Nurmon Bioenergia Oy Biokaasulaitoksen rakentaminen YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

Biokaasulaitoksen rakentaminen YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

Ympäristölupahakemus SISÄLLYSLUETTELO 1 LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT... 1 1.1 TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN... 1 1.2 HAKIJAN JA LAITOKSEN YHTEYSTIEDOT... 1 1.3 VOIMASSAOLEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA SOPIMUKSET... 2 2 LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 3 2.1 TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA, ASUTUS, YMPÄRISTÖN LAATU JA KAAVOITUS... 3 2.1.1 Sijaintipaikan ympäristö ja asutus... 3 2.1.2 Maaperä... 6 2.1.3 Pohjavesi... 6 2.1.4 Luonnonsuojelualueet... 7 2.1.5 Kaavoitus... 7 3. SIJAINTIPAIKAN RAJANAAPURIT SEKÄ MUUT ASIANOSAISET... 8 4. LAITOKSEN TOIMINTA... 8 4.1 YLEISKUVAUS TOIMINNASTA SEKÄ YLEISÖLLE TARKOITETTU TIIVISTELMÄ LUPAHAKEMUKSESSA ESITETYISTÄ TIEDOISTA... 8 4.2. TOIMINNAN ALOITTAMISAJANKOHTA... 10 4.3 BIOKAASULAITOKSEN PROSESSI, LAITTEISTOT JA TUOTANTOKAPASITEETTI... 11 4.3.1 Raaka-aineen vastaanotto... 12 4.3.2 Hygienisointi... 14 4.3.3 Anaerobinen prosessi... 14 4.3.4 Biokaasun jatkokäsittely... 15 4.3.5 Mädätysjäännöksen jatkojalostaminen... 16 4.3.6 Lauhdeveden puhdistaminen... 16 4.3.7 Hajukaasujen käsittely... 17

Ympäristölupahakemus 4.4 RAAKA-AINEET... 18 4.5 KEMIKAALIEN KÄYTTÖ TUOTANNOSSA... 21 5 LAITOKSEN ENERGIAN KÄYTTÖ JA ARVIO ENERGIATEHOKKUUDESTA... 22 6 VEDEN HANKINTA JA VIEMÄRÖINTI... 23 7 ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ YMPÄRISTÖRISKEISTÄ, ONNETTOMUUKSIEN ESTÄMISEKSI SUUNNITELLUISTA TOIMISTA SEKÄ TOIMISTA HÄIRIÖTILANTEISSA... 24 8 LIIKENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELYT... 26 9 PÄÄSTÖJEN LAATU JA MÄÄRÄ... 27 9.1 PÄÄSTÖT VESISTÖÖN JA VIEMÄRIIN... 27 9.2 PÄÄSTÖT ILMAAN... 29 9.3 PÄÄSTÖJEN ESTÄMINEN MAAPERÄÄN JA POHJAVETEEN... 30 9.4 MELUPÄÄSTÖT JA TÄRINÄ... 31 9.5 SYNTYVÄT JÄTTEET... 31 10 JÄTTEIDEN MÄÄRÄN TAI HAITALLISUUDEN VÄHENTÄMINEN... 31 11 PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT)... 32 11.1 ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA... 33 11.2 RAAKA-AINEEN VASTAANOTTO... 35 11.3 HYGIENISOINTI... 36 11.4 ANAEROBINEN KÄSITTELY JA BIOKAASUN HYÖDYNTÄMINEN... 37 11.5 MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN HYÖDYNTÄMINEN... 37 11.6 JÄLKIVARASTOINTI... 38 12 ARVIO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISTOIMIEN RISTIKKÄISVAIKUTUKSISTA... 38 13 ARVIO YMPÄRISTÖN KANNALTA PARHAAN KÄYTÄNNÖN (BEP) SOVELTAMISESTA... 39 14 DIREKTIIVILAITOSTA KOSKEVAT LISÄTIEDOT... 40 15 VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 41 15.1 VAIKUTUKSET YLEISEEN VIIHTYVYYTEEN JA IHMISTEN TERVEYTEEN... 41

Ympäristölupahakemus 15.2 VAIKUTUKSET LUONTOON JA LUONNONSUOJELUARVOIHIN SEKÄ RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN... 42 15.3 VAIKUTUKSET VESISTÖÖN JA SEN KÄYTTÖÖN... 42 15.3.1 Nurmonjoen tilatavoitteet... 42 15.3.2 Nurmonjoen laatu... 48 15.3.3 Lapuanjoen tulvariskit... 51 15.4 ILMAAN JOUTUVIEN PÄÄSTÖJEN VAIKUTUKSET... 53 15.5 VAIKUTUKSET MAAPERÄÄN JA POHJAVETEEN... 54 15.6 MELUN JA TÄRINÄN VAIKUTUKSET... 54 15.7 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 54 16 TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU JA RAPORTOINTI... 54 16.1 KÄYTTÖTARKKAILU... 56 16.2 PÄÄSTÖTARKKAILU... 57 16.3 VAIKUTUSTARKKAILU... 58 16.4 MITTAUSMENETELMÄT JA -LAITTEET SEKÄ NIIDEN LAADUNVARMISTUS... 59 16.5 RAPORTOINTI JA TARKKAILUOHJELMAT... 59 17 VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET... 59 17.1 TOIMENPITEET VESISTÖIHIN KOHDISTUVIEN VAHINKOJEN EHKÄISEMISEKSI... 59 17.2 TOIMENPITEET MUIDEN KUIN VESISTÖVAHINKOJEN EHKÄISEMISEKSI... 59 LÄHTEET... 60 LIITTEET... 61

Ympäristölupahakemus 1/61 1 LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1.1 Toiminta, jolle lupaa haetaan hakee ympäristölupaa Seinäjoelle, Nurmoon, suunnitellun uuden biokaasulaitoksen rakentamista varten. Laitos luokitellaan direktiivilaitokseksi YSL:n liitteen 1, taulukon 1, kohdan 13 Jätteiden ammattimainen tai laitosmainen käsittely sekä jätevesien käsittely mukaisesti. Kohdassa sanotaan: Jos ainoa jätteidenkäsittelytoiminta on anaerobinen käsittely (mädätys), tämän toiminnan kapasiteettia koskeva raja-arvo on 100 tonnia vuorokaudessa. Nurmon biokaasulaitokselle haetaan ympäristölupaa 240 000 tonnin vuotuiselle käsittelykapasiteetille. Toiminnanharjoittaja liittyy YSL:n mukaisesti energiatehokkuussopimukseen ennen laitoksen toiminnan aloittamista. Siinä toiminnanharjoittaja määrittelee energian käytön tehokkuuden seurantamenettelyt ja sitoutuu energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen. 1.2 Hakijan ja laitoksen yhteystiedot Hakijan nimi Kotipaikka Seinäjoki Y-tunnus 1893059-9 Yhteyshenkilön nimi Postiosoite ja toimipaikka Tapani Potka Itikanmäenkatu 3, 60100 Seinäjoki Puhelinnumero 040 5794173 Sähköpostiosoite Laskutusosoite tapani.potka@atria.com Itikanmäenkatu 3, 60100 Seinäjoki

Ympäristölupahakemus 2/61 1.3 Voimassaolevat luvat, päätökset ja sopimukset Laitoshankkeella ei ole voimassa olevia lupia. Yhteysviranomaisen lausunto (LSU-2006-R-38(53)) Heikas Oy:n tekemästä ympäristövaikutusten arvioinnista kyseiselle laitoshankkeelle, on saatu vuonna 2007. Ympäristövaikutusten arviointi on tehty kapasiteetille 360 000 t/a laitoksen sijoituspaikan ollessa joko Lapua tai Nurmo. Yhteysviranomaisen lausunnon mukaan arvioinnin kohteena oleva biokaasulaitos parantaa toteutuessaan jätehuollon toimintaedellytyksiä sekä hyödyntää maatalouden ja elintarviketuotannon jätteitä biokaasuksi ja lannoitteiksi. Lisäksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on tammikuussa 2017 antanut lausunnon (Dnro EPOELY/4618/2016) ympäristövaikutusten arviointimenettelyn voimassaolosta. Ympäristövaikutusten arvioinnin jälkeen tullut merkittävin muutos laitoshankkeeseen on sijoituspaikan muuttuminen. Uusi paikka sijaitsee aiemmin Nurmoon suunnitellusta paikasta muutamia satoja metrejä itään, kuitenkin samoilla metsäpalstoilla kuin aiemmin. Uusi rakennuspaikka sijoittuu metsäpalstoja halkovan metsäautotien itäpuolelle, kun alkuperäinen sijoituspaikka oli kyseisen tien länsipuolella. Lausunnossaan Etelä-Pohjanmaan ELYkeskus totesi, että vuonna 2007 biokaasulaitoshankkeesta tehty ympäristövaikutusten arviointi on edelleen voimassa. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta antamassa lausunnossa ELY-keskus edellytti, että biokaasulaitoksen sijaintipaikaksi suunniteltu alue tulee kaavoittaa ennen rakennusluvan myöntämistä. Näin ollen on jättänyt Seinäjoen kaupungille kaavoitushakemuksen marraskuussa 2017. ottaa toiminnalle ympäristövahinkovakuutuksen.

Ympäristölupahakemus 3/61 2 LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Kiinteistörekisteritunnus 743-404-2-56 ja 743-404-2-98 Omistaja Toiminnot Biokaasun tuotantolaitos 2.1 Toiminnan sijaintipaikka, asutus, ympäristön laatu ja kaavoitus 2.1.1 Sijaintipaikan ympäristö ja asutus Laitosalue sijaitsee Seinäjoen kaupungissa, Nurmon kylässä (kuva 1). Laitosalue on kooltaan 5,4 hehtaaria ja sen etäisyys Nurmon keskustasta on noin 5 km. Alue sijaitsee valtatie 19 itäpuolella, noin puolen kilometrin etäisyydellä valtatiestä, kiinteistöillä Tanskanlakso 743-404-2-98 ja Uusihemminki 743-404-2-56 (kuva 2). Laitosalueen ympäristö on pääosin mäntyvaltaista metsää. Lähimmät asutukset sijaitsevat laitosalueelta katsottuna valtatie 19:n toisella puolella, reilun kilometrin päässä. Lisäksi laitosalueelta noin kaksi kilometriä etelään sijaitsee Atria Suomi Oy:n tehdasalue. Laitoksen läheisyydessä ei sijaitse kouluja, päiväkoteja tai muita herkkiä kohteita. Liikennöinti laitokselle on suunniteltu tapahtuvan valtatieltä 19 Hipintien liittymän kautta.

Ympäristölupahakemus 4/61 Kuva 1. Laitosalueen sijainti ja liikennöinti laitokselle valtatie 19:ltä (karttapaikka.fi)

Ympäristölupahakemus 5/61 Kuva 2. Laitosalue punaisella (karttapaikka.fi) Laitoksen sijaintipaikasta, Tanskanlakson alueesta (kuva 3), on tehty luontoselvitys vuonna 2016 (liite 1). Selvityksessä kartoitettiin, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla Tanskanlaksolla sellaisia luontoarvoja, jotka olisi huomioitava alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Eläimistöstä luontoselvityksessä tutkittiin liito-oravien, lepakoiden ja viitasammakoiden esiintymistä alueella. Mistään näistä ei kuitenkaan löytynyt merkkejä. Maastosta luontoselvityksessä mainittiin, että alueen itäosassa sijaitsevan Alangonkallioiden pohjoisreunassa on luonnontilaisen kaltainen alue sekä Alangonkallioille johtavan metsäautotien varressa kasvaa yksittäinen yli 200 vuotta vanha mänty. Alangonkallioiden eteläreunassa on myös luonnontilaisen kaltainen kangasräme / rahkaräme.

Ympäristölupahakemus 6/61 Kuva 3. Luontoselvityksessä tutkittu alue 2.1.2 Maaperä Luontoselvityksessä tutkitun alueen itäiset osat ovat karua kuivien kangasmetsien, karukkokankaiden ja metsäojitusten kuivattamien turvekankaiden luonnehtimaa aluetta. Puusto on suurimmaksi osaksi nuorehkoa ja mäntyvaltaista. Talousmetsinä käsitellyllä alueella on kaksi luonnontilaisen kaltaista metsäkuviota. Osalla alueesta on myös avokallioita, mutta niiden puusto on voimakkaasti käsiteltyä ja nuorta. 2.1.3 Pohjavesi Laitosalue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Isomäki, joka sijaitsee reilut 6 kilometriä laitosalueelta pohjoiseen. Toinen lähinnä oleva alue on Pihlajasalo, jonka etäisyys laitosalueesta on yli 8 kilometriä.

Ympäristölupahakemus 7/61 2.1.4 Luonnonsuojelualueet Laitosalueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita (kuva 4). Lähin suojeltu alue sijaitsee reilun kolmen kilometrin päässä ja se on yksityismaiden luonnonsuojelualue, Jerssinkalliot. Seuraavaksi lähimmät luonnonsuojelualueet sijaitsevat laitosalueelta yli viiden kilometrin päässä. Kuva 4. Laitosaluetta lähinnä olevat luonnonsuojelualueet (paikkatietoikkuna.fi 25.1.2018) 2.1.5 Kaavoitus on jättänyt aluetta koskevan kaavoitushakemuksen Seinäjoen kaupungille marraskuussa 2017.

Ympäristölupahakemus 8/61 3. SIJAINTIPAIKAN RAJANAAPURIT SEKÄ MUUT ASIANOSAISET Naapuriluettelo on hakemuksen liitteenä 2. 4. LAITOKSEN TOIMINTA 4.1 Yleiskuvaus toiminnasta sekä yleisölle tarkoitettu tiivistelmä lupahakemuksessa esitetyistä tiedoista suunnittelee rakentavansa biokaasulaitoksen Seinäjoen Nurmoon kiinteistöille Tanskanlakso ja Uusihemminki. Laitoksen sijoituspaikka on siirretty metsäautotien toiselle puolelle verrattuna ympäristövaikutusten arvioinnissa kuvattuun, minkä vuoksi Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus on hyväksynyt uuden sijaintipaikan lausunnossaan Dnro EPOELY/4618/2016. on jättänyt aluetta koskien Seinäjoen kaupungille kaavoitushakemuksen, sillä ELY-keskus on lausunnossaan edellyttänyt alueen kaavoitusta ennen rakennusluvan myöntämistä. Biokaasulaitoksessa orgaanisista raaka-aineista tuotetaan anaerobisessa mädätysprosessissa biokaasua sekä lannoitevalmisteita. Muodostunut biokaasu sisältää noin 60 70 % metaania ja 30 40 % hiilidioksidia. Ympäristölupaa haetaan laitokselle, jonka raaka-aineen käsittelykapasiteetti olisi 240 000 tonnia vuodessa. Ympäristövaikutusten arviointi laitokselle on tehty käsittelykapasiteetille 360 000 tonnia vuodessa. Raaka-aineina laitos käyttäisi sivutuoteasetuksen luokan 3 mukaisia raaka-aineita tai muita biokaasulaitoskäsittelyyn soveltuvia orgaanisia raakaaineita. Raaka-aineet olisivat esimerkiksi teurastamolta tulevia biojätteitä, elintarviketeollisuuden jäte- ja sivuvirtoja, ruokajätettä ja pakattuja elintarvikkeita, kasvibiomassoja ja maatalouden lantoja. Oletuksena on, että laitoksen lopputuotteena syntyvää mädätysjäännöstä voitaisiin käyttää luomutuotannon lannoite- ja maanparannusaineena sellaisenaan tai jatkojalostettuna. Vuonna 2007 tehdyssä ympäristövaikutusten arvioinnissa mainittua renderöintilaitosta ei biokaasulaitoksen yhteyteen ole tarkoitus rakentaa. Laitoksella tuotettua biokaasua hyödynnetään uusiutuvana energiana, jolla voidaan korvata fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Täydellä kapasiteetilla (240 000 t/a) toimiessaan laitos tuottaa

Ympäristölupahakemus 9/61 noin 10 000 000 m³ metaania vuodessa, mikä vastaa 100 GWh energiaa. Osa tuotetusta biokaasusta käytetään lämmön ja sähkön tuotantoon (CHP) ja osa puhdistetaan ja paineistetaan tai nesteytetään liikennepolttoaineeksi. Laitoksen toiminnassa syntyvä ravinnepitoinen mädätysjäännös jatkojalostetaan ja hyödynnetään lannoitevalmisteina sekä maanparannusaineena. Jatkojalostuksessa mädätysjäännös erotellaan nestejakeeksi ja fosforipitoiseksi kuivajakeeksi, jonka jälkeen nestejakeesta valmistetaan ammoniumsulfaattia ja/tai se väkevöidään typpi-fosfori-kalium-konsentraatiksi. Mädätysjäännös ja siitä erotettu nestejae soveltuvat käytettäväksi maanparannusaineena myös sellaisenaan. Mädätysjäännöstä laitoksella syntyisi täydellä kapasiteetilla suurin piirtein raaka-ainemäärää vastaava määrä eli noin 240 000 tonnia vuodessa. Jatkojalostusprosessien avulla ravinteet saadaan konsentroitua, jolloin lannoitevalmisteiden yhteismäärä on enintään 100 000 tonnia vuodessa. Väkevöintiprosessissa syntyvää lauhdevettä voidaan kierrättää laitoksen prosessivetenä. Osa lauhdevedestä johdetaan käänteisosmoosilaitteistolle, jonka jälkeen sitä voidaan käyttää muun muassa kaluston pesuvetenä. Loput vedestä johdetaan asianmukaisesti puhdistettuna läheiseen ojaan ja sitä myöden Isoluomaan, joka laskee Nurmonjokeen Hipinaltaan kohdalla. Ojaan johdettava vesimäärä on enintään 100 000 m 3 /a eli <280 m 3 /päivä. Sosiaalitiloissa muodostuvat jätevedet ohjattaisiin laitoksen omaan pienpuhdistamoon tai prosessiin käsiteltäväksi. Laitoksen raaka-aineiden vastaanotosta ja prosessoinnista syntyvät hajupäästöt huomioidaan laitoksen suunnittelussa. Hajupäästöjen minimoimiseksi raaka-aineiden vastaanotto laitokselle tapahtuu suljetussa tilassa. Nestemäisten raaka-aineiden osalta vastaanotto voi tapahtua myös erillisiin säiliöihin putkiyhteen kautta. Kasvibiomassaa voidaan vastaanottaa ja varastoida myös ulkona sille erikseen varatulla alueella. Raaka-aineen jatkokäsittely vastaanotosta nestemäisten lopputuotteiden välivarastointiin tapahtuu suljetussa prosessissa, josta hajukaasut johdetaan edelleen hajukaasujen käsittelyjärjestelmään. Myös kuivajae välivarastoidaan katetussa hallissa. Laitokselle tulevat raakaainekuljetukset hoidetaan säiliö- ja kuorma-autokuljetuksina, samoin lannoitevalmisteiden kuljetukset laitokselta loppukäyttäjille. Laitoksen toiminnalla on positiivinen vaikutus ilmastonmuutoksen ehkäisyssä. Uusiutuvan energian käyttäminen, tässä tapauksessa orgaanista raaka-ainetta mädättämällä tuotetusta biokaasusta saatu energia, on hiilidioksidineutraalia. Uusiutuvan energian käyttäminen myös vähentää

Ympäristölupahakemus 10/61 fossiilisten polttoaineiden käyttöä, millä voidaan todeta olevan kasvihuonekaasupäästöjä vähentävä vaikutus. Lisäksi biokaasuteknologian ja ravinteiden talteenotto- ja väkevöintijärjestelmän avulla mahdollistetaan sivutuotteiden jalostaminen kierrätysravinnetuotteiksi, jotka ovat ravinnepitoisuuksiltaan ja hygieenisiltä ominaisuuksiltaan korkealuokkaisia ja joiden käyttäminen vähentää teollisesti tuotettujen ja fossiilista alkuperää olevien ravinteiden käyttöä. Jätteiden ja sivuvirtojen anaerobinen hyödyntäminen myös vähentää materiaalien hallitsematonta hajoamista luonnossa, minkä aikana muodostuvat kasvihuonekaasut vapautuisivat suoraan ilmakehään. Laitos ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Lähin vakituinen asunto sijaitsee reilun yhden kilometrin etäisyydellä laitokselta. Laitoksen ja asutuksen väliin jää metsää. Laitosalue asfaltoidaan tarvittavilta osin ja laitoksen sadevesiviemäröinti toteutetaan kaksoisviemärijärjestelmänä, jonka avulla häiriö- ja huoltotilanteissa sadevedet voidaan johtaa laitoksen vastaanottoaltaaseen ja normaalitilanteessa ne saavat virrata luonnollisesti maastoon. hakee nyt ympäristölupaa Seinäjoen Nurmoon rakennettavalle biokaasulaitokselle, jossa mädätysjäännöstä jatkojalostetaan ja nestejakeen ravinteet otetaan talteen ja väkevöidään. Tuotetusta biokaasusta osa hyödynnetään yhdistetyssä lämmön ja sähkön tuotannossa (CHP) ja osa puhdistetaan ja nesteytetään liikennepolttoaineeksi. Biokaasua voidaan hyödyntää myös teollisuuspolttoaineena. 4.2. Toiminnan aloittamisajankohta Laitoksen rakentaminen on suunniteltu aloitettavan erillisellä rakentamispäätöksellä, kun tarvittavat lupa-asiat ovat kunnossa. Alueella on tehty pohjatutkimuksia kesällä 2018 ja pohjatyöt aloitetaan niin pian kuin mahdollista. Mikäli lupa-asiat etenevät normaalisti, laitos voisi olla käyttöönottovaiheessa kevättalvella 2020. Hakija pyytää Ympäristönsuojelulain 199:n mukaisesti luvanvaraisen toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta. Taulukossa 1 on esitetty biokaasulaitoksen alasajon kustannukset. Tätä summaa esitetään myös ympäristönsuojelulain mukaiseksi jätteen käsittelytoiminnan vakuudeksi. Reaktorin ja mädätysjäännöksen välivarastoaltaan/rejektivesialtaan sisältö on lannoitevalmisteeksi (maanparannusaine tai orgaaninen lannoite) kelpaavaa mädätysjäännöstä tai

Ympäristölupahakemus 11/61 rejektivettä, jonka keskimääräinen kuljetuskustannus varastoitavaksi tai peltolevitykseen on 5 /t vuodenajasta riippuen. Myös kiintoaine on valmista lannoitetta (maanparannusaine) ja myös sen keskimääräinen poiskuljetuskustannus on 5 /t. Konsentroiduilla ravinnetuotteilla on jo selvä arvo, joten niiden hävittämisestä ei tule kustannuksia. Vastaanottoaltaan ja sekoitussäiliön sisältö on käsittelemätöntä raaka-aineseosta. Käsittelykustannus muodostuu tämän hetkisestä keskimääräisestä ko. tyyppisten massojen käsittelyhinnasta biokaasulaitoksissa, kuten Jepuan Biokaasu Oy:n ja Lakeuden Etapin laitoksissa, sekä kuljetuskustannuksista kyseisiin laitoksiin. Biokaasulaitoksiin soveltuvien massojen käsittelyhinnat ovat laitoskapasiteetin lisärakentamisesta johtuen ennemminkin laskussa kuin nousussa. Taulukko 1. Biokaasulaitoksen vakuussumman muodostuminen Säiliö/varasto: Määrä / t / t Yht. / Jäte/lannoitevalmiste/kierrätysravinnetuote Reaktorit: lannoitevalmiste (mädätysjäännös) 9 200 + 9 200 5 92 000 Välivarastoallas: lannoitevalmiste (mädätysjäännös) 2 000 5 10 000 Kiintoainevarasto: lannoitevalmiste (mädätysjäännös) 4 000 5 20 000 Konsentraattivarastot: lannoitevalmiste/kierrätysravinnetuote (tuotteella arvo) 250 0 0 Vastaanottoallas: jäte (käsittelyyn muualle) 800 25 20 000 Sekoitussäiliö: jäte (käsittelyyn muualle) 1 200 25 30 000 Hygienisointiyksiköt: jäte (käsittelyyn muualle) 90 25 2 250 Tarvittava vakuus yhteensä 174 250 4.3 Biokaasulaitoksen prosessi, laitteistot ja tuotantokapasiteetti Biokaasulaitoksen ydinprosessina toimii biologinen, anaerobinen mädätysprosessi. Anaerobisessa prosessissa orgaanista ainesta käsitellään mädätysreaktorissa, minkä tuloksena saadaan biokaasua, jossa on noin 60-70 % metaania ja 30-40 % hiilidioksidia. Anaerobisen käsittelyn tuloksena

Ympäristölupahakemus 12/61 lietemassan tilavuus ei oleellisesti muutu, mutta käsitelty liete eli mädätysjäännös eroaa ominaisuuksiltaan huomattavasti käsittelemättömästä lietteestä. Käsittelyn tuloksena lietteiden kuiva-ainepitoisuus alenee, jolloin mädätysjäännös on nestemäisempää ja tasalaatuisempaa kuin raakaliete. Lietteen orgaanisen aineksen hajoamisen johdosta myös lietteen hajua aiheuttavien orgaanisten yhdisteiden pitoisuus vähenee huomattavasti (>95 %). Anaerobisen käsittelyn aikana orgaanisen typen pitoisuus alenee ja ammoniumtypen pitoisuus kasvaa, jolloin lietteen peltokäytössä typpi on merkittävästi edullisemmassa muodossa kasvien ravinteena. Lisäksi lietteen mineralisoitumisen ansiosta peltolevityksen yhteydessä tapahtuva happikato ei ole yhtä merkittävä shokkitekijä kasveille kuin ilman käsittelyä. Nurmon biokaasulaitos rakennetaan käsittelykapasiteetille 240 000 t/a raaka-ainetta, jonka kuivaainepitoisuus on keskimäärin 15 %. Laitoksen suunnittelussa varaudutaan laitoskapasiteetin nostamiseen muun muassa suunnittelemalla raaka-aineen vastaanotto suuremmaksi ja varaamalla tila lisäreaktoreille. Myös varastokapasiteettia voidaan tarvittaessa rakentaa myöhemmin lisää. Biokaasulaitoksen pääprosessit jakaantuvat käsiteltävien raaka-aineiden vastaanottoon ja esikäsittelyyn, hygienisointiin, mädätysprosessiin, mädätysjäännöksen jatkojalostamiseen sekä biokaasun jatkokäsittelyyn ja prosessin päästöjen hallintaan. Laitoksen prosessikaavio on esitetty liitteessä 3 ja prosessien ja rakenteiden alustava sijoittuminen asemapiirustuksessa liitteessä 4. 4.3.1 Raaka-aineen vastaanotto Jätteiksi luokiteltavat raaka-aineet vastaanotetaan prosessirakennuksessa sijaitseviin vastaanottoaltaisiin. Hajuhaittojen ehkäisemiseksi raaka-aineen vastaanotto tapahtuu suljetussa tilassa vastaanottohallissa. Nestemäisiä raaka-aineita voidaan myös vastaanottaa suoraan välivarasto- tai sekoitussäiliöön letkuyhteen välityksellä. Lisäksi kasvibiomassoja voidaan vastaanottaa ja varastoida myös ulkona sille erikseen varatulla alueella. Kasvibiomassoihin lukeutuvat lähinnä nurmimassat, säilörehu, mahdolliset nurmimehupuristuksen kuitufraktiot sekä muut vihermassat EWC-koodeilla 020103 ja 200201. Asianmukaisesti aumoihin säilötty säilörehu ei varsinaisesti liene jäteluokituksen alaista massaa, mutta käyttömäärät raportoidaan joka tapauksessa. Määrällisesti kasvibiomassoja varastoidaan maksimissaan 10 000 tonnia kerralla. Käytännössä varastointi tapahtuu laitoksen piha-alueella, jossa säilörehua voidaan varastoida

Ympäristölupahakemus 13/61 asianmukaisesti peitettynä puristenesteen keräysjärjestelmin varustetuissa aumoissa sekä muoveihin pakatuissa paaleissa. Ulkona ei varastoida mitään sellaista materiaalia, joka erityisesti houkuttelisi paikalle eläimiä tai, joka aiheuttaisi hajuhaittoja, hulevesien laadun heikkenemistä tai muuta haittaa ympäristöön. Vastaanottohalli ja mahdollinen vastaanottoallas ovat alipaineistettuja ja niistä poistettava ilma johdetaan hajukaasujen käsittelyyn. Vastaanottohallin ovet pidetään raaka-aineen purkamisen ajan suljettuina, jolloin hajupäästöt eivät leviä rakennuksen ulkopuolelle. Vastaanoton yhteydessä suoritetaan myös kuljetuskaluston pesut. Pesuvedet johdetaan suoraan vastaanottoaltaaseen, jolloin vastaanottotiloista ei muodostu jätevesiä. Vastaanotosta materiaali johdetaan raaka-aineen esikäsittelyyn eli murskapumpun kautta sekoitussäiliöön. Esikäsittelyllä tarkoitetaan normaalia biokaasulaitoksen esikäsittelyä, jossa raakaaineet homogenisoidaan murskapumpulla hygienisoinnin laadun varmistamiseksi alle 12 mm palakokoon Eviran ohjeiden mukaisesti. Tämän prosessin läpi kulkee kaikki laitoksella hygienisoitava materiaali eli laitoksen toimiessa täydellä teholla noin 200 000 tonnia raaka-ainetta vuodessa. Pakattujen elintarvikkeiden osalta esikäsittelyksi voidaan lukea myös pakkausten erottelu orgaanisesta materiaalista. Kaikki esikäsittelyprosessit sijaitsevat prosessihallissa. Aikaisempien kokemusten perusteella aineksen käymisprosessi käynnistyy jo sekoitussäiliössä, jolloin massa alkaa tuottaa biokaasua. Tästä syystä sekoitussäiliö toteutetaan tiiviinä reaktorirakenteena, josta esikäymisestä aiheutuvat kaasut johdetaan hajukaasujen käsittelyyn tai kaasukattilalle poltettavaksi. Pakatut elintarvikkeet ohjataan murskalle, joka poistaa pakkaukset ja ohjaa ne erilliseen konttiin. Pakkausmateriaalit kuljetetaan asianmukaisesti jätteenkäsittelykeskukseen. Pakkausten sisällä oleva orgaaninen materiaali jatkaa matkaansa sekoitussäiliöön ja edelleen biokaasuprosessiin. Osana omavalvontaa laitoksen vastaanottamista raaka-aineista, niiden laadusta, määrästä ja toimittajista pidetään kirjaa, samoin kuin laitokselta lähtevien tuotteiden laadusta ja määrästä.

Ympäristölupahakemus 14/61 4.3.2 Hygienisointi Kaikki laitoksella käsiteltävä materiaali, lukuun ottamatta kasvibiomassaa, hygienisoidaan ennen anaerobiseen prosessiin johtamista. Käsiteltävät materiaalit pumpataan sekoitussäiliöstä hygienisointiyksiköihin lämmönvaihtimien kautta. Lämmönvaihtimissa materiaalin lämpötila nostetaan 70 C:seen, jossa materiaalia pidetään yhden tunnin ajan. Hygienisointiyksiköt toimivat rinnakkaisina panosprosesseina, jolloin materiaalin syöttö biologiseen prosessiin ei katkea. Hygienisointiyksiköt ovat täyssekoitteisia, eristettyjä säiliörakenteita. Säiliöt ovat kaasu- ja vesitiiviitä, eivätkä aiheuta päästöjä ympäristöön. Hygienisointi voidaan toteuttaa myös anaerobisen prosessin jälkeen. Biokaasulaitoksen valvomojärjestelmä kerää hygienisoinnin käsittelylämpötilat automaattisesti tietokantaan, josta ne ovat toimitettavissa biokaasulaitoksen toimintaa lannoitevalmistelain ja sivutuoteasetuksen kautta valvoville viranomaisille (Evira). Hygienisointivaihetta ei voida ohittaa. Hygienisointilämpötilan jäädessä alle 70 C kierrätetään materiaali uudelleen hygienisoitavaksi. Näin ollen riskit tautien leviämisestä pystytään ehkäisemään erittäin tehokkaasti. 4.3.3 Anaerobinen prosessi Hygienisointivaiheen jälkeen (tai sitä ennen) lietteet johdetaan anaerobiseen prosessiin, joka toimii biokaasulaitoksen ydinprosessina. Materiaalia käsitellään hapettomissa olosuhteissa noin 38 C lämpötilassa vähintään 20 vuorokauden ajan. Näin raaka-aineen mineralisoitumisaste nousee noin 30 %:sta 60 65 %: iin. Lietteen mineralisoitumisen yhteydessä prosessista saadaan talteen biokaasua. Anaerobinen käsittely toteutetaan kahdessa tai useammassa reaktorissa, riippuen reaktorien koosta. Laitosalueelle jätetään lisäksi tilavaraus lisäreaktoreille, silmällä pitäen vastaanotettavan raaka-aineen määrän lisäämistä tai ominaisuuksien muuttumista tulevaisuudessa, esimerkiksi pidempää viipymää edellyttäviksi. Anaerobisen käsittelyn aikana, orgaanisen aineksen hajotessa, muodostuu biokaasua eli metaania ja hiilidioksidia sekä vettä. Biokaasu sisältää myös vähäisiä määriä rikkivetyä (noin 0,1 0,3 %). Orgaanisen aineksen hajoaminen alentaa käsiteltävien materiaalien kuiva-ainepitoisuutta. Pitoisuuden aleneminen riippuu kuiva-aineen sisältämän orgaanisen aineksen määrästä ja sen hajoamisasteesta. Prosessin tuottama biokaasu vähentää käsiteltävän materiaalin massaa ja

Ympäristölupahakemus 15/61 tilavuutta noin 4 8 %. Käytännössä laitoksen massataseeseen materiaalista tuotetun biokaasun määrällä ei ole merkittävää vaikutusta, sillä laitoksella käytetään erityisesti kuljetuskaluston puhdistamiseen vettä, joka johdetaan prosessiin. Lisäksi hajukaasujen ja biokaasun käsittelyssä kulutetaan vettä, joka samoin lisää lopputuotteiden kokonaismäärää. Laitoksen massatase on hakemuksen liitteenä 5. Reaktoreista käsitelty materiaali puretaan pumppaamalla mädätysjäännöksen välivarastoaltaaseen tai suoraan vedenerotukseen riippuen lopullisesta toteutuksesta. Mädätysjäännöksen välivarastoallas on kaasutiivis, jotta myös jatkohajoamisen tuloksena syntyvä biokaasu voidaan ottaa talteen. Myös mahdollinen rejektivesiallas katetaan. Prosessissa muodostunut biokaasu johdetaan joko suoraan CHP-laitteistolle, kaasukattilalle tai biokaasun puhdistusjärjestelmään. Mikäli mädätysprosessin aikana syntyy häiriötilanne, purkautuu muodostunut kaasu reaktorista ilmakehään. Häiriötilanteen sattuessa lietteen pumppaus reaktoriin voidaan lopettaa, jolloin kaasun tuotanto vähenee huomattavasti täyden kapasiteetin kaasun tuotosta. 4.3.4 Biokaasun jatkokäsittely Tuotetusta biokaasusta voidaan laitoksella jalostaa biokaasukattilassa lämpöenergiaa, CHPlaitoksella sähköä ja lämpöä tai kaasun rikastuslaitoksella puhdistettua biokaasua eli biometaania teollisuuskäyttöön tai liikennepolttoaineeksi. Lisäksi biometaani voidaan puhdistuksen jälkeen jalostaa nesteytetyksi kaasuksi erillisellä nesteytyslaitteistolla, jossa biometaanin lämpötila lasketaan riittävän alhaiseksi. Biokaasun jatkojalostus edellyttää veden erottamista kaasusta sekä epäpuhtauksien poistamista. Jotta biokaasusta voidaan jalostaa biometaania tai nesteytettyä kaasua, puhdistamiseen käytetään joko amiinipesuria tai membraanisuodatusta. Erityisesti nesteytyslaitteistolle syötettävän biometaanin pitää täyttää tarkat laatuvaatimukset. Tarkemmat tiedot Nurmon biokaasulaitoksessa käytettävästä puhdistuslaitteistosta saadaan laitetoimittajan valinnan jälkeen. Kaasun kuivaaminen toteutetaan siten, että biokaasu jäähdytetään lähelle kastepistettä, jolloin kaasun sisältämä vesihöyry kondensoituu ja erottuu kaasusta. Prosessista muodostuva vesi johdetaan takaisin prosessiin. Rikkivety poistetaan biokaasusta noin 95 % tehokkuudella biokemiallisella pesurilla, mistä käytetty vesi johdetaan mädätysjäännöksen/rejektiveden

Ympäristölupahakemus 16/61 välivarastosäiliöön. Biometaanin valmistuksessa biokaasusta erotettu hiilidioksidi voidaan poistaa ilmakehään tai ottaa talteen ja hyödyntää eri sovelluksissa, kuten kasvihuoneissa tai kylmäaineena. Puhdistamisen jälkeen biometaani johdetaan joko nesteytyslaitteistolle, jossa kaasun lämpötila lasketaan -162 C:seen tai paineistukseen, jonka jälkeen valmis tuote siirretään tarkoitukseen soveltuvissa säiliöissä tai konteissa ajoneuvojen tankkausasemalle. tarkemmat tiedot saadaan, kun laitetoimittaja on valittu. Myös nesteytyslaitteiston 4.3.5 Mädätysjäännöksen jatkojalostaminen Anaerobisen käsittelyn ja mahdollisen välivarastoinnin jälkeen mädätysjäännös johdetaan vedenerotukseen. Vedenerotus toteutetaan lingolla tai vastaavalla vedenerotuslaitteistolla, jossa mädätysjäännöksestä saadaan erotettua fosforipitoinen kuiva-aines ja typpipitoinen nestejae. Vedenerotuksessa saatava nestejae johdetaan edelleen konsentrointiprosessiin. Konsentrointiprosessina toimii haihdutusprosessi tai tätä vastaava prosessi, kuten useita kalvosuodatinyksikköjä sisältävä prosessi. Haihdutusprosessin yhteyteen voidaan lisätä myös strippausprosessi, jonka lopputuloksena saadaan ammoniumsulfaattia tai typpivettä. Typpifosforikonsentraatti tai mahdollisesta strippausprosessista muodostuva ammoniumsulfaatti/typpivesi tai muu nestemäinen ravinnetuote johdetaan varastosäiliöihin ja hyötykäyttöön. Muodostuva lauhdevesi ohjataan käänteisosmoosilaitteistolle puhdistettavaksi. Kiintoaine varastoidaan varastohallissa ja toimitetaan varastohallista stabilointijakson jälkeen pääasiassa viljelijöille ja muille jatkokäyttäjille maanparannusaineeksi. Tulevaisuudessa kiintoainetta voidaan jatkojalostaa myös esimerkiksi kuivaamalla, fosforin strippauksella (fosforin erotus happokäsittelyn avulla puhtaaksi kalsiumfosfaatiksi), pelletöimällä ja/tai pyrolysoimalla. 4.3.6 Lauhdeveden puhdistaminen Laitoksen prosessissa syntyvä jätevesi on tarkoitus puhdistaa. Käsiteltävä vesi on rejektiveden ravinteiden talteenoton yhteydessä, haihdutusprosessissa, muodostuvaa lauhdetta tai vastaavaa laimeaksi jätevedeksi luokiteltavaa vettä, joka on tarkoitus puhdistaa käänteisosmoosin ja

Ympäristölupahakemus 17/61 aktiivihiilisuodatuksen avulla. Puhdistettu vesi johdetaan läheisen ojan kautta Isoluomaan ja tätä myöden Nurmonjokeen Hipinaltaan kohdalta (liite 12). Puhdistusprosessi koostuu neljästä moduulista, jotka ovat lähes vapaasti sijoiteltavissa toistensa läheisyyteen. Ravinteiden talteenottoprosessissa muodostunut lauhdevesi ohjataan syöttösäiliöön, jossa sen ph säädetään optimitasolle. Raakaveden laatua valvotaan johtokykymittauksella. Syöttösäiliöstä vesi pumpataan patruunasuodattimen läpi käänteisosmoosiin, jossa siitä erotetaan suoloja ja orgaanisia aineita. Konsentraatti palautetaan laitoksen prosessiin, ja permeaatti johdetaan aktiivihiilisuodattimille, missä siitä absorboidaan hajua aiheuttavia orgaanisia yhdisteitä. Samalla poistuu myös BOD:tä. Rinnakkain toimivat aktiivihiilet vaihdetaan tarpeen mukaan. Vaihtoväli perustuu johtokykymittaukseen sekä puhdistetun jäteveden analyyseihin. Puhdistettu vesi johdetaan loppumittauslaatikkoon, jossa siitä otetaan kokoomanäyte säännöllisesti ulkopuolisen näytteenottajan toimesta. Johtokykyä mitataan jatkuvasti ja asetetun arvon ylittäminen pysäyttää käsittelylaitteiston pitoisuusylitysten estämiseksi. Virtausmittaus on jatkuvatoiminen. 4.3.7 Hajukaasujen käsittely Hajukaasujen käsittely toteutetaan kahdessa linjassa. Alhaisen hajupitoisuuden kaasut imetään vastaanottohallista ja muista prosessitiloista, joissa hajua aiheuttavia kaasuja voi vapautua. Nämä hajukaasut johdetaan suoraan biosuodattimelle. Korkean hajupitoisuuden kaasut, kuten vastaanottoaltaasta ja väkevöidyn ravinnekonsentraatin varastosäiliöstä imettävät kaasut johdetaan vielä ennen biosuodatinta biokemialliseen pesuriin. Biokemiallisessa pesurissa hajukaasujen sisältämät orgaaniset yhdisteet sidotaan kemikaaleilla ja sitomatta jääneet yhdisteet hapetetaan biologisesti. Hapetustehoa voidaan myös parantaa eri kemikaalien avulla. Tarvittaessa myös vastaanotto- ja prosessitilojen hajukaasut voidaan käsitellä pesurilla ennen biosuodatinta. Laitoksen ilmanvaihdossa kiinnitetään erityistä huomiota korvaus- ja poistoilman suhteiden optimointiin, mikä tapahtuu automaattisesti laitoksen päävalvomon avulla. Vastaanotto- ja prosessitilojen pinta-ala on yhteensä noin 400 m², joten hajukaasujen käsittelyyn johdettava kaasumäärä mitoitetaan tämän mukaisesti. Myös vastaanottoaltaasta poistettava kaasumäärä

Ympäristölupahakemus 18/61 tarkentuu suunnittelun edetessä. Lisäksi hajukaasujen käsittelyyn johdetaan mahdolliset rejektiveden jatkokäsittelylaitteistojen ja varastoaltaiden hajukaasut. Hajukaasujen puhdistuksessa käytettävä biokemiallinen pesuri käyttää noin 5-10 m³ prosessivettä vuorokaudessa. Pesurin poistovesi on hapanta ja vesi johdetaan mädätysjäännöksen välivarastoaltaaseen, mikä osaltaan vähentää ammoniumtypen haihtumista lopputuotteista ammoniumtypen reagoidessa rikkiyhdisteiden kanssa muodostaen ammoniumsulfaattia. Hajukaasujen käsittelyn jälkeen poistoilma johdetaan purkuputkeen, joka purkaa käsitellyn ilman vähintään 20 m korkeuteen. Näin ollen hajukaasujen käsittelyn ollessa häiriötilassakin hajua aiheuttavat yhdisteet laimenevat tehokkaasti aiheuttamatta merkittäviä hajuhaittoja ympäristöön. 4.4 Raaka-aineet Raaka-aineina laitoksen on suunniteltu käyttävän sivutuoteasetuksen luokan 3 mukaisia raakaaineita tai muuta kasviperäistä orgaanista materiaalia. Raaka-aineita olisivat teurastamolta tulevat biojätteet, maatalouden lannat, kasvibiomassat, elintarviketeollisuuden jäte- ja sivuvirrat sekä ruokajäte ja pakatut elintarvikkeet. EU:n jäteluokituksen mukaan laitoksen raaka-aineet voivat kuulua taulukossa 2 esitettyihin luokkiin. Oletuksena on, että laitoksen lopputuotteena syntyvää mädätysjäännöstä voidaan käyttää luomutuotannon lannoite- ja maanparannusaineena sellaisenaan tai jatkojalostettuna. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta poiketen laitos ei vastaanota jätevesilietteitä eikä sivutuoteasetuksen luokan 2 mukaisia jätteitä. Taulukko 2. Biokaasulaitoksella käytettävät, jäteluokituksen mukaiset, raaka-aineet 02 Maataloudessa, puutarhataloudessa, vesiviljelyssä, metsätaloudessa, metsästyksessä, kalastuksessa sekä elintarvikkeiden valmistuksessa ja jalostuksessa syntyvät jätteet 02 01 Maataloudessa, puutarhataloudessa, vesiviljelyssä, metsätaloudessa, metsästyksessä ja kalastuksessa syntyvät jätteet 02 01 01 Pesu- ja puhdistuslietteet 02 01 02 Eläinkudosjätteet 02 01 03 Kasvijätteet 02 01 06 Eläinten ulosteet, virtsa ja lanta (likaantunut olki mukaan luettuna) sekä erikseen kootut ja muualla käsiteltävät nestemäiset jätteet

Ympäristölupahakemus 19/61 02 01 07 Metsätalouden jätteet 02 02 Lihan, kalan ja muiden eläinperäisten elintarvikkeiden valmistuksessa ja jalostuksessa syntyvät jätteet 02 02 01 Pesu- ja puhdistuslietteet 02 02 02 Eläinkudosjätteet 02 02 03 Kulutukseen tai jalostukseen soveltumattomat aineet 02 02 04 Jätevesien käsittelyssä toimipaikalla syntyvät lietteet 02 02 99 Jätteet, joita ei ole mainittu muualla (biokaasulaitoksissa käsiteltäväksi soveltuvat jätteet) 02 03 Hedelmien, vihannesten, viljojen, ruokaöljyjen, kaakaon, kahvin, teen ja tupakan valmistuksessa ja jalostuksessa, säilykkeiden valmistuksessa, hiivan ja hiivauutteen valmistuksessa sekä melassin valmistuksessa ja käymisessä syntyvät jätteet 02 03 01 Pesu-, puhdistus-, kuorinta-, sentrifugointi- ja erotuslietteet 02 03 02 Säilöntäainejätteet 02 03 04 Kulutukseen tai jalostukseen soveltumattomat aineet 02 03 05 Jätevesien käsittelyssä toimipaikalla syntyvät lietteet 02 03 99 Jätteet, joita ei ole mainittu muualla (biokaasulaitoksissa käsiteltäväksi soveltuvat jätteet) 02 04 Sokerin jalostuksessa syntyvät jätteet 02 04 01 Sokerijuurikkaiden pesussa ja puhdistuksessa syntyvä maa-aines 02 04 03 Jätevesien käsittelyssä toimipaikalla syntyvät lietteet 02 04 99 Jätteet, joita ei ole mainittu muualla (biokaasulaitoksissa käsiteltäväksi soveltuvat jätteet) 02 05 Maidonjalostusteollisuudessa syntyvät jätteet 02 05 01 Kulutukseen tai jalostukseen soveltumattomat aineet 02 05 02 Jätevesien käsittelyssä toimipaikalla syntyvät lietteet 02 05 99 Jätteet, joita ei ole mainittu muualla (biokaasulaitoksissa käsiteltäväksi soveltuvat jätteet) 02 06 Leipomo-, konditoria- ja makeisteollisuudessa syntyvät jätteet 02 06 01 Kulutukseen tai jalostukseen soveltumattomat aineet 02 06 02 Säilöntäainejätteet 02 06 03 Jätevesien käsittelyssä toimipaikalla syntyvät lietteet 02 06 99 Jätteet, joita ei ole mainittu muualla (biokaasulaitoksissa käsiteltäväksi soveltuvat jätteet) 02 07 Jätteet, jotka syntyvät alkoholijuomien ja alkoholittomien juomien valmistuksessa (lukuun ottamatta kahvin, teen ja kaakaon valmistusta) 02 07 01 Raaka-aineiden pesussa ja puhdistuksessa sekä mekaanisessa käsittelyssä syntyvät jätteet 02 07 02 Alkoholin tislausjätteet 02 07 03 Kemiallisessa käsittelyssä syntyvät jätteet 02 07 04 Kulutukseen tai jalostukseen soveltumattomat aineet 02 07 05 Jätevesien käsittelyssä toimipaikalla syntyvät lietteet 02 07 99 Jätteet, joita ei ole mainittu muualla (biokaasulaitoksissa käsiteltäväksi soveltuvat jätteet) 07 Orgaanisissa kemian prosesseissa syntyvät jätteet

Ympäristölupahakemus 20/61 07 01 Orgaanisten peruskemikaalien valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä syntyvät jätteet, ei vaaralliset jätteet, jotka soveltuvat käsiteltäväksi biokaasulaitoksissa 07 06 Rasvojen, voiteiden, saippuoiden, pesu- ja puhdistusaineiden, desinfiointiaineiden ja kosmeettisten aineiden valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä syntyvät jätteet, ei vaaralliset jätteet, jotka soveltuvat käsiteltäväksi biokaasulaitoksissa 07 07 Hienokemikaalien ja kemikaalien, joita ei ole mainittu muualla, valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä syntyvät jätteet, ei vaaralliset jätteet, jotka soveltuvat käsiteltäväksi biokaasulaitoksissa 19 Jätehuoltolaitoksissa, erillisissä jätevedenpuhdistamoissa sekä ihmisten käyttöön tai teollisuuskäyttöön tarkoitetun veden valmistuksessa syntyvät jätteet 19 05 Kiinteiden jätteiden aerobisessa käsittelyssä syntyvät jätteet 19 05 01 Yhdyskuntajätteiden ja niihin rinnastettavien jätteiden kompostoimaton osa 19 05 02 Eläin- ja kasvijätteiden kompostoimaton osa 19 05 03 Komposti, joka ei täytä sille asetettuja laatuvaatimuksia 19 05 99 Jätteet, joita ei ole mainittu muualla (biokaasulaitoksissa käsiteltäväksi soveltuvat jätteet) 19 06 Jätteiden anaerobisessa käsittelyssä syntyvät jätteet 19 06 03 Yhdyskuntajätteiden anaerobisessa käsittelyssä syntyvä neste 19 06 04 Yhdyskuntajätteiden anaerobisessa käsittelyssä syntyvä liete 19 06 05 Eläin- ja kasvijätteiden anaerobisessa käsittelyssä syntyvä neste 19 06 06 Eläin- ja kasvijätteiden anaerobisessa käsittelyssä syntyvä liete 19 06 99 Jätteet, joita ei ole mainittu muualla (biokaasulaitoksissa käsiteltäväksi soveltuvat jätteet) 19 12 Jätteiden mekaanisessa käsittelyssä (kuten lajittelussa, murskaamisessa, paalauksessa ja pelletöinnissä) syntyvät jätteet, joita ei ole mainittu muualla 19 12 12 Muut kuin nimikkeessä 19 12 11 mainitut, jätteiden mekaanisessa käsittelyssä syntyvät jätteet, jotka soveltuvat biokaasulaitoksissa käsiteltäviksi 20 Yhdyskuntajätteet (asumisessa syntyvät jätteet ja niihin rinnastettavat kaupan, teollisuuden ja muiden laitosten jätteet), erilliskerätyt jakeet mukaan luettuina 20 01 Yksilöidyt jätelajit (lukuun ottamatta nimikeryhmää 15 01) 20 01 08 Biohajoavat keittiö- ja ruokalajätteet 20 01 25 Ruokaöljyt ja ravintorasvat 20 02 Puutarha- ja puistojätteet, hautausmaiden hoidossa syntyvät jätteet mukaan luettuina 20 02 01 Biohajoavat jätteet 20 03 Muut yhdyskuntajätteet 20 03 02 Torikaupassa syntyvät jätteet, biohajoavat jätteet

Ympäristölupahakemus 21/61 Laitokselle vastaanotettavien raaka-aineiden energiantuotto on esitetty kappaleessa 5, taulukossa 4. Laitokselle vastaanotetaan vuosittain enimmillään 240 000 tonnia biohajoavaa raaka-ainetta, jonka keskimääräinen kuiva-ainepitoisuus on 15 %. Osa laitokselle tulevasta materiaalista on kuivaainepitoisuudeltaan kuivempaa (esimerkiksi jotkin teollisuuden sivutuotteet) ja osa laimeampaa (esimerkiksi lanta). Oikea kuiva-ainepitoisuus saavutetaan ensisijaisesti raaka-ainesuhteiden optimoinnilla. Tarvittaessa laimennusvetenä käytetään rejektiveden käsittelyssä muodostuvaa prosessivettä. Syöteseoksen tavoitekuiva-ainepitoisuus on 12 %. Laitoksen toimintaa harjoitetaan liiketoimintaperiaatteiden mukaisesti, joten raaka-aineiden toimittajien kanssa solmittavien palvelusopimusten pituudet voivat vaihdella. Näin ollen myös laitokselle vastaanotettavien raaka-ainejakeiden väliset suhteet voivat vaihdella. Laitokselle tulevat raaka-aineet raportoidaan valvontaviranomaiselle. 4.5 Kemikaalien käyttö tuotannossa Biokaasulaitoksella käytetään rajallinen määrä kemikaaleja. Rutiinikäytössä olevat kemikaalit ovat rikkihappo sekä pesu- ja desinfiointiaineet. Lisäksi mahdolliseen ph:n säätöön ja haihduttimen pesuihin käytetään vähäisiä määriä lipeää. Rikkihapposäiliö on kaksoisvaipallinen tai varoaltaallinen. Muut vähäisempinä määrinä käytettävät kemikaalit varastoidaan asianmukaisesti kemikaalikonteissa vastaanottorakennuksessa, erikseen merkityillä ja toisistaan erotetuilla (hapot ja emäkset) alueilla. Käytettävät kemikaalit ja arvio käyttömääristä on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Biokaasulaitoksella käytettävät kemikaalit Kemikaali Käyttötarkoitus Arvio käyttömäärästä t/a Natriumhydroksidi (NaOH) Rikkihappo (H 2SO 4) Polymeeri Natriumhypokloriitti/ sitruunahappo Hajukaasujen käsittely, 4-6 ph:n säätö, pesut Hajukaasujen käsittely, 4000-8000 rejektiveden käsittely Mädätysjäännöksen 100-160 linkokuivauksen tehostaminen Suodatinten pesu 2-4

Ympäristölupahakemus 22/61 Biokaasulaitos kuluttaa vettä kalustojen pesussa noin 10 m³ ja hajukaasujen käsittelyprosessissa noin 5-10 m³ vuorokaudessa. Kaikissa vaiheissa käytetään laitoksen omia vesiä eli joko prosessivettä (lauhdevesi ja käänteisosmoosin konsentraatti) tai teknistä vettä (ojaan johdettava puhdistettu vesi). Talousvettä laitoksella käytetään vain sosiaalitiloissa arviolta 1 m³/vrk. 5 LAITOKSEN ENERGIAN KÄYTTÖ JA ARVIO ENERGIATEHOKKUUDESTA Biokaasulaitos itsessään on uusiutuvan energian tuotantolaitos. Laitos tuottaa biokaasua, joka on jalostettavissa edelleen lämmöksi, sähköksi ja liikennepolttoaineeksi. Tuotetun biokaasun määrä riippuu laitoksella prosessoitavien raaka-aineiden orgaanisen aineen pitoisuudesta ja niiden biokaasuntuotantopotentiaalista. Taulukossa 4 on esitetty Nurmon biokaasulaitoksen raakaainemäärät sekä saatavan bioenergian määrä, kun vastaanotettu vuotuinen raaka-ainemäärä on 240 000 tonnia. Tavoitteena on alkuvaiheessa 120 GWh:n tuotantomäärä, jolloin esimerkiksi kasvibiomassan määrä voi olla taulukossa esitettyä alhaisempi. Taulukko 4. Arvio vastaanotettavien raaka-aineiden määristä ja energiantuotto Raaka-aine Määrä t/a Energia MWh/a Maatalouden lanta ja muut sivuvirrat 130 000 30 000 Teurastamon sivuvirrat 25 000 20 000 Elintarviketeollisuuden biohajoavat sivuvirrat 30 000 10 000 Pakatut elintarvikkeet ja ruokajäte 15 000 10 000 Kasvibiomassat 40 000 30 000 - Yhteensä 240 000 100 000 - Laitoksen oma energiankulutus 30 000 Energiatase +70 000

Ympäristölupahakemus 23/61 Laitoksen omaan käyttöön, mukaan lukien mädätysjäännöksen jatkojalostus ja biokaasun jalostus nestemäiseksi biometaaniksi, kuluu energiaa noin 30 % laitoksen tuottamasta energiamäärästä. Näin ollen laitoksen energiatase on vahvasti positiivinen. Laitoksen tuottama energia on uusiutuvista jäte- ja sivuvirroista jalostettua. Se on paikallisesti tuotettua puhdasta bioenergiaa, joka jalostetaan näillä näkymin ensisijaisesti nesteytetyksi biokaasuksi, liikennepolttoaineena hyödynnettäväksi. Laitoksen oma sähkön ja lämmön tarve tuotetaan biokaasusta omalla CHP:llä tai vaihtoehtoisesti ainoastaan lämpö omalla kaasukattilalla. Kaikki kaasu voidaan myös hyödyntää sähkön ja lämmön tuotantoon, jolloin ylijäämäsähkö johdetaan valtakunnan verkkoon ja lämpöenergia hyödynnetään pääsääntöisesti itse tai muissa mahdollisissa lähellä olevissa kohteissa. 6 VEDEN HANKINTA JA VIEMÄRÖINTI Laitos ei sijaitse vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Mahdolliset liittymäpisteet sijaitsevat valtatie 19 toisella puolella tai jopa junanradan vastakkaisella puolella. Talousveden hankintaa varten laitokselle on järkevintä rakentaa oma porakaivo, sillä käytettävän talousveden määrä on arviolta vain noin 1 m³/vrk. Mikäli porakaivon veden laatu ei ole riittävä, rakennetaan liittymä kunnalliseen vesijohtoverkostoon. Laitosalueen sadevedet viemäröidään kaksoisviemärijärjestelmällä, jolloin esimerkiksi ulkoalueen puhdistusta vaativissa tilanteissa vesi johdetaan vastaanottoaltaaseen, normaalitilanteessa sadevesiviemäriin. Asfaltoinnin ja kaksoisviemärijärjestelmän avulla estetään lieteaineksen joutuminen maaperään ja valumavesiin myös tilanteissa, joissa inhimillisen virheen tai laiterikon johdosta ainesta voi joutua maahan. Asfaltoidulta alueelta materiaali voidaan poistaa ja palauttaa käsittelyprosessiin laitoksen oman kaluston avulla. Laitosalueen sadevesiviemäristä vedet johdetaan sadevesikaivoon ja edelleen maastoon. Toiminnan käynnistyttyä laitoksen sadevesiviemäristä purettavan veden laatua analysoidaan säännöllisesti. Sosiaalitiloissa syntyvät jätevedet johdetaan omaan pienpuhdistamoon tai laitoksen prosessiin.

Ympäristölupahakemus 24/61 7 ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ YMPÄRISTÖRISKEISTÄ, ONNETTOMUUKSIEN ESTÄMISEKSI SUUNNITELLUISTA TOIMISTA SEKÄ TOIMISTA HÄIRIÖTILANTEISSA Biokaasulaitoksen riskien kartoitus on esitetty liitteessä 6. Kartoituksen pohjalta on laitokselle tehty myös alustava ennaltavarautumissuunnitelma (liite 9). Riskien kartoituksessa on otettu huomioon niin prosessin toimintaan liittyvät riskit kuin riskit materiaalien kuljetuksissa ja lopputuotteiden toimittamisessa. Laitoksen toiminnan suurimmat riskit liittyvät lähinnä lietteen kuljetukseen maanteillä sattuvien onnettomuuksien vuoksi. Tällöin on mahdollista, että lietettä pääsee valumaan myös maaperään. Kaasuvuototilanteissa laitoksen sisätiloihin voi vapautua biokaasun sisältämää metaania (CH₄) ja hiilidioksidia (CO₂), sekä pienempinä pitoisuuksina esiintyviä rikkivetyä (H₂S) ja ammoniakkia (NH₃), joista aiheutuu terveysriski sekä tulipalon ja räjähdyksen riski. Vuototilanne aiheuttaisi välitöntä vaaraa sisätiloissa laitoksen työntekijöille ja alueella sillä hetkellä oleileville, mutta ei lähistön asukkaille pitkähkön etäisyyden takia. Kaasuvuodon aiheuttamat riskit minimoidaan asentamalla laitoksen sisätiloihin kaasunilmaisin- ja hälytyslaitteistot. Käyttöhenkilöstö perehdytetään kaasujen ominaisuuksiin ja turvallisiin työskentelytapoihin. Laitoksen kaasuvarastoissa varastoidaan biokaasua enintään 1500 m³ kerrallaan, mikä vastaa noin 600 kg metaanikaasua. Lisäksi alueelle sijoitetaan nesteytetyn biokaasun varasto, kooltaan 190 t. Mikäli laitoksella tapahtuu häiriö ja kaasua purkautuu ulkoilmaan, laimentaa tuulen virtaus päästön tehokkaasti, jolloin vuototilanteessa vaaraa ei aiheudu laitosalueen ulkopuolelle. Tämä voi tapahtua esimerkiksi tilanteessa, jossa kaasun poistuminen mädätysreaktorista estyy tai estetään. Laitos on suunniteltu niin, että kaasuvuotojen riski on mahdollisimman pieni ja vuotoihin varaudutaan automaattisilla kaasun mittaus- ja hälytysjärjestelmillä. Myös nesteytetyn kaasun varastossa on varojärjestelmä, joka johtaa kaasuuntuvan kaasun soihtupolttimelle poltettavaksi tai uudelleen jäähdytettäväksi. Nesteytetyn kaasun varasto on kaksoisvaipallinen säiliö. Laitos varustetaan sammutuskalustolla ja käyttöhenkilöstö perehdytetään ensisammutukseen. Biokaasureaktoreiden, puhdistus- ja nesteytyslaitteistojen sekä kaasulinjojen huollot määräytyvät tarpeen mukaan sekä rikkoutumisen että etukäteen suunnitellun huolto-ohjelman perusteella. Ennen huoltotöitä mitataan kaasujen pitoisuudet kohteessa ja työssä käytetään asianmukaisia

Ympäristölupahakemus 25/61 suojavälineitä. Nesteytetyn kaasun varastointimäärä edellyttää TUKESin lupaa, koska kyseinen toiminta luokitellaan laajamittaiseksi teolliseksi käsittelyksi ja varastoinniksi. Tästä johtuen laitokselle laaditaan toimintaperiaateasiakirja ja laitoksen toiminta tulee TUKESin valvonnan alle. Biokaasulaitoksella vastaanotetaan, varastoidaan, prosessoidaan ja kuljetetaan eläinperäisiä sivuja jäännöstuotteita useista eri lähteistä, minkä vuoksi laitoksella on varmistettava hygieniatason säilyminen. Laitoksella on sivutuoteasetuksen mukaisesti otettava käyttöön pysyvä valvontajärjestelmä, jonka on perustuttava HACCP-järjestelmään (Hazard Analysis and Critical Control Points = Riskien analysointi ja kriittisten valvontapisteiden valvonta). Tämä tarkoittaa omavalvontajärjestelmän suunnittelua ja käyttöönottoa laitoksella. Suunnitelmassa on kuvaus laitoksen toiminnasta sekä määriteltynä prosessin kriittiset valvontapisteet, niiden tavoitetasot ja toimenpiderajat. Lisäksi suunnitelmassa on määritelty laitoksen puhdistus-, näytteenotto- ja tuhoeläintorjuntasuunnitelma. Laitoksen omavalvontaohjelman mukaisesti kriittisten valvontapisteiden valvonnasta, edustavien näytteiden ottamisesta, ainesten jäljitettävyyden varmistavien sääntöjen käyttöönotosta ja korjaavien toimintamenetelmien kehittämisestä laaditaan asianmukaiset asiakirjat. Omavalvontajärjestelmän tavoitteena on varmistaa, etteivät taudinaiheuttajat pääse missään vaiheessa leviämään biokaasulaitokseen eivätkä sieltä pois kuljetetuista tuotteista toisiin. Ohjelmassa määritellään rutiinit, joilla ehkäistään taudinaiheuttajien mahdolliset leviämistilanteet. Järjestelmän avulla varmistetaan myös, että biokaasulaitoksella käytössä oleva sisäinen valvontajärjestelmä vastaa kaikilta oleellisilta osilta EU-asetuksen tavoitteita ja vaatimuksia ja mahdollistaa sopeutumisen uusiin olosuhteisiin ja vaatimuksiin. Omavalvontajärjestelmän hyväksyy ja sen noudattamista laitoksella valvoo Evira. Omavalvontajärjestelmä hyväksytetään Eviralla laitoshyväksynnän yhteydessä. Lähtökohtaisesti mädätysjäännöksestä jalostetut lopputuotteet on tarkoitus toimittaa peltokäyttöön lähikuntien alueelle. Tuotteiden laatua valvotaan jatkuvatoimisesti osana laitoksen omavalvontaa. Lisäksi Evira suorittaa tuotevalvontaa. Mikäli laitoksella havaitaan kontaminaatiota lopputuotteissa, selvitetään kontaminaation aiheuttaja välittömästi ja suoritetaan tarvittavat toimenpiteet tilanteen vakauttamiseksi. Pilaantunut tuote-erä palautetaan ensisijaisesti uudelleen käsiteltäväksi. Mikäli uudelleen käsittely ei ole mahdollista, toimitetaan lopputuote muuhun hyväksyttyyn laitokseen edelleen käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi.

Ympäristölupahakemus 26/61 8 LIIKENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELYT Biokaasulaitoksen pääasiallinen liikenne muodostuu materiaalikuljetuksista. Laitokselle tuodaan käsiteltäväksi raaka-ainetta ja laitokselta kuljetetaan lopputuotteita jatkokäyttöön hyödynnettäväksi. Materiaalikuljetukset hoidetaan pääasiassa säiliöautoilla (nestemäiset raakaaineet ja lopputuotteet), sekä yhdistelmärekoilla (kuivempi aines), jolloin materiaalien kuljetustehokkuus maksimoidaan. Maatilojen kuljetukset on tarkoitus hoitaa säiliöautokuljetuksina siten, että auto hakee lietettä yhdeltä tilalta saman päivän aikana ja lietekuljetusten paluukuormana sama auto voi ottaa laitoksella tuotettua lannoitetta ja toimittaa sen kyseiselle tilalle tai jollekin muulle lähialueen tilalle välivarastoitavaksi ja hyödynnettäväksi. Taulukossa 5 on esitetty arvio biokaasulaitoksen aiheuttamista liikennemääristä ja liikenteen laadusta 240 000 t vuotuisella raaka-aineen käsittelymäärällä. Laitoksen raaka-aineiden vastaanotto tapahtuu pääasiassa arkipäivisin klo 7-21 välisenä aikana. Raaka-aineita voidaan vastaanottaa myös lauantaisin. Lähtökohtaisesti pyhäpäivinä ei ole materiaalin vastaanottoa eikä lopputuotteiden toimituksia. Laitokselle ajaa arkipäivisin keskimäärin 18 kuljetusajoneuvoa. Vastaanottoajalle jaettuna tämä tarkoittaa 1-2 ajoneuvoa tunnissa (keskiarvo 1,3 ajoneuvoa tunnissa), koska lannoitevalmisteet lähtevät paluukuormina, eivätkä siten lisää liikennemäärää. Henkilöautoliikennettä on lisäksi arviolta 2 4 ajoneuvoa vuorokaudessa arkipäivisin. Liikenne laitokselle kulkee valtatieltä 19 Hipintien liittymästä. Liikennemäärä valtatie 19:llä Seinäjoen ja Nurmon välillä on vuoden 2015 mittauksen mukaan ollut maksimissaan 14 400 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus on ollut maksimissaan 1300 ajoneuvoa vuorokaudessa (LV ja ELY-keskus, suunnittelukohde 06/2016). Näin ollen raskaan liikenteen määrän lisäys valtatie 19:llä on noin 2,8 %, kun lasketaan mukaan sekä laitokselle menevä että sieltä lähtevä liikenne (36 ajosuoritetta/vrk). Kokonaisliikennemäärään lisäys on noin 0,25 %. Todellisuudessa lisäys on vähäisempi, koska osa laitoksella käsiteltävistä raaka-aineista liikkuu valtatiellä 19 jo tälläkin hetkellä.

Ympäristölupahakemus 27/61 Taulukko 5. Biokaasulaitoksen aiheuttama liikenne Käsiteltävät jakeet laitokselle Lietemäiset maatalouden lannat Kuivat lannat ja separoitu kuivajae Elintarviketeollisuuden sivutuotteet t/a Kuljetustapa 100 000 säiliöauto 30 000 yhdistelmärekka 30 000 säiliöauto / yhdistelmärekka Kuljetustilavuus / m 3 Ajosuoritetta / vko Ajosuoritetta / vrk (arkisin) 50 38 6,4 40 14 2,4 30-50 14 2,4 Teurastamon sivuvirrat 25 000 säiliöauto 30 16 2,7 Ruokaperäiset raakaaineet 15 000 pakettiauto/ yhdistelmärekka 20 50 7,2 1,2 Kasvibiomassat 40 000 yhdistelmärekka 40 19 3,2 Liikennesuoritteet yhteensä 108 18,3 Lannoitetuotteet laitokselta paluukuormina Nestemäiset 50 000 säiliöauto lopputuotteet 50 19 3,2 Kiintoaine 50 000 yhdistelmärekka 40 24 4,0 9 PÄÄSTÖJEN LAATU JA MÄÄRÄ 9.1 Päästöt vesistöön ja viemäriin Laitokselta johdetaan rejektiveden ravinteiden talteenotto- ja konsentrointiprosessissa syntyvää puhdistettua lauhdevettä ojaa pitkin Isoluomaan ja sitä kautta Nurmonjokeen. Arvio ojaan laskettavan veden määrästä on 100 000 m 3 /a. Käytännössä ympäristöön johdettavan veden fosforija kiintoainepitoisuudet ovat lähes nolla. Vesi sisältää kuitenkin BOD:tä ja ammoniumtyppeä, jotka reagoivat puhdistusprosessissa toisiinsa nähden vastakkaisesti ph:n muuttuessa. Mikäli haihduttamoa ajetaan alhaisessa ph:ssa, typpeä ei juuri puhdistettavaan veteen päädy, mutta BOD:tä aiheuttavia orgaanisia happoja vastaavasti ilmenee runsaammin. Haihduttamon ph:n noustessa, typpipitoisuus kasvaa ja happojen määrä alenee. Käytännössä ph noin 7 on

Ympäristölupahakemus 28/61 optimaalinen molempien yhdisteiden poistamiseksi mahdollisimman hyvin. Hakija esittää taulukon 6 mukaisia raja-arvoja. Raja-arvot ovat BREF-luonnoksen BAT 20:n mukaisia. Laitokselta ojaan laskettavan puhdistetun lauhdeveden määrä on enimmillään noin 0,003 m³/s. Tämä määrä on Isoluoman alivirtaamaan verrattuna noin kuusinkertainen (alivirtaama 0,0005 m³/s), keskivirtaamasta se on noin 20 % (keskivirtaama 0,016 m³/s) ja ylivirtaamasta noin 1 % (ylivirtaama 0,302 m³/s). Muutoin Nurmonjoen mittausalueilla lauhdeveden osuus pienimmästä alivirtaamasta on noin 10 %. Virtaama-arviot ovat hakemuksen liitteessä 10. Alivirtaamakaudella Isoluoman virtaus nousee, koska ojaan johdettavan veden määrä on enimmillään kuusinkertainen luonnolliseen virtaamaan verrattuna. Tällöin Isoluoman vesi koostunee pääosin laitokselta johdettavasta vedestä. Muina virtaama-aikoina vedet sekoittuvat jo Isoluomassa verrattain tehokkaasti jo ennen Nurmonjokeen päätymistään. Alivirtaamakaudella lauhdeveden typpi- ja BOD-pitoisuudet todennäköisesti näkyvät Isoluoman veden laadussa, mutta Nurmonjoessa vaikutuksia ei enää havaittane. Fosfori- ja kiintoainepitoisuuksiin lauhdevedellä ei ole vaikutusta alivirtaamakaudellakaan. Lauhdevesi ei myöskään sisällä mitään bakteereita tai viruksia, koska puhdistusprosessin viimeisenä vaiheena olevat käänteisosmoosikalvot eivät päästä läpi edes viruksia. Laitosalueen sadevedet johdetaan normaalitilanteessa sadevesiviemäriin. Laitos ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle eikä vedenoton kannalta tärkeän vesistön välittömään läheisyyteen. Taulukko 6. Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt puhdistetun lauhdeveden arvot, puhdistusjärjestelmän ravinteiden talteenottotehokkuus verrattuna rejektiveden ja haihturilla muodostuvan lauhdeveden pitoisuusarvoihin sekä esitys käsitellyn lauhdeveden päästöarvoiksi. CODCr BOD7ATU Vuosikuormituksen laskennassa mg/l kg/a Talteenottotehokkuus rejektivedestä % Talteenottotehokkuus lauhdevedestä % Raja-arvo-ehdotukset mg/l 40 4000 >99 >90 75 30 3000 >95 >90 30 Ntot 15 1500 >99 >75 15

Ympäristölupahakemus 29/61 Ptot SS 0,1 10 >99 >90 0,1 2 200 >99 >90 5 Hakijan esittämiä arvoja voi suuruusluokan hahmottamiseksi verrata esimerkiksi Lapuan Jätevesi Oy:n jätevedenpuhdistamon päästöarvoihin vuodelta 2017 (taulukko 7). Taulukko 7. Lapuan Jätevesi Oy päästötiedot vuodelta 2017 ja ympäristöluvan raja-arvot (Vahtitietojärjestelmä 6.3.2018) Vuosi 2017 Tyyppi kg/v Tuleva (laskenta) Bod 7 ATU kg/v COD, dikromaatti kg/v Kiintoaine kg/v Kokonais-P kg/v Kokonais-N kg/v Virtaama/ Jätevesimäärä m³/v 1 073 805 2 185 327 860 750 26 662 206 396 3 125 939 2017 Vesistöön 8 304 136 294 24 559 456,5 57 673 3 125 939 2017 Puhdistus- % 99,23 93,76 97,15 98,29 72,06 Päästöjen vaikutuksia vesistöön ja sen käyttöön on tarkasteltu luvussa 15.3. 9.2 Päästöt ilmaan Ympäristöön aiheutuvat päästöt minimoidaan biokaasulaitoksella mahdollisimman tehokkaasti. Häiriötilanteissa ilmaan saattaa kuitenkin päästä pieniä määriä hajukaasuja. Vuototilanteessa ilmaan pääsevät yhdisteet laimenevat nopeasti eikä niistä aiheudu terveyshaittoja. Hajupäästöjen ehkäisemiseksi laitoksen prosessit ovat suljettuja ja haisevia materiaaleja käsitellään vain suljetuissa tiloissa. Muun muassa prosessitiloista ja raaka-aineiden vastaanottoaltaista hajukaasut imetään talteen ja ne käsitellään asianmukaisella hajukaasujen puhdistuslaitteistolla. Ympäristövaikutusten arviointiprosessin aikana biokaasulaitoksen toiminnalle on tehty matemaattiset mallinnukset hajukaasujen leviämisestä (liite 8). Vaikka mallinnukset on tehty nykyisestä laitosalueesta muutaman sadan metrin päässä sijaitsevalle alueelle, voidaan niistä

Ympäristölupahakemus 30/61 edelleen päätellä, että uudeltakaan laitosalueelta ei pääse häiritsevää määrää hajua ympäristöön edes häiriötilanteessa. Uusi laitosalue sijaitsee vielä hieman kauempana asutuksesta kuin YVA:ssa mainittu alue, joten häiriötilanteenkaan hajupäästöt eivät leviä häiritsevänä lähimmälle asutukselle saakka. Laitoksen mädätysprosessissa tuotetun biokaasun sisältämästä metaanista valmistetaan biopolttoainetta ensisijaisesti liikennekäyttöön. Liikennekäytön sijasta tai ohessa laitoksella voidaan tuottaa myös sähkö- ja lämpöenergiaa laitoksen omassa CHP-yksikössä. Laitoksella voidaan lisäksi tuottaa tarvittaessa lisälämpöä öljy-/kaasukattilassa. Metaanin palaessa täydellisesti muodostuu pääasiassa vettä ja hiilidioksidia. Biokaasun poltossa voi lisäksi muodostua mm. typen oksideja (NOx), rikkidioksidia (SO₂), hiilimonoksidia (CO) ja hiilivetyjä (HC), kuten muidenkin orgaanisten hiiliyhdisteiden polttamisessa. Biokaasun polton päästöjen on todettu olevan yleisesti pienempiä kuin fossiilisten ja muiden biopolttoaineiden päästöt johtuen polttoaineen puhtaudesta. Lisäksi uusiutuvaan raaka-aineeseen perustuva energiahuolto tuottaa hiilidioksidineutraalia energiaa, koska kasvit sitovat hiilidioksidia yhteyttäessään. Biokaasulaitokselle käsiteltäväksi tuotavien raaka-aineiden sekä muodostuvien lannoitejakeiden kuljetuksista aiheutuu pakokaasupäästöjä ilmaan. Näitä ovat esimerkiksi typen oksidit (NOx), hiilimonoksidi (CO), hiukkaset sekä epätäydellisestä palamisesta syntyvät hiilivedyt (HC). Päästöjen osalta voidaan kuitenkin todeta, että kun raskaat ajoneuvot alkavat enemmän käyttää laitoksella tuotettua nesteytettyä biometaania polttoaineenaan, vähenevät kuljetuksista aiheutuvat päästöt huomattavasti. Nesteytetyn biometaanin kasvihuonekaasuvähenemä verrattuna fossiiliseen dieseliin on parhaimmillaan jopa 95 % riippuen lähinnä tuotantolaitoksen käyttämistä energianlähteistä. 9.3 Päästöjen estäminen maaperään ja pohjaveteen Maaperään ja pohjaveteen vaikuttavia päästöjä ehkäistään laitoksen toiminnassa useilla toimenpiteillä. Laitoksen prosessilaitteistot sijaitsevat pääsääntöisesti suljetuissa tiloissa, joten mahdollinen vuototilanne on helposti huomattavissa ja hallittavissa. Piha-alueella tapahtuvien vuotojen varalta laitosalue asfaltoidaan niiltä osin kuin vuotoriski maaperään on olemassa. Näin pihassa sattuvassa vuototilanteessa vuoto on hallittavissa eikä maaperään pääse imeytymään

Ympäristölupahakemus 31/61 haitallisia aineita. Asfalttipinta on näin myös helppo pitää puhtaana pesemällä ja pesuvedet voidaan johtaa hallitusti takaisin prosessialtaisiin kaksoisviemäröintijärjestelmän avulla. Laitosalueelle sijoitettavat säiliöt, kuten nesteytetyn kaasun säiliö, toteutetaan kaksivaippaisena, jolloin vuotoriski on pieni. Myös mädätysreaktoreille tehdään tiiveyskoe ennen käyttöönottoa ja niiden kuntoa seurataan säännöllisesti. Maan alle asennettavien putkien toimintaa seurataan virtausmittausten avulla, jolloin mahdollinen vuoto on nopeasti havaittavissa. Laitosalue ei sijaitse pohjavesialueella. 9.4 Melupäästöt ja tärinä Melupäästöissä biokaasulaitoksen toiminta ei ylitä Valtioneuvoston asettamaa A-painotetun ekvivalenttitason (L Aeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db, sillä laitoksen prosessilaitteet sijoitetaan pääsääntöisesti sisätiloihin. Laitos ei myöskään aiheuta tärinää. 9.5 Syntyvät jätteet Laitoksen toimisto- ja sosiaalitiloissa syntyy vuosittain normaalia yhdyskuntajätettä. Lisäksi moottoreiden ja muiden laitteistojen öljynvaihdoista muodostuu jäteöljyjä, jotka toimitetaan asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Hyötyjätteet kerätään erikseen soveltuviin keräysastioihin. Syntyvät jätteet toimitetaan jätteenkäsittelykeskukseen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. 10 JÄTTEIDEN MÄÄRÄN TAI HAITALLISUUDEN VÄHENTÄMINEN Biokaasulaitos vähentää omalta osaltaan jätemäärää käyttämällä jätteitä raaka-aineenaan. Laitokselle vastaanotetaan elintarviketeollisuudesta ja muusta vastaavasta teollisuudesta peräisin olevia sivuvirtoja sekä alkutuotannon sivutuotteita. Raaka-ainemääriä ja

Ympäristölupahakemus 32/61 energiantuottopotentiaalia on arvioitu taulukossa 4. Laitos voi vastaanottaa eläinperäisiä sivutuotteita raaka-aineeksi, mikäli ne kuuluvat sivutuoteasetuksen luokkaan kolme. Lisäksi laitos voi vastaanottaa eläinten lantaa, kasviperäistä ainesta sekä ruokajätettä ja pakattuja elintarvikkeita. Biokaasulaitos toimii liiketoimintaperiaatteella ja osa laitoksen liiketoiminnan tuloista perustuu vastaanotettavista raaka-aineista perittävään porttimaksuun. Näin ollen laitoksen vastaanottamien raaka-aineiden suhteet voivat vaihdella toiminnan aikana. Raaka-aineen toimittajien kanssa solmitaan sopimukset, joissa määritellään laitokselle toimitettavan raaka-aineen ominaisuudet ja määrät. Teollisuuden raaka-aineita arvioidaan voitavan vastaanottaa kustannustehokkaasti noin 300 km säteeltä. Alkutuotannon raaka-aineet rajoittuvat kuljetuskustannusten vuoksi hieman rajatummalle alueelle. Laitoksen toiminnassa syntyy pääsääntöisesti jätteitä sosiaalitiloissa ja laitoksen huoltotoimenpiteiden yhteydessä. Jätemäärä pyritään pitämään niin pienenä kuin mahdollista toimimalla normaalien taloudellisten toimintatapojen mukaisesti. Jätteet lajitellaan ja toimitetaan asianmukaisesti jätteenkäsittelykeskukseen. Mädätysreaktoreiden puhdistamisen yhteydessä reaktorien pohjalta kerätään sinne käytön aikana kertynyt hyödyntämätön materiaali. Tämä materiaali on pääasiassa hiekkapitoista ainesta, joka painavampana on laskeutunut reaktorin pohjalle eikä näin ollen ole päässyt normaaliin kiertoon mukaan. Myös tämä aines toimitetaan asianmukaisesti jätteenkäsittelykeskukseen käsiteltäväksi. Samoin toimitaan mahdollisen vastaanottoaltaan pohjalle kertyneen materiaalin kanssa. 11 PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) Paras käyttökelpoinen tekniikka BAT (Best Available Techniques) on määritelty ympäristönsuojelulaissa 527/2014 (YSL 5 ). Parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla tarkoitetaan mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia tuotanto- ja puhdistusmenetelmiä ja toiminnan suunnittelu-, rakentamis-, ylläpito-, käyttö- sekä lopettamistapoja, joilla voidaan ehkäistä toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantuminen tai tehokkaimmin vähentää sitä ja jotka soveltuvat ympäristölupamääräysten perustaksi.

Ympäristölupahakemus 33/61 BATin soveltamisen taustalla on teollisuuden päästöjä koskeva direktiivi (Industrial Emissions Directive, IED, 2010/75/EU), joka yhdistää useita aiempia teollisuuden päästöjä sääteleviä direktiivejä yhdeksi kokonaisuudeksi. Teollisuuspäästödirektiivin tavoitteena on suojella ympäristöä ja terveyttä ja säädellä teollisuuslaitosten ympäristövaikutuksia ympäristöluvituksen kautta. Teollisuuspäästödirektiivin keskeiset muutokset on saatettu Suomessa voimaan osana uutta ympäristönsuojelulakia (527/2014), joka on tullut voimaan 1.9.2014. Euroopan komissio, käytännössä Euroopan IPPC-toimisto, organisoi teollisuuden ja viranomaisten välillä tietojen vaihtoa parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta. Tietojen vaihdon tulokset julkaistaan BAT-vertailuasiakirjoina (BAT Reference Document, BREF) ja jäsenmaita sitovina BAT - päätelminä. BATin merkitys teollisuuden ympäristölupaharkinnassa korostuu, koska käytännössä ympäristölupien päästöraja-arvot perustuvat BAT-päätelmiin. IED Foorumin kokous on pidetty 19.- 20.12.2017 Brysselissä. Kokouksessa käsiteltiin lokakuussa 2017 valmistunut lopullinen luonnos uudesta jätteenkäsittelyä koskevasta BAT-asiakirjasta. Kokous antaa lausunnon jätteenkäsittelyn (WT) BAT-vertailuasiakirjasta. BAT-vertailuasiakirjan suomenkielinen julkaisu annetaan todennäköisesti syksyn 2018 aikana. Nurmon biokaasulaitoksen suunnittelussa on pyritty huomioimaan myös uuden BATin päätelmät. 11.1 Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Biokaasulaitos jo itsessään edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa orgaanisten jätteiden käsittelyssä. Biokaasulaitos hyödyntää raaka-aineenaan materiaalia, josta anaerobisissa olosuhteissa tuotetaan biokaasua. Biokaasu on uusiutuvaa energiaa, jolla voidaan korvata fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Näin ollen se on ympäristöystävällinen vaihtoehto niin lämmön ja sähkön tuotannossa kuin liikennepolttoaineena. Biokaasulaitoksesta saatava mädätysjäännös voidaan hyödyntää maanparannusaineena ja lannoitteena. Jalostettuna siitä saadaan lisäksi erotettua fosforipitoinen kiintoaine ja typpipitoinen nestejae, jolloin eri ravinteiden peltolevitys voidaan toteuttaa tarpeen mukaan. Viimeisin Euroopan Komission parasta käyttökelpoista tekniikkaa jätteiden käsittelyssä esittelevä asiakirja (BREF) on julkaistu elokuussa 2006. Asiakirjassa mainitaan anaerobinen käsittely ensimmäisenä biologisista jätteiden käsittelymenetelmistä. Anaerobisen käsittelyn käyttäminen eri

Ympäristölupahakemus 34/61 biohajoavien jätteiden yhteiskäsittelynä tuo asiakirjan mukaan prosessille ja ympäristölle lisäarvoa. Uusi lausunto jätteenkäsittelyn BAT-vertailuasiakirjasta saadaan joulukuussa 2017 pidetyn kokouksen jälkeen. Rakenteiden, tekniikan ja toiminnan osalta Nurmon biokaasulaitos edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä muun muassa seuraavilta osin: Laitosalue asfaltoidaan tarpeellisilta osin sekä varustetaan kaksoisviemäröinnillä toteutettavalla sadevesijärjestelmällä ympäristöriskien minimoimiseksi Laitos varustetaan tarvittavilla suojarakenteilla (prosessin vuotojen esto, kaasujen käsittely, tarvittavat törmäyssuojat), jotta haitalliset aineet evät pääse ympäristöön Laitosalueen pohja- ja muut eristerakenteet tehdään tiiviinä asetettujen vaatimusten mukaisesti Muodostuvien lopputuotteiden välivarastointi järjestetään asianmukaisesti. Nestemäiset lannoitevalmisteet varastoidaan tiiviissä säiliöissä ja kiintoaine varastorakennuksessa. Laitoksen käsittelymenetelmät ja lopputuotteiden laatu täyttävät toiminnalle lainsäädännössä asetetut vaatimukset Laitoksessa käytettävät käsittelytekniikat ovat ajanmukaisia ja koeteltuja ratkaisuja Raaka-aineiden vastaanottoon, esikäsittelyyn, siirtoon ja prosessointiin liittyvien tilojen poistoilma ohjataan käsittelyyn. Haju- ja poistokaasujen käsittelyssä käytetään ajanmukaisia ja koeteltuja ratkaisuja. Hajukaasujen käsittelylle toteutetaan varojärjestelmät. Soihtupoltinta käytetään ainoastaan laitoksella ilmenevien vika- ja poikkeustilanteiden aikana Puhtaan veden käyttö on minimoitu. Pääosa laitoksella käytettävästä vedestä on kiertovettä. Toimintaan liittyvissä kuljetuksessa pyritään ympäristövaikutusten lieventämiseksi suurempiin eriin Kemikaalien käyttö pyritään pitämään niin vähäisenä kuin se toiminnan kannalta on mahdollista Laitosalueelle järjestetään riittävä valvonta. Laitos voidaan liittää myös etävalvontaan. Toiminnanharjoittajalla on toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus

Ympäristölupahakemus 35/61 Käsiteltävien massojen, syöteseoksen, laitoksen lopputuotteiden ja toiminnassa muodostuvien päästöjen määrää sekä laatua tarkkaillaan säännöllisesti kullekin materiaalille soveltuvilla analyyseillä. Tarkkailu järjestetään ympäristöviranomaisen hyväksymien suunnitelmien mukaisesti. Käsiteltävän lietteen, laitoksen lopputuotteiden ja toiminnassa muodostuvien päästöjen määrää sekä laatua tarkkaillaan säännöllisesti. Tarkkailu järjestetään ympäristöviranomaisen hyväksymien suunnitelmien mukaisesti. Laitoksen toiminnasta raportoidaan valvoville (ELY-keskus, Evira ja Tukes) säännöllisesti. 11.2 Raaka-aineen vastaanotto Biokaasulaitoksen toiminnassa erittäin tärkeä osa on prosessiin syötettävällä raaka-aineella. Raakaaineseos on optimaalisimmillaan silloin, kun siitä saatavan biokaasun tuotanto on mahdollisimman hyvin maksimoitu eikä raaka-aine sisällä prosessin toimintaa häiritseviä haitta-aineita. Kun syöteseos on monipuolinen, biokaasuprosessi toimii tehokkaasti ja lopputuotteeksi jäävästä mädätysjäännöksestä saadaan laadukasta. Jo raaka-aineita vastaanotettaessa ja seossuhteita suunniteltaessa mietitään tarkoin seoksen sisältämä biokaasun tuotantopotentiaali. BREF-asiakirja määritteleekin parhaaksi käyttökelpoiseksi tekniikaksi laitoksen prosesseihin parhaiten soveltuvien jätteiden yhdistämisen, kuten erilliskerättyjen biojätteiden, elintarviketeollisuuden jätteiden, maatalouden jätteiden ja yhdyskuntien orgaanisten jätteiden yhdistämisen oikean ravinne- ja kosteustasapainon saavuttamiseksi, sekä jatkuvan kehitystyön ja toiminnan seurannan laitoksen prosessien ja ohjausjärjestelmien tehostamiseksi. Nurmon biokaasulaitoksen raaka-aineseos on monipuolinen, mukaan luettuna muun muassa teurastamon biojätteet, lanta, kasvibiomassat sekä elintarviketeollisuuden sivuvirrat. Uuden BAT-päätelmäluonnoksen mukaisesti raaka-aineiden inventaarion perusteella (BAT 3) tulee jatkuvasti arvioida raaka-aineiden mahdollisia vaikutuksia myös toiminnan päästöjen, kuten jätevesipäästöjen, tarkkailuanalyyseihin. Biokaasulaitoksen vastaanotossa ympäristön kannalta tärkeä asia on hajuhaittojen minimointi. BREF-asiakirjan mukaisesti parasta käyttökelpoista tekniikkaa on lietteiden ja kiinteiden jätteiden vastaanotto suljettuihin tiloihin sekä suljettujen altaiden ilmanvaihto ja tarvittaessa poistoilman käsittely, samoin kuin vastaanottohallin ilmanvaihtojärjestelmän toteuttaminen kohdennetuilla

Ympäristölupahakemus 36/61 poistoputkistoilla. Vastaanottoaltaiden ja tilojen suunnittelu mahdollisimman lyhyellä viipymällä on myös parasta käyttökelpoista tekniikkaa samoin kuin vastaanottotilojen säännöllinen puhdistaminen. Lisäksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa on automaattiovien käyttö vastaanottotiloissa. Nurmon biokaasulaitokselle toimitettavat raaka-aineet otetaan vastaan suljetussa hallissa ja johdetaan sieltä eteenpäin suoraan suljettuihin altaisiin. Altailla ja vastaanottohallissa syntyvät hajukaasut poistetaan hallitusti kohdepoistoilla hajukaasujen käsittelyprosessiin. Parhaaksi käyttökelpoiseksi tekniikaksi BREF-asiakirja esittää biosuodattimen ja pesurin käyttöä. Nurmon biokaasulaitokselle toteutetaan hajukaasujen poisto ja johtaminen kaksivaiheiseen käsittelyyn vastaanottohallista, vastaanottoaltaasta, sekoitussäiliöstä sekä mädätysjäännöksen jatkojalostusprosessitiloista. Laitoksen omavalvontasuunnitelmassa huomioidaan laitoksen vastaanottotilojen puhtaanapito ja laitoksen käyttöhenkilöstön koulutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota hygieenisten epäkohtien korjaamiseen ja hygieenisten riskien välttämiseen. Vastaanottohalli varustetaan automaattisilla ovilla. 11.3 Hygienisointi Kaikki laitoksen biokaasuprosessin läpi menevä raaka-aine, lukuun ottamatta kasvibiomassoja, hygienisoidaan. Materiaali lämmitetään 70 C:seen ja annetaan olla tässä lämpötilassa tunnin ajan. Hygienisointiprosessilla varmistetaan, että myös lopputuotteena syntyvä mädätysjäännös on jatkokäytön kannalta laadukasta eikä sen välityksellä leviä ympäristöön taudinaiheuttajia. Hygienisointiyksiköt toimivat rinnakkaisina panosprosesseina, jolloin materiaalin syöttö prosessiin on katkeamaton. Hygienisointisäiliöt ovat kaasu- ja vesitiiviitä, joten ne eivät aiheuta päästöjä ympäristöön. Lopputuotteen laadun takaamiseksi hygienisointiprosessia ei voi ohittaa, vaan kaikki materiaali kasvibiomassaa lukuun ottamatta kulkee hygienisointiprosessin läpi. Jos prosessissa syystä tai toisesta on häiriöitä, ohjaa laitoksen automatiikka epäonnistuneen erän uudelleen käsiteltäväksi. Pidempiaikaisen häiriötilan sattuessa laitoksella syntyvä mädätysjäännös toimitetaan asianmukaisesti käsiteltäväksi toiseen hyväksyttyyn laitokseen.

Ympäristölupahakemus 37/61 11.4 Anaerobinen käsittely ja biokaasun hyödyntäminen BREF-asiakirjan mukaan anaerobinen käsittely on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista jätteiden käsittelyä. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista toimintaa on lisäksi kierrättää tarvittaessa raaka-ainetta tai siitä poistettua nestettä takaisin reaktoriin sekä maksimoida biokaasun tuotto. Laitoksen biokaasun tuotto maksimoidaan ja tuotettu biokaasu hyödynnetään ensisijaisesti liikennepolttoaineena. Nurmon biokaasulaitos toteutetaan märkämädätysprosessina, missä nestemäiset tai paljon nestettä sisältävät raaka-aineet voidaan syöttää suoraan prosessiin. Asiakirjan mukaan anaerobisesta prosessista muodostuvan biokaasun polttamisesta muodostuvien haitallisten yhdisteiden määrää voidaan vähentää erityisesti rikkivedyn vähentämisellä poltettavasta kaasusta. Biokaasun hyödyntäminen sähköntuotannossa paremmalla kuin 30 % hyötysuhteella on parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Nurmon biokaasulaitokselle rikinpoisto toteutetaan kemiallisella pesurilla. Lisäksi rinnakkaisena rikinkäsittelyjärjestelmänä laitokselle toteutetaan aktiivihiilisuodatus, jolla varmistetaan rikinpoisto ja biokaasun hyötykäyttömahdollisuus biokemiallisen pesurin ollessa häiriö- tai huoltotilassa. Biokaasun hyödyntäminen nesteytettynä esimerkiksi liikennepolttoaineena nostaa hyötysuhteen huomattavasti korkeammalle kuin ainoastaan sähkön tuotannossa hyödyntäminen. Suurin osa laitoksella tuotetusta biokaasusta puhdistetaan ja käytetäänkin liikennepolttoaineena joko paineistettuna kaasuna tai nestemäisessä muodossa. Kun biometaania käytetään liikennepolttoaineena, vähennetään liikenteestä aiheutuvia hiukkaspäästöjä huomattavasti. Biometaani onkin erittäin ympäristöystävällistä ja uusiutuvaa energiaa myös liikennekäytössä. 11.5 Mädätysjäännöksen hyödyntäminen Hyvälaatuinen syöteseos vaikuttaa positiivisesti myös lopputuotteena hyödynnettävän mädätysjäännöksen laatuun. Ravinteet, mitä syöteannos pitää sisällään, säilyvät pääasiassa myös lopputuotteessa. Mädätysjäännös on erittäin käyttökelpoista niin lannoitteena kuin maanparannusaineena. Lisäksi lopputuote voidaan tietyin ehdoin hyväksyttää myös soveltuvaksi luomutuotannossa. Nurmon biokaasulaitoksen lopputuotteelle onkin tarkoitus hakea luomuhyväksyntä. Mädätysjäännöstä voidaan käyttää joko sellaisenaan tai siitä voidaan erottaa fosforipitoinen kiintoaines ja typpipitoinen nestejae. Nestejakeesta voidaan lisäksi

Ympäristölupahakemus 38/61 konsentrointiprosessin avulla jalostaa lannoitevalmistetta edelleen. Biokaasulaitoksesta saatavalla mädätysjäännöksellä voidaan korvata teollisesti valmistettuja lannoitetuotteita. Näin ollen biokaasulaitoksesta saadaankin ympäristöystävällistä maanparannusainetta tai lannoitetuotetta uusiutuvan energian rinnalla. Kaikki mädätysjäännöksen käsittelyyn suunniteltavat laitteistot ovat hyväksi koettuja ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Näihin tekniikoihin kuuluvat muun muassa mädätysjäännöksen kiintoaineen ja nestejakeen erotuksessa käytettävä linko sekä konsentrointiprosessissa käytettävä haihdutintekniikka. 11.6 Jälkivarastointi BREF-asiakirjan mukaisesti kaikki varastoinnit tulee toteuttaa siten, ettei maaperään pääse johtumaan haitallisia aineita. Nurmon biokaasulaitoksessa lopputuotteiden varastointi toteutetaankin tiiviissä säiliöissä ja katetussa kiintoainevarastossa. 12 ARVIO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISTOIMIEN RISTIKKÄISVAIKUTUKSISTA Biokaasulaitoksen toiminnan merkittävimmät päästöt ovat päästöt ilmaan, mitä ovat lähinnä hajupäästöt sekä liikenteen aiheuttamat pakokaasupäästöt. Laitoksella ilmaan johtuvia päästöjä vähennetään hajukaasujen käsittelyjärjestelmillä sekä rikinpoistojärjestelmillä. Puhdistusjärjestelmät kuluttavat energiaa, vettä ja kemikaaleja, mutta käytettävä vesi on laitoksen omaa teknistä vettä ja kemikaalien kulutus on kohtuullista. Toisaalta hajukaasut ovat yleistä viihtyvyyttä alentava asia, joten parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttäminen hajukaasujen eliminoinnissa on perusteltua. Pakokaasupäästöjä syntyy laitoksen raaka-ainekuljetuksista sekä lannoitetuotteiden toimittamisesta. Biokaasulaitoksen toiminta kuitenkin tähtää hyvin pitkälti uusituvan energian käyttöön myös liikennepolttoaineena, joten mitä enemmän laitoksella tuotettua liikennepolttoainetta (biometaani) on saatavilla, sitä todennäköisimmin sitä myös liikenteessä

Ympäristölupahakemus 39/61 käytetään. Näin ollen laitoksen tuottama energia vähentää osaltaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä myös liikenteessä ja sitä myötä vähentää liikenteestä aiheutuvia hiukkaspäästöjä. Biohajoavien materiaalien anaerobinen käsittely vaikuttaa osaltaan positiivisesti kasvihuoneilmiön ehkäisyyn. Uusiutuva energia, tässä tapauksessa biokaasuteknologian avulla tuotettu energia, on ns. hiilidioksidineutraalia, koska käsiteltävä orgaaninen aines on lähtökohtaisesti peräisin kasvimateriaalista, joka sitoo kasvaessaan ilmakehän hiilidioksidia. Toisaalta uusiutuvan energian käyttäminen myös vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä, millä voidaan todeta olevan nettokasvihuonekaasupäästöjä vähentävä vaikutus. Biokaasuteknologian avulla myös mahdollistetaan sivutuotteiden jalostaminen lannoitteiksi, jotka ovat ravinteiltaan ja hygieenisiltä ominaisuuksiltaan korkealuokkaisia ja joiden käyttäminen vähentää teollisten lannoitevalmisteiden käyttöä. Lannoiteteollisuuden kasvihuonekaasupäästöt ovat erityisesti typpioksiduuli- ja CO₂-päästöjä. Lisäksi jätevirtojen anaerobinen hyödyntäminen vähentää materiaalien hallitsematonta hajoamista, jossa muodostuvat kasvihuonekaasut (typpioksiduuli, metaani) vapautuisivat ilmakehään. Laitoksella biokaasun puhdistusprosessissa vapautuvan hiilidioksidin talteenottomahdollisuuksia kartoitetaan laitossuunnittelun edetessä. Hiilidioksidin talteenotto vähentäisi toiminnan aiheuttamia kasvihuonepäästöjä entisestään ja edesauttaisi näin kasvihuoneilmiön ehkäisyssä. Tietoa hiilidioksidin talteenottoprosessista ja sen aiheuttamista päästöistä saadaan suunnittelun edetessä. 13 ARVIO YMPÄRISTÖN KANNALTA PARHAAN KÄYTÄNNÖN (BEP) SOVELTAMISESTA Biokaasulaitos itsessään käsittelee orgaanisia jätevirtoja ympäristön kannalta erittäin optimaalisesti. Anaerobisen mädätyksen tuloksena mädätysjäännös voidaan hyödyntää peltolevityksessä, jolloin teollisesti valmistettujen lannoitteiden käyttöä pystytään vähentämään. Mädätysjäännös on ympäristön kannalta optimaalisempaa myös verrattuna lannan suoraan levitykseen, sillä jalostettua mädätysjäännöstä levittämällä on mahdollista hallita muun muassa peltolevityksen typpi-fosforisuhdetta. Lisäksi prosessista saatavan biokaasun avulla voidaan

Ympäristölupahakemus 40/61 vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja näin ollen edistetään ympäristön kannalta puhtaamman energian hyödyntämistä. Laitoksen toiminta pyritään suunnittelemaan mahdollisimman tehokkaaksi ja ympäristönäkökohdat huomioon ottavaksi. Kemikaalien kulutus pidetään mahdollisimman pienenä ja kuljetukset laitokselle ja sieltä pois pyritään hoitamaan täydellä kapasiteetilla, jotta turhaa raskasta liikennettä laitoksen ympärille ei synny. Kuten kohdassa 11 on kerrottu, suunnitellaan biokaasulaitos parasta saatavilla olevaa tekniikkaa hyödyntäen ja näin ollen ympäristönäkökohdat otetaan erityisesti huomioon. 14 DIREKTIIVILAITOSTA KOSKEVAT LISÄTIEDOT Koska laitos luokitellaan direktiivilaitokseksi, on toimintaa koskien arvioitu perustilaselvityksen laatimistarve. Ympäristösuojelulain (527/2014) 82 :ssä sanotaan, että Jos direktiivilaitoksen toiminnassa käytetään, varastoidaan tai tuotetaan, taikka muutoin syntyy 66 :ssä tarkoitettuja merkityksellisiä vaarallisia aineita, toiminnanharjoittajan on laadittava maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys. Saman lain 66 :ssä sanotaan maaperän ja pohjaveden suojelua koskevassa määräyksessä, että Luvanvaraisen toiminnan harjoittajan on huolehdittava maaperään ja pohjaveteen kohdistuvien päästöjen ehkäisemiseksi toteutettujen toimien, kuten rakenteiden säännöllisestä ylläpidosta, huollosta ja tarkastuksista. Luvassa on annettava tätä koskevat tarpeelliset määräykset. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava määräajoin suoritettavasta maaperän ja pohjaveden tarkkailusta ottaen huomioon sellaiset laitosalueella olevat vaaralliset aineet, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista (merkitykselliset vaaralliset aineet). Pilaantumisriskin järjestelmällisen arvioinnin perusteella luvassa annetaan tarpeelliset määräykset tarkkailusta ja määräajoin toteutettavan tarkkailun aikavälistä. Selvitys on liitettävä lupahakemukseen. Laitoksella käytettävistä aineista merkityksellisiksi vaarallisiksi aineiksi voitaneen lukea laitoksella käytettävä väkevä rikkihappo ja lipeä. Laitoksella varastoidaan ja käytetään väkevää rikkihappoa ravinteiden talteenotossa ja lipeää haihturin ja käänteisosmoosin kalvojen pesuissa, hajukaasupesurissa ja ph:n säädössä. Rikkihappo varastoidaan kaksoisvaipallisessa tai varoaltaallisessa säiliössä ja säiliön täyttöpaikalla on betonilaatta ja keräyskaivo, jota kautta

Ympäristölupahakemus 41/61 mahdolliset täytön yhteydessä tapahtuvat vuodot voidaan hallita. Lipeää (50 %) varastoidaan säiliöissä. Ravinteiden talteenottojärjestelmän säiliö valmistetaan haponkestävästä materiaalista ja hajukaasupesurilla käytettävä lipeä käytetään suoraan 1 m³ kuljetussäiliöstä (muovikontti). Vaarallisten kemikaalien varastointi- ja käyttölaitteistojen valvonta kuuluu palo- ja pelastussuunnitelmaan ja sitä valvoo palo- ja pelastusviranomainen. Palo- ja pelastusviranomainen tarkastaa asiakirjat ja laitoksen 2 vuoden välein. Laitos ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, eikä sen lähistöllä ole luonnonsuojelun kannalta merkittäviä kohteita. Laitoksella ei myöskään valmisteta vaarallisia aineita. Hakija katsoo, että palo- ja pelastussuunnitelman mukainen toiminta ja sen valvonta on riittävä myös ympäristönsuojelulain näkökulmasta. Edellä mainittujen lisäksi laitoksella käytetään vähäisiä määriä muita kemikaaleja kuten pakkasnestettä, aktiivihiiltä, polymeeriä ja moottoriöljyä. 15 VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa (468/1994) tarkoitetulla tavalla ennen ympäristölupaprosessia. YVA-selostus on hakemuksen liitteenä 7. 15.1 Vaikutukset yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen Yleiseen viihtyvyyteen biokaasulaitokset yleensä liitetään hajupäästöjen kautta. Hajut ovatkin aiemmin olleet ehkä jonkinlainen ongelma osassa biokaasulaitoksista, mutta nykyteknologian avulla myös hajupäästöt saadaan erittäin hyvin hallittua. Hajukaasut eivät ole sinällään terveydelle vaarallisia, mutta yleiseen viihtyvyyteen niillä saattaa olla suurikin merkitys. Nurmon biokaasulaitoksessa hajukaasupäästöihin kiinnitetään erityistä huomiota, joten niistä ei ole haittaa yleiseen viihtyvyyteen. Laitos on myös jo lähtökohtaisesti sijoitettu paikkaan, josta on pitkät etäisyydet lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Biokaasulaitokselle kuljetettavien raaka-aineiden ja sieltä lähtevien lannoitetuotteiden kuljetukset lisäävät alueella raskaan liikenteen määrää. Valtatie 19:llä lisääntyvän liikenteen määrä on

Ympäristölupahakemus 42/61 prosentuaalisesti erittäin pieni (0,25 %). Liikenne lisääntyy selvästi Hipin risteyksestä laitosalueelle kulkevalla metsäautotiellä, mutta sen varrella ei ole asutusta, eikä se siten vaikuta viihtyvyyteen asutuksen läheisyydessä. Biokaasulaitoksen toiminnalla ei näin ollen arvioida olevan vaikutusta yleiseen viihtyvyyteen eikä ihmisten terveyteen. 15.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Hankkeen YVA-menettelyn aikana on selvitetty alueen herkät ja häiriintyvät kohteet myös luonnonsuojeluarvojen sekä rakennetun ympäristön osalta. Hankkeella ei ole todettu olevan haitallista vaikutusta luontoon, luonnonsuojeluarvoihin eikä rakennettuun ympäristöön. 15.3 Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Laitos ei sijoitu luokitetulle pohjavesialueelle. Rejektiveden käsittelyssä syntyvä lauhdevesi on suunniteltu johtaa ojaa pitkin Isoluomaan ja sitä kautta Nurmonjokeen Hipinaltaan kohdalta. Vaikutuksia vesistöön on arvioitu seuraavissa kappaleissa. 15.3.1 Nurmonjoen tilatavoitteet Nurmonjoki on Lapuanjoen suurin sivuhaara (kuva 5). Sen valuma-alue on 865 km² ja keskivirtaama 8,6 m³/s. Nurmonjokea säännöstellään voimatalouden tarpeita varten. Nurmonjoella osa vedestä virtaa täyttökanavaa pitkin Hirvijärven tekojärveen, josta vedet edelleen virtaavat Hirvikosken voimalaitoksen ja sen kallioon louhitun purkutunnelin kautta takaisin Nurmonjokeen. Nurmonjoen vesistöalueen järvisyys on 6,2 % ja se on pääosin savi- ja kivipohjainen. Nurmonjoen vähävetiseen uomaan, jonka pituus on noin 15 km, on rakennettu runsaasti pohjapatoja nostamaan veden pintaa alivirtaamakausien aikana. Uoman ongelmana on hyvin vähäinen virtaama ja siitä johtuva umpeenkasvu. Lyhytaikaissäännöstely vaikuttaa Nurmonjoen tilaan, Hirvikosken voimalaitoksen

Ympäristölupahakemus 43/61 purkutunnelin alapuolisella osuudella. Suurten rakenteellisten ja virtaamiin vaikuttavien muutosten takia joki on nimetty voimakkaasti muutetuksi. Nurmonjokea kuormittavat maa- ja metsätalous sekä asutuksen ja teollisuuden jätevedet. Yläpuolista valuma-aluetta on ojitettu runsaasti ja valuma-alueella on useita turvetuotantoalueita. Ravinnepitoisuudet ovatkin nousseet ja vesi on varsin tummaa. Nurmonjokeen laskevia Allasjokea (Ahvenjoki), Haapaluomaa (Lehmijoki) ja Kuorasluomaa kuormittavat valuma-alueen maa- ja metsätalous, ojitetut suot ja turvetuotantoalueet. Kuva 5. Nurmonjoki kuuluu Lapuanjoen vesistöalueeseen Lapuanjoen vesistöalueen keskeisiä ongelmia ovat rehevöityminen ja happamuus. Valtaosa Lapuanjoen vesistöalueen ravinnekuormituksesta on peräisin hajakuormituslähteistä, mutta osin myös pistekuormituksesta (kuva 6 ja 7). Pääuomaan tuovat ravinteita erityisesti Nurmonjoki ja

Ympäristölupahakemus 44/61 Kauhavanjoki. Pääuoman alaosassa ja Kauhavanjoessa veden laatuun vaikuttavat myös happamat sulfaattimaat ja niiden kuivatuksesta johtuvien happamien aineiden ja metallien liukeneminen, jotka laskevat ph-arvoa ja aiheuttavat huomattavaa metallikuormitusta sekä ajoittaisia kalakuolemia. Lapuanjoen ja Nurmonjoen latvoilla on runsaasti järviä, jotka ovat matalia ja reheviä. Talvisin näissä järvissä on esiintynyt happikatoja ja ajoittain kalakuolemia. Jokien yläosilla myös turvetuotanto vaikuttaa veden tilaan. Lapuanjoen valuma-alueella oli vuonna 2013 toiminnassa 66 yli 10 hehtaarin turvetuotantoaluetta, joiden ympäristölupien mukainen kokonaispinta-ala on yhteensä noin 5 400 ha. Lisäksi alueella oli toiminnassa noin 40 alle 10 hehtaarin turvesuota. Tuotannossa olevaa suoalaa Lapuanjoella oli arviolta yhteensä 4 500 hehtaaria. Eniten tuotantoalueita sijaitsee Nurmonjoen valuma-alueella (vuonna 2011 n. 30 %). (Lapuanjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelma 2016 2021) Nurmonjoen kalastosta löytyy niukasti tuoretta tietoa. Alla kuvattu tutkimustieto on vuonna 1993 tehdystä Nurmonjoen keski- ja alaosan hajakuormitus- ja virkistyskäyttöselvityksestä. Nurmonjoen kalastosta pääosan muodostavat hauki, made, ahven, lahna ja särki. Joessa esiintyy myös rapuja. Hajakuormitus- ja virkistyskäyttöselvityksen mukaan kalastuksella on varsin vähäinen merkitys jokivarren asukkaille. Merkitystä ovat vähentäneet veden heikko laatu, sen vähäisyys jokiuomassa, vedenpinnan voimakkaat vaihtelut, kalojen makuhaitat sekä niiden korkea elohopeapitoisuus. Hirvijärven ja Varpulan tekoaltaiden rakentamisen myötä kalojen määrä allasalueella lisääntyi, mutta samalla kuitenkin kalaston rakenne muuttui näillä alueilla aiempaa hauki-, made-, ahven- ja särkikalavaltaisemmaksi. Tekoaltaiden happitilanne on talvisin varsin heikko, minkä seurauksena osa kalastosta saattaa kuolla tai muuttaa muuhun vesistönosaan. Vesivoiman rakentamisen myötä on Nurmonjoella tehty myös uomamuutoksia. Jokeen on rakennettu keinotekoisia uomia, joiden kautta pääosa joen virtaamasta johdetaan. Luonnontilaisen uoman kautta johdettu virtaama on usein hyvin pieni, joten niiden kalataloudellinen arvo on suurelta osin menetetty. Joen rakenteellisten muutosten lisäksi merkittäviä muutoksia kalaston kannalta ovat virtaamien suuret vaihtelut ja vähävetinen aika, jolloin veden laatu näillä alueilla usein heikkenee.

Ympäristölupahakemus 45/61 Kuva 6. Arvio Lapuanjoen valuma-alueen ihmisen aiheuttamasta fosforikuormituksesta (Lapuanjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelma 2016 2021)

Ympäristölupahakemus 46/61 Kuva 7. Arvio Lapuanjoen valuma-alueen ihmisen aiheuttamasta typpikuormituksesta (Lapuanjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelma 2016 2021)

Ympäristölupahakemus 47/61 Biokaasulaitoksella voidaan katsoa olevan positiivisia vaikutuksia alueen vesistöihin, joissa peltoviljelyn aiheuttama hajakuormitus on selvästi merkittävin kuormituslähde. Laitos käyttää raaka-aineinaan muun muassa maatilojen lantoja. Biokaasulaitosprosessissa lannat jatkojalostetaan erilaisiksi kierrätysravinnetuotteiksi, joita voidaan hyödyntää selvästi paremmin kasvintuotannon tarpeet huomioiden kuin raakalantaa. Niitä on mahdollista kuljettaa myös uusille alueille, joilla ravinteille on tarvetta. Näin myös loppukäytössä, maanparannus- ja lannoitetuotteena, fosforin ja typen säännöstely kasvintuotannon tarpeiden mukaan on helpommin toteutettavissa eikä turhaa ympäristökuormitusta synny. Lapuanjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelman mukaisesti lannankäytön tehostaminen ja hyödyntäminen edellyttävät sekä teknologisia että logistisia ratkaisuja. Näihin voidaan lukea myös Nurmoon suunniteltu biokaasulaitos. Bioenergian sivutuotteiden ja orgaanisten aineiden monipuolinen hyödyntäminen edellyttävät toimenpideohjelman mukaan investointien tukemista ja kannattavuuden oleellista parantumista. Luomutuotanto tulee energian ja ravinteiden hinnan nousun myötä lisääntymään. Toisaalta tähän liittyy myös lähiruokatrendi, joka on tullut jäädäkseen ja vaikuttaa myös alueen tuotantorakenteeseen. Nurmon biokaasulaitoksessa on tarkoitus tuottaa luomutuotantoon soveltuvia lannoite- ja maanparannusaineita. Lapuanjoen alaosan ja Nurmonjoen tilatavoitteet: Voimakkaasti muutetuissa joissa vesistörakentamisen ja säännöstelyn vaikutukset ovat muita paineita merkittävämpiä. Ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentäminen on näissäkin joissa tärkeää, mutta suurin ekologiseen tilaan vaikuttava tekijä on vesistörakentamisen aiheuttama elinympäristöjen määrällinen ja laadullinen heikentyminen. Näissä jokimuodostumissa tilan parantaminen tarkoittaa niin sanotun hyvän saavutettavissa olevan tilan saavuttamista, mikä edellyttää vesienhoidon tavoitteiden yhteensovittamista voimatalouden ja tulvasuojelun asettamien reunaehtojen kanssa. Tavoitteina on ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien 30 50 % vähentäminen, jokiuoman ja rantavyöhykkeen monimuotoisuuden lisääminen ja vesieliöstön liikkuvuuden järjestäminen ja vesienhoidon tavoitteiden yhdistäminen tulvasuojelun ja voimatalouden tavoitteisiin. Tavoitteiden kannalta tähän ryhmään voidaan lukea myös Lapuanjoen keskiosa, sillä sen kohdalla rakenteelliset tekijät ovat suurin este hyvän ekologisen tilan saavuttamiselle. (Lapuanjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelma 2016 2021).

Ympäristölupahakemus 48/61 Alueen vesistöt ovat rehevöitymisen suhteen fosforirajoitteisia. Biokaasulaitoksen puhdistettu jätevesi ei sisällä fosforia käytännössä lainkaan, joten laitos ei aiheuta rehevöitymistä vesiä vastaanottavassa vesistössä. 15.3.2 Nurmonjoen laatu Nurmonjoen veden laatua on Hertta-tietokannan mukaan tutkittu vuonna 2017 ainoastaan Lapuan kunnan puolella olevan Huhdannevan ja Kellojan kohdalta (kuva 8). Nämä mittauspisteet sijaitsevat vajaan 10 kilometrin päässä Hipinaltaalta, mihin laitoksen vedet Isoluomaa pitkin virtaisivat. Mitään vedenlaadun yhteistarkkailua Nurmonjoella ei siis ole. Kuva 8. Nurmonjoen laadun mittauspisteet lähinnä Hipinallasta. Huhdanneva ja Kelloja ovat kaksi ylimmäistä.

Ympäristölupahakemus 49/61 Muiden mittauspisteiden tutkimukset on tehty 1990-luvulla tai sitä aikaisemmin. Hipinaltaan kohdalta oleva tulos on vuodelta 1980 (kuva 9). Kuva 9. Hipinaltaan veden laatu 8.9.1980 Uusimmat tulokset on otettu Huhdannevan ja Kellojan kohdalta. Huhdannevan mittaustulokset ovat kuvissa 10-12. Kuva 10. Huhdanneva 31.5.2017

Ympäristölupahakemus 50/61 Kuva 11. Huhdanneva 8.8.2017 Kuva 12. Huhdanneva 27.10.2017 Nurmonjoen tilaan liittyen taulukossa 7 on esitetty Nurmonjoen veden analyysituloksia Nurmon vesilaitokselta kolmelta viime vuodelta, keväältä ja alkutalvesta. Typpi- ja fosforipitoisuudet kuitenkin puuttuvat näistä analyysituloksista.

Ympäristölupahakemus 51/61 Taulukko 7. Nurmonjoen analyysituloksia Orgaaninen kok.hiili Alkaliteetti, autom. Alumiini, Al Hiilidioksidi, lasket Permanganaattiluku ph-mittaus vesistä Rauta, Fe Sameus Sulfaatti, Sähkönjohtavuus nefelometrise SO4 Pvm Näyte Ottopaikka (mg/l) (mmol/l) (µg/l) (mg/l) (mg/l) () (µg/l) (FNU) (mg/l) (µs/cm) (mg/l) 24.11.2017 Raakavesi Nurmon vesilaitos 30 0,13 1 030 21 150 6,1 1900 5,5 23 110 250 17.5.2017 Raakavesi Nurmon vesilaitos 21 0,09 570 9 100 6,3 1200 3,37 11 60 200 7.11.2016 Raakavesi Nurmon vesilaitos 20 0,13 380 6,5 100 6,6 2100 4,90 7,2 55 150 24.5.2016 Raakavesi Nurmon vesilaitos 26 0,15 560 7,5 23 6,6 1600 6,39 13,0 72 200 26.11.2015 Raakavesi Nurmon vesilaitos 26 0,18 670 7,2 110 6,7 2400 11 18 200 5.5.2015 Raakavesi Nurmon vesilaitos 24 0,09 480 7,2 110 6,4 1100 5,31 7,1 300 Väriluku 15.3.3 Lapuanjoen tulvariskit Lapuanjoen vesistöalueelle on laadittu vuosina 2012 2014 tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien alustava arviointi, tulvavaara- ja tulvariskikartat, arviot tulvavahingoista, tulvariskien hallinnan tavoitteet ja toimenpiteet tulvariskien estämiseksi ja vähentämiseksi. Hallintasuunnitelmassa esitetään myös suunnittelun aikainen sidostahojen ja kansalaisten osallistuminen ja kuuleminen. Tulvariskien hallintasuunnitelma on valmisteltu yhteistyössä Lapuanjoen vesistöalueen tulvaryhmän, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Pohjanmaan jokien tapaan Lapuanjoelle on tunnusomaista suuret virtaamavaihtelut ja tulvimisherkkyys. Suuria kevättulvia on esiintynyt viimeksi vuosina 2013, 1988, 1984 ja 1977. Suurten kevättulvien lisäksi vaaratilanteita ovat aiheuttaneet myös rankkasateet ja hyydepadot. Virtaama on tyypillisesti suurimmillaan lumen sulaessa keväisin. Suurten virtaamien lisäksi ongelmana on kevättulvahuipun jyrkkyys, mikä on osittain seurausta tehokkaasta metsä- ja peltoojituksesta sekä vesistöalueen vähäjärvisyydestä ja järvien sijoittumisesta latva-alueille. (Lapuanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma 2016 2021, ympäristöselostus) Lapuanjoen toimenpideohjelma-alueella sijaitsee yksi merkittävä tulvariskialue, joka on Lapuan taajama-alue. Tulvariskialueille on laadittu tulvariskien hallintasuunnitelma samanaikaisesti vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelman tarkistamisen kanssa. Tulvariskien hallinnan suunnitelmassa Lapuanjoen osalta esitetään tulvakartoituksen ja vahinkojen arvioinnin tulokset, alueelle ehdotetut tulvariskien hallinnan toimenpiteet perusteluineen sekä viranomaisten toiminnan kuvaus tulvatilanteessa. Selvityksessä on otettu huomioon vesistöjen ja meriveden

Ympäristölupahakemus 52/61 noususta aiheutuvien tulvien lisäksi myös patomurtumatulvat. Suunnitelmien avulla koordinoidaan vesistöalueen tulvariskien hallintaa. Tulvakartoitusten perusteella on arvioitu, että kerran sadassa vuodessa toistuva tulva aiheuttaa Lapualla 15 miljoonan euron vahingot ja uhkaa noin 200 asukasta. Tulva uhkaa merkittävästi myös liikenneyhteyksiä. Tulvariskien hallintasuunnitelmassa painotetaan maankäytön ja omatoimisen varautumisen merkitystä. Myös tulvantorjunnan toimenpiteet ja tulvatiedottaminen ovat keskeisesti esillä. Lisäksi korostetaan veden pidättämistä valuma-alueilla pienimuotoisin toimenpitein, kuten maa- ja metsätalouden kosteikkojen rakentamista, hulevesien hallintaa ja käytöstä poistuvien turvetuotantoalueiden muuttamista kosteikoiksi. Esille on nostettu myös Kuortaneenjärven säännöstelyn mahdollinen muutos ja Lapuanjoen pengerrysalueiden käytön mahdollinen muutos. (Lapuanjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelma 2016-2021) Kuvassa 13 olevaan karttaan on punaisella rajattu Tulvakeskuksen Tulvakarttapalvelussa määritelty Lapuanjoen merkittävä tulvariskialue. Laitosalue sijaitsee Hipinmäen tienoilla eli yli viisi kilometriä tulvariskialueelta itään. Näin ollen laitosalue ja vesien purkupaikka Nurmonjoessa eivät sijaitse tulvariskialueella.

Ympäristölupahakemus 53/61 Kuva 13. Tulvariskialue punaisten rajojen sisäpuolella 15.4 Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutukset Laitoksen aiheuttama liikenne lisää pakokaasupäästöjä alueella, mutta vaikutus ympäristöön on vähäinen. Laitos on kasvihuonekaasupäästöjen osalta nettovähentäjä, näin ollen hankkeella on ilmaston muutosta hillitsevä vaikutus. Lisäksi raskaan kaluston siirtyessä käyttämään nesteytettyä biometaania polttoaineenaan voidaan ilmaan välittyviä hiukkaspäästöjä vähentää merkittävästi. Laitoksen hajukaasujen leviäminen on mallinnettu YVA-prosessin aikana. Leviämismalleista voidaan päätellä, että hajukaasuilla ei ole vaikutusta lähialueen asukkaille, sillä hajukaasut eivät niiden mukaan yllä asutusalueelle asti häiriötilanteessakaan.