. Kärryjäkin voidaan käyttää. Vainaja haudataan kasvot itä-länsisuunnassa. Lähiomaiset voivat heittää hautaan hiekkaa tai kukkia. Yleensä hauta peitetään kuvulla. Hautakummulle asetetaan kuusenhavuja, joiden päälle lasketaan kukkalaitteet.
HAUTAJAISET Muistotilaisuus Haudalla voidaan veisata vielä virsi ja virren jälkeen joku omaisista esittää kutsun muistotilaisuuteen. Muistotilaisuudessa tarjotaan ainakin kahvit ja aika usein myös lämmin ruoka. Tilaisuudessa luetaan sukulaisten ja ystävien lähettämät adressit. Pappi ja lähiomaiset muistelevat vainajaa, lauletaan virsiä ja esitetään myös muuta, yleensä musiikkiohjelmaa.