IMATRA - FINLAND. Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran VUOKSI. Kalastajan opas KALASTAJAN OPAS

Samankaltaiset tiedostot
IMATRA - FINLAND. Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran VUOKSI. Kalastajan opas KALASTAJAN OPAS

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012

Puulan kalastustiedustelu 2015

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille tiivistelmä jäsenten vastauksista

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Joensuun kalastuskunta

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Kalastus Taivalkoskella

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Kalastuslainsäädäntöä

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä Voimaan

PORVOON KAUPUNGIN VESIALUEIDEN KALASTUSSÄÄNNÖT 2019

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koirus-Sotkan kalastusalue

Kalastusalueen vedet

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Konnuskosken alueella Hartikansalon osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Keski-Karjalan kalastusalue

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA

Saimaalle kalaan? Tietoa tarvittavista kalastusluvista, Saimaan kalastusrajoituksista ja pyydysten merkinnästä.

Puula-forum Kalevi Puukko

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue

PORVOON KAUPUNGIN VESIALUEIDEN KALASTUSSÄÄNNÖT 2019

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pitkälahden osakaskunta

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa?

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2)

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vieremän kalastusalue

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

Kestävää kalastusta Pielisellä

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.

Kalastus Selkämeren kansallispuistossa Eräluvat

LAHTELAISEN KALASTUSOPAS

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v istukaseristä

Kalastustiedustelu 2016

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta

Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaavin-Juojärven kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Luonterin kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kyläniemen osakaskunta

Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2014

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuonislahden osakaskunta

Päijänteen kalastuskysely 2011

Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin

VETOUISTELIJOIDEN KYSELY KESKI JA ETELÄPÄIJÄNTEEN LUPA-ALUEEN KEHITTÄMISEKSI. Vetouistelijoiden kysely 1

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ruunaan kalastusalue

Muoniossa on yli sata kirkasvetistä ja kalaisaa järveä ja jokien kruununa Väylä. Tule kokeilemaan kalaonneasi ja kalastamaan elämyksiä

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kattelussaaren osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kylänlahden osakaskunta

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY

Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa

säädetyt pykälät siirretty sellaisenaan uuteen Kalastusta koskevat säännökset muuttuvat

Hyväksytty

Kalastus Taivalkoskella

Istutussuositus. Kuha

Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella

ISLUPA- ALUEEN ASIAKASTUTKIMUS Tunnuslukuja

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Jänhiälän vesialueiden osakaskunta

Kalastuslakia K A L A T A L O U D E N K E S K U S L I I T T O. Malmin kauppatie Helsinki puh. (09)

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaartilan osakaskunta

HELSINGIN KAUPUNGIN VESIALUEILLA TAPAHTUVAA KALASTUSTA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET 2017

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

KANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016

Matti Havumäki esitelmöi Pohjois-Päijänteen kalastusalueen seurannoista 2011 / 2015 (tiedustelututkimus).

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki

Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuokalan kalastusalue

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Kalastuslain kokonaisuudistus. Kuulemistilaisuus kalastuslain uudistamisen keskeisistä kysymyksistä Ylä-Lapissa

Uusi kalastuslaki tuli voimaan - Nyt lunastetaan takuukorjaus. Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012

Rajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Transkriptio:

IMATRA - FINLAND Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran VUOKSI Kalastajan opas VUOKSI KALASTAJAN OPAS

Kalapaikkana Vuoksi Vuoksen kalastusmatkailulla on pitkät perinteet. Ensimmäiset tarinat Vuoksen runsaista ja kookkaista lohista kantautuvat jo 1830- luvun alkupuolelta. Englantilaiset urheilukalastajat olivat hurmaantuneita Vuoksen maisemista ja valtoimenaan ilmaan loikanneista lohista. Kalastusmatkailun kulta-aikaa Vuoksella kesti aina 1920-luvulle saakka. Sen jälkeen alkoi Suomen voimakas teollistuminen. Tehtaat tarvitsivat paljon energiaa, ja siksi kuuluisiin lohijokiin rakennettiin voimalaitoksia. Näin tapahtui myös Vuoksella, ja tämä johti kalakantojen taantumiseen. Vuoksen maine kuuluisana lohijokena oli mennyttä, mutta vain hetkeksi. Onneksemme luonto osaa sopeutua vallitseviin olosuhteisiin ja Vuoksen kalakannat alkoivat elpyä; Vuoksesta alkoi taas saada saalista, myös lohikalaa, jota kulkeutui voimalaitosten läpi alavirtaan ja uusia paikallisesti lisääntyviä lohikalakantoja alkoi muodostua. Lohikalakantojen runsastumista edesauttoi myös 1980- luvun lopulla alkanut istutustoiminta. Näillä tekijöillä on merkitys Vuoksen palautumisessa taas kaikkien tuntemaksi lohijoeksi. Vuokselle myönnetään virkistyskalastuslupia ja palveluita kehitetään jatkuvasti. Lisäksi omaa, vahvistunutta kalakantaa hoidetaan runsain, säännöllisin istutuksin. Vuoksi on merkittävä kalastusvesi, elämys ja luonnonläheinen kokemus niin perhokalastajille, uistimensoutajille ja syysöiden tuulastajille kuin perheen pienille kalamiehille ja -naisillekin. Vuoksella kalastat kansallismaisemassa! Vuoksen saalis Vuoksen alkuperäiseen kalalajistoon on kuulunut sekä vaellus- että paikalliskalalajeja. Vuoksen tärkeimmät pyydettävät virkistyskalastukseen sopivat kalalajit ovat taimen, harjus, siika, muikku, lohi, ahven, hauki ja kirjolohi. Taimen Taimen viihtyy puhtaissa vesissä. Vuoksessa taimenten istutukset ovat omalta osaltaan vaikuttaneet myönteisesti taimenten saalismääriin. Vuosittain Vuoksesta nostetaan tuhansia yksilöitä. Parhaimmat taimenpaikat ovat Tainionkosken voimalaitokselta Vuoksen ylittävälle VT 6 sillalle. Myös Mellonlahden matalikko on hyvä paikka taimenten kalastukseen. Harjus Harjus on yksi perhokalastajien pääsaaliskaloista, jonka pyynnillä on pitkät perinteet Vuoksella. Niillä on suhteellisen hyvät kasvuolosuhteet, sillä yli kilonpainoiset harjukset eivät ole harvinaisia saaliita. Parhaimmat harjusten kalastuspaikat ovat Sienimäen ja Teollisuustyöväen asuntomuseon väliset matalikot, siltojen ympäristöt ja Mellonlahden matalikko. Muikku Muikku on Vuoksen erikoisuus, jota pyydetään runsaasti liippimällä Tainionkosken voimalaitoksen alapuolelta. Parasta liippimisaikaa on toukokuusta syyskuuhun, ja päiväsaaliit voivat olla jopa useita satoja kiloja. Muikut kulkevat vastavirtaan suurina parvina. Parvet ajautuvat ns. Mutterin rannassa lähelle rantaa, josta ne voidaan pyytää tarkoitukseen soveltuvalla liippihaavilla. Lohi Lohi on huomattavasti harvinaisempi kalasaalis Vuoksella. Vuosittain saadaan joitakin Saimaan lohia, jotka ovat kulkeutuneet Vuokseen Tainionkosken voimalaitoksen läpi. Kirjolohi Saalis Siika Siika on yleinen saaliskala Vuoksella. Vuoksella esiintyy todennäköisesti useita eri siikakantoja. Parhaita siikapaikkoja ovat Tainionkosken voimalaitoksen alapuoli, kaupungintalon kohdalla ja McDonald sin ranta. Siika on myös yleinen tuulastuskala. Muut kalalajit Kirjolohta istutetaan Mellonlahteen talvella ja kesäaikaan Vuoksen puolelle. Kirjolohi on saavuttanut suosion kirjolohipilkkijöiden keskuudessa Mellonlahdella. Vuoksella kirjolohet kasvavat muikkuravinnolla nopeasti suuriksi, ja ovat vakiinnuttaneet paikkansa saaliskalojen joukossa. Lue kalalajien vieressä oleva QR-koodi puhelimellasi, niin saat lisätietoja kalasta! Muita yleisiä Vuoksessa viihtyviä saaliskaloja ovat hauki, lahna ja ahven. Ahvenet ja hauet viihtyvät Vuoksessa erinomaisesti ja kasvavat suuriksi. Yli kilon painavat ahvenet eivät ole harvinaisia, ja hauissakin rikotaan kymmenen kilon raja vuosittain. Parhaita ahvenpaikkoja ovat Neitsytniemen, Linnankosken ja Varpasaaren lahdet. Hauki käy parhaiten pyydykseen Vuoksen matalikoilla ja suvantopaikoissa. Hauki on myös suosittu tuulastuskala.

Vuoksen lupahinnat Vrk-lupa 12 Viikkolupa 24 Kalenterivuoden lupa 70 Moottoriuistelulupa 24 vrk/100 vuosi (erillinen alue) Tuulastuslupa 15 (1.8.-31.12. vain Vuoksen Kalastuspuistosta) Yrityslupa 60 (väh. 5 kpl, vain Imatra Base Camp) Nuorisolupa 12-18-vuotiailta on 50% normaalista luvan hinnasta Lupamyyntipisteet Vuoksen Kalastuspuisto, Kotipolku 4, puh. (05) 4323123 Imatra Base Camp (yritysluvat), puh. 020 617 7011 Urheiluliike Kisa, Lappeentie 41, puh. 020 789 0560 Uimahallin kassa, Kotipolku 2, puh. 020 617 7294 Urheilu-Koskimies, Ratakatu 37-39, Lappeenranta, puh. (05) 612 9013 www.kalaluvat-etelakarjala.fi Kalastusluvan voi maksaa myös suoraan pankkiin tai maksuautomaatilla. Maksun voi suorittaa myös nettipankilla. Tällöin maksukuitti vastaa kalastuslupaa. Maksu suoritetaan tilille EKOP FI3950940010000178. Ehdoton edellytys luvan kelpoisuuteen on, että maksukuitissa ovat seuraavat tiedot: Mikä lupa, esim. Vuoksen kalastuslupa/vrk-lupa Tilinumero (EKOP FI3950940010000178) Mille päivälle lupa on otettu Ahdin antimia atraimella Vuoksen kalastuslupaehdot Kalastusalue käsittää sivun 6 kartan mukaisen alueen Vuoksessa ja Mellonlahdella. Kieltoalueet on merkitty maastoon kieltokyltein. Kalastaminen läänikohtaisella viehekortilla ei ole sallittua. Vuoksen kalastuslupa on henkilökohtainen ja oikeuttaa uisteluun ja virvelöintiin. Alle 12-vuotiaat saavat uistella ja virvelöidä luvan omistajan kanssa ja tämän kiintiöstä ilmaiseksi. 12-18-vuotiaiden lupa on puolet normaaliluvan hinnasta. Mato-onginta ja pilkintä on sallittua ilman Vuoksen kalastuslupaa. Poikkeuksena on Mellonlahden erityiskalastusalue, jossa myös mato-ongintaan ja pilkintään vaaditaan Vuoksen kalastuslupa. Mellonlahdella sallitaan myös ravustaminen vuosittain erillisellä luvalla. Uistelu ja virvelöinti on sallittua ympäri vuoden lukuun ottamatta paikallista rauhoitusta Mansikkalan rautatiesillan ja Vuoksen suun välisellä alueella 15.10-15.11 välisenä aikana molemmat päivät mukaan lukien. Veneessä ja rannalla saa yhtaikaa olla pyynnissä enintään kaksi (2) vapaa. Samoin onginnassa ja pilkinnässä saa käyttää enintään kahta (2) vapaa. Moottorin käyttö uistelussa on kielletty. Poikkeuksena on erillinen moottoriuistelualue välillä Kyyrönkoski-rajavyöhyke. Moottoriuistelulupa on henkilökohtainen ja oikeuttaa kalastamaan enintään neljällä (4) vavalla venekuntaa kohti. Seisovien pyydysten käyttö esim. iskukoukku tai siihen rinnastettavat välineet on kielletty. Lupa oikeuttaa kalastamaan yhteensä kaksi (2) lohikalaa vuorokaudessa (lajit: taimen, kirjolohi, harjus). Järvilohta saa kalastaa vain yhden (1) vuorokaudessa. Jokaisen 18-64 vuotiaan Vuoksen luvalla viehekalastusta harjoittavan henkilön tulee lisäksi suorittaa valtion kalastuksenhoitomaksu. Pelkästään ongintaan ja pilkintään ei kalastuksenhoitomaksua tarvita. Muikun liippimisessä tarvitaan Vuoksen lupa ja valtion kalastuksenhoitomaksu. Tuulastus sallitaan erillisluvalla 1.8-31.12 välisenä aikana. Tuulastuksessa kielletyt lajit ovat taimen, lohi, kirjolohi ja harjus. Saaliskalojen alamitat: Harjus 35 cm (rauhoitettu 1.4. 31.5.) Järvitaimen 50 cm, kun rasvaevä leikattu, rasvaevällinen on kokonaan rauhoitettu Järvilohi 60 cm, kun rasvaevä leikattu, rasvaevällinen on kokonaan rauhoitettu Kuha 42 cm (kalastusalueen suositus 45cm) Luvat Lupaehdot Vuoksen harjus on kaunis

Vuoksen kalastusalueet Voimalaitosten välinen patoallas Voimalaitosten välinen patoallas on yksi tärkeimmistä Vuoksen kalastusalueista. Suurin osa kalaistutuksista tehdään juuri kyseiselle alueelle. Kalastus alueella on monipuolista ja se soveltuu kaikenlaiseen vapakalastukseen, niin vetouisteluun kuin rantakalastukseenkin. Rantakalastusta helpottamaan on voimalaitosten väliselle alueelle rakennettu kalastuslaitureita, joista Ritikanrannan, Neitsytniemen ja Kalastuspuiston laiturit soveltuvat myös liikuntarajoitteisille henkilöille. Alue ei jäädy kokonaan talvellakaan, joten vapakalastuskausi voi jatkua ympäri vuoden. Alueella sijaitsee kaksi suurempaa lahtea: Neitsytniemen lahti ja Varpasaaren lahti, jotka ovat talvella suosittuja pilkkimispaikkoja. Alue soveltuu matalien rantojensa vuoksi hyvin tuulastukseen. Alueen yläosassa, aivan Tainionkosken voimalaitoksen alapuolella sijaitsee Vuoksen erikoisuuksiin kuuluva muikun liippimispaikka, johon on rakennettu tarkoitukseen sopivia tasanteita. Muikun liippimistä kesäyössä Kalastusalueet

Imatrankosken alapuolinen alue Imatrankosken alapuolella vesialue on ensin jokimainen, mutta muuttuu myöhemmin järvimäiseksi. Alueen yläosassa sijaitsee niin sanottu Mellonlahden matalikko, joka on alueen suosituin kalastuspaikka. Matalikko on myös perhokalastajien suosiossa hyvän kahlattavuutensa takia. Kyseisellä matalikolla on myös laaja lohikalojen kutemiseen soveltuva kutusoraikko. Alueen alaosa, joka rajoittuu rajavyöhykkeeseen on rauhallinen hitaasti virtaava paikoin syväkin (33 m) alue. Siellä sijaitsee Vuoksen ainut moottoriuistelualue. Alaosa on Vuoksen kalastuskohteista kaikkein erämaamaisin. Mellonlahti Mellonlahden erityiskalastusalue sijaitsee Imatran vanhan koskenuoman eteläpäässä. Mellonlahti on erotettu Vuoksesta 1980-luvun alkupuolella erillisellä patotiellä; kooltaan lahti on noin kaksi hehtaaria. Mellonlahden vesi on pääosin peräisin pohjalähteistä. Mellonlahden kalakanta on runsas. Lisäksi Mellonlahteen istutetaan vuosittain pyyntikokoisia kirjolohia virkistyskalastuksen tarpeisiin. Mellonlahdella sijaitsee liikuntarajoitteisille henkilöille soveltuva kalastuslaituri sekä laavu nuotiopaikkoineen. Mellonlahti on varsinkin talvisin suosittu kirjolohen pilkkimispaikka ja suurin osa istutuksista suoritetaan talvella jäiden alle. Mellonlahdella on myös runsas täplärapukanta, jota voi pyytää erillisellä luvalla. Lisäksi Mellonlahdelle on istutettu karppeja ja kuhia, jotka ovat menestyneet ja kasvaneet hyvin. Kaikenlainen kalastus alueella vaatii Vuoksen kalastusluvan. Soutuveneen käyttö on luvallista ja sen tuonti on helppoa, koska tie tulee aivan rantaan. Patotien toisella puolen voi halutessaan pyytää järvitaimenta, siikaa tai harjusta. Neitsytniemen ja Mutterinrannan kalastuskohteet Neitsytniemessä ja Mutterinrannassa sijaitsevat Vuoksen uusimmat rakennetut kalastuskohteet. Alueilla on kalastajia varten rakennetut kalastuslaiturit ja tulentekopaikat sekä lisäksi Neitsytniemen puolella on kalankäsittelyyn varattu tila. Neitsytniemen kalastuslaituri soveltuu myös liikuntarajoitteisille kalastajille ja laiturille kulku on mahdollista myös pyörätuolilla. Neitsytniemen kalastuslaiturin läheisyyteen on varattu ajoneuvoille oma parkkialue, jonka yhteydessä on myös wc. Kalastuslaitureille on pääsy vain kalastajilla. Tulentekopaikat ovat yleisesti kaikkien retkeilijöiden käytössä. Jokaisen tulee huolehtia alueen siisteydestä ja toimittaa roskat ja kalan perkuujätteet niille varatuille paikoille. Neitsytniemen kalastuslaituri on varattu ensisijaisesti aktiivisella vapakalastusmenetelmällä kalastaville. Pyyntipaikkaa ei saa varata passiivisella menetelmällä kalastamiseen, eli ns. ootto-onkijan tulee väistää. Ootto-onginta ei ole laiturilla kiellettyä, mutta se ei saa häiritä laiturilla tapahtuvaa muuta kalastusta. Muutenkin on hyvä muistaa herrasmieskalastajien säännöt eikä pilata omalla käytöksellä muiden kalastusta. Mikäli laiturilla on ruuhkaa, muista kierrätys! Helppoa ja turvallista kalastamista laiturilta Kalastusalueet Pilkkikalat voivat olla Vuoksella isoja - varaa riittävän suuri kaira!

Vuoksen Kalastuspuisto - Kalaherkut mukaan tai paikanpäällä! Ravintola ja kahvila Wanha Virveli Risteilyt Vuoksella Kalastuspalvelut Vuoksella ja Saimaalla Kalastusluvat: Vuoksi ja Saimaa Tilaussauna Räihän Kuohu Viihtyisä leirintäalue Mökkimajoitusta Ohjelmapalvelut yrityksille ja yksityisille Avoinna kesäisin 1.4-30.9, muina aikoina tilauksesta Vuoksen Lautturi Oy Kotipolku 4, 55120 Imatra Tel. +358 5 432 3123 vuoksi.kalastuspuisto@co.inet.fi Toni, puh. 040 556 0121 Teemu, puh. 050 384 9998 Taisto, puh. 0400 655 848 Kalastuspuisto sijaitsee keskeisellä paikalla! Kalastuspuisto

Imatran kaupunki Virastokatu 2, 55100 Imatra Puh. 020 617 2253 asiakaspalvelu@imatra.fi www.imatra.fi Vuoksi tarjoaa kalastuselämyksiä läpi vuoden, niin aktiiviharrastajille kuin vapaa-ajan kalastajille ja perhelomailijoille. Vuoksen lumo täytyy kokea itse.