Penny Sackett, professori ja Australian hallituksen neuvonantaja, totesi 2009: Viisi vuotta ja sen jälkeen tuli tuhoaa meidät.

Samankaltaiset tiedostot
Rengasratsia 2018 TURVALLISUUSKAMPANJA. Infotilaisuus ja avausratsia Helsinki HL

TUOMAS Tu m u Va n h a n e n

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Rengasratsia 2017 TIEDOTUSKAMPANJA. Infotilaisuus ja avausratsia Helsinki HL

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

Tuulilasiprojekti Kirkkaasti turvallisin

Sähköntuotanto ja ilmastonmuutoksen hillintä haasteet tuotannolle, jakelulle ja varastoinnille

Naps Systems lyhyesti

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

KYSELYTUTKIMUS: SUOMALAISTEN TUNTEET JA TIEDOT HIILIDIOKSIDIKYSYMYKSISTÄ

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Pelletti Euroopan energialähteenä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö

Naps Systems Oy. Aurinkosähkö Suomessa Introduction to Naps Systems Group. Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki

Aurinkosähkö Suomessa TkT Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki Mitä on aurinkosähkö

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys

Tulevaisuusvaliokunta VNS 6/2017 ( ) Asiantuntijalausunto (Uusien energiatekniikoiden työllistävä vaikutus) Prof. Peter Lund, Aalto-yliopisto

Miltä Euroopan energiatulevaisuus näyttää?

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus

Sähköntuotannon tulevaisuus. Seppo Valkealahti Sähköenergiatekniikan professori Tampereen teknillinen yliopisto

Kestävä liikenne ja matkailu

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö

Mitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

TerveTalo energiapaja Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Miten autokannan päästöjä vähennetään?

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Keski-Suomen energiatase 2016

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

EU:N LIIKENNESTRATEGIA. Suomen valtion toimenpiteet vesiliikenteen osuuden huomiomisessa vv Veikko Hintsanen

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

AUTOALA SUOMESSA VUONNA Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja

Sähköauton historia I

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan Kuopio

Aurinkosähkö ympäristön kannalta. Asikkala tutkimusinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

LEHDISTÖTIEDOTE Kesäkuu 2018 EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi.

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA

Liikenneväylät kuluttavat

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

HIILINEUTRAALI YHTEISKUNTA Dos. Mari Pantsar Johtaja, Hiilineutraali kiertotalous, Sitra

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Tapio Pankka, Sami Lehto, Joni Putkonen, Vertti Pekkanen, Panu Martikainen, Paul Hellgren, Joona Kela. Tuulilasiprojekti Kirkkaasti turvallisin

Sähköautot osana älykästä energiajärjestelmää

Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto

Lähivuosien globaali energianäkymä Pertti Salminen. ET:n kevätseminaari Oulun kaupungin teatteri,

Jyväskylän energiatase 2014

VIRTUAALINEN LÄHIPOLIISITYL. HIPOLIISITYÖ ja SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET. Ylikonstaapeli Mikko Manninen Helsingin poliisipiiri 2010

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Ilmastoneuvottelut. Yhteinen sopimus kahdessa tunnissa

Naps Systems Oy. 31 vuotta aurinkosähköjärjestelmiä - Suomessa! Introduction to Naps Systems Group

Miten sähköautot muuttavat valubusinesta?

Energia-alan näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA

Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan

SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Rengasratsia 2016 TURVALLISUUSKAMPANJA

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Jyväskylän energiatase 2014

Rengasratsia 2017 TIEDOTUSKAMPANJA

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena

Transkriptio:

Romanttisia kuvitelmia aurinkoenergiasta Näin ennustettiin uhkaava maailmanloppu. Nyt kuitenkin Pariisin ja Marrakechin ilmastosopimukset estävät ilmastokatastrofin. Rachendra Paschauri, IPCC:n edellinen puheenjohtaja, sanoi 007, että maailmalla on enää aikaa viisi vuotta. Laurent Fabius, Ranskan ulkoministeri ja ilmastokokouksen puheenjohtaja, sanoi toukokuussa 015, että maailmalla on aikaa 500 päivää - eli viime talveen. Penny Sackett, professori ja Australian hallituksen neuvonantaja, totesi 009: Viisi vuotta ja sen jälkeen tuli tuhoaa meidät. Prinssi Charles lausui 009, että ihmiskunta tuhoutuu 017 globaalin lämpenemisen seurauksena. Viime vuonna hän korjasi arviotaan vuoteen 035. James Hansen, NASA:n entinen korkea virkamies, sanoi 009: 013 kaikki on loppu. Hansen ja John Holdren, presidentti Obaman ilmastoneuvonantaja, esitti että maailman väestöä vähennettäisiin kolmeen miljardiin terrorismilla ja sabotaasilla. Elizabeth May, Kanadan Vihreiden puheenjohtaja, sanoi 009, että loppuun on aikaa enää tunteja. 1 / 5

Gordon Brown, Isobritannian entinen pääministeri, arvioi 009 armonajaksi enää 50 vuorokautta. Hans-Joachim Schnellnhuber, Potsdamin Ilmastoinstituutin johtaja ja paavin katastrofisanoman kirjoittaja, sanoi 011: Se on loppu 00. Al Gore, USA:n varapresidentti 1993-001 ja USA:n presidenttiehdokas 000 sanoi 006 että Arktis menettää jääpeitteensä viimeistään 011 ja että ilmasto muuttuu ratkaisevasti 016. Jääpeite on yhä, mutta Gore ansaitsi satoja miljoonia dollareita sanomallaan. Isabella Löfvin, Ruotsin ilmastoministeri sanoo, että utiomaat laajenevat ilmastonmuutoksesta johtuen. Todellisuudessa Sahara pienenee koska hiilidioksiidin lisääntyminen lisää kasvillisuutta. Moiset mielikuvitustuotteet ohjaavat globaalia energiapolitiikkaa. Houraillaan hiilidioksiidin vaaroista ja vihreistä energialähteistä. Samaan aikaan väestö päiväntasaajan tuntumassa kärsii luotettavan ja halvan energian puutteesta. Intiassa 300 miljoonaa ihmistä on ilman sähköä. Isobritanniassa Tata sulkee terästehtaansa liian kalliin energian takia ja 44 000 ihmistä jää ilman työtä. Saksassa lähes miljoona kotitaloutta ei kykene maksamaan sähkölaskujaan. Suomessa, maailman kylmimmässä ja harvaan asutuimmassa teollisuusmaassa halpa energia kaadetaan mielettömillä tuulivoima-tukiaisilla ja romanttisilla kuvitelmilla runsaasta ja halvasta aurinkovoimasta ymmärtämättömien poliitikkojen ohjaamina. Sähkön huippukulutuksemme on 14 gigawattia, mutta tuotantokapasiteettimme on ajettu alas / 5

10 gigawattiin. Toivomme voivamme ostaa muualta puuttuvan määrän. Tai sitten palellumme yhdessä vesijohtojen kanssa. Folke Stenman Fysiikan emeritusprofessori, Helsinki (Julkaistu 4.4. 017 HBL/Debatt) VIHREIDEN SÄHKÖAUTO SYYTÄÄ VEROMARKKOJA JA HIILIDIOKSIDIA Vihreiden vaatima sähköenergia tuuli-, aurinko-, biomassa-, vesivoima-, ostosähkö on maailman kalleinta. Vihreiden suosimat sähköajoneuvot henkilöautot, bussit, ratikat, raidejokerit, junat maksavat yhteiskunnalle maltaita ja syytävät mielettömiä määriä ilmastonmuutosta jouduttavaa hiilidioksidia (CO ) ilmoille. Vihreät vastustavat leppymättömästi edullista ydinvoimalasähköä. EU:n tilaston mukaan sähköhenkilöautot syytävät ilmoille keskimäärin 57 g/km CO :ta. Suomessa kulkeva sähköauto aiheuttaa keskimäärin vain 0 g/km CO -päästöä kiitos ydinvoimasähkömme suuren osuuden. Sitä ette kuule Vihreiden kiittävän. Päinvastoin! Onhan kaikilla muilla ihmisillä, kansalla, varaa maksaa kalleimmastakin vihreästä sähköstä. Ja turhista CO -päästöistä. RENGASRATSIA POLIISIN JA LIIKENNETURVAN RENGASMYYMÄLÄ 3 / 5

Kesä- ja talvirengaskausien alussa Suomen Poliisi ja liikenneturvallisuutta omalla tavallaan ajava Liikenneturva pysäyttävät autoilijoita liikenteessä, jotta rengaskaupan edustajat pääsevät arvioimaan renkaiden kuntoa ja mittaamaan niiden urasyvyyksiä. Kuntoarvio on liikenneturvallisuuden tekopyhyyden suojassa mitä kaupallisin. Kesärenkaiden laillinen urasyvyys on vähintään 1,6 mm. Tavallinen neuvo omaa etua ajavien tarkastajien suusta kuuluu: Aijai, kyllä suosittelemme vähintään neljää milliä, että vältytään vesiliirrosta sateella ja että jarrutusteho säilyy pahassakin paikassa. Tai että renkaassanne on sileämpi laikku ilmeisesti äkkijarrutuksen seurauksena, tai on pikkuisen enempi kulunut ulkosyrjä kuin sisäsyrjä ehkä vääristä pyöränkulmista johtuen ja voi hätäjarrutuksessa johtaa hallinnan menetykseen. Minkä jälkeen moni autoilija menee aivan tarpeettomasti rengasliikkeeseen ostamaan uudet renkaat autonsa alle. Tätä sikailukauppaa Suomen Poliisi ja Liikenneturva ovat mukana edistämässä tien päällä sisä- sekä liikenneministeriöiden suosiolla. Vain, pyhittäähän liikenneturvallisuus vaikka minkälaisia asioita. TUULILASIRATSIA HUONONNETUN LAADUN MILJARDIBISNES Tuulilasi on nykyaikaisessa autossa tullut korin kantavaksi osaksi ja siksi tärkeäksi turvallisuustekijäksi. Lasien tekijät ovat kehityksen myötä sekä ohentaneet että heikentäneet lasien laatua ja kestävyyttä. Samalla tuulilasien koon kasvu, muotoilu kaarevuuksineen, värityksineen ja sisään rakennettuine antenneineen ja elektroniikkoineen on nostanut niiden hintaa moninkertaiseksi. 4 / 5

Siitä on syntynyt miljardibisneksen ainekset, joihin Saksassa ensin, sitten Sveitsissä, Ranskassa, Italiassa, Espanjassa on kuluttajatasolla kiinnitetty yhä enemmän huomiota. Tuulilasikauppa on Suomessakin havahtunut lupaavien kaupallisten näkymien edessä järjestämään tuulilasiratsioita vuodesta 016 lähtien. Ratsioita on pidetty huoltoasemien pihoilla. ABC-ketju tarjosi tänä vuonna pihojensa P-paikat kaupallisille tarkastuksille. Ratsioiden kummisetänä toimii Autoalan Keskusliitto oman kaupallisen edun ajajana. Autoliiton, Trafin, Metropolian, Tampereen ja Turun ammattikorkeakolulujen ja Oulun yliopiston opiskelijoiden mukanaoloa on pahempi ymmärtää. Tietysti liikennneturvallisuuden eriasteista tekopyhyyttä esitetään perusteluksi.tiettävästi myös paikallispoliisit ovat olleet mukana antamassa asiantuntija-arvioitaan tuulilaseista. Talvirenkaista irtoavat nastat lienevät tänään meillä ylivoimaisia tuulilasien rikkojia ja kaupan edistäjiä. Tuulilasin kunnon määrittäjinä toimivat tänä vuonna autoalan opiskelijat!. Alle puolet tarkastetuista tuulilaseista todettiin täyttävän kuntomääräykset. Että hopi hopi nyt vain ostamaan uusi tuulilasi autoonne liikenneturvallisuden nimissä. 5 / 5