KAARINAN KAUPUNKI Vapaa-ajan lautakunta. Kokouskutsu 3/ Kokousaika Kokouspaikka klo 17:30 Kaarina-talo, Piikkiönlahti

KAARINAN KAUPUNKI Vapaa-ajan lautakunta Kokouskutsu 3/2019 23.04.2019 Kokousaika Kokouspaikka 23.04.2019 klo 17:30 Kaarina-talo, Piikkiönlahti Käsiteltävät asiat Kokouskutsu... 1 13 Hyvinvointikertomus 2018... 3 - Vapaa-ajan ltk 23.4.2019 liite 7/2019: Hyvinvointikertomus 2018... 5 14 Vapaa-ajan lautakunnan maaliskuun taloustilanne... 36 - Vapaa-ajan ltk 23.4.2019 oheismateriaali 14: Vapaa-ajan lautakunnan maaliskuun tulosraportti... 37 15 Vapaa-ajan lautakunnan käyttösuunnitelman toteutuminen 2018... 38 - Vapaa-ajan ltk 23.4.2019 liite 8/2019: Vapaa-ajan käyttösuunnitelman toteuma 2018... 39 16 Kulttuuripalveluiden vuosiavustukset 2019... 44 - Vapaa-ajan ltk 23.4.2019 liite 9/2019: Kulttuuripalveluiden avustusten jakamisen perusteet... 46 - Vapaa-ajan ltk 23.4.2019 liite 10/2019: Kulttuuripalveluiden vuosiavustukset 2019... 47 17 Nuorisojärjestöjen vuosiavustukset 2019... 52 - Vapaa-ajan ltk 23.4.2019 liite 11/2019: Nuorisojärjestöjen vuosiavustukset 2019... 53 18 Palvelustrategian valmistelu... 54 - Vapaa-ajan ltk 23.4.2019 liite 12/2019: Palvelustrategian valmisteluaikataulu_kha hyväksymä... 59 - Vapaa-ajan ltk 23.4.2019 liite 13/2019: Palveluiden tuottamistavat vapaa-ajan palveluissa: ehdotus strategiaksi... 60 19 Viranhaltijapäätökset 3/2019... 61 20 Ilmoitusasiat 3/2019... 62 21 Muut asiat 3/2019... 63

KAARINAN KAUPUNKI Vapaa-ajan lautakunta Esityslista 3/2019 Sivu 1 23.04.2019 Kokousaika Tiistai 23.4.2019 klo 17:30 Kokouksen päätöksentekotapa varsinainen kokous Kokouspaikka Jäsenet Varajäsenet Vaiste Marja pj Kuusisto Minna Lönnqvist Mira vpj Simelius-Nieminen Suvi Eliassi Omar jäsen Mäki Antti Koho Eija jäsen Lindholm Linda Koivisto Esko jäsen Saarikko Simo Laaksonen Annina jäsen Kosola Riikka Lampikoski Jukka jäsen Vaaranmaa Anton Lehto Kirsi jäsen Kuparinen Eeva-Maria Mäki Atte jäsen Kavalto Aatu Pentti Niko jäsen Javanainen Jukka Ylä-Poikelus Janne jäsen Arell Oskari Esittelijä Jaakola Risto Muut osallistujat Alho Niina Inkeroinen Hanna Koskinen Kati Kanerva Esa Leino Maija kansalaisopiston rehtori kaupunginhallituksen edustaja hyvinvointikoordinaattori henkilöstön edustaja nuorisopalvelujohtaja, pöytäkirjanpitäjä kulttuurituottaja nuorisovaltuuston edustaja Pöytäkirjanpitäjä Kanerva Esa nuorisopalvelujohtaja Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Ehdotus: Todetaan kokous laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokouksen pöytäkirjantarkastajien valinta Ehdotus: Valitaan kokoukselle kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Esityslistan hyväksyminen Ehdotus: Hallintosäännön 146 :n mukaan asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä.

KAARINAN KAUPUNKI Vapaa-ajan lautakunta Esityslista 3/2019 Sivu 2 23.04.2019 Hallintosäännön 147 :n mukaan toimielin voi esittelijän ehdotuksesta tai jäsenen ehdotuksesta, jota on kannatettu, ottaa enemmistöpäätöksellä käsiteltäväksi asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Pöytäkirjan nähtävilläpito Kokouksesta laadittava pöytäkirja asetetaan nähtäväksi 2.5.2019 kaupungin kotisivuille osoitteessa www.kaarina.fi Kaarinassa 18.4.2019 Marja Vaiste Vapaa-ajan lautakunnan puheenjohtaja

KAARINAN KAUPUNKI Vapaa-ajan lautakunta Kokouspäivämäärä 23.04.2019 Sivu 3 13 Diaarinumero Hyvinvointikertomus 2018 KNA/18/00.01.02.01/2019 Tiivistelmä Toimielin pvä.kk.vuosi Valmistelija hyvinvointikoordinaattori Hanna Inkeroinen, puh 050 595 4000 Selostus asiasta Terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 velvoittaa kuntia seuraamaan asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Lisäksi on seurattava kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain hyvinvointikertomuksena. Hyvinvointikertomus 2018 on vuosittainen raportti kuntalaisten hyvinvoinnin tilasta sekä tehdyistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpiteistä. Tavoitteena on tuoda esiin hyvinvointivajeita ja kuntalaisten tarpeita hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle. Raportissa tuodaan esille niitä hyvinvoinnin osa-alueita, joihin voidaan vaikuttaa kunnan toimenpitein ja yhteistyössä kolmannen ja yksityisen sektorin kanssa. Hyvinvointikertomuksen keskeisiä tuloksia vuodelta 2018 ovat: - Kuntajohdon terveydenedistämisaktiivisuus on ollut heikohko viime vuosina mm. siitä syystä, että hyvinvointikertomusta ei ole laadittu vuosittain ja seurantaa ei ole toteutettu systemaattisesti. - Yli 75-vuotiaiden osuus koko väestöstä tuplaantuu Kaarinassa lähivuosina, mikä edellyttää aktiivista ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja ennaltaehkäisevien palveluiden kehittämistä, jotta raskaampien palveluiden tarvetta voidaan siirtää. - Ympäristöterveyttä kuvaavien indikaattorien tulokset ovat olleet hyviä Kaarinassa viime vuosina. - Kaarinan kaupunkirakenne ja virkistysalueiden saavutettavuus on arkiaktiivisuutta ja liikkumista hyvin mahdollistava - hyödynnetäänkö tätä riittävästi? - Kaarinalaiset lapset ja nuoret liikkuvat liian vähän ja liian iso osa lapsista ja nuorista on huonossa kunnossa niin kestävyyttä, voimaa kuin liikkuvuuttakin mitattaessa. - Joka kolmas 4. ja 5. luokan oppilaista oli yrittänyt viettää vähemmän aikaa netissä onnistumatta. Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista joka viides. - Vuonna 2009 vajaa 2 prosenttia lukiossa 1. tai 2. vuotta opiskelevista

KAARINAN KAUPUNKI Vapaa-ajan lautakunta Kokouspäivämäärä 23.04.2019 Sivu 4 pojista käytti nuuskaa päivittäin. Vuonna 2017 jo 12,6 prosenttia. - Kaarinalaisten miesten ennenaikainen kuolleisuus on korkea verrattuna Turkuun ja erityisesti naapurikuntaan Lietoon. - Joka kolmas lukiossa 1. tai 2. vuotta opiskeleva tyttö kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Yläkoulun 8. ja 9. luokan tytöistä joka viides. - Yli 65-vuotiaille kaarinalaisille tapahtuu reilu 30 lonkkamurtumaa vuosittain. Myönteistä on se, että määrä ei ole kasvanut kuten maakunnassa ja koko maassa keskimäärin. - Seksuaalisen häirinnän kokemukset lapsilla ja nuorilla ovat yleisiä niin Kaarinassa kuin koko maassakin. - Joka viides kaarinalainen lukion 1. ja 2. vuotta opiskeleva tyttö kokee itsensä usein yksinäiseksi. - Kirjasto- ja kulttuuripalveluista tuli vuonna 2018 merkittävä hyvinvointia ja terveyttä edistävä tekijä Kaarinassa. Kaarinastrategian toteutuminen Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden tilan säännöllisellä seurannalla edistetään Kaarina-strategian arvoja Avoimesti ja Asiakaslähtöisesti. Liitteet Hyvinvointikertomus 2018 Liite 7 / 2019 Esittelijä Kansalaisopiston rehtori Risto Jaakola Päätösehdotus Vapaa-ajan lautakunta päättää 1. merkitä tiedoksi hyvinvointikertomuksen vuodelta 2018 2. todeta vapaa-ajan lautakunnan tehtäväalueella keskeisimmät havainnot hyvinvointikertomuksen tuloksista: Päätös 13 Ote

Hyvinvointikertomus 2018 Vapaa-ajan ltk 23.4.2019 liite 7/2019: Hyvinvointikertomus 2018

Sisällys Johdanto... 1 1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet Kaarinassa... 3 2. Hyvinvoinnin tila Kaarinassa... 6 2.1 Ympäristöterveys... 6 2.1.1 Ilmanlaatu... 6 2.1.2 Sisäilmasto-olosuhteet... 8 2.2 Elinolot, työttömyys ja pienituloisuus... 9 2.2.1 Asuminen ja ympäristö... 9 2.2.2 Virkistysalueiden saavutettavuus... 12 2.2.3 Työttömyys ja pienituloisuus... 12 2.3 Elintavat... 13 2.4 Terveys... 18 2.5 Turvallisuus, tapaturmat ja väkivalta... 19 2.6 Osallisuus... 22 3 Tehdyt hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimet kunnassa... 23 3.1 Liikunta- ja viherpalvelut... 23 3.2 Kulttuuri- ja kirjastopalvelut... 24 3.3 Sivistyspalvelut... 25 4 Hyvinvointikertomuksesta pois jätetyt minimitietosisällön indikaattorit... 28 Vapaa-ajan ltk 23.4.2019 liite 7/2019: Hyvinvointikertomus 2018

Johdanto Terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 velvoittaa kuntia valmistelemaan laajan hyvinvointikertomuksen kerran valtuustokaudessa ja raportoimaan kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä väestöryhmittäin sekä toteutetuista toimenpiteistä valtuustolle vuosittain. Tämä hyvinvointikertomus on vuosittainen raportointi hyvinvoinnin tilasta ja tehdyistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpiteistä. Sen tavoitteena on tuoda esiin hyvinvointivajeita ja kuntalaisten tarpeita hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle. Hyvinvointikertomuksessa tuodaan esille niitä hyvinvoinnin osa-alueita, joihin voidaan vaikuttaa kunnan toimenpitein ja yhteistyössä kolmannen ja yksityisen sektorin kanssa. Hyvinvointikertomuksen runkona on käytetty mukaillen THL:n tuottamaa kunnan hyvinvointikertomuksen minimitietosisältöä, joka tullee olemaan tulevaisuudessa velvoittava. Toistaiseksi suosituksena oleva minimitietosisältö auttaa kuntia valikoimaan lukuisista indikaattoreista ainakin ne, joilla voi riittävällä tarkkuudella seurata asukkaiden hyvinvoinnin tilaa. Hyvin valitut indikaattorit auttavat ohjaamaan resursseja sekä seuraamaan, onko tehdyillä toimilla ollut vaikutuksia. Suurin osa tämän raportin indikaattoreista on minimitietosisällöstä, mutta joitakin tärkeimpiä osa-alueita on vahvistettu myös muilla tilastoilla ja indikaattoreilla. Raportin lopussa on listaus niistä minimitietosisällön indikaattoreista, joita ei esitellä tässä hyvinvointikertomuksessa. Indikaattorien saatavuudessa on valtakunnallisesti epätasapainoa. Lapsista ja nuorista on saatavissa paljon kokemusperäistä tutkimustietoa kuntatasolla, ikäihmisistä on saatavilla järjestelmätason tietoa, mutta työikäisestä väestöstä ei ole kokemusperäistä eikä järjestelmätasoista tietoa juuri lainkaan. Osa kunnista on paikannut tätä aukkoa toteuttamalla maksullisia kyselytutkimuksia alueellaan, jotta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tiedolla johtaminen onnistuu mahdollisimman hyvin. Hyvinvointikertomusta on työstänyt hyvinvointityöryhmä ja tarkennuksia sisältöön on pyydetty johtava sosiaalityöntekijä Jani Välimäeltä, kulttuurituottaja Maija Leinolta, viheraluepäällikkö Ossi Vesalaiselta, liikuntapalvelujohtajalta Tapio Svärdiltä, kirjastotoimenjohtaja Ritva Nurminorolta ja kansalaisopiston rehtori Risto Jaakolalta. Hyvinvointikertomuksen keskeiset tulokset tiiviisti: - Kuntajohdon terveydenedistämisaktiivisuus on ollut heikohko viime vuosina mm. siitä syystä, että hyvinvointikertomusta ei ole laadittu vuosittain ja seurantaa ei ole toteutettu systemaattisesti. - Yli 75-vuotiaiden osuus koko väestöstä tuplaantuu Kaarinassa lähivuosina, mikä edellyttää aktiivista ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja ennaltaehkäisevien palveluiden kehittämistä, jotta raskaampien palveluiden tarvetta voidaan siirtää. - Ympäristöterveyttä kuvaavien indikaattorien tulokset ovat olleet hyviä Kaarinassa viime vuosina. - Kaarinan kaupunkirakenne ja virkistysalueiden saavutettavuus on arkiaktiivisuutta ja liikkumista hyvin mahdollistava - hyödynnetäänkö tätä riittävästi? - Kaarinalaiset lapset ja nuoret liikkuvat liian vähän ja liian iso osa lapsista ja nuorista on huonossa kunnossa niin kestävyyttä, voimaa kuin liikkuvuuttakin mitattaessa. - Joka kolmas 4. ja 5. luokan oppilaista oli yrittänyt viettää vähemmän aikaa netissä onnistumatta. Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista joka viides. - Vuonna 2009 vajaa 2 prosenttia lukiossa 1. tai 2. vuotta opiskelevista pojista käytti nuuskaa päivittäin. Vuonna 2017 jo 12,6 prosenttia. - Kaarinalaisten miesten ennenaikainen kuolleisuus on korkea verrattuna Turkuun ja erityisesti naapurikuntaan Lietoon. 1 Vapaa-ajan ltk 23.4.2019 liite 7/2019: Hyvinvointikertomus 2018

- Joka kolmas lukiossa 1. tai 2. vuotta opiskeleva tyttö kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Yläkoulun 8. ja 9. luokan tytöistä joka viides. - Yli 65-vuotiaille kaarinalaisille tapahtuu reilu 30 lonkkamurtumaa vuosittain. Myönteistä on se, että määrä ei ole kasvanut kuten maakunnassa ja koko maassa keskimäärin. - Seksuaalisen häirinnän kokemukset lapsilla ja nuorilla ovat yleisiä niin Kaarinassa kuin koko maassakin. - Joka viides kaarinalainen lukion 1. ja 2. vuotta opiskeleva tyttö kokee itsensä usein yksinäiseksi. - Kirjasto- ja kulttuuripalveluista tuli vuonna 2018 merkittävä hyvinvointia ja terveyttä edistävä tekijä Kaarinassa. 2 Vapaa-ajan ltk 23.4.2019 liite 7/2019: Hyvinvointikertomus 2018

1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet Kaarinassa THL:n tuottama TEAviisari (= terveydenedistämisaktiivisuus) kuvaa kuntien terveydenedistämisaktiivisuutta eli kunnan toimintaa asukkaidensa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Arvo 100 kuvaa tilannetta, jossa parannettavaa ei ole ja arvo 0 heikointa tilannetta. Vuonna 2017 Kaarinan johdon terveydenedistämisaktiivisuus sai kokonaisuudessaan arvon 48, kun koko maan keskiarvo oli 70. Alla oleva kuvio 1 kuvaa johdon terveydenedistämisaktiivisuutta eri osa-alueilla. Kuviossa jokainen viisari osoittaa kunkin osa-alueen tulosta Kaarinassa. Heikoin osa-alue Kaarinassa oli seuranta ja tarveanalyysi. Seurannan ja tarveanalyysin osa-alue kuvaa väestön terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden seurantaa ja tarveanalyysiä väestöryhmittäin sekä niiden raportointia johtoryhmälle ja luottamushenkilöille. Viimeisimmässä tiedonkeruussa vuonna 2017 Kaarinan arvo oli 33, kun koko maan keskiarvo on 85. Syy heikkoon tulokseen on siinä, että vuonna 2017 valtuustolle ei raportoitu muun muassa kuntalaisten elinoloista, elintavoista, terveydentilasta ja terveyseroista eli hyvinvointikertomuksen vuosittaista raportointia ei tehty. Lisäksi tulosta laski se, että raportointia ei oltu tehty myöskään kaupungin johtoryhmälle. Kuvio 1. Kuntajohdon terveydenedistämisaktiivisuus Kaarinassa vuonna 2017 (Lähde: TEAviisari, THL) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet, resurssit ja prosessi vahvistuivat vuoden 2018 alussa, kun hyvinvointikoordinaattori aloitti tehtävässään vuoden alussa. Hyvinvointikoordinaattori toimii tehtävässään kokoaikaisesti ja työtehtäviin kuuluu myös ehkäisevän päihdetyön koordinointi. Keväällä 2018 kaupunkiin perustettiin monialainen hyvinvointityöryhmä, jonka työskentelyn tuloksena syntyi syksyllä 2018 Ilon kautta hyvinvointia ja terveyttä kaarinalaisille - hyvinvointisuunnitelma 2017-2020. Hyvinvointisuunnitelma pohjautuu Kaarina-strategian päämääriin ja strategian kriittisiin menestystekijöihin. Hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman valmistelu ja hyödyntäminen säännöllisesti ja tunnetusti etsii vielä paikkaansa Kaarinassa, mutta on edistynyt. 3 Vapaa-ajan ltk 23.4.2019 liite 7/2019: Hyvinvointikertomus 2018

Hyvinvointisuunnitelman rinnalle laaditaan vuoden 2019 alussa Osallisuus- ja vaikuttamissuunnitelma, jonka tehtävänä on koota yhteen ja linjata sitä kaupungissa tehtävää työtä, joka edistää kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia. Rakenteissa nuorten, vammaisten ja ikäihmisten osallisuutta edistävät nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto ja vanhus- ja veteraanineuvosto, joiden toiminta on Kaarinassa säännöllistä. Lisäksi kaupunki myöntää vuosittain avustuksia hyvinvointia ja terveyttä edistäville järjestöille ja yhdistyksille. Avustettavan toiminnan tulee olla avointa kaikille kaupunkilaisille. Vuoden 2018 aikana uudistettiin ehkäisevästä päihdetyöstä vastaavan Sateenkaarinan toimintaa ja jatkossa työryhmä keskittyy kaikilla kaupungin palvelualueilla tapahtuvan ehkäisevän päihdeja mielenterveystyön toteuttamiseen Kaarina-strategian mukaisesti. Uudistuksen yhteydessä ehkäisevästä päihdetyöstä vastaavaksi toimielimeksi nimettiin kaupunginhallitus. Vuoden 2016 Avin raportin mukaan Kaarinan ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat vahvat eikä niiden osalta ole huomautettavaa (Taulu 2017). Yleisesti ennakoinnin ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta on hyvä tarkastella ikääntyvän väestön väestöennustetta. Kuviossa 2 on yli 75-vuotiaiden määrän muutos aikavälillä 2000-2040 Kaarinassa. Indeksoinnilla tarkasteltuna Kaarina ikääntyy 27 nopeimmin suhteessa muihin kuntiin ajanjaksolla 2016-2031. Kuvion alla taulukossa 1 on listattuna 10 nopeimmin ikääntyvää ja 10 hitaimmin ikääntyvää kuntaa Suomessa. Merkittävää taulukossa on se, että nopeimmin ikääntyvät kunnat ovat lapsiperhevoittoisia kehyskuntia kuten Kaarinakin on ja hitaimmin ikääntyvät ovat maaseutumaisia kuntia. Kuvion 2 perusteella ikäihmisten palveluiden kustannukset tulevat lähivuosina kasvamaan hyvin voimakkaasti, mutta varhaisella tuella ja ennaltaehkäisevillä palveluilla pystymme loiventamaan palvelutarpeiden kasvun piikkiä. Kaarina 1980 1990 2000 2013 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Yli 75-vuotiaat 583 901 1150 2257 2443 3185 4336 5048 5516 5908 Suhde vuoteen 2013 0,26 0,40 0,51 1,00 1,08 1,41 1,92 2,24 2,44 2,62 Osuus väestöstä 2,7 % 3,6 % 4,0 % 6,8 % 7,4 % 9,3 % 12,4 % 14,2 % 15,3 % 16,4 % Kuvio 2. Yli 75-vuotiaiden määrän muutos Kaarinassa (Lähde: Perlacon) 4 Vapaa-ajan ltk 23.4.2019 liite 7/2019: Hyvinvointikertomus 2018

Taulukko 1. 10 nopeimmin ikääntyvää ja 10 hitaimmin ikääntyvää kuntaa Suomessa (Lähde: Perlacon) 10 nopeinta 10 hitainta Siuntio 2,43 Luhanka 1,04 Pirkkala 2,34 Rautavaara 1,06 Kirkkonummi 2,34 Multia 1,08 Kempele 2,28 Tervola 1,11 Järvenpää 2,27 Pomarkku 1,11 Kontiolahti 2,21 Kuortane 1,12 Kerava 2,17 Punkalaidun 1,13 Tuusula 2,14 Isojoki 1,14 Kaskinen 2,12 Halsua 1,15 Vihti 2,10 Savitaipale 1,15 Ikäystävällinen Kaarina - ohjelman (2016-2018) tavoitteena on ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen järjestäminen ja kehittäminen. Tavoitteena on, että painopiste palveluissa siirtyy varhaiseen tukeen (mm. liikunta- ja kulttuuripalvelut, neuvonta ja ohjaus) ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä välimuotoisiin asumispalveluihin (perhehoito, yhteisökodit). Tavoitteena on, että ikäihmiset voivat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään toimintakyvyn heikkenemisestä huolimatta muun muassa kotihoidon, kuntoutuspalvelujen ja omaishoidon palvelujen avulla. Ohjelma päivitetään kevään 2019 aikana. 5 Vapaa-ajan ltk 23.4.2019 liite 7/2019: Hyvinvointikertomus 2018

2. Hyvinvoinnin tila Kaarinassa 2.1 Ympäristöterveys 2.1.1 Ilmanlaatu Kohonneet ilman epäpuhtauspitoisuudet aiheuttavat erilaisia terveys- ja ympäristövaikutuksia. Erityisesti pienhiukkasten on todettu lisäävän sairastuvuutta hengityselinsairauksiin sekä sydänja verisuonitauteihin ja niiden vaikutus näyttäisi alkavan jo hyvin pienissä pitoisuuksissa. Suurimmat epäpuhtauksien päästölähteet Turun seudulla ovat liikenne, energiantuotanto, teollisuus ja puun pienpoltto. Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä on seurannut Turun kaupunkiseudun ilmanlaatua vuonna 2017 seitsemällä mittauspisteellä, joista yksi sijaitsee Kaarinan keskustassa. Mittauspisteen valinnassa on otettu huomioon ilman epäpuhtauksille herkät ihmisryhmät sijoittamalla mittauspiste koulun ja terveyskeskuksen läheisyyteen. Mittauksia Kaarinan pisteellä on tehty vuoden 2004 maaliskuusta lähtien. Mitatut epäpuhtaudet ovat typen oksidit (NO X) ja hengitettävät hiukkaset (PM 10). Ilmanlaadun raja-arvoista on säädetty Valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta 79/2017. Turun kaupunkiseudun ilmanlaadun vuosiraportin mukaan vuonna 2017 ilmanlaatu oli vuorokausi-indeksin mukaan Kaarinassa useimmiten hyvää. Ilmanlaadultaan erittäin huonoja vuorokausia havaittiin Kaarinassa kolme, vuonna 2016 niitä ei ollut lainkaan. Huono ilmanlaatu Kaarinassa oli yhtenä vuorokautena. Hyväksi ilmanlaatu luokiteltiin 257 vuorokautena. Korkeimmat arvot aiheutuivat kohonneesta hengitettävien hiukkasten pitoisuudesta kevätpölyaikana sekä syksyisestä inversiotilanteesta. Yhteen kesään sijoittuvaan hengitettävien hiukkasten kohoamisesta johtuvaan erittäin huonoon ilmanlaatuun syy jäi tuntemattomaksi. Kaarinan ilmanlaatuindeksi on laskettu typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista (kuvio 3). Kuvio 3. Kaarinan ilmanlaatu vuorokausi-indeksillä kuvattuna vuonna 2017. (Lähde: Turun kaupunkiseudun ilmanlaatu vuonna 2017) 6 Vapaa-ajan ltk 23.4.2019 liite 7/2019: Hyvinvointikertomus 2018

Merkittävin typpidioksidin lähde on liikenne. Pitkällä aikavälillä katsottuna typpioksidin vuosikeskiarvojen kehitys on pysynyt suhteellisen tasaisena. Vuonna 2017 typpidioksidin vuosikeskiarvo on laskenut Kaarinassa edelliseen vuoteen verrattuna ollen jopa mittaushistorian matalin (kuvio 4). Kuvio 4. Typpidioksidin vuosikeskiarvojen kehitys suhteessa vuosiraja-arvoon (40 μg/m 3, punainen viiva) 1990-luvulta lähtien Turun seudulla asemittain. (Lähde: Turun kaupunkiseudun ilmanlaatu vuonna 2017) Ulkoilman hengitettäviin hiukkaspitoisuuksiin (PM 10) vaikuttaa eniten liikenteen ja tuulen maasta nostattama pöly. Pitoisuudet kasvavat tavallisesti keväällä ja alkutalvella kaduille ja jalkakäytäville levitetyn hiekoitushiekan pölytessä. Myös kova pakkanen, kuiva ja seisova talviilma, nastarenkaiden irrottama aines asfaltin pinnasta sekä lumeton talvi saattavat nostaa hengitettävät hiukkaspitoisuudet korkealle. Vuosittaiset tai vuorokautiset raja-arvot eivät ylittyneet Kaarinassa vuonna 2017. Koko Turun kaupunkiseudun vuoden 2017 matalin hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo (7 μg/m³) saavutettiin Kaarinassa (kuvio 5). 7 Vapaa-ajan ltk 23.4.2019 liite 7/2019: Hyvinvointikertomus 2018

Kuvio 5. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvojen kehitys suhteessa vuosiraja-arvoon (40 μg/m 3, punainen viiva) vuosina 2005 2017 Turun seudulla asemittain. (Lähde: Turun kaupunkiseudun ilmanlaatu vuonna 2017) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on laskenut pienhiukkasten (PM 2,5) väestöpainotetun keskiarvon Kaarinassa vuonna 2015 (Sotkanet 2019). Pitoisuus on laskettu mallittamalla keskimääräinen vuosipitoisuus kilometrin välein ja painottamalla pitoisuutta alueen väkimäärällä. Pienhiukkaset ovat sekoitus savua, hienojakoista pölyä ja ilmakehän kaasuista syntyviä hiukkasia ja niiden suurimmat päästölähteet Suomessa ovat puun pienpoltto ja liikenne. Kaarinassa pitoisuudet alittavat Suomen ilmanlaadun raja-arvon (25 µg/m 3 ) ja WHO:n ohjearvon (10 µg/m 3 ). 7 6 5 5,3 5,1 5 5 5 4,7 5,9 µg/m 3 4 3 2 1 0 Kaarina Lieto Paimio Parainen Salo Sauvo Turku Kuvio 6. Pienhiukkaspitoisuuden väestöpainotettu keskiarvo Kaarinassa ja lähikunnissa vuonna 2015. (Lähde: Sotkanet 2019) 2.1.2 Sisäilmasto-olosuhteet Koulut ovat monessa kunnassa tärkein kunnan ylläpitämä rakennusmassa, joka voi aiheuttaa terveyshaittoja. Kouluterveyskyselyssä oppilailta kysytään haittaavatko tietyt seikat työskentelyä koulussa ja kuinka paljon. Alla olevassa kuviossa 7 on esitelty niiden kaarinalaisten, eri-ikäisten vastaajien osuudet, jotka ilmoittivat kuumuuden, kylmyyden, tunkkaisen ilman, 8 Vapaa-ajan ltk 23.4.2019 liite 7/2019: Hyvinvointikertomus 2018

epämiellyttävän hajun, luokkahuoneen ahtauden, melun ja liian kirkkaan tai hämärän valaistuksen haitanneen paljon. Yläkouluissa haittasi eniten liika kylmyys, tunkkainen ilma, epämiellyttävä haju ja melu. Lukiossa taas tunkkainen ilma, liika kylmyys ja luokkahuoneiden ahtaus. Alakouluilla haittasi eniten melu. 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Liika kuumuus sisällä häirinnyt paljon; % Liika kylmyys sisällä koulussa häirinnyt paljon, % Tunkkainen ilma koulussa häirinnyt paljon, % Epämiellyttävä haju koulussa häirinnyt paljon, % Luokkahuoneen ahtaus häirinnyt paljon, % Melu koulussa häirinnyt paljon, % Liian kirkas tai hämärä valaistus koulussa häirinnyt paljon, % % 4. ja 5. luokan oppilaista % 8. ja 9. luokan oppilaista % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Kuvio 7. Erilaisista sisäilmaolosuhteista kouluilla raportoineiden osuudet Kaarinassa vuonna 2017 (Lähde: Kouluterveyskysely 2017) 2.2 Elinolot, työttömyys ja pienituloisuus 2.2.1 Asuminen ja ympäristö Elinoloja kuvataan yleisimmin työhön, toimeentuloon ja asumiseen liittyvien tekijöiden kautta, mutta myös asuinoloihin ja ympäristöön liittyvillä tekijöillä. Aluksi esitellään asuinoloihin ja elinympäristöön liittyviä indikaattoreita, jotka kohdistuvat lapsiin ja nuoriin sekä ikäihmisiin, mutta ovat hyödynnettävissä laajemminkin. Lisäksi kuvataan lyhyesti virkistysalueiden saavutettavuutta. Luvun lopussa on työhön ja toimeentuloon liittyviä indikaattoreita. Liikenne- ja viestintäministeriön Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman (2018) mukaan kävellen ja pyöräillen hoidetaan nykyään ensisijaisesti ostoksia tai muutoin asioidaan. Tätä pystytään tukemaan muun muassa kaupungin tiiviillä yhdyskuntarakenteella ja sen osalta Kaarinan tilanne oli erittäin suotuisa jo vuonna 2017 kuten kuviot 8 ja 9 alla osoittavat. Lähes puolet kaarinalaisista alakouluikäisistä lapsista asui vuonna 2017 enintään kilometrin päässä koulusta ja lähes kaikki enintään kolmen kilometrin päässä. Liikkumista mahdollistava ja tukeva kaupunki asuinympäristönä edistää kuntalaistensa hyvinvointia ja terveyttä itsessään ja on kaupungin elinvoiman näkökulmasta merkittävä ja kehittämisenarvoinen asia. 9 Vapaa-ajan ltk 23.4.2019 liite 7/2019: Hyvinvointikertomus 2018

% % 100 90 80 70 92,6 98,1 99,8 60 50 40 30 47,9 20 10 0 4,2 14,7 250 m 500 m 1 km 2 km 3 km 5 km Kuvio 8. Enintään 250 m, 500 m, 1 km, 2 km, 3 km ja 5 km etäisyydellä peruskoulun ala-asteista asuvat, % 7-12-vuotiaista vuonna 2017 (Lähde: Elinympäristön tietopalvelu Liiteri) Myös ikäihmisille Kaarinan yhdyskuntarakenne on suotuisa, sillä yli 75-vuotiaista kaarinalaisista reilu 30 prosenttia asui enintään 500 metrin päässä kaupasta ja enintään kilometrin etäisyydellä lähes 70 prosenttia (kuvio 9). Vaikka tässä raportissa kuvataan ikäihmisten elinoloja myös sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelurakenneindikaattorien avulla, on erittäin tärkeää muistaa, että ikäihmiset eivät ole vain sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvitsijoita ja käyttäjiä. Tervettä ja toimintakykyistä ikääntymistä turvataan myös esteettömällä ja turvallisella elinympäristöllä ja sitä tukevalla yhdyskuntasuunnittelulla, kohdennetuilla liikuntapalveluilla ja esimerkiksi liikenneratkaisuilla. Nämäkin tarpeet tulevat lisääntymään jo muutaman vuoden kuluttua, kun yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä tuplaantuu Kaarinassa raportin alussa esitellyn kuvion mukaisesti. 100 90 88,3 99,4 80 70 68,2 60 50 40 30 34,3 20 10 0 12,3 250 m 500 m 1 km 2 km 5 km Kuvio 9. Enintään 250 m, 500 m, 1 km, 2 km ja 5 km etäisyydellä päivittäistavarakaupasta asuvat, % 75 vuotta täyttäneistä vuonna 2017 (Lähde: Elinympäristön tietopalvelu Liiteri) 10 Vapaa-ajan ltk 23.4.2019 liite 7/2019: Hyvinvointikertomus 2018

% Kotona asuminen on monelle elämänlaatua ja myös toimintakykyä ylläpitävä tekijä, mikäli asumiseen, osallisuuteen ja terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen liittyvät palvelut tukevat sitä. Näitä tarpeita taustoittamaan kuvio 10 kertoo omassa kodissaan yksin asuvien yli 75- vuotiaiden osuuden vastaavan ikäisestä väestöstä. Vuonna 2017 hieman yli puolet kaarinalaisista yli 75-vuotiaiden asuntokunnista oli yhden hengen asuntokuntia. Koko maan ja Varsinais- Suomen keskiarvoon nähden osuus on ollut pienempi vuodesta 2013 lähtien. 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 54,9 54,5 54 54,3 54,2 2013 2014 2015 2016 2017 Koko maa Varsinais-Suomi Kaarina Kuvio 10. 75 vuotta täyttäneiden yhden hengen asuntokunnat, % vastaavanikäisten asuntokunnista (Lähde: Sotkanet) Kuvio 11 palvelurakenneindikaattorin kehityksestä kertoo, että kotona asuvien ja säännöllistä kotihoitoa saavien osuus on lisääntynyt 2,5 prosenttia vuodesta 2017. Säännöllisellä kotihoidolla tarkoitetaan asiakkaita, jotka saavat palvelua vähintään kerran viikossa ja heille on laadittu hoitoja palvelusuunnitelma. Luku sisältää myös omaishoidon tuen piirissä hoidettavat ikäihmiset. Omaishoidossa on vuoden 2018 aikana päättynyt useampia pitkäaikaisia sopimuksia eri syistä. Haasteena on myös hakeutuminen omaishoidon tuen piiriin myöhäisessä vaiheessa, jolloin omaishoitajuus jää lyhytaikaiseksi. Ympärivuorokautinen hoito järjestetään tehostetussa palveluasumisessa, jota kaupungin omien yksiköiden lisäksi ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta. 11 Vapaa-ajan ltk 23.4.2019 liite 7/2019: Hyvinvointikertomus 2018

Kuvio 11. Palvelurakenneindikaattorien kehitys 2009-2018, % 75 vuotta täyttäneistä (Lähde: Kaarinan oma tilastointi) 2.2.2 Virkistysalueiden saavutettavuus Lähiympäristöissä liikkuminen tuottaa monenlaisia hyötyjä. Tutkimusten mukaan jo lyhyt luontohetki vähentää stressiä ja alentaa verenpainetta. Yhteiskunnallisesti hyödyt koskevat esimerkiksi ihmisen yleisen terveydentilan paranemista ja työkunnon ylläpitoa, jolloin muun muassa terveyspalveluiden tarve vähenee. Luonnossa oleskelun on havaittu vaikuttavan myönteisesti myös kokonaismielialaan lisäämällä positiivisia ja vähentämällä negatiivisia tuntemuksia. Virkistysalueiden saatavuuden suhteen kaarinalaisten tilanne on hyvä. Vuonna 2017 99,3% kaarinalaisista asui korkeintaan 300 m päässä virkistykseen soveltuvista alueista, joiden pinta-ala on vähintään 1,5 hehtaaria. 95,2% asui korkeintaan 1000m päässä laajemmista, virkistykseen soveltuvista alueista, joiden pinta-ala on vähintään 20 hehtaaria. Virkistykseen soveltuvien alueiden aineisto on vuodelta 2012 ja siihen on otettu mukaan erilaisia metsiä, avoimia kankaita ja kalliomaita, kosteikkoja, soita sekä rakennetuilta alueilta muita urheilu- ja vapaa-ajan toimintaan soveltuvia alueita. 2.2.3 Työttömyys ja pienituloisuus Kunnalla on vastuu vaikeasti työllistyvien henkilöiden viimesijaisesta aktivoinnista, kuntoutuksesta ja terveydenhoidosta, minkä vuoksi hyvinvointikertomukseen on kerätty kuukausittaiset työvoimaa ja työttömyyttä kuvaavat absoluuttiset määrät elokuusta 2018 tammikuuhun 2019 asti (taulukko 2). Työttömien osuus koko työvoimasta on tällä ajanjaksolla vaihdellut 6-6,7 prosentin välillä. Tammikuussa 2019 kaarinalaisista työttömistä työnhakijoista noin 40 prosenttia oli yli 50-vuotiaita ja noin 12 prosenttia alle 25-vuotiaita. Taulukko 2. Kaarinan työttömyystilastoja (Lähde: Työllisyyskatsaus, ELY-keskus) Työvoima Työttömät työnhakijat, % työvoimasta Työttömät työnhakijat yhteensä Miehet Naiset Alle 20- vuotiaat Alle 25- vuotiaat Yli 50- vuotiaat Pitkäaikaistyöttömät Elokuu 2018 15817 6,6 1049 562 487 37 118 418 294 Syyskuu 2018 15817 6,1 972 531 441 26 93 411 278 Lokakuu 2018 15817 6 956 521 435 36 113 401 254 Marraskuu 2018 15817 6 956 531 425 35 112 400 239 Joulukuu 2018 15817 6,7 1057 599 458 38 131 421 239 Tammikuu 2019 15986 6,3 1008 576 432 33 118 412 233 Suurin osa perustoimeentulotukea saaneista henkilöistä on työttömiä, joiden ensisijaiset etuudet eivät riitä elämiseen. Vuonna 2017 Kelan tilastojen mukaan kaarinalaisista 25-64- vuotiaista 4,3 prosenttia sai perustoimeentulotukea ja vuonna 2018 4,7 prosenttia. Perustoimeentulotuki siirtyi Kelaan vuoden 2017 alusta alkaen. Kunnat myöntävät edelleen harkinnanvaraisesti täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen, kun asiakkaalla on päätös perustoimeentulotuesta Kelasta. Aikaisemmin kunnat maksoivat kaikki toimeentulotuen eri muodot. Viimeisimmät koulutukseen liittyvät tilastot ovat vuodelta 2016. Vuonna 2016 koulutuksen ulkopuolelle jääneiden kaarinalaisten 17-24-vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli noin yhdeksän prosenttia, joka on hieman enemmän kuin koko maassa ja Varsinais-Suomessa keskimäärin (kuvio 12). Vuodesta 2013 lähtien koulutuksen ulkopuolelle jäi vuosittain noin 10 prosenttia nuorista miehistä. Merkittävää on se, että vuodesta 2013 lähtien koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten naisten osuus on koko ajan kasvanut. 12 Vapaa-ajan ltk 23.4.2019 liite 7/2019: Hyvinvointikertomus 2018

miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä 12 10 8 10,4 7,1 8,8 9,7 7,4 8,7 9,2 8,4 8,8 9,7 8,7 9,2 6 4 2 0 2013 2014 2015 2016 Koko maa Varsinais-Suomi Kaarina Kuvio 12. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Lähde: Sotkanet) 2.3 Elintavat Elintapoja kuvataan tässä hyvinvointikertomuksessa ravitsemukseen, liikuntaan ja päihteisiin liittyvien indikaattoreiden avulla. Tietoja on pääasiassa saatavilla lapsista ja nuorista THL:n tuottamasta Kouluterveyskyselystä, mutta saatavuuden mukaan tietoja esitellään myös muista ikäryhmistä. Tammikuussa 2019 julkaistun THL:n FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan suomalaisten ruokavalio ei ole suositusten mukainen ja sukupuolten väliset erot ovat lisääntyneet. Prosessoitua punaista lihaa syödään liikaa ja marjoja, hedelmiä ja kasviksia liian vähän. Perusopetuksen TEAviisari vuodelta 2017 kertoo, että Kaarinassa kouluruokailusuositus koululounaan ja välipalojen järjestämisessä toteutui hyvin. Lisäksi Kaarinassa on huomioitu ikääntyneiden terveys- ja hoivapalveluiden järjestämisessä ja kilpailutusten laatusuosituksissa ravitsemustilan arviointi. Vuoden 2017 Kouluterveyskyselyssä 4. ja 5. luokan oppilaista vain noin 13 prosenttia ilmoitti syövänsä kouluruoan kaikki aterianosat kaikkina koulupäivinä. Lisäksi 8. ja 9. luokan oppilaista noin neljännes ilmoitti, ettei syö koululounasta päivittäin lainkaan (kuvio 13). Sukupuolten välinen ero ei ollut merkittävä kummassakaan ikäryhmässä. Epäsäännöllinen koululounaan nauttiminen on yhteydessä muihin elintapoihin kuten esimerkiksi epäterveellisiin välipaloihin ja jopa tupakointiin ja alkoholinkäyttöön. 13 Vapaa-ajan ltk 23.4.2019 liite 7/2019: Hyvinvointikertomus 2018

% 35 30 25 26 24,3 20 15 13,9 13,2 10 5 0 Tytöt Pojat Tytöt Pojat Syö kaikki kouluruoan aterianosat kaikkina koulupäivinä, % 4. ja 5. luokan oppilaista Ei syö koululounasta päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista Kaarina Koko maa Kuvio 13. Koululounaan syömiseen liittyvät indikaattorit ala- ja yläkoulussa (Lähde: Kouluterveyskysely 2017) Loppuvuodesta 2018 valmistui Valtioneuvoston selonteko liikuntapolitiikasta, jonka tutkimuskatsauksen mukaan fyysinen kokonaisaktiivisuus on vähentynyt Suomessa ja merkittävästi myös lasten ja nuorten keskuudessa. Tammikuussa 2019 julkaistu LIITU-tutkimus kertoi huolestuttavia muutoksia lasten ja nuorten liikkumisesta ja niiden muutoksista suhteessa aiempiin tutkimusvuosiin. LIITU-tutkimuksen mukaan liikunnan vetovoima lapsilla ja nuorilla on vähentynyt, lapset liikkuvat liian vähän ja lasten ruutuaika ylittyy aiempaa useammalla. Kaarinan Kouluterveyskyselyn tulokset ovat linjassa LIITU-tutkimuksen tulosten kanssa. Vuodesta 2017 lähtien lapset ja nuoret ovat arvioineet itse oman liikkumisensa määrää Kouluterveyskyselyssä. Vuonna 2017 kaarinalaisista 4. ja 5. luokan oppilaista noin puolet arvioi liikkuvansa suosituksen mukaisesti vähintään tunnin päivässä, yläkoulun 8. ja 9. luokan oppilaista enää vajaa viidennes ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista alle 15 prosenttia. Kaikissa ikäryhmissä pojat ovat aktiivisempia liikkujia kuin tytöt. 14 Vapaa-ajan ltk 23.4.2019 liite 7/2019: Hyvinvointikertomus 2018

70 60 50 57,4 44,5 51 40 30 20 10 22,9 14,8 18,8 20,2 9,9 14,6 0 miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä % 4. ja 5. luokan oppilaista % 8. ja 9. luokan oppilaista % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Koko maa Varsinais-Suomi Kaarina Lieto Turku Kuvio 14. Vähintään tunnin päivässä liikkuvat, % 4. ja 5., 8. ja 9. luokan oppilaista ja lukio 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2017 (Lähde: Kouluterveyskysely 2017) Valtakunnallisen Move! -fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän vuoden 2018 tulokset 5. luokkalaisista ja 8. luokkalaisista julkaistiin tammikuun lopussa 2019. Kaarinan tulokset kertovat, että osa lapsista ja nuorista on todella hyvässä kunnossa ja osa todella heikossa kunnossa. Huolestuttavaa 5. luokan oppilaiden tuloksissa on se, että usealla mittauksen osa-alueella suurin osa lapsista ja nuorista kuuluu luokkaan, jossa tulos on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla eli oppilaalla voi olla vaikeuksia selviytyä väsymättä arkipäivän toiminnoista. Taulukko 3. Move!-tulokset mittauksen osa-alueittain kaarinalaisilla 5. luokan oppilailla (Lähde: Move! 2018) Esim. 37 % kaarinalaisista 5. luokan tytöistä sai kestävyyskuntoa mittaavassa 20 m viivajuoksussa tuloksen, joka on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla. Koko maassa 35 %. Mittaustulos on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla eli oppilaalla voi olla vaikeuksia selviytyä väsymättä arkipäivän toiminnoista. Mittaustulos on terveyttä ja hyvinvointia ylläpitävällä tasolla eli oppilaan fyysinen toimintakyky ylläpitää hänen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointiaan. Mittaustulos on terveyttä ja hyvinvointia edistävällä tasolla eli oppilaan fyysinen toimintakyky edistää hänen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointiaan. Kaarina (Koko maa) Kaarina (Koko maa) Kaarina (Koko maa) Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat 20 metrin viivajuoksu 37 % (35 %) 39 % (41 %) 29 % (30 %) 21 % (30 %) 34 % (35 %) 41 % (29 %) Ylävartalon kohotukset 39 % (40 %) 41 % (44 %) 26 % (30 %) 32 % (27 %) 35 % (29 %) 28 % (29 %) Vauhditon 5-loikka 35 % (31 %) 41 % (45 %) 37 % (34 %) 36 % (31 %) 28 % (35 %) 23 % (24 %) Etunojapunnerrus 26 % (21 %) 18 % (20 %) 36 % (30 %) 28 % (33 %) 37 % (48 %) 54 % (47 %) Heittokiinniottoyhdistelmä 48 % (37 %) 43 % (39 %) 27 % (32 %) 28 % (31 %) 25 % (30 %) 29 % (30 %) Ei pystynyt suorittamaan mittausta onnistuneesti Suoritti mittauksen onnistuneesti Tytöt Pojat Tytöt Pojat Kyykistys 11 % (9 %) 20 % (16 %) 89 % (91 %) 80 % (84 %) Alaselän ojennus täysistunnassa 8 % (6 %) 24 % (21 %) 92 % (94 %) 76 % (79 %) Esim. 20 % kaarinalaisista 5. luokan pojista ei pystynyt kyykistymään. Koko maassa 16 %. 15 Vapaa-ajan ltk 23.4.2019 liite 7/2019: Hyvinvointikertomus 2018

Olkapään liikkuvuus (vasen ylhäällä) 21 % (16 %) 31 % (30 %) 79 % (84 %) 69 % (70 %) Olkapään liikkuvuus (oikea ylhäällä) 9 % (6 %) 16 % (15 %) 91 % (94 %) 84 % (85 %) Move!-tulosten mukaan 8. luokan oppilailla voimaa, kestävyyttä ja liikkumistaitoja mittaavat tulokset ovat pääpiirteissään hyviä myös verrattuna koko maan tuloksiin (taulukko 4). Kuitenkin esimerkiksi neljänneksellä 8. luokan oppilaista 20 metrin viivajuoksun tulos on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia haittaavalla tasolla. Liikkuvuustestien osalta erityisesti 8. luokan poikien tulokset herättävät huolta. Esimerkiksi 5. luokan pojista 20 prosenttia ja 8. luokan pojista 24 % ei pystynyt kyykistymään. Taulukko 4. Move!-tulokset mittauksen osa-alueittain kaarinalaisilla 8. luokan oppilailla (Lähde: Move! 2018) Mittaustulos on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla eli oppilaalla voi olla vaikeuksia selviytyä väsymättä arkipäivän toiminnoista. Mittaustulos on terveyttä ja hyvinvointia ylläpitävällä tasolla eli oppilaan fyysinen toimintakyky ylläpitää hänen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointiaan. Mittaustulos on terveyttä ja hyvinvointia edistävällä tasolla eli oppilaan fyysinen toimintakyky edistää hänen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointiaan. Kaarina (Koko maa) Kaarina (Koko maa) Kaarina (Koko maa) Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat 20 metrin viivajuoksu 25 % (26 %) 26 % (35 %) 34 % (33 %) 29 % (30 %) 41 % (41 %) 46 % (36 %) Ylävartalon kohotukset 18 % (28 %) 24 % (34 %) 34 % (36 %) 37 % (33 %) 48 % (36 %) 39 % (32 %) Vauhditon 5-loikka 23 % (21 %) 27 % (38 %) 28 % (32 %) 41 % (31 %) 49 % (47 %) 32 % (32 %) Etunojapunnerrus 25 % (26 %) 20 % (28 %) 30 % (34 %) 34 % (35 %) 45 % (39 %) 46 % (37 %) Heittokiinniottoyhdistelmä 30 % (33 %) 37 % (32 %) 29 % (30 %) 25 % (27 %) 41 % (37 %) Ei pystynyt suorittamaan mittausta onnistuneesti Suoritti mittauksen onnistuneesti Tytöt Pojat Tytöt Pojat Kyykistys 15 % (9 %) 24 % (16 %) 85 % (91 %) 76 % (84 %) Alaselän ojennus täysistunnassa 7 % (6 %) 31 % (28 %) 93 % (94 %) 69 % (72 %) Olkapään liikkuvuus (vasen ylhäällä) 16 % (13 %) 31 % (24 %) 84 % (87 %) 69 % (76 %) Olkapään liikkuvuus (oikea ylhäällä) 7 % (5 %) 20 % (12 %) 93 % (95 %) 80 % (88 %) 38 % (40 %) Edellä mainitun LIITU-tutkimuksen mukaan lasten ja nuorten liikkuminen on vähentynyt samanaikaisesti kuin päivittäinen ruutuaika on ylittynyt aiempaa useammalla. Kouluterveyskyselyssä kysyttiin vuonna 2017 lasten ja nuorten omaa kokemusta muun muassa netin käytöstään ja pyrkimyksistä vähentää netissä vietettyä aikaa (kuvio 15). Nuorimmista tutkimukseen osallistuneista oppilaista yli 30 prosenttia ilmoitti, että on yrittänyt viettää vähemmän aikaa netissä onnistumatta siinä. Yläkoulun 8. ja 9. luokan oppilaistakin neljännes ilmoitti saman tuloksen. Lukiolaisilla tilanne on aavistuksen parempi, sillä enää vajaa 20 prosenttia oli yrittänyt rajoittaa netissä viettämäänsä aikaa onnistumatta. Tulos kertoo siitä, että lapset ja nuoret tunnistavat itsekin viettävänsä paljon aikaa netissä ja omatoimiset yritykset 16 Vapaa-ajan ltk 23.4.2019 liite 7/2019: Hyvinvointikertomus 2018

% vähentää netissä vietettyä aikaa kertovat tavan olevan häiritsevä. Tulos kertoo myös siitä, että erityisesti nuoremmat lapset tarvitsevat eniten tukea ja sääntöjä älylaitteiden käytön rajoittamiseen. 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 32,7 34,4 33,5 23,2 28,2 Tytöt Pojat Yhteensä Tytöt Pojat Yhteensä Tytöt Pojat Yhteensä 4. ja 5. luokan oppilaat 8. ja 9. luokan oppilaat lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat 25,7 13,9 Koko maa Varsinais-Suomi Kaarina Lieto Turku 22,1 18,4 Kuvio 15. Yrittänyt usein viettää vähemmän aikaa netissä, mutta ei ole onnistunut, % 4. ja 5., 8. ja 9. luokan oppilaista ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (Lähde: Kouluterveyskysely 2017) Nuorten päihteidenkäytön viimeisiä trendejä ovat nuuskankäytön ja kannabiskokeilujen yleistyminen. Kannabiksen käyttöä pidetään myös aiempaa hyväksyttävämpänä ja samaan aikaan raittiiden nuorten määrä on kasvanut merkittävästi. Kouluterveyskyselyn tulokset vuodelta 2017 kertovat, että tupakan, nuuskan ja sähkösavukkeiden päivittäinen käyttö on Kaarinassa yleisempää kuin koko maassa, Varsinais-Suomessa ja esimerkiksi naapurikunnissa Liedossa ja Turussa (kuvio 16). Kuvio 17 kuvaa pidemmältä ajalta päivittäistä nuuskankäyttöä 8. ja 9. luokan ja lukio 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla. Nuuskankäyttö on yleistynyt selvästi viime vuosien aikana. Ehkäisevän päihdetyön työryhmän yhtenä painopisteenä onkin pyrkiä vaikuttamaan nuorten nuuskankäyttöön vähentävästi. 30 25 20 15 10 19,7 9,6 14,6 20,2 7,8 13,5 5 0 miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä % 8. ja 9. luokan oppilaista % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Koko maa Varsinais-Suomi Kaarina Lieto Turku Kuvio 16. Käyttää päivittäin jotain tupakkatuotetta tai sähkösavuketta, % 8. ja 9. luokan oppilaista ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2017 (Lähde: Kouluterveyskysely 2017) 17 Vapaa-ajan ltk 23.4.2019 liite 7/2019: Hyvinvointikertomus 2018

miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä % 14 12 10 8 6 4 2 0 7,9 4,8 12,6 5,8 Koko maa Varsinais- Suomi Kaarina Koko maa Varsinais- Suomi Kaarina % 8. ja 9. luokan oppilaista % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 2009 2011 2013 2017 Kuvio 17. Nuuskaa päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuosina 2009, 2011, 2013 ja 2017 (Lähde: Kouluterveyskysely) Henkilöstön päihdeosaamisen tarve on kasvanut myös ikäihmisten palveluissa ja erityisesti kotihoidossa. Ilmiö on tunnistettu valtakunnallisesti, mutta myös Kaarinassa. Tilanne on tällä hetkellä akuutti ja näin ollen ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön työryhmän yhdeksi painopisteeksi on valittu ikäihmisten päihteidenkäytön vähentäminen. 2.4 Terveys Yhtenä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin mittarina käytetään PYLL-indikaattoria, joka kuvaa ennen 80 ikävuotta tapahtuneiden kuolemien takia menetettyjen elinvuosien lukumäärää väestössä 100 000 asukasta kohti 1. Indikaattorilla kuvataan ehkäistävissä olevaa ennenaikaista kuolleisuutta ja sen vuoksi menetettyjä elinvuosia. Indikaattori siis korostaa nuorella iällä tapahtuvien kuolemantapausten merkitystä. Mikäli indikaattori laskettaisiin kuolemansyittäin, saataisiin tarkempaa tietoa siitä, mihin kohderyhmiin tai sairauksiin ennaltaehkäisevät toimet tulisi erityisesti kohdentaa. PYLL-indikaattorin tuorein tieto on vuodelta 2016 (taulukko 5). Vuonna 2016 Kaarinassa tilanne oli parempi kuin maakunnassa keskimäärin, mutta esimerkiksi verrattuna Lietoon Kaarinassa menetettyjen elinvuosien määrä oli jonkin verran isompi. Liedossa menetettyjen elinvuosien määrä on laskenut tasaisesti vuosien 1990-2016 välillä, mutta Kaarinassa myönteistä samanlaista myönteistä kehitystä ei ole tapahtunut. Kaarinassa erityisesti miesten ennenaikainen kuolleisuus on korkea. Vuosittainen vertailu osoittaa, että menetettyjen elinvuosien määrä on pienentynyt 2010-luvulla, mutta edelleen juuri näitä kuolemia voitaisiin ehkäistä. Taulukko 5. Menetetyt elinvuodet (PYLL-indeksi) välillä 0-80 vuotta / 100 000 asukasta vuosilta 1990, 1995, 2000, 2005, 2010, 2015 ja 2016 (Lähde: Sotkanet) Varsinais-Suomi Kaarina Lieto Turku 1990 miehet 13619 10607 12162 14489 naiset 5843 4664 5017 6160 1 Menetetyt elinvuodet (PYLL = Potential Years of Life Lost) -indeksi muodostetaan laskemalla ensin kuolemistodennäköisyys jokaisessa ikäryhmässä jakamalla kuolemantapausten lukumäärä kyseisen ikäryhmän koolla. Saatu luku kerrotaan menetettyjen elinvuosien määrällä (esim. 0-vuotiaana kuolleen arvioidaan menettävän 80 vuotta, 20-vuotiaana kuolleen 60 vuotta jne.). Näistä ikäryhmittäisistä luvuista lasketaan painotettu summa käyttäen painoina alle 80-vuotiaiden ikärakennetta koko maassa, jotta alueiden erilaiset ikärakenteet eivät vääristä vertailua. Lopuksi kerrotaan saatu luku 100 000:lla. Laskenta on tehty THL:lla. (Sotkanet.) 18 Vapaa-ajan ltk 23.4.2019 liite 7/2019: Hyvinvointikertomus 2018

% yhteensä 9505 7485 8541 9942 1995 miehet 12285 9573 9532 13191 naiset 5270 4547 4922 5390 yhteensä 8586 6930 7149 8927 2000 miehet 11634 8462 9373 12701 naiset 5181 4542 4946 5570 yhteensä 8275 6455 7162 8855 2005 miehet 10717 10365 8885 11581 naiset 4813 4457 4342 5340 yhteensä 7687 7353 6663 8253 2010 miehet 10009 7180 7147 10903 naiset 4415 3682 4181 4920 yhteensä 7150 5348 5657 7740 2015 miehet 8305 7653 6102 8840 naiset 4030 3552 3095 4409 yhteensä 6122 5515 4628 6509 2016 miehet 8339 7233 5391 8891 naiset 4042 3492 3126 4429 yhteensä 6143 5272 4279 6534 Lapset ja nuoret ovat Kouluterveyskyselyssä antaneet oman arvionsa terveydentilastaan. Vuoden 2017 tuloksissa huolta herätti erityisesti tyttöjen kokemukset heikosta terveydentilasta. Tarkemmin tarkasteltuna tytöillä oli paljon erilaisia mielenterveyteen liittyviä oireita, jotka todennäköisesti selittävät koettua terveydentilaa. Lukion tytöistä jopa noin 32 prosenttia koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi (kuvio 18). 35 30 25 20 15 10 5 0 6,8 10,4 8,6 11,3 21,1 Pojat Tytöt Yhteensä Pojat Tytöt Yhteensä Pojat Tytöt Yhteensä 4. ja 5. luokan oppilaat 8. ja 9. luokan oppilaat lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat 16,3 13,6 31,9 23,6 Koko maa Varsinais-Suomi Kaarina Lieto Turku Kuvio 18. Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 4. ja 5., 8. ja 9. luokan oppilaista ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2017 (Lähde: Kouluterveyskysely 2017) 2.5 Turvallisuus, tapaturmat ja väkivalta Sisäministeriö on julkaissut alkuvuodesta 2019 Turvallisuutta kaikkialla - paikallisen ja alueellisen turvallisuussuunnittelun kansalliset linjaukset ohjeeksi ja tueksi muun muassa kunnille. Turvallisuus luo pohjaa hyvinvoinnille ja näin ollen se on osa kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Onnettomuuksien, tapaturmien ja rikosten aiheuttamien vahinkojen korjaaminen 19 Vapaa-ajan ltk 23.4.2019 liite 7/2019: Hyvinvointikertomus 2018

% on usein huomattavasti kalliimpaa kuin niiden ennaltaehkäisy. Kunnalla on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa turvallisuuteen mahdollistamalla turvallisen elinympäristön asukkailleen. Turvallisuutta avataan tässä raportissa lasten ja nuorten tapaturmia, seksuaalista häirintää ja koulukiusaamiskokemuksia sekä yli 65-vuotiaiden lonkkamurtumia kuvaavilla indikaattoreilla. Tapaturmia sattuu eniten nuorimmille oppilaille kuten kuvio 19 kertoo. Tulokseen voi kuitenkin suhtautua varauksella, sillä tuskin yli puolelle 5. luokan oppilaista on tapahtunut varsinaista tapaturmaa, mutta pienempiä haavereita sitäkin enemmän. Yleisesti ottaen väli- ja liikuntatunnit ovat riskialttiita tapaturmien synnylle, mutta tärkeitä liikkumisen ja motoriikan kehityksen näkökulmasta. 70 60 50 59,3 50,7 55,1 40 30 29,7 29,8 30 20 10 9,3 12,1 10,8 0 Pojat Tytöt Yhteensä Pojat Tytöt Yhteensä Pojat Tytöt Yhteensä 4. ja 5. luokan oppilaista % 8. ja 9. luokan oppilaista lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Koko maa Varsinais-Suomi Kaarina Lieto Turku Kuvio 19. Tapaturma koulussa tai koulumatkalla lukuvuoden aikana, % 4. ja 5., 8. ja 9. luokan oppilaista ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2017 (Lähde: Kouluterveyskysely 2017 2 ) Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan koulukiusaaminen on yleisintä 4. ja 5. luokan ja 8. ja 9. luokan oppilailla. Vuonna 2017 lukiossa noin yksi prosentti 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ilmoitti olleensa kiusaamisen kohteena vähintään kerran viikossa. Alakoulun 4. ja 5. luokan oppilaista vastaava luku vuonna 2017 oli 8,1 ja 8. ja 9. luokan oppilailla 9,6 prosenttia. Merkittävää koulukiusaamisen lisääntymistä tai vähenemistä ei ole tapahtunut viime vuosien aikana. Prosentuaalisesti pojat ovat useammin koulukiusaamisen kohteina. Seksuaalisen häirinnän kokemukset olivat varsin yleisiä yläkoulu- ja lukioikäisillä kaarinalaisilla, mutta myös valtakunnallisesti ja maakunnallisestikin (kuvio 20). Prosentuaalisesti tytöt kokevat 2 4. ja 5. luokan oppilaat: Indikaattori tuottaa tietoa niiden lasten osuudesta (%), joille on tapahtunut vähintään kaksi kertaa tapaturma, jonka vuoksi lapsi on käynyt lääkärillä, terveydenhoitajalla tai sairaanhoitajalla lukuvuoden aikana. 8. ja 9. luokan oppilaat ja lukio 1. ja 2 vuoden opiskelijat: Summaindikaattori ilmaisee niiden nuorten osuuden (%), joille on sattunut koulussa/oppilaitoksessa tai koulumatkalla lukuvuoden aikana vähintään yksi tapaturma, joka on vaatinut terveydenhuollon vastaanotolla käyntiä. Koulu- ja opiskelutapaturmia tapahtuu vuosittain noin joka neljännelle yläkouluikäiselle tytölle ja pojalle, toisen asteen opiskelijoilla tapaturmia tapahtuu selvästi harvemmin. Koulu- ja opiskeluympäristön vaaranpaikat vaihtelevat kouluasteen mukaan. Perusopetusikäisistä eniten koulutapaturmia tapahtuu 7 12-vuotiaille. Koulussa tapaturmia ilmenee eniten liikunta- ja välitunneilla. Oppilaitoksen piha-alueen tulee rohkaista käyttäjiä liikkumaan ja leikkimään sekä ulkoilemaan. Hyvät liikkumisen taidot ehkäisevät tapaturmia. Liikkumista varten tulee luoda mahdollisuuksia sekä oppi- että välitunneilla ja samalla huolehtia, että liikkuminen onnistuu turvallisesti. Yläkouluikäisillä ja lukiolaisilla tapaturmia tapahtuu eniten liikuntatunnilla, ammattioppilaitoksessa opiskelevilla puolestaan yhtä yleisesti sekä oppitunneilla että työssä oppimisen jaksoilla. Tapaturmariskiin vaikuttavat yksilö- ja elämäntapatekijät, sosiaaliset suhteet ja sosioekonomiset tekijät. 20 Vapaa-ajan ltk 23.4.2019 liite 7/2019: Hyvinvointikertomus 2018

% häirintää useammin kuin pojat. Kouluterveyskysely toteutettiin ennen vuodenvaihteen 2017-2018 tapahtumia Kaarinassa ja myös ennen maailmanlaajuista Metoo-kampanjaa. Kouluterveyskyselyn seuraava tiedonkeruu on keväällä 2019 ja ilmiön kehitystä on seurattava. Alakoululaisilla kysymyksen muotoilu oli seuraava: oletko kokenut jotain seuraavista viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana 1) häiritsevää tai epämukavalta tuntuvaa kehon kommentointia ja 2) seksuaalisesti häiritsevää viestittelyä tai videoiden ja kuvien näyttämistä. Yläkoululaisilta ja lukiolaisilta asiaa kysyttiin kahdella eri kysymyksellä seuraavasti: oletko kokenut häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana? Kysymyksen osiot olivat: 1) Puhelimessa tai internetissä, 2) Koulussa (Oppilaitoksessa), 3) Harrastuksissa, 4) Kadulla, kauppakeskuksessa tai muualla julkisessa tilassa, 5) Sinun tai jonkun toisen henkilön kotona tai muussa yksityisessä tilassa ja oletko kokenut jotakin seuraavista viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana? Toisen kysymyksen osiot olivat: Kehoa tai seksuaalisuuttasi loukkaavaa kiusaamista, nimittelyä tai arvostelua. 40 35 30 25 20 15 10 5 0 10,3 7,1 8,7 14,1 33,9 miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä % 4. ja 5. luokan oppilaista % 8. ja 9. luokan oppilaista % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 24,4 12,8 32,1 23,1 Koko maa Varsinais-Suomi Kaarina Lieto Turku Kuvio 20. Kokenut seksuaalista häirintää vuoden aikana, % 4. ja 5., 8. ja 9. luokan oppilaista ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2017 (Lähde: Kouluterveyskysely 2017) Ikäihmisten tapaturmia kuvataan yli 65-vuotiaille tapahtuneilla lonkkamurtumien määrällä. Kaarinassa kehitys on ollut positiivista, sillä vuodesta 2013 lähtien lonkkamurtumien suhteellinen määrä on pienentynyt (kuvio 21). Lonkkamurtumat kuvaavat laajemmin iäkkään väestön terveyttä ja toimintakykyä. Lonkkamurtumien riskitekijöitä ovat kaatumiselle altistavat tekijät kuten heikentynyt tasapaino ja lihaskunto, monilääkitys, hoitamattomat sairaudet, huono ravitsemus, heikentynyt näkökyky, alentunut kognitiivinen toimintakyky sekä ympäristön ja yksilön toimintakyvyn välinen epäsuhta. Murtumien syntymiseen kaatuessa voi liittyä myös luuston normaalista poikkeavaa haurastumista. Yhden lonkkamurtuman hoito maksaa liki 20 000 ja uusinta- tai korjaushoidon kustannus on keskimäärin 12 800. Kaatumisia ja lonkkamurtumia voidaan ennaltaehkäistä. 21 Vapaa-ajan ltk 23.4.2019 liite 7/2019: Hyvinvointikertomus 2018

% miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä % 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,6 0,8 0,7 0,5 0,9 0,7 0,3 0,7 0,6 0,5 0,6 0,5 0,4 0,6 0,5 0,2 0 2013 2014 2015 2016 2017 Koko maa Varsinais-Suomi Kaarina Kuvio 21. Lonkkamurtumat 65 vuotta täyttäneillä, % vastaavanikäisestä väestöstä (Lähde: Sotkanet) 2.6 Osallisuus Osallisuudella tarkoitetaan tässä raportissa tunnetta, joka syntyy kun ihminen on osallisena jossain yhteisössä esimerkiksi koulussa, työssä, harrastuksessa tai järjestötoiminnassa. Kun asiaa halutaan kuvata jonkin kokemusperäisen indikaattorin avulla, on Kouluterveyskysely ainut tietolähde. Kouluterveyskyselyssä kysytään yksinäisyyden tunteesta ja sen yleisyydestä. Kaarinalaisista lukiolaistytöistä jopa 19 prosenttia ilmoitti tuntevansa itsensä usein yksinäiseksi (kuvio 22). Lukiolaispojista taas vain viisi prosenttia. Tyttöjen yksinäisyyden kokemukset selittävät mahdollisesti kokemuksia heikosta terveydentilasta. Kouluterveyskyselyssä tiedustellaan myös sitä, kokeeko lapsi tai nuori keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa. Vuonna 2017 kaarinalaisista lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vajaa seitsemän prosenttia koki, ettei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa ja yläkoululaisista reilu seitsemän prosenttia. Käänteisesti tämä tarkoittaa sitä, että yli 90 prosenttia Kouluterveyskyselyn vastaajista pystyy puhumaan vanhempiensa kanssa omista asioistaan. 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1,7 1,5 1,6 7,1 11,6 miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä % 4. ja 5. luokan oppilaista % 8. ja 9. luokan oppilaista % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 9,5 5 19 12,6 Koko maa Varsinais-Suomi Kaarina Lieto Turku Kuvio 22. Tuntee itsensä usein yksinäiseksi, % 4. ja 5., 8. ja 9. luokan oppilaista ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2017 (Lähde: Kouluterveyskysely 2017 22 Vapaa-ajan ltk 23.4.2019 liite 7/2019: Hyvinvointikertomus 2018

3 Tehdyt hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimet kunnassa 3.1 Liikunta- ja viherpalvelut Liikunnan TEAviisari kuvaa liikunnan edistämisestä kunnassa vastaavan tahon terveydenedistämisaktiivisuutta. Kaarinassa liikunnan terveydenedistämisaktiivisuus oli 78 vuonna 2018, kun taas koko maassa keskimäärin 73. Liikunnan TEAviisarin osa-alueista heikoin tulos on seurannassa ja tarveanalyysissä, mikä tarkoittaa yhteenvetoa hyvinvointikertomuksessa, tilanteen esittelyä johtoryhmälle ja luottamushenkilöille sekä säännöllistä ja sukupuolittaista seurantaa. Niin kuntajohdon kuin liikunnankin osalta seurannan ja tarveanalyysin tulos tullee paranemaan hyvinvointikertomuksen valmistuttua. Kuvio 23. Liikuntapalveluiden terveydenedistämisaktiivisuus Kaarinassa vuonna 2018 (Lähde: TEAviisari, THL) Kaarinan liikunta- ja viherpalveluiden tavoitteena on tuottaa monipuolisia liikuntapalveluita niin toiminnan, olosuhteiden kuin tiedottamisen osalta. Kilpaurheilun suorituspaikkojen lisäksi kehitämme vastuualueellamme alueellisia matalan kynnyksen palveluita - lähiliikuntapaikkoja. Kaarinan liikunta- ja viherpalvelut ylläpitää ja kehittää liikunnan suorituspaikkoja kuntalaisille, seuroille ja muille yhdistyksille. Vuoden 2018 aikana Kaarinaan on rakennettu tai peruskorjattu useita lähiliikuntapaikkoja. Piikkiöön on rakennettu Kirismäen puiston lähiliikuntapaikka, koirapuisto ja Piikkiön yhtenäiskoulun frisbeegolf-rata. Nunnaan on rakennettu 18-väyläinen frisbeegolf-rata. Auranlaaksoon on rakennettu Littoisten hiekkarannan ulkokuntoilualue. Myös uimarantaa on peruskorjattu. Littoisissa on rakennettu Littoistenjärven virkistysreittiä ja Ristikallion koulun lähiliikuntapaikka. Nummenniityssä Keskusliikuntapuiston frisbeegolf-rata on kunnostettu. Kuusistossa on rakennettu Kuusiston koulun lähiliikuntapaikka ja useita pienempiä virkistysreittejä. Myös Kaarinan kaupungin metsiä on kunnostettu lähiliikunnan näkökulmasta. Kaarinan kaupunki on ollut isäntäkuntana mukana Itäisten kuntien reitistöhankkeessa. Hankkeessa on luotu patikointi-, melonta- ja pyöräilyreittejä Kaarinan, Liedon, Paimion ja Sauvon alueille. 23 Vapaa-ajan ltk 23.4.2019 liite 7/2019: Hyvinvointikertomus 2018

Kaarinan liikuntapalvelut tuottaa itse ohjattuja tunteja eri kohderyhmille vauvasta vaariin noin 115-120 tuntia viikossa. Näitä tunteja ovat vauvauinnit, uinninopetus koululaisille, uimakoulut, vesijumpat, jumpat, kuntosaliohjaukset, neuvonnat ym. Näiden tuntien lisäksi on vielä useita Vertaisohjaajien ohjaamia tunteja. Lapsiperheille suunnattuja Lasten Lystikästä, Mini Lasten Lystikästä ja Erityislasten Lystikästä on pystytty jatkamaan Vaparissa ja eri kouluilla viikoittaisina toimintoina. Turun seudun seutuyhteistyön tuloksena on syntynyt ikäihmisille 65+ kortti ja saattajakortti. Soveltavan liikunnan palvelutarjontaa on kehitetty myös laajalti alueellisena toimintana. Vähän liikkuville nuorille on kehitetty omaa MIHI-toimintaa ja nämä tunnit on kerätty yhteiseen seudulliseen palvelutarjottimeen. Kaupungin sisällä yhteistyötä on kehitetty varsinkin varhaiskasvatuksen, koulujen, ikäihmisten, hyvinvoinnin edistämisen, terveyspalvelujen, kansalaisopiston ja liikuntapalvelujen välillä. 3.2 Kulttuuri- ja kirjastopalvelut Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalvelut tuottaa säännöllisesti tapahtumia kuntalaisille. Tavoitteenamme on tehdä tapahtumia niin monipuolisesti, että kaikki kuntalaiset voivat löytää joukosta jotakin omasta mielestään kiinnostavaa ja kokea näin palvelut omikseen. Vuonna 2018 tapahtumatuotantoa on vilkastanut ja yleisömääriä kasvattanut uusi Kaarina-talo, jonka hyvin monet kuntalaiset ovat löytäneet. Jatkamme edelleen Kaarina-talon kehittämistä kuntalaisten olohuoneeksi ja omanlaisekseen kulttuurikeskukseksi. Tapahtumiin osallistuminen ihan pelkkä vastaanottaminen eli yleisönä oleminenkin edistää tunnetusti ja kiistattomasti hyvinvointia ja tuo ihmisten elämään hyvää mieltä, mitä onkin Kaarinassa voinut todistaa moneen otteeseen myös vuonna 2018. Taulukossa 6 on Kaarinan kirjaston toimintaa kuvaavia tilastoja viime vuosilta. Vuonna 2018 pääkirjasto oli tammikuun suljettuna ja vuonna 2017 loka-, marras- ja joulukuun. Vuoden 2018 helmikuusta lähtien toiminta on ollut Kaarina-talon uusissa tiloissa, mikä näkyy tilastoissa ja edellisessä tekstissä kuvattuina hyvän mielen kokemuksina niin kuntalaisille kuin työntekijöillekin. Taulukko 6. Fyysiset käynnit, lainaukset ja tapahtumiin osallistuneiden määrä Kaarinan kirjastossa (Lähde: Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalvelut) 2015 2016 2017 2018 Fyysiset käynnit / Asukasluku 8,51 8,24 7,8 10,53 Lainaukset / Asukasluku 18,17 17,94 15,51 18,5 Kirjaston tapahtuminen osallistujamäärä / (Asukasluku / 1000) 154,69 117,46 92,55 240 Kaikki eivät kuitenkaan syystä tai toisesta pääse julkisissa tiloissa järjestettäviin tapahtumiin. Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalvelut viekin kulttuuria säännöllisesti muun muassa kouluihin ja ikäihmisten palveluiden luo. Tällä säännöllisellä toiminnalla on hyvin keskeinen merkitys esimerkiksi lasten ja ikäihmisten hyvinvoinnille ja osallisuuden kokemiselle. On tärkeää, että kaikille kaarinalaisille tarjotaan mahdollisuus monipuolisesta kulttuuritarjonnasta nauttimiseen esimerkiksi perhetaustaan ja asuinpaikkaan katsomatta. Jotta edellä mainittu onnistuu hyvinvointia lisäävällä tavalla, on tunnettava erilaiset kohderyhmät; kulttuuri- ja kirjastopalveluilla käydään aktiivista keskustelua muun muassa koulujen ja ikäihmisten palveluiden parissa työskentelevien henkilöiden kanssa, ja vuodelle 2019 24 Vapaa-ajan ltk 23.4.2019 liite 7/2019: Hyvinvointikertomus 2018

on suunnitteilla useita uudistuksia, jotka tuovat palvelut helpommin saataville ja kehittävät myös sisältöjä kohderyhmien kannalta kiinnostavampaan suuntaan. Eräs keskeinen haaste kulttuuripalveluiden pariin hakeutumisessa on henkilökohtainen taloudellinen tilanne. Niinpä Kaarinan kulttuuripalveluilla on tehty linjaus, jonka mukaan kulttuuripalveluiden tuottamat tapahtumat ovat yleisölle maksuttomia. Tämä edistää edelleen osallisuuden kokemusta ja samalla myös paikallisidentiteetin yhteisöllisyyden rakentumista. Keskeisimpiä kulttuuriin liittyviä hyvinvointitekijöitä ovatkin juuri osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemukset. Näitä kulttuuripalveluilla edistetään myös jakamalla avustuksia yhteisöille ja auttamalla erilaisia kulttuurin parissa toimivia tahoja myös muilla tavoin: tarjoamalla tapahtumatuotanto- ja markkinointiapua monenlaisissa tilanteissa. Kulttuuripalveluiden lisäksi kansalaisopisto on yksi kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä edistävä palvelu. Vuonna 2018 Kaarinan kansalaisopistossa tarjottiin kokonaisuudessaan 12640 opetustuntia, mikä tarkoittaa 1000 asukasta kohden 382 tuntia. 3.3 Sivistyspalvelut Elämässä ja arjessa selviäminen edellyttää yhä moninaisempia taitoja. Kyse on terveydestä, turvallisuudesta ja ihmissuhteista, liikkumisesta ja liikenteestä, teknologisoituneessa arjessa toimimisesta sekä oman talouden hallinnasta ja kuluttamisesta, jotka kaikki vaikuttavat kestävään elämäntapaan. Perusopetuksessa tuetaan oppilaiden luottavaista suhtautumista tulevaisuuteen. Kouluyhteisö ohjaa ymmärtämään, että jokainen vaikuttaa toiminnallaan niin omaan kuin toistenkin hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Oppilaita kannustetaan huolehtimaan itsestä ja toisista, harjoittelemaan oman elämän ja arjen kannalta tärkeitä taitoja sekä lisäämään ympäristönsä hyvinvointia. Oppilaat oppivat perusopetuksen aikana tuntemaan ja ymmärtämään hyvinvointia ja terveyttä edistävien ja sitä haittaavien tekijöiden sekä turvallisuuden merkityksen ja hakemaan niihin liittyvää tietoa. He saavat mahdollisuuden kantaa vastuuta omasta ja yhteisestä työstä sekä kehittää tunnetaitojaan ja sosiaalisia taitojaan. Oppilaat kasvavat huomaamaan ihmissuhteiden ja keskinäisen huolenpidon tärkeyden. He oppivat myös ajanhallintaa, joka on tärkeä osa arjenhallintaa ja itsesäätelyä. Oppilaat saavat tilaisuuksia harjoitella toimimaan omasta ja muiden turvallisuudesta huolehtien eri tilanteissa, myös liikenteessä. Vuonna 2017 perusopetuksen terveydenedistämisaktiivisuutta kuvaavan mittariston kokonaistulos oli Kaarinassa 65, mikä on koko maan keskiarvon (67) tasolla. Alla olevassa kuviossa 24 esitellään perusopetuksen terveydenedistämisaktiivisuuden eri osa-alueiden tulokset. Kaiken kaikkiaan tulos on hyvä, mutta voimavaroissa ja osallisuudessa on parannettavaa. Voimavaroilla tarkoitetaan opettaja-, koulukäyntiavustaja-, kouluterveydenhoitaja-, koululääkäri-, psykologi-, koulukuraattori- ja koulun sosiaalityön henkilöstömitoitusta. Osallisuudella taas tarkoitetaan vanhempainyhdistys- ja tukioppilastoimintaa, huoltajien ja oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia ja koulun ja kodin yhteistyötä. 25 Vapaa-ajan ltk 23.4.2019 liite 7/2019: Hyvinvointikertomus 2018

Kuvio 24. Perusopetuksen terveydenedistämisaktiivisuus Kaarinassa vuonna 2017 (Lähde: TEAviisari, THL) THL:n minimitietosisältö suosittaa seuraamaan kunnan hyvinvointikertomuksessa vain joitain sivistyspalveluihin liittyviä indikaattoreita. Yksi niistä on laajaan terveystarkastukseen sisältyvä opettajan kirjallinen arvio oppilaan selviytymisestä ja hyvinvoinnista koulussa. Opettajan antama arvio on tärkeä osa lapsen kokonaisvaltaista kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin arviointia ja tuen tarpeiden varhaista tunnistamista. Moniammatillinen yhteistyö laajassa terveystarkastuksessa tukee koulun ja kodin välistä yhteistyötä ja lapsen hyvinvoinnin edistämistä. Vuonna 2017 perusopetuksen TEAviisarin tulos kertoo, että Kaarinassa vanhemmat ja huoltajat kutsutaan hyvin mukaan tarkastuksiin, mutta opettajan arvio oppilaan selviytymisestä ja hyvinvoinnista koulussa on harvinaisempaa ja siinä on paljon kehitettävää (kuvio 24). 26 Vapaa-ajan ltk 23.4.2019 liite 7/2019: Hyvinvointikertomus 2018

Kuvio 25. Laajaan terveystarkastukseen sisältyy opettajan kirjallinen arvio oppilaan selviytymisestä ja hyvinvoinnista koulussa ja vanhemmat/huoltajat kutsutaan mukaan tarkastukseen (Lähde: TEAviisari, THL) Sivistyspalvelut ovat omalta osaltaan vastanneet lasten ja nuorten liikkumattomuuden haasteeseen toteuttamalla hankkeita, jotka ovat kuuluneet valtakunnallisiin Ilo kasvaa liikkuenja Liikkuva koulu -ohjelmiin. Maaliskuussa 2019 jätettiin rahoitushakemus Liikkuva opiskelu - hankkeesta, joka on suunniteltu toteutettavan lukuvuonna 2019-2020 Kaarinan lukiossa. Ohjelmien ja hankerahoitusten päättyessä on tärkeää pohtia sitä, miten hankkeessa tehtyä työtä jatketaan. 27 Vapaa-ajan ltk 23.4.2019 liite 7/2019: Hyvinvointikertomus 2018

4 Hyvinvointikertomuksesta pois jätetyt minimitietosisällön indikaattorit - Itsearviointi kuntien opiskeluhuoltoryhmien toiminnasta - Itsearviointi seurojen, yhdistysten ja kunnan yhteistyöstä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi - Itsearviointi kunnan elinvoiman edistämisestä - Asukkaiden osallistumiskeinot kuvattu kunnan verkkosivuilla - Ennakkoarvioinnin käyttö kunnan toiminnassa - Turvallisuussuunnitelman perusteella on päätetty toimenpiteistä luottamushenkilöjohdossa - Maahanmuuttajien kotouttamisen edistämisen (suuret kaupungit) - Kunta on asettanut tavoitteita hyvinvointia ja terveyttä edistävien ravitsemustottumusten lisäämiseksi väestöryhmittäin - Psykologin ja kuraattorin yhteisölliseen opiskeluhuoltoon käyttämä aika, % työajasta (perusopetus) - Ehkäisevää päihdetyötä yhteisesti kirjattujen käytäntöjen mukaisesti toteuttavat peruskoulut, % peruskouluista - Varhaiskasvatuksen käyttöaste - Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista - Tieliikenneonnettomuudet - Ulkona, yömajoissa, tilapäissuojissa ja laitoksissa olevat yksinäiset asunnottomat / 1000 asukasta (suuret kaupungit) - Liikuntaan liittyvä neuvonta ja ohjaus, % asukkaista - Elintarvikevälitteisten ruokamyrkytysepidemioiden lukumäärä ja niissä sairastuneet (10 000 asukasta kohti) - Vesivälitteisissä epidemioissa sairastuneiden määrä (100 000 asukasta kohti) - Melusta kärsivien ihmisten määrä kunnittain, yli 55 db vuorokausitaso tai 50 db yöaikaan (suuret kaupungit) - Suuren kaupungin vuokra-asuntojen osuus kaupunginosittain (suuret kaupungit) - Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä - 2-6-vuotiaiden ylipaino - Huolta herättävää päihteiden tai tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöä tai rahapelaamista, % 8. ja 9. luokan oppilaista, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista - Alaikäisenä alkoholin tai savukkeiden ja sähkösavukkeiden ostoja vähittäismyynnistä, % 8. ja 9. luokan oppilaista ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista - Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, % 8. ja 9. luokan oppilaista ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista - Tyytyväinen elämäänsä tällä hetkellä, % 4. ja 5. ja 8. ja 9. luokan oppilaista ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista - Kokenut vanhempien fyysistä väkivaltaa vuoden aikana, % 4. ja 5. ja 8. ja 9. luokan oppilaista ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista - Nuorten (15-29-vuotiaat) tekemät rikokset - Päihdekiinniotot - Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat, % ulkomaalaisten työvoimasta - Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet, % 25-64-vuotiaista - Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % äänioikeutetuista - THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu - Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä / 10 000 vastaavanikäistä 28 Vapaa-ajan ltk 23.4.2019 liite 7/2019: Hyvinvointikertomus 2018

Lähteet Aikuisten ruokavalio on kaukana suositeltavasta. THL tiedote 9.1.2019. < https://thl.fi/fi/- /aikuisten-ruokavalio-on-kaukana-suositeltavasta> Viitattu 5.3.2019. Kokko S, Martin L, toim. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa: LIITUtutkimuksen tuloksia 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 1, 2019. Helsinki. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma. 2018. Julkaisuja 5/2018. Liikenne- ja viestintäministeriö Sievänen, T. ja Neuvonen, M. (toim.) 2011. Luonnon virkistyskäyttö 2010. Metlan työraportteja 212. Suomen ympäristökeskus (SYKE). Elinympäristön tietopalvelu Liiteri. https://liiteri.ymparisto.fi/ Viitattu 28.1.2019. Taulu, A. 2017. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Lounais-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa vuonna 2016. 25/2017 Aluehallintoviraston julkaisuja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi. https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/index Viitattu 7.2.2019. Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä 2018. Turun kaupunkiseudun ilmanlaatu vuonna 2017. Turvallisuutta kaikkialla - paikallisen ja alueellisen turvallisuussuunnittelun kansalliset linjaukset. Sisäministeriön julkaisuja 2019:2. Valtioneuvoston selonteko liikuntapolitiikasta 2018. <https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionid=0900908f805e5361> Viitattu 5.3.2019 29 Vapaa-ajan ltk 23.4.2019 liite 7/2019: Hyvinvointikertomus 2018

KAARINAN KAUPUNKI Vapaa-ajan lautakunta Kokouspäivämäärä 23.04.2019 Sivu 36 14 Diaarinumero Tiivistelmä Vapaa-ajan lautakunnan maaliskuun taloustilanne KNA/425/02.02.02.01/2019 Vapaa-ajan lautakunnan talousarvion toteutumista raportoidaan kaupungin yhteisellä talousraportointimallilla Vapaa-ajan lautakunta 23.4.2019 Valmistelija Controller Vilma Tikakoski, p. 050 373 2709 Selostus asiasta Vapaa-ajan lautakunnan talousarvion lautakuntatasoinen toteuma 3/2019: 1000 euroa 3/2019 3/2018 TOT ENN. 19 19/18 TA 19 TP 18 Toimintatuotot 91 52 74,0 % 349 349 480 Toimintakulut -1 203-1 144 5,2 % -4 870-4 870-4 726 Toimintakate -1 112-1 092 1,9 % -4 521-4 521-4 246 Talousarvion toteumaraportti on pykälän sähköisenä oheismateriaalina. Kaarinastrategian toteutuminen Kaarina-strategian strateginen päämäärä: vastuullinen johtaminen ja kriittisenä menestystekijänä kustannus- ja laatutietoinen johtaminen. Liitteet - Oheismateriaali Esittelijä Päätösehdotus Vapaa-ajan lautakunnan maaliskuun taloustilanne Kansalaisopiston rehtori Risto Jaakola Vapaa-ajan lautakunta päättää merkitä tiedokseen lautakunnan talousarvion maaliskuun toteuman. Päätös 14 Ote

Vapaa-ajan lautakunnan talousarvion toteumaraportti Maaliskuu 2019 teur TA 2019 Ennuste Ero ( ) Ero (%) Toimintatuotot 349 349 0 0,0 % Toimintakulut -4 870-4 870 0 0,0 % Toimintakate -4 521-4 521 0 0,0 % Toimintatuotot (t ) 1-3/2018 TP 2018 Tot % 1-3/2019 TA 2019 Tot % Enn. 2019 Vapaa-ajan lautakunta 52 480 10,9 % 91 349 26,0 % 349 Yleishallinto 0 0 0,0 % 0 0 0,0 % 0 Kulttuuri ja kirjasto 14 68 21,3 % 28 67 41,6 % 67 Kansalaisopisto 30 291 10,4 % 52 199 26,3 % 199 Nuorisopalvelut 8 121 6,2 % 11 83 12,7 % 83 Toimintakulut (t ) 1-3/2018 TP 2018 Tot % 1-3/2019 TA 2019 Tot % Enn. 2019 Vapaa-ajan lautakunta -1 144-4 726 24,2 % -1 203-4 870 24,7 % -4 870 Yleishallinto -9-54 17,6 % -9-50 17,3 % -50 Kulttuuri ja kirjasto -729-2 843 25,7 % -750-2 881 26,0 % -2 881 Kansalaisopisto -217-932 23,3 % -236-1 074 22,0 % -1 074 Nuorisopalvelut -187-896 20,9 % -208-865 24,0 % -865 Toimintakate (t ) 1-3/2018 TP 2018 Tot % 1-3/2019 TA 2019 Tot % Enn. 2019 Vapaa-ajan lautakunta -1 092-4 246 25,7 % -1 112-4 521 24,6 % -4 521 Yleishallinto -9-54 17,6 % -9-50 17,3 % -50 Kulttuuri ja kirjasto -715-2 775 25,8 % -722-2 815 25,7 % -2 815 Kansalaisopisto -187-641 29,2 % -184-874 21,1 % -874 Nuorisopalvelut -180-775 23,2 % -197-782 25,2 % -782 Toimintakulut kululajeittain (t ) 1-3/2018 TP 2018 Tot % 1-3/2019 TA 2019 Tot % Enn. 2019 Henkilöstökulut -544-2 496 21,8 % -585-2 524 23,2 % -2 524 Palvelujen ostot -261-920 28,4 % -268-968 27,7 % -968 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -128-397 32,3 % -132-396 33,4 % -396 Avustukset -5-83 5,4 % -4-87 4,7 % -87 Vuokrat -205-829 24,8 % -214-894 23,9 % -894 Muut kulut 0 0 60,4 % 0 0 48 % 0 Toimintakulut yht. -1 144-4 726 24,2 % -1 203-4 870 24,7 % -4 870 Vapaa-ajan lautakunnan toimintakatteen kehitys (t ) 5 000 4 500 4 246 4 521 4 521 4 000 3 637 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 144 1 112 1 000 500 0 TP 2017 TP 2018 Tot. 3/2018 TA 2019 Enn. 2019 Tot. 3/2019 Asiakaspalvelujen ostot (t ) Henkilöstökulut (t ) 200 3 000 170 2 496 2 524 148 2 500 2 319 150 127 2 000 100 1 500 50 1 000 500 585 0 1 0 TP 2017 TP 2018 TA 2019 Tot. 3/2019 TP 2017 TP 2018 TA 2019 Tot. 3/2019 Lautakunnan alaiset investoinnit Kaarina-talon taidehankinnat Kirjaston kalustohankinnat Littoisten omatoimikirjaston laitteet Piikkiön nuorisotilan kalusteet Harvaluodon leirintäalue Voivalan kudontatila Kaarina-talon kuulutusjärjestelmä Vuolahden leirikeskus Piispanristin nuorisotalo TA 2019 3/2019 Ero ( ) 20 000 0 20 000 20 000 0 20 000 25 000 0 25 000 50 000 48 849 1 151 30 000 0 30 000 50 000 0 50 000 30 000 0 30 000 15 000 0 15 000 30 000 0 30 000 Toimintatuotot Kulttuuri ja kirjastopalvelujen toimintatuotot ovat kertyneet talousarviota paremmin. Lisäystä vuoteen 2018 on noin 13 000 euroa (92 %). Muutos johtuu suurimmaksi osaksi siitä, että pääkirjasto oli vuoden 2018 alussa vielä suljettuna muuton vuoksi ja hankeavustuksia on kertynyt alkuvuoden aikana hyvin. Kansalaisopiston toimintatuotot ovat kertyneet totuttuun tapaan, mutta hieman viime vuotta paremmin johtuen saaduista hankeavustusmaksuista. Lukukausimaksut laskutetaan enimmäkseen syys- lokakuussa ja toimintatuottojen todellinen kertymä näkyy vasta silloin. Nuorisopalvelujen toimintatuotot ovat kertyneet vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana talousarvion mukaisesti. Tuottojen kertymä koko vuoden osalta koostuu suurimmaksi osaksi avustuksista, jotka maksetaan vuosittain kevään mittaan. Toimintakulut Vapaa-ajan lautakunnan toimintakulut yksiköittäin TA 2019 22 % 18 % 1 % Yleishallinto Kulttuuri ja kirjasto Kansalaisopisto Nuorisopalvelut Vapaa-ajan lautakunnan yleishallinnon toimintakulut toteutuvat talousarvion mukaisesti. Kulttuuri ja kirjastopalvelujen toimintakulut ovat talousarviota suuremmat. Henkilöstökulut ovat hieman nousseet vuoteen 2018 verrattuna erityisesti sijaiskulujen osalta. Yksikön talous on toimintakatteen osalta kuitenkin lähellä talousarviota. Kansalaisopiston toimintakulut ovat toteutuneet talousarvion mukaisesti ja ovat samalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Kansalaisopiston toiminta on hyvin rahoitettu valtion toimesta. Toimintakatteesta noin 65 % rahoitetaan Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksien kautta. Nuorisopalvelujen toimintakulut toteutunevat talousarvion mukaisina. Kulujen kertymä on kaikissa kululajeissa tasaisesti hieman korkeampi kuin viime vuonna, mutta yksikön talous toteutuu kuitenkin tämän hetkisen arvion mukaan talousarvion mukaisesti. 59 % Vapaa-ajan ltk 23.4.2019 oheismateriaali 14: Vapaa-ajan lautakunnan maaliskuun tulosraportti

KAARINAN KAUPUNKI Vapaa-ajan lautakunta Kokouspäivämäärä 23.04.2019 Sivu 38 15 Diaarinumero Tiivistelmä Vapaa-ajan lautakunnan käyttösuunnitelman toteutuminen 2018 KNA/407/02.02.00.02/2019 Vapaa-ajan lautakunnan alaisen vastuualueen käyttösuunnitelman toteutuminen raportoidaan tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen. Vapaa-ajan lautakunta 23.4.2019 Valmistelija Controller Vilma Tikakoski, p. 050 373 2709 Selostus asiasta Kaarinan kaupungin hallintosäännön 5 luvun 31 :n mukaan: "Vapaa-ajan lautakunta päättää hyväksyä taloussuunnitelmaesityksen sekä hyväksyä vapaa-ajan lautakunnalle myönnettyjen määrärahojen käyttösuunnitelmat" Vapaa-ajan lautakunta on kokouksessaan 23.1.2018 ( 6) hyväksynyt lautakunnan vuoden 2018 käyttösuunnitelman. Vapaa-ajan lautakunnan vuoden 2018 käyttösuunnitelman toteumasta selviää talousarvion vastuualuekohtaisen talousarviototeuman lisäksi vastuualueen lautakuntaan nähden sitovien sanallisten tavoitteiden toteutuminen. Kaarinastrategian toteutuminen Käyttösuunnitelmassa arvioidaan lautakuntaan nähden sitovien tavoitteiden toteutumista, jotka on sidottu Kaarina-strategiaan ja sen strategisiin päämääriin ja kriittisiin menestystekijöihin. Liitteet Vapaa-ajan lautakunnan käyttösuunnitelman toteuma 2018 Liite 8/2019 Oheismateriaali Esittelijä Päätösehdotus Kansalaisopiston rehtori Risto Jaakola Vapaa-ajan lautakunta päättää merkitä tiedoksi liitteen 8/2019 mukaisen vapaa-ajan lautakunnan käyttösuunnitelman toteutumisen vuodelta 2018. Päätös 15 Ote

Käyttösuunnitelma 2018 350 Vapaa-ajan palvelut 350 Vapaa-ajan lautakunta ja hallinto Kansalaisopiston rehtori Risto Jaakola 350 Vapaa-ajan palvelut Kansalaisopiston rehtori Risto Jaakola 350 Vapaa-ajan yleispalvelut Kansalaisopiston rehtori Risto Jaakola 350 Vapaa-ajan yleishallinto Kansalaisopiston rehtori Risto Jaakola 405 Kansalaisopisto Kansalaisopiston rehtori Risto Jaakola 406 Kansalaisopisto Kansalaisopiston rehtori Risto Jaakola 205 Kulttuuri ja kirjasto Kulttuuri- ja kirjastopalvelujohtaja Ritva Nurminoro 205 Kirjastot Kulttuuri- ja kirjastopalvelujohtaja Ritva Nurminoro 123 Asiointipisteet Kulttuuri- ja kirjastopalvelujohtaja Ritva Nurminoro 407 Kulttuuripalvelut Kulttuuri- ja kirjastopalvelujohtaja Ritva Nurminoro 445 Nuorisopalvelut Nuorisopalvelujohtaja Esa Kanerva 445 Yhteiset/Nuorisopalvelut Nuorisopalvelujohtaja Esa Kanerva 446 Nuorisotilat Nuorisopalvelujohtaja Esa Kanerva 447 Muu nuorisotyö Nuorisopalvelujohtaja Esa Kanerva LAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite Mittarin tavoitearvo Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Palveluketjun toimivuus Asiakaslähtöisyys: Lähipalvelujen mahdollistaminen Kansalaisopisto: kursseja järjestetään eri puolilla kaupunkia lähellä kurssilaisten koteja. Nuorisopalvelut: ylläpidetään alueellinen nuorisotalotyö nykyisessä laajuudessa. Kulttuuri ja kirjasto: tavoitteena on käynnistää Littoisten omatoimikirjasto vuoden 2018 loppuun mennessä. Toteutuminen: Kansalaisopisto: Kursseja järjestettiin 353 kpl 25 eri toimipaikassa, mikä vastasi määrältään ja laajuudeltaan aiempien vuosien tasoa. Kulttuuri- ja kirjastopalvelut: Littoisten omatoimikirjastomuutosta ei saatu valmiiksi vuoden loppuun mennessä remontin keskeneräisyyden vuoksi. Lähipalvelut kouluilla ja lähikirjastoissa toimivat edellisten vuosien tapaan. Nuorisopalvelut: nuorisotilojen lukumäärä on alueellisesti sama kuin edellisenä vuonna mutta kaupunki hankki Piikkiön keskustasta uuden tilan nuorisotyötä varten. Etsivää nuorisotyötä varten vuokrattiin Rauhanlinnasta ns. Tirolilaisaitta ja samalla saatiin parannettua Piispanristin nuorisotilan käytettävyyttä ja aukioloaikoja. 13 Sivistyspalvelut Vapaa-ajan ltk 23.4.2019 liite 8/2019: Vapaa-ajan käyttösuunnitelman toteuma 2018

Käyttösuunnitelma 2018 Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Palveluketjun toimivuus Organisaation kehittäminen niin, että se vastaa kaupunkilaisten palvelutarpeita Prosessit: Kulttuurin ja kirjaston asiakaspalvelun mahdollisimman hyvä taso Selvitetään rajapinta nuorisopalvelujen ja koulunuorisotyön välillä Kulttuuri- ja kirjastopalvelut: Käyttäjämäärät kasvavat vähintään vuoden 2016 tasolle. Pääkirjaston ja Piikkiön kirjaston aukioloajat lisääntyvät normaalivuoteen 2016 verrattuna. Kulttuuri- ja kirjastopalvelujohtaja laatii selvityksen palvelun laadun kehittymisestä yhdistymisen osalta kulttuuri- ja kirjastopalveluissa. Nuorisopalvelut: Selvitys on valmis 30.10.2018 mennessä ja sen perusteella luodaan tavoitteet vuoden 2019 talousarvioon. Toteutuminen: Kulttuuri- ja kirjastopalvelut: Kirjaston kävijämäärät kasvoivat kolmanneksella, myös aukioloaikoja pystyttiin lisäämään, kun pääkirjasto avattiin jo klo 9 entisen klo 10 sijaan. Myös lainausluvut ja tapahtumien määrät kasvoivat. Laatua mitattiin asiakaskyselyllä. Nuorisopalvelut: Nuorisotyön ja koulutuspalveluiden yhteistyötä on jatkettu ja kehitetty pienryhmien, ryhmäytymispäivien, varhaisen puuttumisen ja avointen ovien toiminnan osalta. Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen Toimivat työskentelyketjut ja selkeät vastuusuhteet Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Palveluketjun toimivuus Talous: Liikuntatilaongelmista johtuvien kurssiperuutusten minimoiminen ja uusien korvaavien kurssien luominen valtionosuuksien säilymisen turvaamiseksi Asianmukaisten tilojen löytyminen, jotta kansalaisopiston opetustuntimäärä säilyy yli 12000 tunnissa. Selvitys liikuntatiloista on valmis 31.5.2018 Toteutuminen: Kansalaisopisto: Selvitys liikuntatiloista valmistui määräaikaan mennessä: korvaavia liikuntatiloja saatiin hankittua Livian Tuorlan toimipisteestä. Myös muille kursseille saatiin hankittua riittävästi tiloja. Opiston kokonaistuntimäärä saavutti tavoitteen ollen 12640h. 14 Sivistyspalvelut Vapaa-ajan ltk 23.4.2019 liite 8/2019: Vapaa-ajan käyttösuunnitelman toteuma 2018

Käyttösuunnitelma 2018 Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Palveluketjun toimivuus Henkilöstö ja organisaatio: Tehtävänkuvien läpikäyminen tehdyn organisaation ja asiakkaiden nykyisten palvelutarpeiden mukaisiksi. Henkilöstön tehtävänkuvat on käyty läpi 31.12.2018 mennessä. Toteutuminen: Kansalaisopisto: tehtävänkuvaukset on käyty läpi. Kulttuuri- ja kirjastopalvelut: Vakituisen henkilökunnan tehtävänkuvaukset on käyty läpi. Nuorisopalvelut: nuorisopalveluiden tehtäväkuvauksen on käyty läpi ja vaativuuden arvioiden jälkeen on esitetty tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistusta vuodelle 2019. TALOUS 1 000 euroa TP 2016 TP 2017 TP 2018 TP 18/17 Tuotot 479 440 480 9,0 % Kulut -4 091-4 077-4 726 15,9 % Kate -3 612-3 637-4 246 16,8 % -4 500-4 000-3 500 Vapaa-ajan palvelujen vastuualueen toimintakatteen kehitys -3 612-3 637-4 246-3 000-2 500-2 000-1 500-1 000-500 0 TP 2016 TP 2017 TP 2018 15 Sivistyspalvelut Vapaa-ajan ltk 23.4.2019 liite 8/2019: Vapaa-ajan käyttösuunnitelman toteuma 2018

Käyttösuunnitelma 2018 KÄYTTÖSUUNNITELMATASON SUORITTEET JA VERTAILUHINNAT Suoritteet TP 2015 TP 2016 TP 2017 TP 2018 TP 18/17 Kirjastot: kokonaislainaus, kpl/asukas 18,17 17,94 15,51 18,25 17,7 % Kirjastot: fyysiset käynnit, kpl/asukas 8,51 8,24 7,80 10,50 34,6 % Kirjastot: lainaajat/asukas, % 42,22 % 39,17 % 35,79 % 42,17 % 17,8 % Kirjastot: henkilötyövuodet/asukas (asukasluku / 1000) 0,59 0,61 0,61 0,60-1,6 % Kirjastot: m2/asukas (asukasluku / 1000) 52,96 52,24 52,00 95,35 83,4 % Kirjastot: lainauskierto (lainaus/kokoelmat) 4,23 4,01 3,59 3,95 10,0 % Palvelupiste: asiakasmäärä - - 26 581 22 757-14,4 % Kansalaisopisto: opetustunnit 12 549 12 652 12 600 12 641 0,3 % Nuorisopalvelut: etsivän nuorisotyön piirissä olevat 63 72 65 88 35,4 % Hinnat TP 2015 TP 2016 TP 2017 TP 2018 TP 18/17 Kirjastot: toimintakulut, euroa/asukas 46,89 43,87 44,15 61,94 40,3 % Kirjastot: aineistokulut, euroa/asukas 7,3 7,03 6,53 7,15 9,5 % Kirjastot: lainan hinta 2,62 2,46 2,88 3,39 17,7 % Kirjastot: käynnin hinta 5,58 5,35 5,72 5,90 3,1 % Kansalaisopisto: toimintakulut, euroa/tunti 73,54 73,82 75,13 73,75-1,8 % 16 Sivistyspalvelut Vapaa-ajan ltk 23.4.2019 liite 8/2019: Vapaa-ajan käyttösuunnitelman toteuma 2018

Käyttösuunnitelma 2018 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kirjastojen kokonaislainaus ja fyysiset käynnit/asukas 18,17 17,94 15,51 8,51 8,24 7,80 18,25 10,50 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TP 2018 Kokonaislainaus/asukas Fyysiset käynnit/asukas Kirjastojen lainan ja käynnin hinnan kehitys 7 6 5,58 5,35 5,72 5,90 5 4 3 2,62 2,46 2,88 3,39 2 1 0 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TP 2018 Lainan hinta Käynnin hinta 17 Sivistyspalvelut Vapaa-ajan ltk 23.4.2019 liite 8/2019: Vapaa-ajan käyttösuunnitelman toteuma 2018

KAARINAN KAUPUNKI Vapaa-ajan lautakunta Kokouspäivämäärä 23.04.2019 Sivu 44 16 Diaarinumero Kulttuuripalveluiden vuosiavustukset 2019 KNA/409/02.05.01.01/2019 Tiivistelmä Vapaa-ajan lautakunta 23.4.2019 Valmistelija Kulttuurituottaja Maija Leino, p. 050 3145281 Selostus asiasta Vapaa-ajan lautakunnan avustusten haku on ollut auki 2.4.2019 klo 22.00 asti. Määräaikaan mennessä kulttuuri-, kotiseutu- ja asukasyhdistyksiltä sekä ystävyysseuroilta ja eläkeläisjärjestöiltä saapui 37 hakemusta. Haettujen avustusten kokonaissumma on 90 125 euroa, josta 21 465 euroa liittyy eläkeläisjärjestöjen hakemuksiin. Kaikki hakemukset saapuivat ajallaan. Hakemuksista neljä, yhteissummaltaan 5550 euroa, kuuluu selkeästi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen avustuksiin, ja ne on toimitettu kyseiselle taholle. Varsinaisten kulttuuritoimintaa koskevien hakemusten yhteissumma on näin ollen 84 575 euroa. Kustannuspaikalla kulttuuripalvelut (407) on avustusmäärärahaa 67 000 euroa. Kulttuuritoiminnan avustamiseen käytettäisiin tästä summasta ehdotuksen mukaisesti 60150 euroa. Määrärahasta on vuonna 2019 käytetty 4100 euroa projektiavustuksiin. Loppuvuoden projektiavustuksiin jäisi ehdotuksen mukaisesti 2750 euroa. Avustusohjeiden mukaisesti kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan taiteen harrastamista ja harjoittamista, taidepalvelusten tarjontaa ja käyttöä, kotiseututyötä sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä. Avustusten joukossa on kolme uutta hakijaa: Kaarinan kansalaisopiston Ramonakuoron kannatusyhdistys, Cantemus ry eli CCL- ja AURA-kuorojen tukiyhdistys sekä Kaarina-Teatterin pihaan kesäfestivaalia järjestävä Työryhmä Merelliset. Liitteenä on koonti hakijoista lisätietoineen ja avustusesitykset vuodelle 2019. Kaarinastrategian toteutuminen Liitteet Esittelijä Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Kulttuurin toiminta-avustukset, periaatteet ja kriteerit Liite 9/2019 Kulttuuriavustukset 2019 Liite 10/2019 Kansalaisopiston rehtori Risto Jaakola

KAARINAN KAUPUNKI Vapaa-ajan lautakunta Kokouspäivämäärä 23.04.2019 Sivu 45 Päätösehdotus Vapaa-ajan lautakunta päättää jakaa kulttuurijärjestöjen toiminta-avustuksena 60150 euroa liitteen 10/2019 mukaisesti. Päätös 16 Ote

Kulttuurin toiminta-avustukset Periaatteet ja kriteerit Avustuksen myöntämisessä otetaan huomioon: 1. Toiminnan tai tapahtuman laatu ja vaikuttavuus Kaarinan kulttuuritarjontaan. 2. Tasapuolisuus eri taiteenalojen välillä. 3. Uusien taidemuotojen ja sellaisten taiteenalojen esiintuominen, joiden tarjonta on paikkakunnalla vähäistä. 4. Yhteistyö ja useamman ryhmän yhteiset hankkeet. 5. Toiminnan jatkuvuus, joustavuus ja tuloksellisuus. 6. Avustusta saavan toiminnan laatu, saavutettavuus ja mahdollinen hinta. 7. Avustusta ei myönnetä kiinteisiin investointeihin. Avustuksia jaettaessa pääkriteerit ovat seuraavat: 1. Avustusta jaetaan yhdistyksen järjestämään avoimeen toimintaan. 2. Yhdistyksen kotipaikka on Kaarina tai toiminta tapahtuu Kaarinassa. 3. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa katsotaan eduksi. 4. Tuettavan toiminnan tulee olla avointa myös muille kuin hakevan yhdistyksen jäsenille ja siitä on tiedotettava julkisesti hakemuksessa kerrottavalla tavalla. 5. Avustusta ei myönnetä yhdistykselle, toiminnalle tai projektille, jonka katsotaan selkeästi kuuluvan muun tukijärjestelmän piiriin. 6. Hakijan on kyettävä jälkikäteen antamaan selvitys projektin toteutumisesta ja avustuksen käyttämisestä. Toiminta-avustushakemukseen liitetään: 1. Viimeiseltä tilikaudelta hyväksytty toimintakertomus ja tilinpäätös, joka sisältää taseen ja tuloslaskelman. 2. Toimintasuunnitelma ja talousarvio toiminnalle, jolle avustusta haetaan. 3. Selvityksen avustuksen käyttökohteesta. 4. Uusilta hakijoilta yhdistyksen säännöt. Avustusten maksamisessa huomioitavia asioita: 1. Jos avustettava kohde muuttuu, avustus voidaan maksaa vain, jos muutokseen on saatu viranhaltijan lupa ennen toiminnan järjestämistä tai projektin aloittamista. 2. Avustus voidaan vaatia palautettavaksi, mikäli (1) varoja on käytetty muuhun kuin hakemuksessa ilmoitettuun tarkoitukseen tai mikäli (2) avustusten käytölle asetettuja ehtoja ei noudateta tai mikäli (3) lautakunnalle on annettu virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja. Vapaa-ajan ltk 23.4.2019 liite 9/2019: Kulttuuripalveluiden avustusten jakamisen perusteet