VESIKOLMIO OY, HAAPAJÄRVEN KAU- PUNKI

Vastaanottaja Vesikolmio Oy Asiakirjatyyppi Arvonmääritys selvitys Päivämäärä 17.8.2018 VESIKOLMIO OY, HAAPAJÄRVEN KAU- PUNKI HAAPAJÄRVEN ASEVARIKKO - YLIPÄÄ SIIRTOVIEMÄRIN JA KARJANLAHDEN PAINE- VIEMÄRIN ARVONMÄÄRITYS

Päivämäärä 17.8..2018 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Jyri Rautiainen Viite Ramboll Finland Oy Olavinkatu 24 57130 Savonlinna T +358 20 755 2158 www.ramboll.fi

ARVONMÄÄRITYS 1 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2 1.1 Lähtöaineistot 3 1.2 Asevarikko Ylipää siirtoviemäri 3 1.3 Karjanlahden paineviemärilinja 4 2. VESIHUOLTOLAITOSTEN ARVONMÄÄRITYKSET 5 2.1 Menetelmän kuvaus 5 2.2 Teknistaloudelliset pitoajat 6 2.3 Siirtoviemäri 7 2.4 Jätevedenpumppaamot 7 3. YHTEENVETO ARVONMÄÄRITYKSISTÄ 8 LIITTEET LIITE 1. ARVONMÄÄRITYSTAULUKKO: SIIRTOVIEMÄRI LIITE 2. ARVONMÄÄRITYSTAULUKKO: JÄTEVEDENPUMPPAAMOT, YHTEENVETO

ARVONMÄÄRITYS 2 1. JOHDANTO Vesikolmio Oy toimii Kalajokilaakson alueella tukkuvesiyhtiönä, joka toimittaa talousvettä omistaja kunnilleen ja johtaa jätevedet siirtoviemäreissä. Vesikolmio Oy omistaa runkovesijohtoa ja siirtoviemäriä. Tämä arvonmääritys käsittää Haapajärven kaupungin omistaman Asevariko - Ylipää välisen siirtoviemärin sekä Karjanlahden paineviemärilinjan arvonmäärityksen. Arvonmääritys tehdään Vesikolmio Oy:n toimesta, jossa Haapajärven kaupunki on osakkaana. Haapajärven asevarikon ja Ylipään välinen vuonna 2010 rakennettu siirtoviemärilinja sijoittuu Haapajärven taajama-alueen kaakkoispuolelle ja siirtoviemärin kokonaispituus 11,2 km. Tähän liittyvän Karjanlahden paineviemärilinjan pituus on 2,3 km. Kuva 1. Haapajärven Asevarikon ja Ylipään välinen siirtoviemärilinja sekä Karjanlahden paineviemärilinja.

ARVONMÄÄRITYS 3 1.1 Lähtöaineistot Viemärilinjojen lähtöaineistotiedot perustuvat Haapajärven kaupungilta saatuihin tietoihin. Arvonmäärityksessä käytetyt lähtöaineistot ovat: Siirtoviemärilinjan Asevarikko Kumiseva Ylipää linjakartta Karjanlahden paineviemärilinjan linjakartta Siirtoviemärilinjojen toteutuneet rakentamiskustannukset Rakentamiseen saadut investointiavustukset 1.2 Asevarikko Ylipää siirtoviemäri Haapajärven kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Senaattikiinteistöt Oy ovat rakentaneet vesihuoltotyönä siirtoviemärin kaupungin asemakaava-alueelta Ylipään ja Kumisevan kautta Asevarikolle (nykyinen räjähdelaitos). Siirtoviemäri mahdollisti asevarikon jätevesien toimittamisen jätevedenpuhdistamolle puhdistettavaksi sekä Kumisevan ja Ylipään kylien kiinteistöjen liittämisen siirtoviemäriin. Kumisevan kylän välittömässä läheisyydessä sijaitsevat Haapajärven Vesi Oy:n ja Vesikolmio Oy:n vedenottamot. Hankkeen toteuttamisesta tehtiin sopimus, jonka mukaan kustannusosuudet jakaantuivat seuraavasti: Haapajärven kaupunki 370 000 ELY-keskus 250 000 Senaattikiinteistöt Oy 230 000 Yhteensä 850 000 Hankkeen toteutuneet kustannukset olivat Haapajärven kaupungin osalta 325 160. Siirtoviemäri on valmistunut 12.1.2010 Siirtoviemärilinjan pituus on 11,2 km, joka on pääosin PE 110 paineviemäriä. Siirtoviemärilinjaan sisältyy 2 kpl linjapumppaamoita, joilla on omat sähköliittymät sekä Asevarikon pumppaamo, johon sähkö tulee Asevarikon liittymästä. Lisäksi siirtoviemärilinjaan sisältyy Karjanlahden paineviemärilinjan alkupäässä oleva palvelukeskuksen pumppaamo. Runkolinjan lisäksi hankkeeseen on sisältynyt haja-asutuksen paineviemärilinjoja, talohaaroja ja kiinteistöpumppaamoita, jotka on siirretty Haapajärven Vesi Oy:n hallintaan.

ARVONMÄÄRITYS 4 1.3 Karjanlahden paineviemärilinja Asevarikon siirtoviemärilinjan valmistuttua Haapajärven kaupunki rakensi lisäksi EAKR -rahoituksella Ylipää Kumiseva paineviemäriä, johon on saatu avustusta 50 %. Hankkeeseen sisältyi osuus siirtoviemärin runkolinjasta Karjanlahden palvelukeskukselle (2282 m). Palvelukeskuksella oli oma jätevedenpuhdistamo, joka voitiin poistaa käytöstä. Tämän hankkeen kustannukset olivat 53474, jojon on saatu avustusta 50 % ja nettokustannukset ovat olleet 26 737. Hanke valmistui 13.4.2012. Kuva 2. Karjanlahden paineviemärilinja.

ARVONMÄÄRITYS 5 2. VESIHUOLTOLAITOSTEN ARVONMÄÄRITYKSET 2.1 Menetelmän kuvaus Vesihuolto on liiketoimintana pääomavaltainen ala, eli huomattava osa liiketoiminnan tuotoista joudutaan sitomaan toiminnalle välttämättömiin rakennuksiin, rakenteisiin, koneisiin ja laitteisiin. Käyttöomaisuus muodostaa tyypillisesti yli 90 % vesihuoltolaitoksen taseesta, ja sen kiertonopeus (käyttöomaisuuden kirjanpitoarvo/liikevaihto) on keskimäärin 3,8-4,0. Näin myös huomattava osuus laitoksen arvosta on sidottu pitkäikäiseen fyysiseen omaisuuteen. Kauppatilanteessa haasteeksi muodostuu arvioida sen käypä arvo; valtaosaa omaisuudesta ei voi siirtää käytettäväksi muualle tai muuntaa muuhun käyttöön, eikä sille ole siten myöskään olemassa markkinoita, joilla hinta määräytyisi kysynnän ja tarjonnan mukaan. Taseessa näkyvä kirjanpitoarvo ei sellaisenaan kerro käyttöomaisuuden käypää arvoa, koska se perustuu harkinnanvaraiseen poistomenettelyyn eikä esim. huomioi mahdollisilla investointi- tai muilla avustuksilla rahoitettua osuutta. Valitun poistomenetelmän vaikutus nykyarvoon on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva ). Rakenteille ja laitteille on siis määritettävä jälleenhankintahinta eli hinta tilanteessa, jossa mitoituskapasiteetiltaan vastaava rakenne/laite toteutettaisiin nykyaikaisia menetelmiä käyttäen nykyhintatasossa. Kun jälleenhankintahinnasta vähennetään nykyistä ikää vastaavat laskennalliset poistot, saadaan jälleenhankintahintainen jäännösarvo eli tekninen nykykäyttöarvo eli substanssiarvo. Käymällä läpi koko vesihuoltolaitoksen omaisuus yllä kuvatulla tavalla saadaan investointitukien, historiallisesti mahdollisesti muuttuneiden poistomenetelmien sekä vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen eriyttämisen yhteydessä tehtyjen paikallisten sovellusten vaikutus neutraloitua. Kun sama menettely käydään läpi useammalle laitokselle samanaikaisesti, tulevat ne myös automaattisesti keskenään vertailukelpoisiksi. Kirjanpidon poistomenettely perustuu varovaisuusperiaatteeseen, eli investointien vaikutus tuloslaskelmaan pyritään tasaamaan hieman niiden todellista pitoaikaa lyhyemmälle ajanjaksolle. Tästä seuraa useimmiten se, että nykykäyttöarvo on kirjanpitoarvoa korkeampi. Jos omaisuutta siirretään nykyarvostaan, kaupan kriittinen tarkastelija voi siis väittää vesihuolto-omaisuudella rahastettavan toistamiseen. Jäännösarvo, kun alkuarvo = 100 100 90 80 70 60 50 40 30 20 70 50 33,7 20,6 Verkoston poistotaso ja nykyarvo: Tasa 50 Tasa 30 Menojäännös 7% Menojäännös 10 % 10 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 Vuotta Kuva 3. Poistomenetelmien vaikutus nykyarvoon.

ARVONMÄÄRITYS 6 Mitoitustiedot, nykytekniikalla ja nykyhinnoissa - Laskennallinen kuluminen Tehdyt investoinnit - avustukset -poistot 1x 3..5x 1,5..4x Kirjanpitoarvo Jälleenhankintahinta Tekninen nykyarvo Kuva 4. Teknisen nykyarvon määrityksen periaate. 2.2 Teknistaloudelliset pitoajat Nykyarvon määritys tehdään vähentämällä jälleenhankintahinnasta teknistaloudellisen pitoajan mukaiset poistot. Vähennys on käytännössä tasapoisto, jossa rakenteen arvon oletetaan vähenevän hankintahetkestään lineaarisesti ja päätyvän pitoaikansa päätteeksi nollaan. Keskeiseksi muodostuu pitoaikojen valinta: mitä pidempiä pitoaikoja käytetään, sitä suurempaan nykyarvoon päädytään. Suomessa ei pitoajoille ole vielä muodostunut vakiintunutta käytäntöä, minkä seurauksena valittujen aikojen välinen hajonta on vielä suurta. Toteutuneissa hankkeissa käytettyjä pitoaikoja ovat olleet verkostoille 30-50 vuotta, rakennuksille 25-40 vuotta ja koneille ja laitteille 12-25 vuotta. Tämän selvityksen Siirtoviemärin arvonmäärityksessä käytetään Vesikolmio Oy:n vuosien 2006 ja 2013 arvonmäärityksissä käytettyjä pitoaikoja, jotka ovat seuraavat: verkostot 40 v Lisäksi jätevedenpumppaamoiden arvonmäärityksissä on oletettu että: Rakenteiden käyttöikä 35 vuotta Jätevedenpumput on uusittaisiin 17 vuoden välein (Koneet ja laitteet 17 v) Siirtoviemärin arvonmäärityksessä laskentavuotena on 2018. Eli jälleenhankintahinta ja tekninen nykyarvo on laskettu vuoteen 2018.

ARVONMÄÄRITYS 7 2.3 Siirtoviemäri Siirtoviemärin arvonmääritys perustuu laskentaan, jossa siirtoviemärin iäksi on määritelty 40 vuotta. Arvonmääritys käsittää Haapajärven asevarikon ja Ylipään välisen siirtoviemärin sekä Karjanlahden paineviemärilinjan arvonmäärityksen. Viemärilinjojen kokonaispituus 13,482 km ja tekninen nykykäyttöarvo noin 348 000. Taulukko 1. Verkostojen jälleenhankintahinta ja nykykäyttöarvo (v.2018) Vesikolmio Oy Tilaaja Ramboll Finland Oy Haapajärven kaupunki Omistaja 1510031815 1.7.2018 SIIRTOVIEMÄRI Laskentavuosi 2018 Verkostopituus Jälleenhankintahinta Nykykäyttöarvo km Haapajärven kaupunki 13,482 431 819 348 426 Yhteensä 13,482 431 819 348 426 2.4 Jätevedenpumppaamot Toiminnallisesti Haapajärven asevarikon ja Ylipään väliseen siirtoviemäriin kiinteästi kuuluvat jätevedenpumppaamot arvioitiin erikseen. Siirtoviemärilinjaan sisältyy 2 kpl linjapumppaamoita, joilla on omat sähköliittymät sekä Asevarikon pumppaamo, johon sähkö tulee Asevarikon liittymästä. Lisäksi siirtoviemärilinjaan sisältyy Karjanlahden paineviemärilinjan alkupäässä oleva palvelukeskuksen pumppaamo. Jätevedenpumppaamoiden arvosta osa koostuu rakenteista ja osa koneistoista. Jätevedenpumppaamoiden nykykäyttöarvon arvioidaan olevan noin 51 000. Jätevedenpumppaamoiden jälleenhankintahinta ja nykykäyttöarvo esitetään seuraavassa taulukossa (Taulukko 2). Taulukko 2. Jätevedenpumppaamoiden jälleenhankintahinta ja nykykäyttöarvo (v.2018) Vesikolmio Oy Tilaaja Ramboll Finland Oy Haapajärven kaupunki Omistaja 17.8.2018 Laskentavuosi 2018 JÄTEVEDENPUMPPAAMOT JÄLLEENHANKINTAHINTA NYKYKÄYTTÖARVO Rakenteet Koneistot Yhteensä Rakenteet Koneistot Yhteensä eur eur eur eur eur eur Haapajärven kaupunki 65000 79500 144500 50771 43676 94448 Yhteensä 65 000 79 500 144 500 50 771 43 676 94 448

ARVONMÄÄRITYS 8 3. YHTEENVETO ARVONMÄÄRITYKSISTÄ Siirtoviemärin käyttöomaisuuden nykyarvo määritettiin vuoden 2018 lopun mukaisessa laajuudessa. Arvostusmenetelmänä käytettiin teknistä nykykäyttöarvoa ja arvostuspäivänä vuoden 2018 loppua. Teknistaloudellisiksi pitoajoiksi valittiin verkostoille 40 vuotta, pumppaamorakenteille 35 vuotta sekä koneille ja laitteille 17 vuotta. Haapajärven asevarikon ja Ylipään välisen siirtoviemärin sekä Karjanlahden paineviemärilinjan (siirtoviemäri ja neljä jätevedenpumppaamoa) käyttöomaisuuden nykykäyttöarvoksi saadaan 441 000. Viemärilinjojen nykykäyttöarvo on noin 348 000. Lopun osan muodostaa jätevedenpumppaamot, joiden nykykäyttöarvon arvioidaan olevan noin 93 000. Taulukko 3. Käyttöomaisuuden nykyarvo vuoden 2018 lopussa. Vesikolmio Oy Tilaaja Ramboll Finland Oy Haapajärven kaupunki Omistaja Yhteenveto 17.8.2018 2018 31.12.2018 Haapajärven kaupunki JÄLLEENHANKINTAHINTA 2018 NYKYKÄYTTÖARVO 2018 Rakenteet Koneistot Yhteensä Rakenteet Koneistot Yhteensä Siirtoviemäri 431 819 431 819 348 426 348 426 Siirtoviemäri 431 819 431 819 348 426 348 426 Jätevedenpumppaamot 65 000 79 500 144 500 50 771 43 676 94 448 Yhteensä 496 819 79 500 576 319 399 198 43 676 442 874 YHTEENVETO JÄLLEENHANKINTAHINTA NYKYKÄYTTÖARVO Rakenteet Koneistot Yhteensä Rakenteet Koneistot Yhteensä Haapajärven kaupunki 496 819 79 500 576 319 399 198 43 676 442 874 Yhteensä 496 819 79 500 576 319 399 198 43 676 442 874 YHTEENVETO JÄLLEENHANKINTAHINTA NYKYKÄYTTÖARVO Rakenteet Koneistot Yhteensä Rakenteet Koneistot Yhteensä Siirtoviemäri 431 819 0 431 819 348 426 0 348 426 Jätevedenpumppaamot 65 000 79 500 144 500 50 771 43 676 94 448 Yhteensä 496 819 79 500 576 319 399 198 43 676 442 874 Käyttöomaisuuden arvot JÄLLEENHANKINTAHINTA 2018 NYKYKÄYTTÖARVO 2018 31.12.2017 700 000 600 000 576 319 500 000 442 874 400 000 351 897 300 000 200 000 100 000 0 Haapajärven kaupunki Kuva 2. Käyttöomaisuuden jälleenhankintahinta, nykykäyttöarvo ja kirjanpitoarvo

ARVONMÄÄRITYS 9 Jälleenhankintahinta: 576 319 Tekninen nykykäyttöarvo: 442 874 Kirjanpitoarvo: 351 897 Vesikolmio Oy:n osakkaiden kesken on sovittu omaisuuden luovutusperiaatteista siten, että Vesikolmio Oy lunastaa jätevedenpuhdistamot ja siirtoviemärit niiden nykykäyttöarvosta, josta on vähennetty investointeihin saadut avustukset sekä 10 %:n omavastuuosuus. Haapajärven kaupungin investoinnista maksama nettohinta on ollut 351 897, mikä on alhaisempi kuin siirrettävälle verkosto-omaisuudelle arvonmäärityksessä saatu tekninen nykykäyttöarvo 442874. Tällöin nyt kyseessä olevan siirtoviemäriosuuden lunastushinta muodostuisi seuraavasti: Nettokustannukset 351 897-10% omavastuuosuus - 35 190 Lunastushinta 316 705

LIITE 1 ARVONMÄÄRITYSTAULUKKO: SIIRTOVIEMÄRI

Vesikolmio Oy Tilaaja Ramboll Finland Oy Laskentavuosi 2018 SIIRTOVIEMÄRI Keskim. käyttöikä, a 40 1.7.2018 Haapajärven kaupunki Omistaja Yksikkö- Jälleen- Käyttöikää Tekninen Putkikoko Pituus Muovi Valurauta Teräs Betoni hinta hankintahinta jäljellä nykyarvo mm km yht km km km km e/m euroa a euroa SIIRTOVIEMÄRI 50 0,000 20 0 34 0 Rakennettu 2012 63 0,000 21 0 34 0 2012 75 0,439 0,439 22 9 658 34 8 209 90 1,843 1,843 27 49 761 34 42 297 110 0,000 33 0 34 0 140 0,000 43 0 34 0 150 0,000 45 0 34 0 160 0,000 48 0 34 0 180 0,000 50 0 34 0 200 0,000 68 0 34 0 225 0,000 78 0 34 0 250 0,000 92 0 34 0 270 0,000 100 0 34 0 280 0,000 100 0 34 0 300 0,000 130 0 34 0 315 0,000 130 0 34 0 355 0,000 175 0 34 0 375 0,000 190 0 34 0 400 0,000 200 0 34 0 500 0,000 260 0 34 0 560 0,000 280 0 34 0 600 0,000 300 0 34 0 630 0,000 300 0 34 0 Yhteensä 2,282 2,282 0,000 0,000 0,000 59 419 50 506 Putkikoko Pituus Muovi Valurauta Teräs Betoni mm km yht km km km km SIIRTOVIEMÄRI 50 0,000 20 0 32 0 Rakennettu 2010 63 0,000 21 0 32 0 2010 75 0,000 22 0 32 0 90 0,000 27 0 32 0 110 11,120 11,120 33 366 960 32 293 568 140 0,000 43 0 32 0 150 0,000 45 0 32 0 160 0,000 48 0 32 0 180 0,000 50 0 32 0 200 0,080 0,080 68 5 440 32 4 352 225 0,000 78 0 32 0 250 0,000 92 0 32 0 270 0,000 100 0 32 0 280 0,000 100 0 32 0 300 0,000 130 0 32 0 315 0,000 130 0 32 0 355 0,000 175 0 32 0 375 0,000 190 0 32 0 400 0,000 200 0 32 0 500 0,000 260 0 32 0 560 0,000 280 0 32 0 600 0,000 300 0 32 0 630 0,000 300 0 32 0 Yhteensä 11,200 11,200 0,000 0,000 0,000 372 400 297 920 Vesikolmio Oy Ramboll Finland Oy YHTEENSÄ 431 819 348 426 SIIRTOVIEMÄRI 0 32,03 e/m 25,84 SIIRTOVIEMÄRIN NYKYRAKENNE Yht Muovi Valurauta Teräs Asbestibetoni Jälleen- Tekninen km km km km km hankintahinta nykyarvo Rakennettu 2012 2,282 2,282 0,000 0,000 0,000 59 419 50 506 Rakennettu 2010 11,200 11,200 0,000 0,000 0,000 372 400 297 920 Rakennettu 1990-1999 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0 0 Rakennettu 1980-1989 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0 0 Rakennettu 1970-1979 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0 0 Rakennettu 1960-1969 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0 0 Rakennettu 1950-1959 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0 0 Kokonaispituus 13,482 13,482 0,000 0,000 0,000 431 819 348 426 Yht. Jätevesiverkostoon liittyneitä kiinteistöjä kpl 32 029 e/km

LIITE 2 ARVONMÄÄRITYSTAULUKKO: JÄTEVEDENPUMPPAAMOT, YHTEENVETO Vesikolmio Oy Tilaaja Ramboll Finland Oy Laskentavuosi 2018 JVP-Pumppaamot 0 Rakenteiden käyttöikä, a 35 17.8.2018 Koneiston käyttöikä, a 17 Haapajärven kaupunki Omistaja Jätevedenpumppaamo JÄLLEENHANKINTAHINTA Käyttöikää jäljellä NYKYKÄYTTÖARVO Tunniste (osoite, nro tms.) Rakentamis- Pumput Pumput Pumput Teho yht. Rakenteet Koneistot Yhteensä Rakenteet Koneistot Rakenteet Koneistot Yhteensä vuosi kw kpl hankintavuosi kw eur eur eur vuotta vuotta eur eur eur JVP 1 2010 10,0 2 2010 20,00 18 000 22 000 40 000 27 9 13 886 11 647 25 533 JVP 2 2010 10,0 2 2010 20,00 18 000 22 000 40 000 27 9 13 886 11 647 25 533 Asevarikon pumppaamo 2010 10,0 2 2010 20,00 18 000 22 000 40 000 27 9 13 886 11 647 25 533 Palvelukeskuksen pumppaamo 2012 5,0 2 2012 10,00 11 000 13 500 24 500 29 11 9 114 8 735 17 850 65 000 79 500 144 500 50 771 43 676 94 448