Osuuskunnan perustamisessa huomioitavia asioita Katja Mäkinen Satafood Kehittämisyhdistys ry Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072
Hajatko - hanke 1. Jätevesiosuuskuntien perustamisen ja synnyn edistäminen Annetaan neuvontaa ja toimitaan apuna jätevesiosuuskunnan perustamisvaiheessa 2. Jätevesi-illat Tietoa mm. osuuskunnan perustamisesta, kiinteistökohtaisista järjestelmistä, kuivakäymälöistä, lainsäädännöstä, kuntien asettamista vaatimuksista 3. Neuvontapisteet Liikkuva jätevesineuvontapiste vierailee yleisötapahtumissa, esim. kesämarkkinoilla 4. Neuvontapuhelin Neuvontapuhelimesta voi kysellä tietoa haja-asutusalueen jätevesiin liittyvistä asioista puh. 044 516 3515 5. Työnäytöskohteet mahdollisuus tutustua jätevesijärjestelmien asentamiseen ja saada lisätietoa hajaasutusalueiden jätevesien käsittelystä
Jätevesiasetus Asetus tuli voimaan vuoden 2004 alussa Tällä hetkellä kaikilla kiinteistöllä pitää olla selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä sekä sen käyttö- ja huolto-ohje Asetuksen puhdistusvaatimukset tulee täyttää vuoden 2014 alkuun mennessä Jätevesijärjestelmät on kunnostettava heti kiinteistöillä, joilla tehdään luvan hakemista edellyttäviä korjaustoimenpiteitä Uusilla kiinteistöillä vaatimukset on täytettävä heti
Jatkoaikaa? Kunta voi myöntää jatkoajan kunnostamiseen vuoden 2014 jälkeen jos: vaatimusten noudattaminen on kiinteistön omistajalle kohtuutonta esimerkiksi kalleuden tai poikkeuksellisen teknisen vaativuuden vuoksi ja jätevesikuormitus ympäristöön on vähäinen.
Puhdistusvaatimus Verrattuna käsittelemättömään jäteveteen, tulee jätevedestä puhdistaa (suluissa lievempi vaatimustaso) orgaanisesta aineesta 90 % (80 %) kokonaisfosforista 85 % (70 %) kokonaistypestä 40 % (30 %) Kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä voidaan säätää tiukemmat tai lievemmät käsittelyvaatimukset
Jätevesien käsittelyvaihtoehdot 1. Vesihuoltolaitoksen viemäriverkosto 2. Osuuskunnan viemäriverkosto 3. Naapurien kanssa yhteinen järjestelmä 4. Kiinteistökohtainen järjestelmä
Kylälle jätevesiosuuskunta MIKSI OSUUSKUNTA? Keskitetty jätevesiratkaisu tiiviisti asutulle hajaasutusalueelle Kuormitus pois omalta alueelta Huollon takaaminen Osuuskunta organisaatiomuotona hyvin toimiva...
Vaatii Kylän omaa aktiivisuutta Aikaa (monesti useita vuosia) Yhteistyötä usealla taholla Asiaan perehtymistä/vihkiytymistä Byrokratiaa, tiedotusta, selvittelyä Kärsivällisyyttä Jne
Kylälle jätevesiosuuskunta? Mistä lähteä liikkeelle? Ongelmien toteaminen Puuhamiesten löytyminen Yhteys kuntaan ja alueelliseen ympäristökeskukseen Liittymishalukkuuskysely Kyläillan järjestäminen
Kyläilta Keskustelun aiheita Nykyinen tilanne ja ongelmat Keskitetystä jätevesihuollosta tulevat vastuut ja velvoitteet Keskitetyn ja kiinteistökohtaisen jätevesihuollon vertailu Aikataulu Rahoitus / avustukset Jos hanketta päätetään jatkaa, valitaan työryhmä viemään hanketta eteenpäin
Milloin kannattavaa? Viemäriverkkoon kannattaa liittyä ainakin, jos liittyminen on halvempaa kuin oman jätevesijärjestelmän rakentaminen ja ylläpito Kustannukset riippuvat mm. liittymiskohdan etäisyydestä, maaston kaivuominaisuuksista, yhdessä liittyvien kiinteistöjen määrästä, sijaintitiheydestä ja paikallisesta hintatasosta Arvioitu kannattavaksi kun liittyviä kiinteistöjä on 5 kpl / kilometri tai 20 kpl / neliökilometri
Esisuunnittelu Selvitetään mm. Verkoston laajuus, eri vaihtoehdot Arvio liittyjämääristä Arvio jätevesimääristä Alustavat kustannukset / rahoitusselvitykset Liittyjiltä perittävät maksut Aikataulu Ennen osuuskunnan perustamista tulee miettiä myös osuuskunnan tulevaisuutta!! Jos hanke näyttää teknisesti ja taloudellisesti järkevältä, perustetaan osuuskunta
Osuuskunnan perustaminen Osuuskunnan perustaminen on teknisesti helppoa, siihen tarvitaan perustamiskirja Säännöt Perustamisilmoitus Työryhmä valmistelee osuuskunnalle sääntöehdotuksen ja kutsuu koolle perustavan kokouksen, joka valitsee ensimmäisen hallituksen Tai Kyläkokous tekee päätöksen osuuskunnan perustamisesta, valitsee hallituksen ja valtuuttaa heidät pitämään perustava kokouksen
Perustava kokous Kokouksessa mm. valitaan osuuskunnan hallitus hyväksytään osuuskunnan säännöt laaditaan perustamiskirja ja päätetään osuuskunnan rekisteröinnistä yritys- ja yhteistietojärjestelmään Perustavan kokouksen etenemistä auttaa kun osuuskunnan perustamista valmisteleva työryhmä laatii huolella asialistan ja valmistelee etukäteen ehdotuksen osuuskunnan säännöistä.
Perustamisen jälkeen Valittu hallitus huolehtii suunnitteluttamiseen ja rakentamiseen liittyvistä tehtävistä Hallituksen tehtäviin kuuluu mm. Konsulttivalinnat Suunnitteluratkaisut Lupa-asioiden eteenpäin vieminen urakkatarjoukset Rahoitusratkaisut Maksujen ja aikataulujen selvitykset liittymisasiat
Osuuskunnan elinkaari Pääsääntöinen tavoite on, että osuuskunta olisi siirtymävaiheen ratkaisu ja se voitaisiin tulevaisuudessa siirtää osaksi isompaa laitosta Asian olisi hyvä selvittää eri osapuolten välillä heti perustamisvaiheessa
Osuuskunnan tulevaisuus Syytä miettiä tulevaisuutta jo perustamisvaiheessa Osuuskunnan pyörittäminen rakentamisvaiheen jälkeenkin!! Kirjanpito, tilintarkastus, kustannusten hallinta, sopimukset Talkootyön jatkuvuus / innokkuuden säilyttäminen Verkoston kunnossapito jne Tehtävien sisältö Milloin huolotoimet yms suoritetaan Kuka suorittaa Miten yllpitotoimet dokumentoidaa
Muuta huomioitavaa Toiminta-alue Vesihuoltolaitokseksi luokiteltavalle jätevesiosuuskunnalle vahvistetaan toiminta-alue Osuuskunta esittää toiminta-aluetta itselleen, kunta vahvistaa Osuuskunta määritellään vesihuoltolaitokseksi kun liittyjiä väh. 50 asukasta tai jäteveden määrä on enemmän kuin 10 m 3 /vrk Vesihuoltolain mukaiset oikeudet ja velvoitteet Sopimukset, lupa-asiakirjat yms kannattaa aina laatia kirjallisena!!
Paineviemäröinti Kaikille liittyville kiinteistöille hankitaan oma jäteveden pumppaamo Maasto-olosuhteista riippuen pumppaamo voi olla myös muutaman kiinteistön yhteinen Pumppaamoilla jätevedet johdetaan paineviemäriverkostoon, josta jätevedet pumpataan edelleen vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon tai kylän omalle puhdistamolle. Pumppaamot varustetaan repijäpumpuilla, jotka silppuavat jätteet pieniin osasiin, mikä mahdollistaa perinteiseen viettoviemäröintiin verrattuna pienempien putkikokojen käytön
Paineviemäröinti Paineviemärit voidaan rakentaa joustavasti maanpinnan muotoja mukaillen Kaivantosyvyydet ovat myös yleensä pienempiä kuin viettoviemäröinnissä Tarvittaessa linjat on helppo lämpöeristää ja varustaa sähkölämmityksellä Usein vältytään myös räjäytys- ja louhintatöiltä, sillä kalliot ja muut esteet voidaan kiertää tai ylittää
Lisätietoa Vesiosuuskunnan ABC www.ymparisto.fi Pellervo-seuran osuuskunnan perustajan opas www.pellervo.fi/wuokko www.vok.fi Perustettujen osuuskuntien edustajat
Kiitos Katja Mäkinen Satafood Kehittämisyhdistys ry Puh. 044 516 3515 Sähköposti: katja.makinen@satafood.net www.satafood.net