Elämässä mukana. Kirkolliset toimitukset ja jumalanpalvelus Selkokielinen opas

Transkriptio

1 Elämässä mukana Kirkolliset toimitukset ja jumalanpalvelus Selkokielinen opas Kirkkohallitus

2 Suomen ev.lut. kirkon kirkkohallituksen julkaisuja 2006:6 Elämässä mukana Kirkolliset toimitukset ja jumalanpalvelus Selkokielinen opas 3

3 SISÄLLYS Yleistä... 5 Kaste... 9 Konfirmaatio Jumalanpalvelus ja ehtoollinen Avioliittoon vihkiminen Kodin siunaaminen Hautaan siunaaminen Elämässä mukana Kirkolliset toimitukset ja jumalanpalvelus Selkokielinen opas Suomen ev.lut. kirkon kirkkohalituksen julkaisuja 2006:6 ISBN ISSN X Julkaisija: Kirkkohallitus/Diakonia ja yhteiskuntatyö Työryhmä: Ari Sainio, Marja-Liisa Hyvärinen, Riitta Helosvuori, Heikki Mäkelä, Pertti Rajala, Hannu Virtanen, Irene Nummela, Sinikka Metsätähti, Ulla Tuovinen Taitto: Hannu Virtanen Kuvat: Markku Pihlaja SELKOKIRJA Julkaisu on saanut valtion selkokirjatukea. 4

4 Yleistä Tämä kirja kertoo kirkollisista toimituksista. Niitä ovat kaste, konfirmaatio, avioliittoon vihkiminen, kodin siunaaminen ja hautaan siunaaminen. Ne liittyvät elämän tärkeisiin vaiheisiin ja ne ovat merkittäviä ja juhlallisia tapahtumia perheelle ja suvulle. Niihin liittyy myös vahvoja tunteita. Tässä kirjassa annetaan ohjeita sekä niiden järjestämiseen että vieraille. Uskonelämän kannalta tärkeä kirkollinen tapahtuma on myös jumalanpalvelus ja siihen kuuluva ehtoollinen. 5

5 Kirkolliset toimitukset ja jumalanpalvelukset tapahtuvat tietyn peruskaavan mukaan. Kaavat löytyvät virsikirjan lopusta. Usein on tapana tehdä tilaisuudesta ohjelmalehtinen, joka jaetaan kaikille läsnäolijoille. Lehtisessä voivat olla myös laulettavien virsien sanat. Toimitusten yksityiskohdat vaihtelevat jonkin verran. Niistä voi sopia papin kanssa, joka neuvoo kaikissa toimitusten kulkuun liittyvissä asioissa. Pappi myös johtaa toimituksen kulkua. Tässä kirjassa kirkolliset toimitukset esitellään evankelis-luterilaisen kirkon opin mukaan. Enemmistö suomalaisista kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Sillä on lakiin perustuva erikoisasema. Se on kansankirkko. Toinen kansankirkko on ortodoksinen kirkko. Sen kirkolliset toimitukset ovat kuitenkin erilaisia. Raamattu Kirkon oppi perustuu Raamattuun, joka on kristittyjen pyhä kirja. 6

6 Kristityt uskovat, että Jumala on luoja ja että Jeesus on Jumalan poika. Pyhä Henki on Jumalan Henki. Raamatussa on kaksi osaa: Vanha testamentti ja Uusi testamentti. Vanha testamentti kertoo Jumalan toiminnasta ennen Jeesuksen syntymää. Uusi testamentti kertoo Jeesuksen elämästä ja ensimmäisten kristittyjen seurakuntien toiminnasta. Seurakunta Kirkko muodostuu seurakunnista. Kirkon jäsen kuuluu siihen seurakuntaan, jonka alueella hän asuu. Kirkon jäsen on seurakuntalainen. Seurakunnan johtaja on kirkkoherra, ja seurakunnan toimisto on kirkkoherranvirasto. Siellä seurakuntalainen voi sopia esimerkiksi häistä, hautajaisista ja lapsen kasteesta. Sieltä saa myös tietoa seurakunnan toiminnasta, kuten raamattu- ja rukouspiireistä, sururyhmistä, lasten ja nuorten toiminnasta sekä maahanmuuttajille suunnatusta toiminnasta. Seurakunnan työntekijöitä ovat 7

7 muun muassa pappi, kanttori, lapsityöntekijä, nuorisotyöntekijä ja diakoni. Diakonin työhön kuuluu auttaa vaikeuksissa olevia. Seurakuntalaiset maksavat kirkollisveroa kirkon toimintaa varten. Kirkkovuosi Kristinusko näkyy monella tavalla jokaisen suomalaisen elämässä. Kirkon juhlat ja tavat ovat muotoutuneet pitkän ajan kuluessa. Ne ovat osa suomalaista perinnettä. Kirkolliset pyhäpäivät, kuten joulu ja pääsiäinen, ovat vapaapäiviä kaikille, ja niihin liittyy monia tapoja. Kirkossa eletään kirkkovuotta. Kirkkovuosi alkaa ensimmäisenä adventtina, jolloin alkaa joulun odotus. Joulu on Jeesuksen syntymäjuhla. Kirkkovuoden tärkein juhla on pääsiäinen. Jeesus kuoli pitkäperjantaina ja nousi kuolleista pääsiäisaamuna. Kristityt uskovat, että näin hän pelasti ihmiset. Helatorstaina Jeesus astui taivaaseen. Kirkkovuoden aikana seurataan siis Jeesuksen elämänvaiheita. 8

8 Kaste Kaste on hyvin keskeinen ja tärkeä toimitus. Kirkon jäseneksi tullaan vain kasteen kautta. Kaste on kirkon pyhä toimitus, sakramentti. Luterilaisella kirkolla on kaksi sakramenttia: kaste ja ehtoollinen. Kirkko uskoo, että Jeesus on antanut ne seurakuntalaisille. Kasteella on monta merkitystä lapselle ja perheelle. Kaste liittää lapsen seurakunnan ja kirkon jäseneksi. 9

9 Kasteessa lapsesta tulee kristitty. Kastejuhlaan liittyy myös lapsen nimen käyttäminen. Pappi kastaa lapsen vanhempien antamalla nimellä. Kastetilaisuuden kulku Ennen kastetoimitusta lapsi puetaan valkeaan kastemekkoon. Pappi kysyy vanhemmilta ja kummeilta heidän suostumistaan kasteeseen. Tällöin he vastaavat: Tahdon. Pappi tekee kädellään ristinmerkin lapsen otsaan ja rintaan. Se on merkki siitä, että kastettava lapsi liitetään Jeesuksen Kristuksen opetuslapseksi. Sitten rukoillaan lapsen puolesta. Pappi tai kastejuhlaan osallistuja voi lukea Raamatusta Lasten evankeliumin. Sen sanoma on, että lasten on saatava tulla Jeesuksen luo. Pappi pitää puheen ja lukee sitten Raamatusta Jeesuksen kastekäskyn. Siinä Jeesus pyytää seuraajiltaan, että he kastaisivat kaikki kansat hänen seuraajikseen. 10

10 Sen jälkeen kaikki lausuvat yhdessä uskontunnustuksen. Pappi kastaa lapsen valamalla vettä lapsen päähän kolme kertaa. Hän sanoo lapsen nimen ja kastaa hänet Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Tämän jälkeen pappi panee kätensä lapsen pään päälle. Hän voi pyytää vanhempia ja kummeja tekemään samoin. Sitten pappi siunaa lapsen ja sanoo: Herramme Jeesuksen Kristuksen armo, Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen osallisuus olkoon sinun kanssasi. Sen jälkeen rukoillaan esirukous ja yhteen ääneen Isä meidän -rukous. Siunauksen ja virren jälkeen pappi antaa lapsen vanhemmille kastetodistuksen, ja kummit saavat kummitodistukset. 11

11 Käytännön tietoa Suurin osa suomalaisista kastetaan pieninä sylivauvoina. Lapsi kastetaan kahden kuukauden kuluessa syntymästä. Kastejuhlasta käytetään myös nimitystä ristiäiset. Jotta lapsi voidaan kastaa, toisen vanhemmista on kuuluttava kirkkoon. Uskonnonvapauslaki määrää, että lapsi kastetaan äidin uskontokuntaan. Vanhemmat voivat myös sopia, että lapsi kastetaan isän uskontokuntaan. Myös aikuinen voi saada kasteen. Aikuinen kastetaan silloin, kun hän haluaa liittyä kirkkoon eikä häntä ole aiemmin kastettu. Ennen kastetta hän saa opetusta kristinuskoon liittyvissä asioissa rippikoulussa. Kummit Vanhemmat valitsevat lapselle sopivat kummit ennen kastejuhlaa. Yleensä he pyytävät kummeiksi sukulaisia tai ystäviä. Kummien on oltava luterilaisen kirkon jäseniä, jotka ovat käyneet rippikoulun ja konfirmoitu. Lapsi tarvitsee vähintään 12 kaksi kummia. He toimivat kastetilaisuudessa todistajina. Kummien tehtävä on pitää yhteyttä lapseen ja tukea lapsen vanhempia lapsen kristillisessä kasvatuksessa. Lapsella voi olla enemmän kuin kaksi kummia. Kun kaksi kummia kuuluu luterilaiseen kirkkoon, muut kummit voivat olla jonkin muun kristillisen kirkon tai yhdyskunnan jäseniä. Kummina ei voi toimia, jos ei kuuluu mihinkään kristilliseen kirkkoon. Pappi tutustuu perheeseen Kun vanhemmat haluavat, että lapsi kastetaan, he ottavat yhteyttä kirkkoherranvirastoon. Vanhemmat sopivat virkailijan kanssa, milloin ja missä lapsi kastetaan. Lapsi voidaan kastaa kirkossa, kotona tai jossain muussa paikassa. Vanhemmat valitsevat paikan. Tavallinen kastepäivä on lauantai tai sunnuntai, mutta muukin päivä käy. Virkailija kertoo, kuka seurakunnan papeista kastaa lapsen. Vanhemmat voivat myös pyytää tuttua pappia kastamaan lapsen.

12 Ennen kastetilaisuutta pappi vierailee perheen luona. Hän haluaa tutustua lapseen ja perheeseen etukäteen. Vanhemmat käyvät yhdessä papin kanssa läpi sen, miten kastetilaisuus etenee. Pappi kertoo kasteen merkityksestä ja kummien ja muiden läsnä olevien tehtävistä kastetilaisuudessa. Laulettavat virret valitaan myös. Kirkkoherranvirasto lähettää vanhemmille postissa lomakkeen, jolla lapsi ilmoitetaan väestörekisteriin. Lomake saapuu yleensä noin kaksi viikkoa lapsen syntymän jälkeen. Lomakkeen mukana tulee lapsen henkilötunnus. Lomakkeessa on valmiina lapsen ja vanhempien perustiedot, jotka on kirjattu sairaalassa. Tiedot on syytä tarkistaa. Vanhemmat merkitsevät lomakkeeseen lapsen nimen ja äidinkielen. Kun vanhemmat miettivät lapselle nimeä, heidän on hyvä tietää, että lapsen nimen pitää olla asiallinen. Suomen nimilaki ei hyväksy epäasiallisia nimiä. Vanhemmat antavat lomakkeen papille. Pappi kirjoittaa lomakkeeseen myös kummien nimet. Kastejuhla kotona Ennen toimituksen alkua lapsi puetaan valkeaan kastemekkoon. Kastepöytä peitetään valkealla liinalla. Sille asetetaan vihkiraamattu. Kastemaljaan kaadetaan lämmintä puhdasta vettä. Kastemaljaksi sopii lasikulho tai muu kaunis astia. Pöydällä voi olla kukkia. Pöydälle on varattava myös pieni valkea liina, jolla pappi voi kuivata lapsen pään. Kastepöydän valkea kynttilä sytytetään. Kastetoimitus alkaa, kun pappi, vanhemmat, kummit ja muut läsnäolijat kokoontuvat kastepöydän ympärille. Lapsi on yleensä kummin sylissä. Lapsi voi olla myös vanhemman tai isovanhemman sylissä. Kastetoimituksen ajan seisotaan. Jos lapsi tuntuu painavalta, kummi voi välillä istua. Kastetoimitus kestää noin 20 minuuttia. Pappi johtaa tilaisuuden kulkua. Kastetoimituksen jälkeen on tapana järjestää vieraille kahvitarjoilu. 13

13 Konfirmaatio Konfirmaatio toimitetaan rippikoulun jälkeen. Nuori oppii rippikoulussa kristillisen uskon keskeiset asiat. Konfirmaatio pidetään kirkossa. Tilaisuudessa nuori tunnustaa uskonsa, hänet siunataan ja hänen puolestaan rukoillaan. Lisäksi hän osallistuu ehtoolliselle. Rippikoulu ja konfirmaatio antavat tiettyjä oikeuksia. Konfirmaation jälkeen 14

14 nuori saa osallistua itsenäisesti ehtoolliselle. Tätä ennen hän on voinut osallistua ehtoolliselle vanhempiensa kanssa tai rippikoulun aikana opettajansa kanssa. Konfirmaatio antaa myös oikeuden päästä kummiksi. 18 vuotta täyttänyt nuori saa äänestää seurakunnan vaaleissa. Lisäksi rippikoulun käynyt ja konfirmoitu nuori voidaan vihkiä avioliittoon kirkossa. Konfirmaatiotilaisuuden kulku Ennen tilaisuutta nuori pukee ylleen valkoisen pitkän kaavun, alban. Konfirmoitavat saapuvat kirkkoon kulkueena. Rippikoulun pappi ja opettajat tulevat kulkueen lopussa. Nuoret menevät istumaan kirkon etuosaan. Pappi pyytää nuoret alttarin ääreen. Nuoret lausuvat yhdessä uskontunnustuksen. Sen jälkeen pappi kysyy, tahtovatko nuoret osoittaa uskon elämässään. Nuoret vastaavat: Tahdon. 15

15 Nuoret polvistuvat alttarin ääreen siunaamista varten. Siunaamisessa voi olla papin lisäksi kummeja ja muita ihmisiä. Pappi ja muut laittavat kätensä nuorten pään päälle. Siunaamisen jälkeen nuoret palaavat paikalleen. Sen jälkeen on ehtoollisen vietto. Konfirmaatiotilaisuuden kulku löytyy kokonaisuudessaan virsikirjan lopusta. Konfirmaatiotilaisuuden jälkeen perhe viettää kotona nuoren rippijuhlaa kummien, sukulaisten ja ystävien kanssa. 16

16 Käytännön tietoa Rippikoulu kuuluu nuoren elämään. Suurin osa 15-vuotiaista nuorista käy rippikoulun eli riparin. Rippikouluun voivat hakeutua myös ne, jotka eivät ole seurakunnan jäseniä. Jotkut nuoret liittyvät kirkkoon rippikoulun jälkeen. Rippikoulun voi käydä myös aikuisena. Rippikoulu kestää noin puoli vuotta. Sen aikana nuori osallistuu seurakunnan tilaisuuksiin. Rippikouluun kuuluu yleensä leiri, joka kestää viikon. Leiri järjestetään kesällä tai muulloin loma-aikana. Leirejä järjestetään seurakuntien leirikeskuksissa. Jotkut seurakunnat järjestävät rippileirejä, joihin liittyy jokin harrastus. Niillä harrastetaan esimerkiksi jotakin urheilulajia, kuten ratsastusta tai tennistä. On myös rippikouluja, joihin ei kuulu leirejä. Tietoja rippikoululeireistä saa kirkkoherranvirastosta. Rippikoulua ei ole pakko käydä omassa seurakunnassa. Rippikoulua johtaa pappi tai lehtori. Opettajina toimivat myös kanttori, nuorisotyöntekijä ja muut seurakunnan työntekijät. Papin apuna on nuoria, joita kutsutaan nimellä isoset. Rippikoulu innostaa monia nuoria osallistumaan seurakunnan toimintaan konfirmaation jälkeen. Seurakunnat tarjoavat nuorille monipuolista toimintaa. 17

17 Jumalanpalvelus ja ehtoollinen Jumalanpalvelus on kirkon vanhin toimintamuoto. Se yhdistää seurakuntalaisia ja kaikkia kristittyjä. Jokainen on tervetullut jumalanpalvelukseen. Kaikissa seurakunnissa pidetään sunnuntaisin jumalanpalvelus. Myös kirkolliset toimitukset ovat jumalanpalveluksia. Jumalanpalvelus pidetään yleensä kirkossa. 18

18 Lisäksi kirkossa pidetään esimerkiksi rukoushetkiä ja konsertteja. Jumalanpalvelusten aihe vaihtelee. Jokaisella kirkkovuoden pyhäpäivällä on oma aiheensa ja siihen liittyvät Raamatun tekstit, joita jumalanpalveluksissa käsitellään. Jumalanpalveluksen kulku Ennen jumalanpalvelusta soitetaan kirkonkelloja. Ne kutsuvat jumalanpalvelukseen. Usein pappi tai joku muu ottaa seurakuntalaiset vastaan ovella ja tervehtii jokaista. Jumalanpalveluksen toimittaa yleensä pappi. Kanttori huolehtii musiikista. Hän soittaa urkuja, ja seurakunta laulaa virsiä hänen johdollaan. Jumalanpalveluksessa voi olla myös muuta musiikkia. Jumalanpalvelus toimitetaan tietyn järjestyksen mukaan. Pappi johtaa jumalanpalvelusta kirkon etuosassa. Jumalanpalveluksen kulkua voi seurata virsikirjan lopussa olevasta ohjeesta. 19

19 Jokaiseen jumalanpalvelukseen kuuluu Raamatun lukua. Raamatun luvusta voi huolehtia pappi tai joku seurakuntalaisista. Kun pappi lukee evankeliumin, seurakuntalaiset nousevat seisomaan. Seurakuntalaiset seisovat myös, kun he laulavat Jumalalle kunniaa, tunnustavat uskonsa ja saavat siunauksen. Tärkeä osa jumalanpalvelusta on saarna eli puhe, jonka pappi pitää. Jumalanpalvelukseen kuuluu myös rukouksia ja virsiä. Ehtoollinen Jumalanpalveluksessa vietetään usein ehtoollista. Ehtoollinen on kasteen lisäksi toinen luterilaisen kirkon sakramentti eli pyhä toimitus. Se on Jeesuksen kärsimyksen ja kuoleman muistoateria, joka luo samalla yhteyden kristityn ja Kristuksen välille. Ehtoolliselle voi osallistua itsenäisesti kastettu kirkon jäsen, joka on käynyt rippikoulun ja konfirmoitu. 20

20 Lapsi voi osallistua ehtoolliselle vanhempansa tai kumminsa kanssa. Lapsi voidaan myös siunata ehtoollispöydässä. Rippikoululaiset voivat osallistua ehtoolliseen opettajansa kanssa, kun he ovat tutustuneet rippikoulussa ehtoollisen merkitykseen. Ehtoollisella nautitaan leipää ja viiniä. Pappi siunaa leivän ja viinin ja sanoo: Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen ja sanoi: - Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini. Samoin hän otti viinimaljan, kiitti ja sanoi: - Ottakaa ja juokaa tästä, te kaikki. Tämä on minun vereni, joka vuodatetaan teidän puolestanne syntien anteeksiantamiseksi. Kun pappi kutsuu ehtoolliselle, seurakuntalaiset menevät kirkon etuosaan. Seurakuntalainen polvistuu alttarikaiteen ääreen. Hän voi vastaanottaa ehtoollisen myös seisoen. Pappi voi antaa ehtoollisleivän seurakuntalaisen käteen tai suoraan suuhun. 21

21 Kun pappi antaa leivän, hän sanoo: Kristuksen ruumis, sinun puolestasi annettu. Pappi voi antaa ehtoollisviinin yhteisestä maljasta tai hän voi kaataa sen pieneen pikariin. Kun pappi antaa viinin, hän sanoo: Kristuksen veri, sinun puolestasi vuodatettu. Ennen kuin seurakuntalainen poistuu alttarikaiteen äärestä, hän kumartaa kiitokseksi. Pappi voi jakaa ehtoollista seurakuntalaiselle myös tämän kotona, jos seurakuntalaisen on vaikea tulla kirkkoon. 22

22 Avioliittoon vihkiminen Kun pari vihitään avioliittoon, aviopuolisot sitoutuvat julkisesti toisiinsa ja avioliitolle pyydetään Jumalan siunausta. Avioliittoon vihkiminen on pyhä toimitus. Se on samalla myös oikeudellinen tapahtuma. Vihittyä avioparia koskee avioliittolaki, joka kertoo puolisoiden oikeudet ja velvollisuudet. Avioliittolaki kertoo myös, kuinka avioliitto solmitaan ja puretaan. 23

23 Avioliitto voidaan solmia myös maistraatissa. Sitä kutsutaan siviilivihkimiseksi. Pappi tapaa vihkiparin ennen vihkitoimitusta. Vihkiparilla on todistus avioliiton esteiden tutkinnasta. Pappi täyttää yhdessä vihkiparin kanssa vihki-ilmoituksen. Pappi toimittaa asiakirjat edelleen seurakuntaan. Vihkitoimituksen kulku Vihkiparin on saavuttava kirkkoon hyvissä ajoin. Myös häävieraiden kannattaa tulla ajoissa kirkkoon. Morsiamen suku ja ystävät istuvat vasemmalla puolella, sulhasen suku ja ystävät oikealla puolella kirkkoa. Vihkitoimitus alkaa, kun häämarssi alkaa soida. Kirkossa olijat nousevat seisomaan. Morsian saapuu kirkkoon isänsä saattamana tai yhdessä sulhasen kanssa. Sulhanen kulkee morsiamen oikealla puolella. Vihkitoimitukseen kuuluu muun muassa Raamatun lukua, 24

24 vihkipuhe, rukouksia ja virsi. Siihen voi kuulua myös musiikkiesityksiä. Pappi kysyy puolisoilta, haluavatko he solmia keskenään avioliiton. Pappi kysyy sulhaselta: Kaikkitietävän Jumalan kasvojen edessä ja tämän seurakunnan läsnä ollessa, kysyn sinulta Ville Virtanen, tahdotko ottaa Leena Laineen aviovaimoksesi, olla hänelle uskollinen ja rakastaa häntä hyvinä ja pahoina päivinä, aina kuolemaan asti? Sulhanen vastaa: Tahdon. Pappi kysyy morsiamelta samalla tavalla ja morsian vastaa: Tahdon. Pappi rukoilee sormusrukouksen. Sen jälkeen vihittävät voivat lausua sormuslupaukset, mutta se ei ole pakollista. Pappi antaa vihkisormuksen sulhaselle, joka pujottaa sen morsiamen vasemman käden nimettömään. Myös morsian voi pujottaa sormuksen sulhasen sormeen. Pappi julistaa morsiamen ja sulhasen aviopuolisoiksi ja siunaa heidät. 25

25 Pappi antaa hääparille vihkiraamatun. Se on seurakunnan lahja uudelle avioparille. Kun aviopari kävelee alttarilta pois, häävieraat seisovat. Aviopari ei aina mene ulos asti, vaan odottaa sivuhuoneessa. Häävieraat poistuvat kirkosta ja aviopari tulee viimeisenä ulos. 26

26 Käytännön tietoa Avioliittoon vihittävien tulee olla rippikoulun käyneitä kirkon jäseniä. Kirkollinen vihkiminen ei ole mahdollista, jos vain toinen puoliso kuuluu kirkkoon. Sen sijaan toinen puoliso voi olla jonkin muun kristillisen kirkon tai uskontokunnan jäsen. Tällöin kirkollinen vihkiminen on mahdollinen. Avioliiton on tarkoitus kestää koko elämän ajan. Avioliitto voi joskus päättyä eroon. Luterilainen kirkko voi vihkiä eronneen uuteen avioliittoon. Avioliiton solmimisen esteet tutkitaan Kirkkohäitä suunnittelevan parin tulee ensin mennä kirkkoherranvirastoon ja pyytää avioliiton esteiden tutkintaa. Pariskunta voi mennä joko miehen tai naisen seurakunnan virastoon. Puolisot allekirjoittavat vakuutuksen siitä, että avioliitolle ei ole esteitä. He myös ilmoittavat, jos he ovat olleet aiemmin avioliitossa. Avioliiton esteenä voi olla 27 esimerkiksi ikä. Alle 18-vuotias ei saa solmia avioliittoa. Joissakin tapauksissa alle 18-vuotias saa mennä naimisiin, esimerkiksi silloin, jos nainen odottaa lasta. Tällöin oikeusministeriö myöntää luvan. Avioliiton esteenä voi olla myös sukulaisuus. Lähisukulaiset eivät saa mennä keskenään naimisiin. Jos esteitä avioliitolle ei ole, mies ja nainen saavat siitä todistuksen. Todistus on voimassa neljä kuukautta. Häiden valmisteluja Kirkkohäiden valmistelut kannattaa aloittaa ajoissa. Kesällä kirkoissa pidetään paljon häitä. Vihkikirkko pitää siksi varata ajoissa. Kirkko on yleensä luontevin paikka vihkitoimitukselle. Vihkimisen voi toimittaa kirkon lisäksi myös kotona tai jossakin muussa paikassa.

27 Läsnä tulee olla vähintään kaksi todistajaa. Jos vihkiminen tapahtuu muualla kuin kirkossa, sinne rakennetaan alttari. Alttariksi sopii pöytä, jonka päälle laitetaan valkoinen liina. Liinalle asetetaan risti tai ristiinnaulitun kuva, kynttilät ja kukat. On myös hyvä muistaa, että vihittävä pari polvistuu alttarin äärellä. Morsian ja sulhanen varaavat vihkipapin kirkkoherranviraston kautta. He sopivat papin kanssa vihkitoimitukseen liittyvistä asioista. He voivat myös harjoitella vihkitoimitusta kirkossa. Seurakunnan kanttorilta saa neuvoja musiikin valinnasta. Vihkitoimituksen jälkeen vietetään yleensä hääjuhlaa sukulaisten ja ystävien kanssa. Sukunimen valinta Morsiamen ja sulhasen pitää päättää, mitä sukunimeä he aikovat käyttää. Vaihtoehtoja on useita. Leena Laine ja Ville Virtanen Leena ja Ville Virtanen Leena ja Ville Laine Leena Laine-Virtanen ja Ville Virtanen Leena Laine ja Ville Virtanen-Laine. Kun perheeseen syntyy ensimmäinen lapsi, vanhemmat valitsevat lapselle sukunimen. Sama sukunimi annetaan perheen kaikille lapsille. Se voi olla isän tai äidin sukunimi tai parin yhteinen sukunimi. Avioliiton voi siunata Maistraatissa solmittu avioliitto voidaan siunata kirkossa, jos aviopari haluaa. Samoin muussa kristillisessä kirkossa solmittu avioliitto voidaan siunata luterilaisessa kirkossa. Avioliiton siunaaminen muistuttaa paljon kirkollista vihkimistä. Esimerkiksi Leena Laineen ja Ville Virtasen sukunimi voi olla avioliiton solmimisen jälkeen: 28

28 Kodin siunaaminen Kun perhe muuttaa uuteen kotiin, koti voidaan siunata. Kodin siunaamisen toimittaa pappi, seurakunnan työntekijä tai seurakuntalainen. Kodin siunaamista varten pöytä peitetään valkoisella liinalla. Pöydälle asetetaan kaksi kynttilää, Raamattu, ristiinnaulitun kuva tai risti. Siunaamistoimituksen aikana pappi ja perhe seisovat. Toimitukseen kuuluu muun muassa Raamatun lukua, virsien laulamista, rukouksia ja itse siunaaminen. Kodin siunaamisen kaava löytyy virsikirjasta. Kodin siunaamisen päivämäärä voidaan kirjoittaa vihki- tai perheraamattuun. 29

29 Hautaan siunaaminen Hautaan siunaamisessa seurakunta saattaa rukouksin vainajan viimeiselle matkalle. Omaisia tuetaan ja lohdutetaan. Samalla julistetaan kristinuskoon kuuluvaa pelastusta Kristuksessa. Hautajaisiin kuuluu myös kiitollisuus yhteisestä ajasta, elämästä. Hautajaisia varten vieraat pukeutuvat tummiin vaatteisiin. Musta on surun väri Suomessa. 30

30 Siunaustilaisuuden kulku Vainajan arkku on yleensä tuotu kappeliin ennen siunaustilaisuuden alkua. Kappelissa vainajan lähiomaiset istuvat eturivissä, usein oikealla puolella. Muut sukulaiset istuvat heidän takanaan. Työtoverit ja ystävät istuvat taaempana kappelissa. Siunaustilaisuuteen kuuluu Raamatun lukua, rukouksia, puhe, virsiä ja musiikkia. Kun pappi siunaa vainajan, seurakunta nousee seisomaan. Pappi sanoo vainajan nimen ja siunaa hänet esimerkiksi seuraavilla sanoilla: Maasta sinä olet tullut, maaksi sinun pitää jälleen tulla. Jeesus Kristus, Vapahtajamme, herättää sinut viimeisenä päivänä. Samalla pappi laittaa kolme kertaa hiekkaa arkulle. Siunaustilaisuuden alussa tai lopussa omaiset, sukulaiset, työtoverit ja ystävät käyvät vuorotellen viemässä arkulle kukkatervehdyksen. Lähiomaiset vievät kukkatervehdyksen ensimmäisenä. 31

31 Kukkatervehdys on kukista tehty koriste, kukkalaite. Siinä on kortti tai kangasnauha, jossa on tekstiä. Kukkatervehdyksen tuoja lukee kortin tai nauhan tekstin. Tekstinä voi olla lause Raamatusta, virsi, runo tai itse keksitty teksti. Myös kukkatervehdyksen tuojan tai tuojien nimet on tapana sanoa. Kukkatervehdys asetetaan arkun viereen. Sen jälkeen tervehdyksen tuoja seisoo hetken hiljaa. Hän kunnioittaa vainajan muistoa. Lopuksi hän kumartaa lähiomaisille. Näin tervehdyksen tuoja ottaa osaa omaisten suruun. Siunaustilaisuuden lopussa kuusi kantajaa kantaa arkun kappelista hautausmaalle, jos hauta on lähellä. Yleensä kantajat ovat miehiä, he ovat sukulaisia tai ystäviä. Toinen vaihtoehto on, että hautaustoimiston työntekijät huolehtivat arkusta ja kuljettavat sen haudalle. Omaiset seuraavat arkun perässä. Haudalla Vainaja voidaan siunata myös haudalla. Jos vainaja on siunattu kappelissa, 32

32 häntä ei siunata uudelleen haudalla. Kantajat laskevat arkun hautaan. Omaiset ja vieraat voivat samalla laulaa virttä. Sen jälkeen kaikki hiljentyvät hetkeksi. Lähiomaiset voivat heittää hautaan arkun päälle kukkia tai hiekkaa. He aloittavat tällä tavalla haudan peittämisen. Tämän jälkeen haudan päälle asetetaan kansi. Omaiset ja vieraat asettavat kukat kannen päälle. Lopuksi lauletaan virsi. Tämän jälkeen joku omaisista pyytää hautajaisvieraita muistotilaisuuteen. Hautausmaan työntekijät peittävät haudan myöhemmin. Tuhkaus Jos vainaja tuhkataan, arkku jää siunaamisen jälkeen kappeliin tai se voidaan kantaa autoon. Siunauksen jälkeen vainaja tuhkataan eli poltetaan. Omaiset saavat vainajan tuhkan uurnassa noin viikon päästä siunauksesta. Uurnan hautaan laskeminen on lyhyt ja koruton tilaisuus. Sen yhteydessä voidaan 33

33 pitää rukoushetki. Sen voi pitää pappi, mutta myös omaiset keskenään. Muistotilaisuus Siunaamisen jälkeen pidetään muistotilaisuus kotona, seurakuntakodissa tai muussa sopivassa paikassa. Pappi osallistuu muistotilaisuuteen, jos omaiset toivovat sitä. Valkoisella liinalla peitetyllä pöydällä on esillä vainajan valokuva. Sen molemmilla puolilla on kynttilä. Kynttilät sytytetään, kun muistotilaisuus alkaa. Muistotilaisuudessa voidaan pitää puheita, joissa muistellaan vainajaa ja hänen elämäänsä. Siellä voidaan laulaa virsiä ja kuunnella musiikkiesityksiä. Muistotilaisuudessa on tapana lukea adressit. Adressi on suuri kortti, jossa on surunvalittelu omaisille. Adressin lähettävät omaisille ne, jotka eivät osallistu hautajaisiin tai eivät laske haudalle kukkalaitetta. Muistotilaisuuteen kuuluu kahvitarjoilu tai ateria. 34

34 Käytännön tietoa Kun ihminen kuolee, suru valtaa läheisten mielen. Omaiset joutuvat kuitenkin hoitamaan monia käytännön asioita ennen hautajaisia ja niiden jälkeen. Tieto kuolemasta on ilmoitettava sukulaisille ja ystäville. Sen voi tehdä puhelimella. Kun saa tiedon toisen kuolemasta, on kohteliasta sanoa omaiselle: Otan osaa. Se tarkoittaa, että otan osaa suruusi. Omaiselle voi lähettää kukkia, kirjeen tai kortin. onko kyseessä arkkuhautaus vai tuhkaus eli ruumiin polttaminen ja tuhkan hautaaminen uurnassa. Suvulla voi myös olla oma sukuhauta. Tuhkaus tehdään krematoriossa, josta pitää varata aika. Jos omaiset pyytävät, pappi voi siunata vainajan, joka ei kuulu kirkkoon. Vainaja on silloin eläessään itse toivonut kirkollista hautausta. Kuolema ilmoitetaan myös liputtamalla. Suomen lippu vedetään puolitankoon vainajan kuolinpäivänä sekä hänen kodissaan että mahdollisesti työpaikalla. Suruliputus järjestetään myös hautajaispäivänä. Omainen sopii kirkkoherranvirastossa, milloin ja missä vainaja siunataan. Vainaja voidaan siunata hautaan kirkossa tai siunauskappelissa. Siunaaminen voidaan tehdä myös haudalla tai vainajan kotona. Pappi suorittaa siunaamisen. Vainajaa varten pitää hankkia hautapaikka. Hautapaikan valintaan vaikuttaa, 35 Pappi vierailee yleensä omaisen luona ennen hautajaisia. Vierailun aikana pappi ja omaiset sopivat hautauksen yksityiskohdista. Pappi haluaa kuulla vainajan elämänvaiheista. Omaisella voi olla toiveita, mitä virsiä ja musiikkia hän haluaa siunaustilaisuuteen. Vainajaa varten on hankittava arkku. Moniin hautajaisiin liittyviin järjestelyihin käytetään tavallisesti hautaustoimiston palveluksia. Niitä ovat esimerkiksi arkun hankintaan sekä vainajan pukemiseen ja kuljettamiseen liittyvät asiat.

35 Vieraiden kutsuminen Ilmoitus omaisen kuolemasta on tapana julkaista paikkakunnan sanomalehdessä. Kuolinilmoitus voidaan laittaa lehteen ennen hautajaisia tai niiden jälkeen. Siinä voidaan esittää kutsu siunaustilaisuuteen ja sen jälkeen pidettävään muistotilaisuuteen. Vieraat voi kutsua myös puhelinsoitolla tai kirjeellä. Joskus suku haluaa haudata vainajan niin, että vain lähiomaiset osallistuvat hautajaisiin. Kuolintodistus Hautaan siunaaminen voidaan toimittaa, kun vainajalle on saatu hautauslupa. Sitä varten tarvitaan vainajan kuolintodistus. Sen saa sairaalasta tai vainajaa hoitaneelta lääkäriltä. Sairaala lähettää todistuksen suoraan kirkkoherranvirastoon. Kuolintodistus annetaan myös omaisille. Hautauskulut Hautausmaksut vaihtelevat eri paikkakunnilla. Joissakin seurakunnissa hautapaikka on ilmainen. Haudan avaaminen, peittäminen ja kunnostus maksavat. Papin ja kanttorin palvelukset eivät maksa mitään. Vainajan viralliset paperit ja hautajaisiin liittyvät kuitit kannattaa säilyttää huolellisesti. Omainen voi saada avustusta hautauskuluihin vainajan työnantajan tai sosiaaliviraston kautta. Virallisia papereita tarvitaan myös perunkirjoitusta varten. Perunkirjoituksessa kuolleen henkilön ja hänen mahdollisen puolisonsa varat ja velat luetteloidaan

36 37

37 Suomen ev.lut. kirkon kirkkohallituksen julkaisuja 1994: 1 Ihmisoikeudet ekumeenisina maailmankysymyksinä 1994: 2 Yksinäinen kuolema. Itsemurha kirkon haasteena 1994: 3 Paluu uuteen. Opas inkerinsuomalaisten paluumuuttajien parissa tehtävään työhön 1994: 4 Normerna och nåden. Etiska frågor inom hälsovården (Arvot ja armo. Terveydenhuollon etiikan kysymyksiä. KSK 1993) 1994: 5 Hyvinvointivaltion arvopohja, millaista kehitystä kirkon tulisi tukea 1994: 6 Euroopan unioniin liittyviä eettisiä näkökohtia 1994: 7 Eläköön perhe 1994: 8 Ikääntyvä ihminen seurakunnassa. Seurakuntien eläkeläis- ja vanhustyö : 9 Perheneuvonnan viisi vuosikymmentä 1994:10 Tule meidän kouluumme. Päivän avauksia virsien pohjalta 1994:11 Elämän lisäaika. Elintensiirrot potilaan, omaisten ja henkilökunnan näkökulmasta 1995: 1 Nuorten itsetuhokäyttäytyminen ja kirkon nuorisotyö 1995: 2 Opas Porvoon yhteiseen julkilausumaan 1995: 3 Ensam död. Självmordet en utmaning för kyrkan 1995: 4 Hyvä ja paha kuolema. Eutanasia-symposium : 5 Kirkko 2000 ja koulu Seurakunta ja yhteiskunnan kasvatusjärjestelmän kehitysnäkymät 1990-luvulla 1995: 6 Osallisuuden ja jakamisen yhteisö. Suuntaviivoja diakonia- ja yhteiskuntatyön kehittämiseen 1996: 1 En gemenskap av delaktighet och delande 1997: 1 Seurakuntalaisten kirkko, virikkeitä ja suuntaviivoja 1997: 2 Kirkon ikkuna, tietoja evankelis-luterilaisesta kirkosta : 3 Ihmisiksi luomakunnassa. Ihmisoikeudet, kestävä kehitys ja rauha 1997: 4 Yhteinen julistus vanhurskauttamisopista 1998: 1 Katse tulevaisuuteen. Muutossuuntia ja kirkon valintoja 1998: 2 Nainen Peilissä. Ekumeenisen vuosikymmenen naistutkimusta, tilannearviota ja sydänääniä arjesta 1998: 3 Siunattu kasvatus, KKK:n 50-vuotisjuhlajulkaisu 1998: 4 Måne och sol 1998: 5 Vietämme ehtoollista 1998: 6 Sanan kirkon sanattomat viestit 1998: 7 Med blicken på framtiden. Tendenser i tiden - kyrkans val 1998: 8 Matkalla messuun 38

38 1999: 1 Oppia ikä kaikki, kirkon oppilaitostyö opintiellä 1999: 2 Kansan kirkosta kansojen kirkoksi 1999: 3 Kirkon sijoitustoiminnan eettiset periaatteet 1999: 4 Etiska principer för kyrkans placeringsverksamhet 2000: 1 Naiset, miehet ja väkivalta 2000: 2 Kvinnor, män och våld 2000: 3 Joka viettelee yhden näistä pienimmistä... Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisy ja kirkon vastuu 2000: 4 Yksi otetaan, toinen jätetään. Terveydenhuollon etiikka ja priorisointi 2000: 5 Från folkets kyrka till folkens kyrka 2000: 6 Palvelkaa Herraa iloiten. Jumalanpalveluksen opas 2000: 7 Valitse verkossa viisaasti. Lapsi- ja nuorisotyöntekijöiden eettiset valinnat 2000: 1 Den som förleder en av dessa små... (suomeksi nro 2000:3) 2001: 2 Rajojen yli, diakoniatyötä Pohjoismaissa 2001: 3 Suunnista uskontojen mailmassa. Dialogiopas seurakunnille 2001: 4 Kirkon ympäristödiplomi 2001: 5 Ethical investment policy of the Evangelical Lutheran Church of Finland 2001: 6 Pappina sairaalassa. Kyselytutkimus sairaalapapeista ja heidän työstään 2001: 7 Syvyydestä minä huudan. Masennus ja mielenterveys 2001: 8 Handbok för kyrkans miljödiplom 2001: 9 Eero Vartio:Tähdenvälejä. Suomen kirkon näkövammaistyö :10 Elämä-Usko-Rukous. Rippikoulusuunnitelma :11 Hyvää työhön. Kirkon kirja työstä 2001:12 Sana tulee näkyväksi. Viittomakielisen käsikirjan käännöksiä : 1 Livet-Tron-Bönen. Plan för konfirmandarbetet 2001 Life-Faith-Prayer. Confirmation Training Plan : 2 Kirkon työntekijän vaitiolovelvollisuus 2002: 3 Tjäna Herren med glädje 2002: 4 Tystnadsplikt för kyrkans anställda 2002: 5 Jaetaan ilo, dela glädjen. Kirkon Missio 2000-luvulla, raportti 2003: 1 Raili Gothóni: Siivet kantaa elämään. Riemuvuoden erityismäärärahaprojektien arviointitutkimus 2003: 2 Kirkon viestintä kohtaamista ja sanoman levitystä 2003: 3 Kirkko kaikille kirkon vammaispoliittinen ohjelma 2003: 4 Oppiminen ja ohjaus työelämässä 2003: 5 En kyrka för alla ett handikappolitiskt program för den evangelisk-lutherska kyrkan i Finland 39

39 2003: 6 Inlärning och handledning i arbetslivet : handbok för församlingarna 2004: 1 Onnettomuuden tapahduttua. Suruhartauden toteuttaminen 2004: 2 Kirkot sanovat EI naisiin kohdistuvalle väkivallalle 2004: 3 Jumala on. Elämä on nyt. Rakkaus liikuttaa. Suomen evankelisluterilaisen kirkon lapsi- ja nuorisotyön missio, visio ja strategia : 4 Vuoropuhelun kirkko 2004: 5 Gud är. Livet är nu. Kärleken rör. Mission, vision och strategi 2010 för barn- och ungdomsarbetet inom Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland 2004: 6 En kommunikativ kyrka 2004: 7 The Communicative church 2004: 8 Varhaisiän musiikkikasvatus seurakunnassa 2004: 9 Kiva juttu toimintamalleja kirkon varhaisnuorisotyöhön/ toim. Juha Kinanen, Sami Ritokoski, Heli Savolainen 2004: 10 Jouko Porkka: On kunnia olla isonen 2005: 1 När olyckan drabbar oss : om hur man ordnar en sorgeandakt 2005: 2 Romanit ja kirkko: opas seurakuntien työntekijöille ja luottamushenkilöille 2005: 3 Kansalaisvastuun katekismus 2005: 4 Kari Kuula: Usko, perhe ja rakkaus : raamatullisia esseitä kasvatukseen ja kasvamiseen 2005: 5 Kirkon ympäristödiplomin käsikirja : 6 Handbok för kyrkans miljödiplom : 7 Kansan kirkosta kansojen kirkoksi, uud. p. 2005: 8 Aarrearkku virikkeitä varhaisnuorisotyöhön 2006: 1 Velat anteeksi? Akordirahastotoimintamallin arviointitutkimus 2006: 2 Yhtä paljon ei ole yhtä paljon kaikille : erilainen oppija rippikoulussa 2006: 3 Enemmän kuin työmuoto vapaaehtoistoiminta kirkossa 2006: 4 Sinä olet kanssani. Kirkollisten toimitusten opas 2006: 5 Poliisit ja papit tsunamityössä 2006: 6 Elämässä mukana. Kirkolliset toimitukset ja jumalanpavelus. Selkokielinen opas. Tilausosoite: Kirkkohallituksen julkaisu- ja AV-myynti, PL 185, Helsinki puh. (09) faksi (09)

40 Suomen ev.lut. kirkon kirkkohallituksen julkaisuja 2006:6 Diakonia ja yhteiskuntatyö Tämä opas kertoo evankelisluterilaisen kirkon toimituksista. Opas on kirjoitettu niin, että sitä on helppo lukea. Kirkollisia toimituksia ovat kaste, konfirmaatio, avioliittoon vihkiminen ja hautaan siunaaminen. Lisäksi oppaassa kerrotaan jumalanpalveluksesta ja seurakuntien toiminnasta. Mukana on paljon käytännön tietoa. ISBN ISSN X 2