YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 184/2006/3 Dnro LSY 2003 Y 398 Annettu julkipanon jälkeen

LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 184/2006/3 Dnro LSY 2003 Y 398 Annettu julkipanon jälkeen 29.12.2006 ASIA LUVAN HAKIJA Ympäristölupa kalankasvatukseen verkkoaltaissa meressä Aaslan laitoksessa Hämmärönsalmessa Rymättylän kunnan Vanhakylän kylässä. Patalohi Oy 21150 RÖÖLÄ TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Patalohi Oy kasvattaa kalaa verkkoaltaissa meressä Aaslan laitoksessa Hämmärönsalmessa kiinteistöön Länsitalo RN:o 1:8 kuuluvalla vesialueella Rymättylän kunnan Vanhakylän kylässä. Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus. Vesilain 2 luvun 2 :n vesistöön rakentamista koskeva hakemus. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohta. Patalohi Oy on saattanut hakemuksen vireille Länsi Suomen ympäristölupavirastossa 30.12.2003 sekä täydentänyt hakemustaan lisäselvityksillä 10.2.2004, 28.4.2004 ja 10.5.2004. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Länsi Suomen vesioikeus on 30.12.1994 antamallaan päätöksellä nro 86/1994/4 myöntänyt AA ja BB:lle (Tammisen Merikasvattamo Ky) luvan kalankasvatukseen ja kalankasvatuksessa syntyvien jätteiden päästämiseen mereen Hämmärönsalmessa kiinteistöön Länsitalo RN:o 1:8 kuuluvalla vesialueella Rymättylän kun

2 nan Vanhakylän kylässä. Luvan saajat on määrätty päätöksellä maksamaan vuosilta 1985 2004 rantakiinteistöjen omistajille korvaukset virkistyskäytön vaikeutumisesta ja vesialueiden kalataloudellisen arvon heikentymisestä. Kalankasvatus on 30.6.2003 siirtynyt Patalohi Oy:lle. Lupa oli voimassa vuoden 2004 loppuun. Mikäli kalankasvatustoimintaa aiotaan jatkaa vuoden 2004 jälkeen, luvan saajien oli viimeistään 31.12.2003 saatettava vireille uuden luvan saamista koskeva hakemus. Tällöin lupa on voimassa, kunnes päätös uudesta luvasta on saanut lainvoiman. Voimassa olevien lupamääräysten mukaan verkkoaltaiden yhteistilavuus saa olla enintään 4 500 m 3 ja niissä kasvatettavien kalojen lisäkasvu vuodessa noin 45 000 kg. Kalojen ruokintaan käytettävän rehun sisältämä fosforimäärä saa olla enintään 675 kg ja typpimäärä enintään 4 720 kg. CC ja DD ovat 1.5.2003 päivätyllä sopimuksella vuokranneet Patalohi Oy:lle kalankasvatusta varten tarvittavan, Rymättylän kunnan Vanhakylän kylässä sijaitsevaan kiinteistöön Länsitalo RN:o 1:8 kuuluvan vesialueen. Vuokra aika päättyy 31.12.2013. Alueelle on tekeillä Eteläisen saariston osayleiskaava, jossa rannat kalankasvatuslaitoksen kohdalla on merkitty AM alueeksi eli maatilakeskuksen alueeksi, RA alueeksi eli loma asuntoalueeksi, RMalueeksi eli matkailupalvelujen alueeksi ja LV alueeksi eli vesiliikenteen alueeksi. Alueella ei ole asemakaavaa. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminnan ympäristö Patalohi Oy:n Aaslan kalankasvatuslaitos sijaitsee Hämmärönsalmessa kiinteistöön Länsitalo RN:o 1:8 kuuluvalla vesialueella Rymättylän kunnan Vanhakylän kylässä. Laitoksen sijaintialue on suurten selkävesien välisessä voimakasvirtaisessa salmessa. Vesialueella ei hakijan tietojen mukaan ole tehty varsinaisia virtaustutkimuksia. Merialue on hakijan mukaan avoin ja vallitsevat tuulet ja merenpinnan korkeusvaihtelut tehostavat veden vaihtuvuutta. Kalankasvatuslaitos sijaitsee Natura 2000 verkostoon kuuluvan alueen Aasla Kramppi, koodi FI0200038, läheisyydessä. Veden laatu Patalohi Oy:n Aaslan kalankasvatuslaitoksen lähialueen veden laatua on tarkkailtu osana Rymättylän ja Velkuan alueen yhteistarkkailua Lounais Suomen vesi ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta. Vuoden 1999 tarkkailutuloksien mukaan kalankasvatuksesta mereen johtuva ravinnekuorma oli säilynyt vuoden 1993 tasolla. Kuormituksen paikalliset vaikutukset olivat vähentyneet, sillä tuotanto oli jakautunut aiempaa suuremmalle alueelle ja rehujen koostumus oli muut

3 tunut. Vesialueen muu kuormitus oli runsasta, sillä valuma alueella on paljon viljeltyjä peltoja ja jokien virtaamat vaikuttavat nyt kysymyksessä olevalla vesialueella. Veden hygieeninen tila oli ollut koko vuoden hyvä. Veden käyttökelpoisuus ei ollut merkittävästi heikentynyt kalankasvattamon lähialueella. Vuoden 2000 tarkkailutuloksien mukaan veden hygieeninen tila oli edelleen koko vuoden hyvä. Hämmärönsalmessa todettiin vuoden 2001 tarkkailutuloksien mukaan kokonaistuotannon olleen selvästi pienempi kuin viitenä edellisvuotena sekä vastanneen vuosien 1991 ja 1992 tasoa. Kalankasvatuslaitoksen vesistövaikutuksia ei voitu selvästi havaita alueella, vaan vaikutus peittyi vesien yleisen rehevöitymisen aiheuttamiin muutoksiin. Hämmärönsalmessa todettiin vuoden 2002 tarkkailutuloksien mukaan kokonaistuotannon olleen selvästi pienempi kuin viitenä edellisvuotena sekä vastanneen vuosien 1992 ja 1993 tasoa. Ravinnekuormitus oli selvästi alhaisimmalla tasolla koko tarkkailujakson 1990 2002 aikana. Klorofyllimäärät olivat selvästi pienempiä kuin vuonna 1998. Hämmärönsalmen alueelle kohdistuu koko merialueen taustakuormitus sekä eri toimintojen kuten teollisuuden, asutuksen jätevesien, vapaa ajanasutuksen ja maatalouden tuottama ravinne ym. kuormitus. Pohjaeläimistö Rymättylän ja Velkuan alueen tarkkailututkimuksen vuoden 2001 tuloksien mukaan Patalohi Oy:n Aaslan kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella pohjan tilassa ei ollut tapahtunut erityisiä muutoksia eivätkä laitoksen lähiasemat erottuneet muista asemista. Kalasto ja kalastus Alueen muu käyttö Alueella esiintyvät murtovesialueelle tyypilliset kalalajit kuten silakka, hauki, ahven ja särki. Hakijan mukaan kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella ei harjoiteta päätoimista ammattikalastusta. Patalohi Oy:n Aaslan kalankasvatuslaitoksen lisäksi Hämmärönsalmessa toimii kolme muuta kalankasvatuslaitosta. Airismaan Lohi Oy:n Ojaisten kalankasvatuslaitoksen toiminta on lopetettu kokonaan vuoden 2002 jälkeen. LAITOKSEN TOIMINTA Kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella ei ole hakemuksen mukaan vedenottamoita, kaivoja, yleisiä uimarantoja tai muita toimintoja, joiden käyttöön tai olosuhteisiin laitoksen toiminnalla olisi vaikutuksia. Hankkeen vaikutusalueella on vapaa ajanasutusta. Harjoitettu toiminta Patalohi Oy:n Aaslan kalankasvatuslaitoksen toimintatiedot ja laitoksen aiheuttamat päästöt vuosina 1997 2005:

4 Vuosi 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Keskiarvo Lisäkasvu (kg/a) 44 000 48 000 46 000 47 000 45 000 42 000 47 000 47 000 49 000 46 000 Rehun fosfori 580 620 600 590 620 550 490 470 510 560 (kg/a) Rehun typpi 4 400 4 700 4 200 4 800 4 800 4 300 3 900 3 700 3 900 4 300 (kg/a) Fosforipäästö 400 430 420 400 440 380 300 280 310 370 (kg/a) Typpipäästö (kg/a) 3 100 3 400 3 000 3 500 3 500 3 100 2 600 2 500 2 500 3 010 Rehumäärä (kg/a) 64 000 69 000 60 000 71 000 70 000 62 000 54 000 59 000 62 000 63 000 Rehukerroin 1,45 1,44 1,31 1,50 1,54 1,48 1,15 1,26 1,26 1,37 Fosforin 9,1 9,0 9,1 8,5 9,8 9,3 6,4 6,0 6,3 8,1 ominaispäästö (g/kg) Typen ominaispäästö (g/kg) 71 70 64 74 79 74 54 52 51 65 Hakemuksen mukainen toiminta Tiedot on saatu ympäristöhallinnon tietojärjestelmästä. Patalohi Oy:n Aaslan kalankasvatuslaitoksella on tarkoitus kasvattaa kalaa entisellä paikalla Hämmärönsalmessa siten, että kalojen lisäkasvu on noin 55 000 kg vuodessa. Laitoksella on tarkoitus kasvattaa kirjolohta. Kalojen ruokintaan käytettävä rehu sisältää fosforia noin 660 kg/a ja typpeä noin 4 600 kg/a. Käytettävä rehumäärä on noin 65 000 kg/a. Laitoksella käytetään kuivarehua. Kalat ruokitaan pendelautomaateilla. Patalohi Oy on hakenut lupaa vuoden 2012 loppuun. Laitoksen rakenteet Kalojen talvisäilytys Aaslan kalankasvatuslaitoksella kasvatetaan kirjolohta meressä kelluvissa verkkoaltaissa, joiden tuki ja kelluntarakenteet ovat metallia ja muovia. Laitos koostuu viidestä verkkoaltaasta, joiden yhteenlaskettu pinta ala on 1 575 m 2 ja tilavuus 5 500 m 3. Altaat ankkuroidaan paikoilleen ja merkitään merenkulkuviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Syksyllä perattavat kalat ja talvisäilytykseen jäävät kalanpoikaset kuljetetaan meritse Patalohi Oy:n Linnanluodon talvisäilytyspaikalle. Laitoksen aiheuttama päästö Kalankasvatuksen fosforipäästö mereen on hakemuksen mukaan 440 kg/a ja typpipäästö 3 087 kg/a.

5 Perkaus Jätehuolto Laitoksella kasvatettujen kalojen verestys ja perkaus tapahtuu Rymättylän kunnan Knaapilan kylässä sijaitsevalla kiinteistöllä Knaapila RN:o 1:15 Patalohi Oy:n perkaamorakennuksessa noin 450 m:n päässä merenrannasta. Kuolleet kalat (noin 500 kg/a) kerätään ja toimitetaan kompostoitaviksi maatilalle Rymättylän kunnassa. Rehujen kuljetuksessa ja varastoinnissa käytettävät suursäkit kerätään ja toimitetaan porkkananviljelijöille. Toiminnasta ei synny ongelmajätettä. Kemikaalit Kalankasvatuslaitoksella käytetään vuosittain allasverkkojen värjäykseen ja suojaukseen 400 l Aqua Net nimistä antifouling ainetta. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset veden laatuun Vaikutukset merialueen käyttöön Hakemuksen mukaan laitoksen toiminnan ei ole todettu aiheuttavan haittaa ympäristölle. Laitoksen toimipaikka on aikoinaan valittu hyvän vedenvaihtuvuuden takia. Kalankasvatuksesta ei ole aiheutunut havaittavia vaikutuksia merenpohjan tilaan. Kalankasvatustoiminnalle valtakunnallisesti asetettu ravinteiden 30 %:n alentamistavoite aikavälillä 1996 2005 on jo saavutettu. Edellä oleva huomioon ottaen hakemuksen mukainen päästö on hakijan mukaan perusteltu. Hakemuksen mukaan kalastukselle ja kalastolle jää laitoksen ympärillä riittävästi vapaata vesitilaa. Kalankasvatustoiminnasta ei aiheudu haittaa vesiliikenteelle. Virkistyskäytön kannalta etäisyydet laitokselle ovat hakemuksen mukaan riittävät. Kalankasvatuslaitoksen toiminnasta ei ole haittaa ympäristön käytölle, sillä toiminta ei vaikuta vesistöoloihin, virtaamiin eikä vedenkorkeuksiin. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Luvanhakija pitää laitoksen toiminnasta hoitopäiväkirjaa, johon merkitään kalojen vuotuinen lisäkasvu, käytetyn rehun määrä ja laatu sekä rehun sisältämät ravinteet. Vaikutustarkkailu Patalohi Oy on esittänyt, että Aaslan kalankasvatuslaitoksen vaikutustarkkailua jatketaan osana Rymättylän ja Velkuan alueen yhteistarkkailua. Tarkkailua hoitava konsulttitoimisto laatii kunkin vuoden loputtua yhteenvedon kuluneen vuoden tarkkailusta. Kalankasvatuksen alueen kalakantoihin ja kalastukseen kohdistuvien vaikutusten tarkkailu järjestetään Varsinais Suomen työvoima ja

6 elinkeinokeskuksen hyväksymän yhteistarkkailuohjelman mukaisesti Saaristomeren ja Selkämeren rannikolla. ARVIO HANKKEEN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 ALUEEN LUONNONARVOIHIN HAKEMUKSEN PERUUTUS LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset ja vaatimukset Patalohi Oy on hakemukseensa liittämässään arviossa tuonut esille, että Aaslan kalankasvatuslaitoksella ei ole yksin eikä yhdessä toisten sen lähialueilla toimivien kalankasvatuslaitosten kanssa vaikutuksia niihin luontotyyppeihin ja lintulajeihin, joiden vuoksi Natura 2000 verkostoon kuuluva alue Aasla Krampin alue, koodi FI0200038, on otettu mukaan Natura ohjelmaan. Suojeltavat luonnonarvot sijaitsevat niin kaukana nyt kysymyksessä olevasta kalankasvatuslaitoksesta, että laitoksen toiminnalla ei ole niihin vaikutusta. Hakija on 10.5.2004 ympäristölupavirastoon saapuneella kirjeellään ilmoittanut peruuttavansa hakemuksen perkaamotoiminnan osalta. Hakija on ilmoittanut, ettei noin 500 m:n päässä merenrannasta sijaitsevasta perkaamosta aiheudu vesistölle minkäänlaista kuormitusta. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Rymättylän kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 27.5. 28.6.2004 välisenä aikana. Kuulutus on lähetetty erikseen tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Lounais Suomen ympäristökeskus on muistutuksessaan ilmoittanut puoltavansa luvan myöntämistä kalankasvatukselle. Ympäristökeskus on vaatinut, että perkaamo luvitetaan samassa luvassa. Ympäristökeskus on ilmoittanut, ettei Patalohi Oy:n Aaslan kalankasvatuslaitoksen läheisyydellä ole luonnonsuojelualueita tai muussa vastaavassa käytössä olevia erityisalueita, joiden käyttöön tai olosuhteisiin kyseessä olevalla toiminnalla olisi vaikutuksia. Kalankasvatuslaitoksen läheisyydessä on jonkin verran muita kohteita, jotka voivat häiriintyä kalankasvatustoiminnasta. Ympäristökeskus on puoltanut noin 55 000 kg:n vuotuista kalankasvattamista ja esittänyt, että kalankasvatukseen käytettävien verkkoaltaiden pinta ala saisi olla yhteensä enintään 1 575 m 2 ja niiden ti

7 lavuus yhteensä enintään 5 500 m 3. Kalojen ruokintaan käytettävän rehun fosforimäärä saisi olla yhteensä enintään 660 kg vuodessa ja typpimäärä yhteensä enintään 4 600 kg vuodessa. Tuorerehua ei saisi käyttää. Laitoksen päästöjä tulisi pyrkiä vähentämään siten, että saavutetaan ominaispäästö 7 g fosforia ja 44 g typpeä kalakiloa kohden vuodessa vuoteen 2005 mennessä. Toiminnanharjoittaja tulisi velvoittaa pitämään laitoksen toiminnoista hoitopäiväkirjaa, toimittamaan vuosittain kunkin vuoden helmikuun loppuun mennessä edellistä vuotta koskevan yhteenvedon ympäristökeskukselle ja liittämään siihen rehun toimittajien antaman selvityksen vuoden aikana laitokselle toimitetuista rehumääristä ja laaduista, vaadittaessa antamaan ympäristökeskukselle muitakin tarpeellisia tietoja ja selvityksiä hoitopäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi, tekemään kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta tarvittavat merkinnät hoitopäiväkirjaan ja ilmoittamaan vakavista kalatautitapauksista ympäristökeskukselle, suorittamaan kalankasvatuslaitoksen käyttötarkkailua sekä sen päästöjen ja toiminnan vesistövaikutusten tarkkailua ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja toimittamaan tarkkailujen tulokset ympäristökeskukselle ja tarpeellisilta osin Rymättylän kunnan ympäristöasioita hoitavalle viranomaiselle sekä antamaan tarvittaessa tarkkailutiedot asianosaisten nähtäviksi. Ympäristökeskus on esittänyt, että lupa olisi voimassa vuoden 2011 loppuun. Mikäli kalankasvatustoimintaa aiotaan jatkaa tämän jälkeen, uusi lupahakemus olisi jätettävä ympäristölupavirastolle 31.12.2010 mennessä. 2) Saaristomeren merenkulkupiiri (nykyinen Merenkulkulaitos) on muistutuksessaan ilmoittanut, että verkkoaltaiden läheisyydessä kulkee väylä. Merenkulkupiiri on esittänyt, että kelluvat verkkoaltaat tulisi merkitä merenkulkulaitoksen 4.4.1991 antaman yleisohjeen mukaisesti. Kiinnitys tai ankkurointivälineet eivät saa estää tai vaikeuttaa liikennöimistä yleisillä vesikulkuväylillä. Verkkoaltaat tulee sijoittaa niin, että riittävä turvaetäisyys väylille sekä alusten ja veneiden mahdollisille kääntymäpaikoille varmistetaan. Väyläalueen turvalaitteita yhdistävän teoreettisen linjauksen ulkopuolelle tulee jäädä riittävä turvaetäisyys. Verkkoaltaiden ankkurointivälineitä ei saa asentaa 50 m lähemmäksi kelluvia turvalaitteita eli viittoja. Verkkoaltaiden merkitsemisen yhteydessä tulee huomioida, että altaiden mahdolliset valot eivät sekaannu kelluvien tai kiinteiden merenkulun turvalaitteiden valoihin. 3) EE (Rymättylän kunnan Hangan kylässä sijaitseva kiinteistö Sommarbo RN:o 1:192) ja Kiinteistö Oy Härmistönranta (Rymättylän kunnan Hangan kylässä sijaitseva kiinteistö Härmistö RN:o 1:106) ovat yhteisessä muistutuksessaan ilmoittaneet vastustavansa luvan myöntämistä. Mikäli lupa kalankasvatustoiminnalle myönnetään, ovat muistuttajat toissijaisesti vaatineet, ettei vuotuista kalojen lisäkasvun määrää eikä verkkoaltaiden sallittua yhteistilavuutta suurenneta, ettei lupaa myönnetä perkaamolle ja että hakija velvoitetaan korvaamaan heille kiinteistöjen ja niihin kuuluvien vesialueiden virkistyskäytön olennaisesta, huomattavasta heikentymisestä ja kalata

8 loudellisen arvon heikentymisestä sekä kiinteistöjen arvon alentumisesta kiinteistön Sommarbo RN:o 1:192 osalta yhteensä 10 000 euroa laillisine korkoineen ja kiinteistön Härmistö RN:o 1:106 osalta yhteensä 20 000 euroa laillisine korkoineen. Toissijaisesti muistuttajat ovat jättäneet vahingonkorvauksen määrän ympäristölupaviraston vapaaseen harkintaan. Samalla muistuttajat ovat pidättäneet itsellään oikeuden vaatia korvausta mahdollisesti myöhemmin ilmenevistä, ennakoimattomista vahingoista. Muistuttajat ovat katsoneet, että kalankasvatustoiminnasta ja siihen liittyvästä perkaustoiminnasta aiheutuu lukuisia haittoja rannan ja vesialueen omistajille ja kalakannalle. Kalankasvatustoiminta heikentää vesialueen puhdistumiskykyä sekä muuttaa vahingollisesti vesiluontoa ja sen toimintaa. Kalankasvatus ja perkaustoiminta haju ja päästöhaittoineen huonontaa vesialueen soveltuvuutta virkistyskäyttöön sekä samalla vähentää ympäristön viihtyisyyttä. Lisäksi verkkoaltaiden allastilavuuden lisääminen vaarantaa altaiden tehokkaan valvonnan. Muistuttajat ovat tuoneet esille, että Hämmärönsalmi on kapea, pitkä ja virtaukseltaan heikohko salmi, jossa toimii useita kalankasvatuslaitoksia. Lupaharkinnassa tulee ottaa huomioon kaikkien laitoksien yhteisvaikutukset. Kalankasvatuksesta aiheutuu yhä lisääntyvää veden rehevöitymistä, joka ilmenee vedessä kelluvan levän ja erinäisen kiintoaineen lisääntymisenä, veden sameutena ja rantaveden liettymisenä. Veden rehevöityminen aiheuttaa haittaa muistuttajien omistamien, Hämmärönsalmessa sijaitsevien vapaa ajankiinteistöjen virkistyskäytölle. Kiinteistöjen virkistyskäyttöä haittaa myös kalankasvatus ja perkaustoiminnasta ajoittain tuleva paha haju. Vapaaajankalastusta hankaloittaa puolestaan vesialueen rehevöitymisestä aiheutuva kalapyydysten likaantuminen sekä kalaston muuttuminen enenevässä määrin särkikalavaltaiseksi. Muistuttajat ovat tuoneet esille, että veden laatu Hämmärönsalmessa on heikentynyt jatkuvasti. Vuonna 2002 tehdyn Rymättylän ja Velkuan kalankasvatuslaitosten vedenlaatu ja päällyslevätutkimuksen tutkimustulosten mukaan veden käyttökelpoisuus on vesialueella ollut enintään tyydyttävä ja vesi on ollut rehevää. Kesällä 2003 nyt kyseessä olevan kalankasvatuslaitoksen verkkoaltaiden välittömässä läheisyydessä happitilanne on ollut hyvin huono. Hämmärönsalmen virtaukset ja puhdistautumiskyky eivät riitä poistamaan kalankasvatuslaitosten aiheuttamaa kuormitusta. Sen seurauksena saattaa aiheutua pysyviä haitallisia muutoksia vesiluonnolle ja sen toiminnalle. Muistuttajien mukaan perkaustoiminnasta aiheutuu haitallisia päästöjä maaperään ja ilmaan. Kuolleita kaloja käsiteltäessä syntyy merkittäviä hajuhaittoja. Verestysveden imeyttämisestä maaperään aiheutuu haitallisia päästöjä maaperään. Muistuttajat ovat kertoneet, että heidän omistamansa kiinteistöt sijaitsevat kalankasvatuslaitoksen verkkoaltaiden välittömässä läheisyydessä. Siten kalankasvatustoiminta aiheuttaa kiinteistöjen arvon

9 alenemista. Muistuttajista EE on hankkinut omistamansa kiinteistön Sommarbo RN:o 1:192 12.2.2003 hintojen ollessa korkealla aikana, jolloin oli tiedossa, että kalankasvatustoiminta päättyy lähitulevaisuudessa. Toiminta heikentää huomattavasti kiinteistön virkistyskäyttöä ja samalla kiinteistön myyntiarvoa. Hakijan selitys Hakija on 13.8.2004 toimittanut ympäristölupavirastoon selityksensä asiassa tehtyjen muistutusten ja vaatimusten johdosta. Hakija on tuonut esille, että muistutuksissa ei ole tullut esille mitään sellaista seikkaa taikka perustetta, joiden vuoksi lupahakemus tulisi hylätä tai sen ehtoja muuttaa. Ottaen huomioon Hämmärönsalmen hyvän vedenvaihtuvuuden, vesistötarkkailuraporttien tulokset, Airistolta tulevan taustakuormituksen merkityksen sekä kalankasvatustoiminnan tuotantomäärän alenemisen kyseisellä vesialueella tulisi lupa myöntää haetun suuruisena. Hakija on 1) Lounais Suomen ympäristökeskuksen tekemän muistutuksen johdosta tuonut esille, että hakijayhtiön perkaamo sijaitsee maalla noin 500 m:n päässä rannasta. Lähin ranta alue rajoittuu Kirveenraumaan. Hämmärönsalmeen on perkaamolta matkaa maitse ja meritse useita kilometrejä, joten perkaamon luvittamiselle tässä yhteydessä ei ole perusteltua tarvetta. Hakija on edellä mainitusta syystä peruuttanut lupahakemuksen perkaamoa koskevalta osalta. Perkaamolle haetaan lupaa Rymättylän kunnalta. Hakija on katsonut, että lupa tulisi myöntää hakemuksen mukaisesti vuoden 2012 loppuun saakka. Näin vältyttäisiin kovin tiheästi toistuvilta lupahakemusprosesseilta ja yrityksen investoinneille saataisiin pitempi kuoletusaika. Vesialuetta koskeva vuokrasopimus on voimassa 31.12.2013 saakka. 2) Saaristomeren merenkulkupiirin tekemän muistutuksen johdosta hakija on todennut, että verkkoaltaat merkitään merenkulkulaitoksen yleisohjeen mukaisesti. Verkkoaltaiden kiinnitys ja ankkurointivälineet eivät estä eivätkä vaikeuta liikennöimistä altaiden läheisyydessä kulkevalla väylällä. Altaiden sijoittelussa on otettu huomioon turvaetäisyydet väylille ja väyläalueelle. Hakija on 3) EE:n ja Kiinteistö Oy Härmistönrannan tekemän yhteisen muistutuksen johdosta vaatinut kaikkien esitettyjen vaatimusten hylkäämistä. Hakija on viitannut sekä 1) Lounais Suomen ympäristökeskuksen tekemään muistutukseen että vesistötarkkailuraporteissa todettuihin seikkoihin. Kalankasvatustoiminta on pienimmillään sitten vuoden 1995. Hämmärönsalmessa on hyvä virtaus, ja se soveltuu hyvin kalankasvatukseen. Kalankasvatustoiminnan vaikutukset ovat hyvin vähäisiä, ja muun muassa Airistolta tulevan yhdyskuntajätevesien aiheuttaman taustakuormituksen merkitys on huomattavasti suurempi kuin kalankasvatuksen ajallisesti lyhyen kesäaikaisen toimintakauden merkitys. Useimmiten kesällä havaittavat muutokset vesialueen tilassa johtuvat lämpökerrostumista, jotka puolestaan liittyvät säätilaan ja häviävät vesien jäähdyttyä.

10 Hakijan mukaan perkaustoiminnasta ei voi aiheutua haju eikä muita päästöhaittoja Hämmärönsalmessa sijaitsevien kiinteistöjen omistajille, sillä perkaustoiminta tapahtuu Patalohi Oy:n perkaamossa usean kilometrin päässä Airismaan saaren toisella puolella. Perkaamo ei miltään osin rajoitu eikä sen toiminta vaikuta Hämmärönsalmeen. Hakija on tuonut esille, että Hämmärönsalmen virtaus on hyvä. Itälänsi suuntaisessa salmessa vesi vaihtuu voimakkaasti kahden suuren selän Airiston ja Länsiaukon välillä. Kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella vähentynyt kalankasvatus mahdollistaa laitoksen haetun suuruisen allastilavuuden ja tuotantovolyymin ilman, että salmen tila muuttuu tai vaarantuu. Laitoksen verkkoaltaiden allastilavuus ei millään tavoin vaikuta toiminnan valvonnan toteutumiseen taikka sen luotettavuuteen. Hakija on kiistänyt esitetyt vahingonkorvausvaatimukset kokonaisuudessaan perusteiltaan ja määriltään. Muistuttajat eivät ole esittäneet mitään näyttöä vaatimistaan korvauksista kiinteistöjen ja niihin kuuluvien vesialueiden virkistyskäytön olennaisesta ja huomattavasta heikentymisestä, kiinteistöjen arvon alenemisesta eikä kalataloudellisen arvon heikentymisestä kalankasvatustoiminnan seurauksena. Muistuttajat eivät ole näyttäneet toteen, että kalankasvatuksesta olisi aiheutunut tai tulisi aiheutumaan ympäristöhaittoja rannan ja vesialueen omistajille taikka kalakannoille. Heidän käsityksensä vesialueen tilasta ja muutosten syistä perustuvat yhden vuoden mittaiseen kiinteistöomistukseen. Hakija on myös katsonut, ettei se ole vastuussa siitä, että muistuttajien korkeasuhdanteen aikana hankkimien kiinteistöjen arvo suhdanteiden muuttuessa mahdollisesti laskee. Muistuttajat ovat kiinteistöt omistukseensa hankkiessaan olleet tietoisia kalankasvatustoiminnasta hakemuksessa tarkoitetulla paikalla. Tarkastus Ympäristölupavirasto on 14.9.2004 suorittanut paikalla tarkastuksen. Tarkastuksesta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. Muistutukset ja vaatimukset 4) FF (Rymättylän kunnan Vanhakylän kylässä sijaitseva kiinteistö Lahdenranta RN:o 1:20) on muistutuksessaan ilmoittanut vastustavansa luvan myöntämistä. Kalankasvatustoiminta kuormittaa vesialuetta lisäten omalta osaltaan jo muutoinkin voimakasta rehevöitymiskehitystä herkässä meriekosysteemissä saaristomeren sisävesillä. Vesi saastuu ja samenee. Lisäksi toiminta heikentää myös ympäristön maisema ja luonnonarvoja. Muistuttaja on kertonut, että hänen omistamansa kiinteistön ranta on liejuinen ja siellä on ollut muutaman kerran sinilevää. Rannan vesi on jo monta vuotta ollut saastaisen sameaa ja pahalta haisevaa. Pohja on levän peitossa. Ennen niin runsaana esiintyvä rakkolevä on kadonnut kokonaan.

11 Hakijan selitys Hakija on 3.11.2004 toimittanut ympäristölupavirastoon selityksensä asiassa tehdyn muistutuksen johdosta. Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset ja vaatimukset Hakija on 4) FF:n tekemän muistutuksen johdosta viitannut muista muistutuksista antamaansa selitykseen ja vaatinut kaikkien esitettyjen vaatimusten hylkäämistä perusteettomina. Muistutuksessa ei ole esitetty sellaisia seikkoja tai perusteita, jotka olisivat esteenä luvan myöntämiselle haetuilla lupaehdoilla. Hakija on viitannut sekä 1) Lounais Suomen ympäristökeskuksen tekemään muistutukseen että vesistötarkkailuraporteissa todettuihin seikkoihin. Hämmärönsalmessa on hyvä vedenvirtaus ja veden vaihtuvuus on voimakasta suurten selkävesien välillä itä länsi suunnassa olevien salmien kautta. Vesialue soveltuu siten hyvin kalankasvatukseen. Kalankasvatustoiminta on alueella pienimmillään sitten vuoden 1995. Kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella vähentynyt kalankasvatus Airismaan Lohi Oy:n Ojaisten laitoksen lopetettua toimintansa mahdollistaa laitoksen haetun suuruisen allastilavuuden ja tuotantovolyymin ilman, että Hämmärönsalmen tila muuttuu ainakaan huonompaan suuntaan. Kalankasvatustoiminnan paikalliset vaikutukset ovat hyvin vähäisiä, ja muun muassa Airistolta tulevan yhdyskuntajätevesien aiheuttaman taustakuormituksen merkitys on huomattavasti suurempi kuin kalankasvatuksen ajallisesti lyhyen kesäaikaisen toimintakauden merkitys. Useimmiten kesällä havaittavat muutokset vesialueen tilassa johtuvat lämpökerrostumista, jotka puolestaan liittyvät säätilaan ja häviävät vesien jäähdyttyä. Hakija on katsonut, ettei muistuttaja ole näyttäneet toteen, että kalankasvatuksesta olisi aiheutunut tai tulisi aiheutumaan ympäristöhaittoja rannan ja vesialueen omistajille taikka kalakannoille. Kalankasvatustoiminnasta saaristolle ja haja asutusalueelle saatava hyöty ylittää selvästi mahdollisen vähäisen paikallisen pistekuormituksen haitat. Hankkeesta ei aiheudu siitä saatavaan etuun nähden muistuttajalle sellaista vahinkoa, haittaa ja muuta edunmenetystä, joka perusteella hakemus olisi hylättävä. Ympäristölupavirasto on 18.11.2004 päättänyt vesilain 16 luvun 9 :n nojalla varata GG:lle, HH:lle, II:lle ja JJ:n oikeudenomistajille tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen hakemuksen johdosta. 5) JJ:n jakamattoman kuolinpesän osakkaat KK, LL ja MM (Rymättylän kunnan Vanhakylän kylässä sijaitseva kiinteistö Katajamäki RN:o 1:22) ovat yhteisessä muistutuksessaan ilmoittaneet vastustavansa luvan myöntämistä. Heidän omistamansa vapaa ajankiinteistö sijaitsee välittömästi kalankasvatuslaitoksen verkkoaltaita vastapäätä etelässä. Matkaa heidän kiinteistönsä rannasta verkkoaltaille on noin 240 m. Altaiden kokonaispituus on noin 220 m. Altaista aiheu

12 tuu esteettistä haittaa rantakiinteistöjen omistajille sekä fyysistä haittaa ympäristölle. Hakijan selitys Hakija on 20.1.2005 toimittanut ympäristölupavirastoon selityksensä asiassa tehdyn muistutuksen johdosta. Hakija on 5) JJ:n jakamattoman kuolinpesän osakkaiden KK:n, LL:n ja MM:n tekemän yhteisen muistutuksen johdosta viitannut muista muistutuksista antamiinsa selityksiin ja vaatinut kaikkien esitettyjen vaatimusten hylkäämistä perusteettomina. Muistutuksessa ei ole esitetty sellaisia seikkoja tai perusteita, jotka olisivat esteenä luvan myöntämiselle haetuilla lupaehdoilla. Kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella vähentynyt kalankasvatus Airismaan Lohi Oy:n Ojaisten laitoksen lopetettua toimintansa mahdollistaa laitoksen haetun suuruisen allastilavuuden ja tuotantovolyymin ilman, että Hämmärönsalmen tila muuttuu ainakaan huonompaan suuntaan. Hakija on todennut kalankasvatuslaitoksen verkkoaltaiden sijaitsevan vähintään 350 m:n päässä muistuttajien omistaman kiinteistön rannasta. Laitoksella on kolme yhteen kytkettyä allasta, jotka ovat kooltaan 20 m x 20 m. Altaiden yhteispituus on noin 60 m. Hakija on kalankasvatustoiminnassaan noudattanut voimassa olevan luvan lupamääräyksiä. Hakija on viitannut sekä 1) Lounais Suomen ympäristökeskuksen tekemään muistutukseen että vesistötarkkailuraporteissa todettuihin seikkoihin. Hämmärönsalmessa on hyvä vedenvirtaus ja vaihtuvuus, ja se soveltuu hyvin kalankasvatukseen. Kalankasvatustoiminta on pienimmillään sitten vuoden 1995. Kalankasvatus on vähentynyt salmessa, kun Airismaan Lohi Oy:n kalankasvatuslaitos on lopettanut toimintansa. Tällä on osaltaan suuri merkitys kalankasvatuksen kokonaisvaikutusten vähenemiseen salmessa koko ajan kehittyvien rehujen ja ruokintamenetelmien lisäksi. Kalankasvatustoiminnan paikalliset vaikutukset ovat hyvin vähäisiä, ja muun muassa Airistolta tulevan yhdyskuntajätevesien aiheuttaman taustakuormituksen merkitys on huomattavasti suurempi kuin kalankasvatuksen ajallisesti lyhyen kesäaikaisen toimintakauden merkitys. Hämmärönsalmen vesialueen tilaan vaikuttaa ratkaisevasti myös meritse kauempaa tuleva taustakuormitus. Useimmiten kesällä havaittavat muutokset vesialueen tilassa johtuvat lämpökerrostumista, jotka puolestaan liittyvät säätilaan ja häviävät vesien jäähdyttyä. Hakija on katsonut, etteivät muistuttajat ole näyttäneet toteen, että kalankasvatuksesta olisi aiheutunut tai tulisi aiheutumaan ympäristöhaittoja rannan ja vesialueen omistajille taikka kalakannoille. Kalankasvatustoiminnasta saaristolle ja haja asutusalueelle saatava hyöty ylittää selvästi mahdollisen vähäisen paikallisen pistekuormituksen haitat.

13 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Luparatkaisu Koska hakija on 10.5.2004 ympäristölupavirastoon saapuneella kirjeellään peruuttanut ympäristölupahakemuksensa perkaamotoiminnan osalta, lausunnon antaminen muistutuksissa esitetyistä väitteistä ja vaatimuksista raukeaa tältä osin. Ympäristölupavirasto myöntää Patalohi Oy:lle luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen niissä Aaslan laitoksessa Hämmärönsalmessa kiinteistöön Länsitalo RN:o 1:8 kuuluvalla vesialueella Rymättylän kunnan Vanhakylän kylässä (liite 2). Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Laitos 1) Verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta ala kalankasvatuspaikalla saa olla enintään 1 375 m 2. Verkkoaltaat saadaan käsitellä ainoastaan sellaisilla antifoulingaineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa. 2) Luvan saajan on pidettävä kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa ja ankkuroitava ne niin, että ne pysyvät suunnitellulla paikalla eivätkä aiheuta vesiliikenteelle tai merialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa. 3) Verkkoaltaat on vesiliikenteen turvaamiseksi merkittävä Merenkulkulaitoksen hyväksymällä tavalla. Altaiden sijainnista ja merkinnästä samoin kuin niiden myöhemmästä poistamisesta on tehtävä karttaliittein varustettu ilmoitus Merenkulkulaitokselle. Kalankasvatus 4) Kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 540 kg fosforia ja enintään 4 100 kg typpeä. Mereen joutuvat ominaispäästöt eivät saa ylittää 6,5 g fosforia eikä 47 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti. Ominaispäästöarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatetussa kalassa on 0,40 % fosforia ja 2,75 % typpeä. 5) Rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa.

14 Luvan saajan on pyrittävä pienentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, jonka fosfori ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman alhaisia. 6) Kalankasvatuslaitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu eikä hajuhaittoja ympäristöön. Laitoksella käytettävät rehut ja kemikaalit on varastoitava siten, ettei niistä aiheudu pinta tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Jätehuolto 7) Kalankasvatuksen aikana kuolleet kalat on otettava talteen ja toimitettava jätteiden käsittelypaikkaan, jolla on lupa käsitellä tällaista jätettä, tai kompostoitava ja käsiteltävä eläinperäisen jätteen käsittelystä annettujen säännösten mukaisesti. Kompostointi on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittaa. 8) Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava jätelajeittain ja varastoitava asianmukaisesti. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on toimitettava hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet saa toimittaa kaatopaikalle. Ongelmajätteet on toimitettava ongelmajätteen käsittelypaikkoihin. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 9) Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatukseen liittyvistä merkittävistä häiriö ja poikkeustilanteista Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Rymättylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat on korjattava viipymättä. Toiminnan tarkkailu ja raportointi 10) Luvan saajan on ilmoitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle laitoksen vastuullisen hoitajan yhteystiedot. 11) Luvan saajan on suoritettava laitoksen käyttö ja päästötarkkailua. Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta, laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä, käytössä olevien altaiden pinta alasta ja tilavuudesta, verestyksen yhteydessä tulevan veren, kuolleiden kalojen ja muun laitoksella syntyvän jätteen määrästä ja käsittelystä sekä niiden toimittamisesta edelleen, mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista käytetyistä kemikaaleista, laitoksella käytettävän rehun ja kemikaalien varastoinnista sekä muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen.

15 Tarkkailu on tehtävä siten, että sen perusteella on mahdollista luotettavasti määrittää laitoksen merialueelle aiheuttamat päästöt. Lounais Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa tarkempia ohjeita tarkkailun suorittamisesta. Hoitopäiväkirjat on säilytettävä viiden vuoden ajan kasvatuskauden päättymisestä lukien ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Rymättylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Luvan saajan on vaadittaessa annettava ympäristökeskukselle päästötarkkailun luotettavuuden tarkistamiseksi tarvittavat tiedot ja selvitykset. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 12) Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia merialueella Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailun tulee sisältää vuosittainen veden laadun ja rehevöitymisen tarkkailu sekä tiettyinä vuosina tehtävä pohjan ja pohjaeläimistön tilan seuranta. Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia alueen kalakantoihin ja kalastukseen Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava edellä mainituille viranomaisille tarkistettaviksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmissa määrätyin ajoin edellä mainituille viranomaisille ja Rymättylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on pyydettäessä annettava myös asianosaisille nähtäviksi. 13) Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnan eläinlääkärille tai läänin eläinlääkärille ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa tautia tai muuta tarttuvaa tautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle.

16 Luvan voimassaolo Lupa on voimassa 31.12.2012 saakka. Jos luvan saajan tarkoituksena on jatkaa kalankasvatustoimintaa edellä sanotun päivämäärän jälkeen, on uutta lupaa koskeva hakemus saatettava vireille ympäristölupavirastossa viimeistään 31.10.2011. Tämä lupa on siinä tapauksessa voimassa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Korvattavat vahingot RATKAISUN PERUSTELUT Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset, tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Kalankasvatuksesta, kun toimintaa harjoitetaan edellä olevien lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuojelulain ja ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vesistön pilaantumista. Verkkoaltaiden pitämisestä meressä ei aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa. Kalankasvatus Hakemus koskee kalankasvatuslaitosta, joka on ollut toiminnassa yli 20 vuotta. Kalankasvatuslaitos sijaitsee melko avoimella merialueella, missä veden vaihtuvuus on suhteellisen hyvä. Merikartan mukaan vesisyvyys laitoksen kohdalla on noin 14 metriä. Etäisyys kalankasvatuslaitokselta lähimpään asutukseen on noin 150 metriä. Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän tietojen mukaan kalojen lisäkasvu laitoksella on vuosina 1997 2005 ollut keskimäärin 46 000 kg vuodessa, ja keskimääräiset vuosittaiset päästöt mereen ovat olleet 370 kg fosforia ja 3 000 kg typpeä. Vedenlaatututkimuksissa vuosina 1990 2002 laitoksen lähialueiden ja vertailualueiden rehevyydessä ei ole havaittu merkittäviä eroja. Pohjaeläintutkimuksessa vuonna 2001 kalankasvatuslaitoksen lähialueen ja vertailualueiden pohjan tilassa ei ole havaittu merkittäviä muutoksia. Kalankasvatuslaitoksella vuosittain kalojen ruokintaan käytettävä rehu saa lupamääräyksen 4) mukaan sisältää enintään 540 kg fosforia ja enintään 4 100 kg typpeä. Kalan vuotuisen 55 000 kg:n enimmäislisäkasvun aiheuttamat päästöt mereen ovat ympäristölupaviraston laskelman mukaan noin 320 kg fosforia ja noin 2 600 kg typpeä vuodessa. Laskelmassa on käytetty seuraavia lähtötietoja: rehun fosforipitoisuus 0,85 %, rehun typpipitoisuus 6,5 %, rehukerroin 1,15 sekä kalaan sitoutuvan fosforin määrä 4 g/kg ja typen määrä 27,5 g/kg. Hoidettaessa laitosta huolellisesti ja käytettäessä mahdollisimman

17 vähän ravinteita sisältäviä rehulaatuja rehun sallituilla ravinnemäärillä on mahdollista saavuttaa suurempikin lisäkasvu. Samalla ravinnepäästöt pienenevät. Laitoskoko Lupaharkinta Laitoskoko määrätään verkkoaltaiden enimmäispinta alan mukaan. Verkkoaltaiden pinta alaa laskettaessa kalatiheytenä käytetään 10 kg/m 3 ja vesisyvyytenä 4 metriä. Verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta ala kasvatettaessa noin 55 000 kg kalaa vuodessa saa olla enintään 1 375 m 2. Ympäristönsuojelulaki Yllä olevin perustein kalankasvatuksesta, kun se toteutetaan edellä olevien lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu tekeillä olevan Eteläisen saariston osayleiskaavan vastaisesti. Kun toimintaa harjoitetaan tämän päätöksen ja annettujen lupamääräysten mukaisesti, toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa, jätelaissa ja luonnonsuojelulaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa asetetut vaatimukset. Vesilaki Rakenteiden pitämisestä meressä saatava hyöty on huomattava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Luvan saajalla on vuokraoikeus kalankasvatuslaitosta varten tarvittavaan vesialueeseen. LAINKOHDAT Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 55 ja 56. Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti. LAUSUNTO MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Kalankasvatus Kun kalankasvatustoiminta toteutetaan yllä olevien lupamääräysten mukaisesti, edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa kohdassa Ratkaisun perustelut sanotuilla perusteilla. Merialueen soveltuvuus toimintaan Edellytykset kalankasvatustoiminnalle ovat olemassa lupamääräyksistä ilmenevillä ehdoilla.

18 Merialueen rehevöityminen Merialueen rehevöityminen johtuu pääosin muusta kuin kalankasvatustoiminnasta. Verkkoaltaiden koko Verkkoaltaiden yhteenlaskettua pinta alaa kalankasvatuspaikalla on rajoitettu lupamääräyksestä 1) tarkemmin ilmenevällä tavalla. Verkkoaltaiden sijoittaminen ja merkitseminen Lupamääräyksessä 2) on annettu määräykset verkkoaltaiden ankkuroimisesta ja lupamääräyksessä 3) niiden merkitsemisestä. Sallitut päästöt ja rehun sisältämät ravinnemäärät Vesialueen koko ja vedenvaihtuvuus, laitoksen huolellinen ja ammattitaitoinen hoito sekä vähäravinteisten rehujen käyttö mahdollistavat kalojen noin 55 000 kg:n suuruisen lisäkasvumäärän tuottamisen vuosittain. Ominaiskuormitusarvot Mereen kohdistuvia ominaispäästöjä koskeva 1) Lounais Suomen ympäristökeskuksen vaatimus on otettu huomioon edellä lupamääräyksessä 4) siten, että raja arvoksi on fosforin osalta määrätty 6,5 g/kg ja typen osalta 47 g/kg kasvatettua kalaa. Lupamääräysten mukaisiin ominaiskuormitusarvoihin voidaan päästä hoitamalla laitosta huolellisesti ja käyttämällä mahdollisimman vähäravinteista rehua. Melu ja haju Lupamääräyksissä 6) ja 7) on annettu määräykset melu ja hajupäästöjen estämisestä. Toiminnan vaikutus kiinteistöjen arvoon ja virkistyskäyttöön Lupapäätöksen mukainen toiminta ei vaikuta kiinteistöjen arvoon tai virkistyskäyttöön. Korvausvaatimukset Kalankasvatuksen aiheuttamat päästöt merialueella ovat sen suuruisia, että luvan mukaisesta toiminnasta ei aiheudu ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vahinkoa.

19 Kalankasvatuksen vaikutus kalakantoihin ja kalastukseen Tarkkailut eivät osoita, että kalankasvatuslaitoksella on suoranaisia vaikutuksia alueen kalakantoihin ja kalastukseen. Luvan saajan velvollisuudesta tarkkailla kalankasvatuslaitoksen vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen on annettu määräykset lupamääräyksessä 12). Lupa aika Lupa aika on määrätty hakemuksen mukaiseksi, sillä luvan voimassaoloaikaa ei ole tarpeen määrätä tätä lyhyemmäksi. Muut muistutukset ja vaatimukset Ympäristölupavirasto on ottanut muut asiassa esitetyt muistutukset ja vaatimukset huomioon edellä olevista lupamääräyksistä tarkemmin ilmenevillä tavoilla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 1 700 euroa. Sovellettu oikeusohje Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 :n (1416/2001) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Hakemus koskee ympäristölupaa kalankasvatukseen, jossa lisäkasvu on yli 50 000 kg vuodessa.

20 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta Birgitta Vauhkonen Lea Siivola Hannu Kokko Kristina Montell Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Lea Siivola ja Hannu Kokko (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Kristina Montell. KM/ha

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 29.1.2007. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: 020 490 121 (vaihde) telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

LIITE 2 kalankasvatuslaitos