Lausunto 1 (10) Opetus- ja kulttuuriministeriö (lausunto annettu sähköisen lomakkeen kautta) Viite OKM077:00/2014 Asia: Lausuntopyyntö opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän ehdotuksesta ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen KOULUTUSOSION UUDISTAMINEN (Luku 6.1) Työryhmä ehdottaa koulutuksen rahoitusosuudeksi 79 % kokonaisrahoituksesta Pidättekö ehdotettua koulutusosion painoarvoa tarkoituksenmukaisena? Oleellista on, että rahoitusmalli vakiintuu, eikä sitä muuteta vuosittain. Korkeakoulujen on pystyttävä tekemään pitkäjänteistä kehittämistyötä, ja ennakoitavissa oleva rahoitus antaa pohjan ammattikorkeakoulujen toiminnalle. Koulutusosion painoarvon tulee olla rahoitusmallin suurin kokonaisuus. Ammattikorkeakoulut tekevät yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän kanssa, jolloin on luonnollista että ammattikorkeakoulujen tuottamaa osaamista myös mitataan. Nyt koulutusosiosta on ehdotuksessa siirretty prosentteja muut koulutus- ja tk-poliittiset tavoitteet osioon, jolloin 6 prosenttia rahoituksesta ei ole jatkossa enää jaettavissa koulutusosion mittareilla. Huolena on, että esitetty siirto tarkoittaa entisestään pieneneviä voimavaroja opetukseen ja opetuksen kehittämiseen. Nykyinen hankerahoitus tuo Muut koulutus- ja tk-poliittisten tavoitteiden osion 6 prosentista noin 2,5 prosenttia. Loput rahat (3,5 %) siirtyvät ko. osioon Koulutus osiosta. Tämä siirto tulee edellyttämään läpinäkyvyyttä strategiarahoituksen jakamisessa eri ammattikorkeakouluille. Työryhmä ehdottaa, että suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen osuus rahoitusmallissa olisi jatkossa 40 % kokonaisrahoituksesta. Rahoituksen laskennassa luovuttaisiin ammattikorkeakoulututkintojen laskentaan sisältyneistä alakohtaisista aiempaan kustannustiedonkeruuseen pohjautuvista kertoimista sekä tutkintojen kestoon perustuvista kertoimista.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 2 (10) Pidättekö työryhmän ehdotusta ammattikorkeakoulututkintojen osuudeksi sekä kertoimien poistosta tarkoituksenmukaisena? Edelleen kannatamme mallia, jossa 55 opintopisteen osuutta pienennetään ja suoritettujen tutkintojen osuuden prosenttia kasvatetaan. Ammattikorkeakoulujen opetus on sidottu vahvasti työja elinkeinoelämän kanssa tehtäviin hankkeisiin ja projekteihin, jolloin myös opetuksen rytmityksen (jaksotus) pitää mahdollistua toisin kuin pelkästään lukuvuoteen sitoen. Määriteltyjen alojen suhde suhteessa toisen alan kalleuteen tulee vielä ottaa tarkasteluun. Työryhmä ehdottaa, että ammattikorkeakoulututkintojen käsittelyssä mallissa otetaan käyttöön ns. tutkintoleikkuri, joka tarkoittaa sitä, että opetus- ja kulttuuriministeriön sekä korkeakoulujen välisissä neuvotteluissa sovitun tavoitteen ylimenevien tutkintojen perusteella ei myönnetä rahoitusta. Tutkintoleikkurit käsiteltäisiin samalla ISCED-luokitteluun perustuvalla luokittelulla millä tavoitteet neuvotteluissa sovitaan. Ehdotetut alaryhmittely olisivat seuraavat: 01 kasvatusalat, 021 taiteet sekä 03 yhteiskuntatieteet 022 humanistiset alat, 091 lääketieteet sekä 092 terveys- ja hyvinvointialat 04 liiketalous, hallinto ja oikeustieteet sekä 10 palvelualat 05 luonnontieteet, 06 tietojenkäsittely ja tietoliikenne, 07 tekniikan alat sekä 08 maatalous- ja metsätieteelliset alat Ylemmille ammattikorkeakoulututkinnoille ei ehdoteta asetettavaksi leikkuria. Pidättekö ehdotettua tutkintoleikkurin käsittelymekanismia tarkoituksenmukaisena? Kansallisten amk-opiskelijoiden kohdalla tutkintoleikkurin käsittelymekanismi on tarkoituksenmukainen. Se ehkäisee epätervettä kilpailua ja liiallista keinottelua tutkintojen määrillä. Myös lukukausimaksullisia opiskelijoita on ehdotettu osaksi tutkintoleikkuria. Näkemyksemme on, että leikkurin ei pidä koskea EU:n ja ETA maiden ulkopuolelta tulevia opiskelijoita. Toteutuessaan tämä tarkoittaa sitä, että kansallisten ja eurooppalaisten opiskelijoiden määriä joudutaan pienentämään tai rajamaan, kun päinvastoin meidän on saatava jatkossa yhä useampi nuori ja aikuinen korkeakouluopintoihin myös kansallisella tasolla. Lähtökohtana pitää olla, että valtio maksaa jatkossa 55 opintopistettä suorittaneista ja valmistuvista samoin kuin kansallisistakin opiskelijoista ja lukukausimaksut jäävät kokonaisuudessaan ammattikorkeakoulujen käyttöön (koulutuksen ja opetuksen kehittämiseen sekä laadun parantamiseen). Tällöin perittävät lukukausimaksu hyödyttävät aidosti sekä taloudellisesti että laadullisesti korkeakoulutusta ja
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 3 (10) koulutusohjelmien kehittämistä. Lisäksi turvaamme sen, etteivät lukukausimaksut nouse kohtuuttomuuksiin, vaan saamme jatkossakin kansainvälisiä opiskelijoita korkeakoulutukseen. Työelämälähtöisten ylempien ammattikorkeakoulutukintojen osalta on kannatettavaa, ettei tutkintoleikkuria aseteta, koska ylempi amk-tutkinto on edelleen kehitysvaiheessa ja ennakoinnin yhteydessä on esitetty ylempien ammattikorkeakoulututkintopaikkojen lisäystä. Työryhmä ehdottaa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuudeksi rahoitusmallissa 23 %. Rahoitustekijän laskentaan ehdotetaan tarkennuksia. Tarkennuksilla huomioitaisiin keväällä opintonsa aloittaneiden ensimmäisen lukukauden opinnot sekä lukuvuoden aikana valmistuneiden opinnot. Lisäksi laskentaan ehdotetaan lisättäväksi mekanismia, jolla huomioitaisiin edellisen lukuvuoden aikana 55 opintopistettä ylittävät suoritukset seuraavina vuosina sekä tarkennettaisiin opintopisteiden kirjauskäytäntöjä. Pidättekö ehdotettua vähintään 55 op suorittaneiden rahoitusosuutta mallissa sopivana? Pidättekö tarkistettua tekijän laskentamekanismia tarkoituksenmukaisena? 55 opintopisteen mittaaminen on johtanut kummassakin korkeakoulusektorissa opintokokonaisuuksien sirpaloitumiseen. Vuodessa suoritettujen opintopisteiden yhteenlaskettava määrä olisi selkeämpi mittaustapana kuin yksittäisen opiskelijan tuottama määrä. Laskentamekanismiin esitetyt uudistukset ja tarkennukset ovat muutoin tarkoituksenmukaisia. Korkeakoulu tuottaa erilaista tietoa määrällisesti, mutta palveleeko esimerkiksi kyseisen tiedon kerääminen ammattikorkeakoulutusta tai tuottaako opintopisteiden mittaaminen pedagogista kehittämistä. Korkeakoulutuksen näkökulmasta tilastointi on nyt detaljitilastointia. Työryhmä ehdottaa muutoksia avoimen ammattikorkeakoulu-opetuksen, maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen sekä erillisten opintojen rahoitustekijään. Rahoitustekijän osuudeksi ehdotetaan 5 % kokonaisrahoituksesta (aiemmin 4 %). Tekijään lisättäisiin nykyisten mittarien rinnalle yhteistyösopimuksiin perustuvat opintopistesuoritukset sekä erikoistumiskoulutusten opintopisteet. Erikoistumiskoulutuksiin käytettävissä oleva valtion rahoitus lisättäisiin rahoitusmallilla jaettavaan ammattikorkeakoulujen kehykseen. Pidättekö ehdotettua tekijän rahoitusosuutta mallissa sopivana? Pidättekö yhteistyösopimuksiin perustuvien opintojen ja erikoistumiskoulutuksissa suoritettujen opintojen lisäämistä tekijään tarkoituksenmukaisena? Erikoistumiskoulutukset on lisättävä rahoitusmalliin niiden asemoitumisen ja laadullisen kehittämisen näkökulmasta tarkasteltuna. Ehdotettu rahoitusosuus on kannatettava, mutta huolena kuitenkin on, että uuden koulutuksellisen tehtävän voimavarat (jos koulutus halutaan toteuttaa)
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 4 (10) joudutaan ottamaan nykyrahoituksesta. Kun uusia tehtäväelementtejä ns. istutetaan rahoitusmalliin, niin tällöin on tarkasteltava myös kokonaisresurssien riittävyyttä. Elinikäisen oppimisen kannalta on tärkeää, että erikostumiskoulutukset saadaan hyvin käyntiin, sillä aikuisväestö tarvitsee osaamisen päivittämiseen ja laajentamiseen hyvää ja laadukasta koulutusta. Työryhmä ehdottaa ulkomaalaisten suorittamien ammattikorkeakoulututkintojen erillisen tekijän poistamista rahoitusmallista, jolloin ulkomaalaisten suorittamat tutkinnot ja muut suoritukset huomioitaisiin rahoitusmallissa samoin, kuin muidenkin opiskelijoiden suoritukset riippumatta koulutuksen rahoituslähteestä. Vapautuva rahoitusosuus siirrettäisiin valmistuneiden työllisten tekijään, jonka osuudeksi tulisi 4 %. Pidättekö ehdotettua ulkomaalaisten suorittamien ammattikorkeakoulututkintojen poistamista rahoitustekijöistä ja ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen käsittelyä samoin perustein kuin kotimaistenkin tarkoituksenmukaisena? Pidättekö työllisten rahoitustekijän vahvistamista tarkoituksenmukaisena? Ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen poistaminen rahoitusmallista erillisenä tekijänä on kannatettava. EU/ ETA maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden tulee olla pisteiden tuottamisessa mukana kansallisia opiskelijoita vastaavasti. Tällöin lukukausimaksut hyödyttävät sekä taloudellisesti että laadullisesti korkeakoulutusta ja lukukausimaksut eivät kasva kohtuuttomiksi EU:n ja ETA maiden ulkopuolelta tuleville. Työllisen mittarin kasvattaminen neljään prosenttiin on perusteltua. Työllisten mittaria on jatkossa kehitettävä enemmän laadullisten tekijöiden mittaamiseen. Työmarkkinoille valmistuvien työllistymisen seurantaan on kehitettävä Aarresaaren kaltainen uraseurantamalli. Koulutusmääriä eri aloilla on tarkasteltava sitä kautta, työllistyykö henkilö sellaiseen tehtävään, missä hän voi hyödyntää koulutuksen tuottamaa osaamista täysimääräisesti. Valmistuneiden palkkataso on huono mittari, sillä alakohtaiset palkkatasoerot ovat alojen välillä, mutta myös alojen sisällä isoja. Kriteeristön on kohdeltava ammattikorkeakouluja eri alojen osalta yhdenmukaisesti. Työryhmä ehdottaa, että opiskelijapalautekyselyä koskevassa rahoitustekijässä siirrytään käyttämään uudistetusta opiskelijapalautekysely AVOP:sta saatavaa tietopohjaa. Rahoitustekijä laskettaisiin siten, että kunkin vastaajan vastauspisteet lasketaan yhteen kyselyn asteikon 1-7 mukaisesti ja ammattikorkeakoulun rahoitusosuus muodostuu vastaajien yhteenlasketuista pisteistä asteikolla. Työryhmän ehdottamat rahoitukseen vaikuttavat kysymykset kattavat monipuolisesti opiskelijan koko opintoajan opintojen sisältöihin, opintojen suunnitteluun ja organisointiin sekä työelämäyhteyteen ja harjoitteluun liittyviä tekijöitä. Pidättekö työryhmän ehdotusta opiskelijapalautteen käsittelyksi rahoitusmallissa sekä rahoitukseen vaikuttaviksi valittuja kysymyksiä tarkoituksenmukaisina?
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 5 (10) Palautekysymysten kattavuus on hyvä ja ne ovat tarkoituksenmukaisia. On kannatettavaa, että rahoitusosuus muodostuu jatkossa vastaajien yhteenlasketuista pisteistä. Työryhmä esittää, että kansainvälisen opiskelijavaihdon rahoitustekijä laskettaisiin jatkossa ammattikorkeakoulun kansainväliseen opiskelijavaihtoon saapuneiden ja opiskelijavaihtoon lähteneiden tutkinto-opiskelijoiden lukumäärän sijaan em. vaihdoissa sekä kansainvälisessä ulkomailla suoritetussa harjoittelussa suoritettujen opintopisteiden yhteismäärästä. Rahoitustekijän osuus olisi 2 %. Pidättekö työryhmän ehdotusta kansainvälisen opiskelijavaihdon käsittelyksi tarkoituksenmukaisena? On kannatettavaa, että vaihdon lisäksi mitataan ulkomailla tehtyä harjoittelua. Lyhyempien vaihtojen huomioiminen lisää myös perheellisten mahdollisuuksia tehdä kansainvälisiä harjoittelujaksoja. Lisäksi olisi tärkeää mitata erilaisia opiskelijayhteistyönä tehtyjä projekteja joko toisen korkeakoulun tai työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Ammattikorkeakoulun luonne on nimenomaan vahva yhteistyö kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Muuta kommentoitavaa koulutusosion kokonaisuudesta tai rahoituskriteereistä Huolena on, että ammattikorkeakoulujen osalta laadullinen kehitys on epätasaista jo tehtyjen ja tehtävien leikkausten johdosta. Siksi on erittäin tärkeää, että OKM arvioi sopimusneuvottelujen yhteydessä minkälainen tilannekuva ammattikorkeakouluittain tai koko ammattikorkeakoulujen toiminnan laadukkuudesta rakentuu ja miten rahoitusmallin suurin kokonaisuus palvelee ammattikorkeakoulutusta. TUTKIMUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINNAN OSION UUDISTAMINEN (Luku 6.2) Työryhmä esittää muutoksia kansainvälisen henkilöstöliikkuvuuden laskentaan. Rahoituksen laskennassa henkilöstöliikkuvuus pisteytettäisiin jatkossa nykyisen liikkuvuusjaksojen lukumäärän sijaan jakson keston mukaisesti piste päivästä -periaatteella. Indikaattorin laskenta muutettaisiin siten, että siihen sisällytetään kaikki yli yhden vuorokauden liikkuvuusjaksot (Suomesta ja Suomeen) entisen viiden vuorokauden rajan sijaan. Pidättekö työryhmän ehdotusta henkilöstöliikkuvuuden käsittelyksi rahoitusmallissa tarkoituksenmukaisena? On hyvä, että jatkossa pisteitä tuottava kansainvälinen toiminta on määritelty selkeämmin, ja toiminnan pituutta tai pistetuottoa ei ole rajattu liian laajaksi. Nykyinen kansainvälinen toiminta ja
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 6 (10) yhteistyö eivät voi perustua enää ainoastaan esimerkiksi pitkiin opettajavaihtoihin. Esimerkiksi projektiyhteistyö tulee nyt huomioon otetuksi entistä paremmin. Muuta kommentoitavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kokonaisuudesta tai rahoituskriteereistä Korkeakoulujen (yo/amk) erityispiirteet tki-toiminnassa on otettava vielä selkeämmin huomioon rahoitusmallissa. Ammattikorkeakouluilla pitää olla jatkossa vahvempi ja selkeämpi rooli ns. tkitoiminnan (tutkimuksen) kaupallistamisessa, ja jonka on jatkossa näyttävä myös rahoitusmallissa. Ammattikorkeakoulut voivat olla jatkossa yhä enemmän yliopistojen kumppani tutkimuksen kaupallistamisessa, ja siksi yhteistyön lisääminen ammattikorkeakoulujen välillä sekä tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa pitää näkyä rahoitusmallissa kannustimena siten, että toiminta tukee ja palkitsee kaikkia osapuolia. Esimerkiksi yhteistyössä tuotettu tki-toiminta, opintopiste tai tutkinto toisi enemmän rahaa kuin yksittäisenä ammattikorkeakouluna tuotettu. MUUT KOULUTUS-, TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISPOLITIIKAN TAVOITTEET (Luku 6.3) Työryhmä esittää, että Muiden koulutus, tutkimus- ja kehittämispolitiikan perusteella jaettava rahoitusosuus on 6 % perusrahoituksesta. Tästä rahoituksesta ammattikorkeakoulujen strategisen rahoituksen osuus on 5 % ja alakohtaisen rahoituksen osuus 1 %. Strategisen rahoituksen osalta työryhmä ehdottaa, että strategisen rahoituksen lähtökohtana on ammattikorkeakoulujen oma strategiatyö, jossa tulee ottaa huomioon valtakunnallisen korkeakoulupolitiikan tavoitteet. Strategiaperusteisesta rahoitusosuudesta sovitaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja ammattikorkeakoulujen välillä. Strategiarahoituksesta jätetään osa jakamatta sopimusneuvotteluissa, millä tuetaan ammattikorkeakouluja esimerkiksi rakenteellisen kehittämisen ratkaisuissa tai koulutus- ja tutkimuspolitiikasta sopimuskaudella nousevien toimenpiteiden toteuttamisessa. Pidättekö työryhmän ehdotusta koulutus-, tutkimus- ja kehittämispolitiikan osuudeksi sekä jakautumiseksi tarkoituksenmukaisena? Pidättekö ehdotusta strategiarahoituksen määräytymisen perusteiksi tarkoituksenmukaisena? Yleistä Jaettava raha on rahoitusmallin osuutena iso määrältään (amk 6 %, n. 55 milj.). Osa rahasta jaetaan jatkossa OKM:n päätöksellä muun muassa alakohtaisen kalleuden paikkaamiseen. Jakoperusteiden ja jakopäätösten on oltava hyvin avoimia ja läpinäkyviä.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 7 (10) Jakotapa ja rahoituksen kesto vaikuttavat ammattikorkeakoulun perustoimintoihin, mm. henkilöstön työllistymiseen korkeakouluissa. Jos jaettavan rahan haluaisi käyttää perustoimintoihin, tarkoittaisi se tuhansia henkilötyövuosia per vuosi. Strategiarahoitus Strategiarahoitus tulee uutena elementtinä käyttöön ammattikorkeakouluille ja jaettavan määrän on hyvä olla tässä vaiheessa kohtuullinen. Pääosa rahoituksesta sovitaan sopimusneuvotteluissa 4 vuodeksi kerrallaan, joka tuo osaltaan korkeakouluille vakautta. Esimerkiksi tarvittavat rakenteelliset uudistukset saadaan käyntiin ja toteutettua. Rahoitusmallin pitää kannustaa ammattikorkeakouluja yhteistyöhön. Ammattikorkeakoulujen arvioinnin jälkeen on tarkasteltava sitä, onko strategiarahoituksen ohjausvaikutus ollut riittävä. Ammattikorkeakouluja on kannustettava yhteistyöhön ja toimipisteverkoston tiivistämiseen muutenkin kuin strategisen rahoituksen avulla. Työryhmä ehdottaa, että nykyisistä tutkintojen laskentaan liittyvistä ala- ja kestokohtaisista kertoimista luovutaan. Alakohtaisuus huomioitaisiin osana muita koulutus-, tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteita. Rahoitus laskettaisiin vuosittain. Perusteena ovat koulutuksen harvinaisuus, poikkeuksellisen kalliit kustannukset sekä koulutuksen ylläpitämiseen nykymuodossaan liittyvä erityinen yhteiskuntapoliittinen vastuu. Alakohtainen tekijä jaettaisiin seuraavien tutkintojen tutkintototeumien perusteella: Humanistisen alan amk-tutkinto ja vastaava yamk-tutkinto Tulkki Yhteisöpedagogi Kulttuurialan amk-tutkinto ja vastaava yamk-tutkinto Kuvataiteilija Konservaattori Musiikkipedagogi Muusikko Tanssinopettaja Merenkulun amk-tutkinto ja vastaava yamk-tutkinto Merikapteeni Tekniikan alan amk-tutkinto ja vastaava yamk-tutkinto Palo- ja pelastusala Pidättekö työryhmän ehdotusta alakohtaisen tekijän laskemiseksi rahoitusmallissa tarkoituksenmukaisena? Määriteltyjen alojen suhde suhteessa toisen alan kalleuteen tulee vielä ottaa tarkasteluun. Esimerkiksi tekniikka on ala, missä kerran hankittu laitteisto ei palvele elinkaarena pitkään: teollisuus digitalisoituu ja laitteiden ja välineiden kierto on syklinä nopeutunut. Myös pienempien alojen, kuten taiteellisten ja humanistisen koulutusalojen rahoituksen riittävyyteen ja pitkäjänteisen kehitystyön tekemiseen on kiinnitettävä huomio. Mitä mahdollisia ohjausvaikutuksia uudistuksella on etenkin suhteessa opetuksen määrään, laatuun ja ennakointiin.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 8 (10) Ammattikorkeakouluilta edellytetään jatkossa niin sanotusti viisautta jakaa rahaa oppilaitoksen sisällä siten, että eri alojen toiminnalliset edellytykset ja mahdollisuus kehittymiseen otetaan huomioon ja turvataan. Tähän OKM:n ja ammattikorkeakoulujen välisissä sopimusneuvotteluissa on jatkossa kiinnitettävä huomio. RAHOITUSMALLIKOKONAISUUS Työryhmä esittää siirtymäkautta rahoitusmallin vaikutusten voimaantuloon. Ehdotuksen mukaan laskettaessa vuosien 2017 ja 2018 rahoitusta yksittäisen ammattikorkeakoulun koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä alakohtaisen tekijän osuuksien mukainen laskennallinen rahoitus ei voi laskea enempää kuin - 3 % tai nousta enempää kuin 5 % edellisen vuoden vastaavan rahoituksen tasoon muutetusta määrästä. Pidättekö työryhmän ehdotusta siirtymäkaudeksi tarkoituksenmukaisena? Siirtymäkausi on tarpeellinen, sillä tällä hetkellä amk-rahoituksessa suurin ongelma on rahoituksen yleinen taso. Toiminnalliset edellytykset suhteessa tehtäviin eivät ole tasapainossa. Kiertoon ei tule nyt lisää rahaa ja leikkausten vaikutukset heikentävät ammattikorkeakoulutusta edelleen. Tulevassa ammattikorkeakoulutuksen arvioinnissa on hankalaa todentaa se, että onko rahoitusmallilla ollut toiminnallisia vaikutuksia vai leikkauksilla vai molemmilla. Rahoitusmalli on kovin nuori amkien kohdalla, siksi maltillinen mallin kehittäminen ja siirtymäkausi puoltavat paikkaansa. Rahoitusmallin lisäksi ammattikorkeakoulujen toimintaan, toimipisteverkkoon ja yhteistyöhön vaikuttavat myös omistajapoliittiset intressit. Vaikka rakenteellisen kehittämisen esteet onkin poistettu osakassopimuksista ja yhtiöjärjestyksistä, vaikuttaa omistajapolitiikka joissakin tapauksissa edelleen kehittämismahdollisuuksiin. Ammattikorkeakoulun edun kannalta voisi olla tarkoituksenmukaista toimipisteverkoston tiivistäminen ja kokoaminen suuremmiksi osaamiskeskittymiksi. Joidenkin omistajien, jotka käyttävät valtaa myös amk-osakeyhtiöiden hallituksissa, intressinä on turvata omistamiensa kiinteistöjen korkea käyttöaste ja saada sitä kautta välitöntä taloudellista etua osakuudesta. Kyseistä piilo-osingonjakoa on kyettävä rajoittamaan ja varmistumaan siitä, että niukkenevia taloudellisia resursseja käytetään tarkoituksenmukaisesti ammattikorkea-koulun toiminnan kehittämiseen eikä osakkeenomistajien taloudellisten etujen turvaamiseen. AMKhallituksen jäseninä toimii tällä hetkellä henkilöitä, jotka ovat samanaikaisesti sekä vuokranantajan että vuokralaisen roolissa.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 9 (10) Ministerin ohjeiden mukaan opetuksen laatu (määrä) ei saa heiketä, kun tehdään rakenteellista kehittämistä. Rakenteellinen kehittäminen ei saa tarkoittaa henkilöstön ja aloituspaikkojen lisävähentämistä, vaan toiminnallista yhteistyötä, toimipisteiden tarkastelua (myös kaupungin sisällä olevien) ja mahdollisesti jopa amkien välisiä fuusioita. Raportin liitteessä 1 on esitetty työryhmän tekemiin ehdotuksiin liittyvät asetusehdotukset. Onko teillä kommentoitavaa asetusehdotuksiin liittyen? Ei ole. RAHOITUSMALLIN PIDEMMÄN TÄHTÄIMEN KEHITTÄMISEHDOTUKSET Työryhmä ehdottaa pidemmän tähtäimen kehittämisehdotuksena laadullisen työllistymisen seurannan kehittämistä. Työryhmä ehdottaa, että ammattikorkeakoulut kehittävät uraseurantaan liittyvän tiedonkeruun kattavuutta siten, että valmistuneilta kerättävät työllistymiseen liittyvät, kaikki ammattikorkeakoulut kattavat tiedot ovat käytettävissä tätä seuraavalle vuodesta 2021 alkavalle sopimuskaudelle. Lisäksi työryhmä korostaa yhteiskunnallisen vaikuttavuuden seurannan vaihtoehtojen selvittämisen ja arvioinnin tärkeyttä. Pidättekö työryhmän pitkän tähtäimen ehdotusta tarkoituksenmukaisina? Laadullinen työllistyminen työmarkkinoille on olennainen osa ammattikorkeakoulutuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Koulutuksen osuvuutta ja vaikuttavuutta pitää pystyä seuraamaan tarkemmin. OKM:n on yhdessä esimerkiksi Tilastokeskuksen kanssa selvitettävä, löydetäänkö luotettava keino kerätä tietoa ja rakentaa mittari laadullisen työllistymisen mittaamiselle. Ammattikorkeakouluarvioinnin jälkeen on muutoinkin oltava mahdollisuus tarkastella rahoitusmallia vielä kertaalleen niin sisällöllisesti että prosenttimääräjakaumaa. Opetuksen laadun pitää olla ykkösasia ja siksi laadulliseen mittaamiseen liittyvän tietopohjan kehittämistä on edelleen jatkettava. MUUTA LAUSUTTAVAA EHDOTUKSESTA RAHOITUSMALLIN TARKISTAMISEKSI Rahoitusmallia ei tule jatkossakaan sirpaloittaa, mutta korkeakoulujen alakohtainen ja alojen välinen yhteistyö on jatkossa yhä merkityksellisempää muun muassa vähenevän julkisen rahoituksen takia.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 10 (10) Mittareiden kautta saadaan korkeakoulujen toiminnan tehokkuutta näkyväksi, mutta miten paljon kerättävä data aidosti kehittää korkeakoulujen toimintoja. Tärkeämpää on saada korkeakoulutuksen tehokkuudesta ja prosesseista purettua kerättävän tiedon avulla ns. isokuva, jolloin tuloksellisuusrahoitusosuus voisi olla pienempi määräävyydeltään, kuten Tanskalla (60 %). Korkeakouluyhteisö on nähtävä korkeakoulujen voimavarana. Henkilöstö on korkeakoulujen pääoma; henkilöstön työhyvinvointi ja osaaminen on suorassa kytköksessä koulutuksen ja tutkimuksen laatuun. Mittareihin tulee liittää osaksi henkilöstön työhyvinvointia ja osaamiseen panostamista mittaavia tekijöitä kuten täydennyskoulutukseen osallistuminen, työssäjaksamisen prosessit. Henkilöstövaikutuksien osalta ammattikorkeakoulujen on jatkossa informoitava rakenteellisen kehittämisen vaikutukset ennakoivasti OKM:lle myös raportoinnin ulkopuolella. Tämä on tervetullut vaade hyvän henkilöstöpolitiikan hallinnan näkökulmasta, ja samaa tulisi vaatia myös yliopistoilta. Informoinnin kautta tulevan tiedon, jos se koskee henkilöstövähennyksiä, on OKM:n toimesta johdettava toimenpiteisiin ammattikorkeakoulujen kanssa. OKM:n on parannettava omaa vuorovaikutustaan TEM:n suuntaan, jotta yhteiskunnan talouden tilasta aiheutuvat vaikutukset pystytään ottamaan huomioon ennakoivasti myös opetusalan muutosturvan kehittämisessä. Rahoituksen kokonaistason on oltava sillä tasolla, että amkeilla on tehtäviensä mukaiset edellytykset toimia. OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ Heljä Misukka koulutusjohtaja Hannele Louhelainen erityisasiantuntija