Projektisuunnitelma Kuopio
Kuopio, Projektisuunnitelma, 30.10.2001 Versiohistoria: Versio Pvm Laatija Muutokset 0.1 13.10.2001 Ossi Jokinen 0.2 25.10.2001 Ossi Jokinen Sisäisen katselmoinnin korjaukset. 1.0 30.10.2001 Ossi Jokinen Asiakaskatselmoinnin korjaukset. Kuopio2001, vain kurssin T-76.115 arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 2
SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...6 1.1 PROJEKTIN TARKOITUS JA KATTAVUUS...6 1.2 SIDOSRYHMÄT...6 1.3 TUOTE...6 1.4 YMPÄRISTÖ...6 1.5 OIKEUDET TYÖN TULOKSIIN...6 1.6 YLEISKATSAUS DOKUMENTTIIN...6 1.6.1 Johdanto...6 1.6.2 Termit ja määritelmät...6 1.6.3 Asiakkaan nykyinen ratkaisu...6 1.6.4 Projektin toteutusperusteet...6 1.6.5 Projektin organisaatio...6 1.6.6 Projektin tavoitteet ja päättäminen...6 1.6.7 Projektin resurssit...6 1.6.8 Projektissa käytettävät menetelmät ja työkalut...6 1.6.9 Projektin ositus, vaiheistus ja resursointi...6 1.6.10 Standardit, direktiivit ja määräykset...6 1.6.11 Riskienhallintasuunnitelma...6 1.6.12 Koulutussuunnitelma...6 1.6.13 Asennussuunnitelma...6 1.6.14 Käyttöönottosuunnitelma...6 2. TERMIT JA MÄÄRITELMÄT...6 3. ASIAKKAAN NYKYINEN RATKAISU...6 4. PROJEKTIN TOTEUTUSPERUSTEET...6 4.1 MOTIVAATIOTEKIJÄT JA VÄLILLISET TAVOITTEET...6 4.2 KUSTANNUKSET...6 5. PROJEKTIN ORGANISAATIO...6 5.1 PROJEKTIRYHMÄ...6 5.2 ASIAKAS...6 5.3 MUUT SIDOSRYHMÄT...6 6. PROJEKTIN TAVOITTEET JA PÄÄTTÄMINEN...6 6.1 PROJEKTIRYHMÄN TAVOITTEET...6 6.2 ASIAKKAAN TAVOITTEET...6 6.2.1 Asiakkaan tärkeimmät vaatimukset...6 6.3 PROJEKTIN TAVOITTEET...6 6.4 PROJEKTIN KESKEYTTÄMIS- JA UUDELLEENARVIOINTIKRITEERIT...6 6.5 PROJEKTIN PÄÄTTÄMISKRITEERIT...6 7. PROJEKTIN RESURSSIT...6 Kuopio2001, vain kurssin T-76.115 arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 3
8. PROJEKTISSA KÄYTETTÄVÄT MENETELMÄT JA TYÖKALUT...6 9. PROJEKTIN OSITUS JA VAIHEISTUS...6 9.1 PROJEKTIN OSITUS...6 9.2 PROJEKTIN VAIHEISTUS...6 9.3 PROJEKTIN VAIHEIDEN TARKEMPI KUVAUS...6 9.3.1 PS-vaihe 25.9.- 2.11.2001...6 9.3.2 T1-vaihe 3.11.- 14.12.2001...6 9.3.3 T2-vaihe...6 9.3.4 T3-vaihe...6 9.3.5 LU-vaihe...6 9.4 VASTUUT...6 10. STANDARDIT, DIREKTIIVIT JA MÄÄRÄYKSET...6 11. RISKIENHALLINTASUUNNITELMA...6 11.1 ENSIMMÄISEN TUNNISTUSVAIHEEN MÄÄRITTELY JA TOTEUTUS...6 11.2 ENSIMMÄISEN RISKIENHALLINTAKOKOUKSEN TULOKSET...6 12. KOULUTUSSUUNNITELMA...6 12.1 PROJEKTIRYHMÄN SISÄINEN KOULUTUSSUUNNITELMA...6 12.2 ASIAKKAALLE TARJOTTAVA KOULUTUSSUUNNITELMA...6 13. ASENNUSSUUNNITELMA...6 14. KÄYTTÖÖNOTTOSUUNNITELMA...6 LÄHTEET...6 LIITTEET...6 Kuopio2001, vain kurssin T-76.115 arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 4
TAULUKOT JA KUVAT I. Innofactorin tietojärjestelmän perustasot... 6 II. Innofactor Oy:n asiakasprosessi... 6 III. Termit ja lyhenteet... 6 IV. Projektin organisaatio... 6 V. Projektiryhmä... 6 VI. Työmäärä henkilöittäin eri vaiheissa... 6 VII. Järjestelmän osakokonaisuudet ja niiden väliset relaatiot... 6 VIII. Dokumenttien pääkirjoittajat ja katselmoijat... 6 IX. Ensimmäisen riskienhallintakokouksen tulokset... 6 Kuopio2001, vain kurssin T-76.115 arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 5
1. JOHDANTO Tämä asiakirja on Kuopio-projektin projektisuunnitelma. Kuopio on PK-yritysten toiminnanohjausjärjestelmän luontiin Innofactor Oy:n toimeksiannosta tähtäävä projekti. Tämä asiakirja on suunnattu projektiryhmän sisäiseen käyttöön, asiakkaalle sekä kurssin edustajille. 1.1 Projektin tarkoitus ja kattavuus Projektin tarkoituksena on luoda Innofactor Oy:lle PK-yritysten toiminnanohjausjärjestelmä. Projektin on Teknillisen korkeakoulun kurssin T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö harjoitustyö. Projektissa suunniteltava ja toteutettava järjestelmä on laaja. Tämän vuoksi on epätodennäköistä, että suunniteltava järjestelmä saataisiin täysin valmiiksi ja käyttöönottokuntoon kurssin puitteissa. Tarkoituksena on, että järjestelmän suunnittelussa otetaan huomioon asiakkaan tarvitsema järjestelmä sellaisena kokonaisuutena kuin se asiakkaan mielessä on, ja millaisena asiakas järjestelmän haluaa toteuttaa. Sitten toteutetaan suunniteltuun järjestelmään joitain osakokonaisuuksia valmiiksi. Asiakkaalla on joitain osakokonaisuuksia jo valmiina, jotka voidaan integroida järjestelmään. Asiakas on valmis panostamaan omia resursseja niiden osakokonaisuuksien tekoon, joita ei tämän kurssin puitteissa pystytä toteuttamaan. Tämä projekti keskittyy kurssin puitteissa toteutettaviin osiin, jotka ovat koko järjestelmän suunnittelu sekä määrättyjen osakokonaisuuksien toteuttaminen suunniteltuun järjestelmään. Lisäksi projektissa varmistetaan, että asiakkaan jo olemassa olevat osakokonaisuudet sekä asiakkaan tuottamat osakokonaisuudet saadaan integroitua järjestelmään. Tämä tapahtuu suunnittelemalla järjestelmä ottamalla tämä vaatimus huomioon. Projektissa allokoidaan tunteja asiakkaan toimittamien osakokonaisuuksien integrointiin järjestelmään sen perusteella, että osakokonaisuudet ovat täysin valmiita ja helposti integroitavissa. Asiakas saattaa osakokonaisuudet vaadittuun kuntoon omilla resursseillaan. 1.2 Sidosryhmät Projektin tärkeimmät sidosryhmät ovat projektiryhmän jäsenet, asiakas ja mentor. Projektiryhmä koostuu kurssia T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö suorittavista teekkareista, joiden on suoritettava kurssi osana opintojaan. Kaikki projektiryhmän jäsenet ovat myös asiakkaan palveluksessa ja heille on hyvin tärkeää kurssin suorittamisen lisäksi projektin suorittaminen siten, että asiakas on tyytyväinen. Asiakkaan intresseissä on mahdollisimman hyvän järjestelmän saaminen sekä omien toimintatapojensa kehittäminen projektista saatujen kokemusten pohjalta. Lisäksi tavoitteena on projektiryhmän kouluttaminen. Kuopio2001, vain kurssin T-76.115 arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 6
1.3 Tuote Kurssin organisaatio ja erityisesti ryhmän mentor on tärkeä sidosryhmä, sillä se valvoo projektin kulkua sekä konsultoi ja neuvoo eteen tulevissa ongelmissa. Lisäksi se arvostelee projektin kurssin T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö suorituksena. Projektiryhmä, asiakas ja mentor on esitelty tarkemmin kappaleessa 5. Projektin organisaatio. Innofactor Oy on suunnitellut tietojärjestelmän jonka tarkoituksena on muodostaa kommunikointialusta markkinoille, henkilökunnalle sekä omistajille. Pitkän aikavälin tavoite on kaiken saatavilla olevan informaation liittäminen liiketoimintatietokantaan, jonka avulla voidaan hallita ja kontrolloida Innofactorin koko liiketoimintaprosessia. Kun tietojärjestelmä ja liiketoimintatietokanta on saatu käyttöön ja testattua Innofactorin sisäisessä käytössä, voidaan se tuotteistaa Innofactorin tuotteeksi. Tietojärjestelmän tavoitteena on olla kaikilla tasoillaan niin joustavasti ja laajasti suunniteltu, että se pystyy tarjoamaan kaikille käyttäjäryhmille reaaliaikaista informaatiota kutakin ryhmää erityisesti koskettavasta projektista sekä yhdistämään eri kokonaisuudet Innofactorin johdolle suunnitelluksi liiketoimintatietokannaksi. Tietojärjestelmän tulee olla etenkin yrityksen ulkopuolelle suuntautuvilta osiltaan visuaalisesti niin näyttävä ja helppokäyttöinen että se tukee Innofactorin kokonaiskuvaa ja liiketoimintaprosesseja. Innofactorin tietojärjestelmän neljä käyttöliittymää ja perustasoa ovat internet-sivut, extranet, intranet ja erikoiskäyttöliittymät. Tämän projektin tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa Innofactorin tietojärjestelmästä intranet -osioon vaatimusmäärittelyssä määriteltävät toiminnalliset kokonaisuudet ja mahdollisesti extranet-osio. Innofactor s Information & Communication System Internet innofactor.com Business Database Extranet extra.innofactor.com Intranet intra.innofactor.com Special I. Innofactorin tietojärjestelmän perustasot Kuopio2001, vain kurssin T-76.115 arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 7
1.4 Ympäristö Järjestelmä koostuu palvelintietokoneessa toimivasta varsinaisesta järjestelmästä ja käyttäjän koneella sijaitsevasta www-selaimesta. Vuorovaikutus näiden osien välillä tapahtuu siten, että palvelimella toimiva sovellus ottaa vastaan pyyntöjä selaimelta, prosessoi ne ja lähettää vastauksen selaimelle. Järjestelmä toteutetaan pääosin ns. kolmikerros-mallia käyttäen. Tämä malli koostuu relaatiotietokannasta, käyttöliittymästä ja niiden välissä sijaitsevasta business logic -kerroksesta. Tällä tavalla saavutetaan mahdollisimman hyvä jatkokehitysmahdollisuus. Lisäksi tämä takaa sen, että toiminnallisuus saadaan eristettyä käyttöliittymästä. Tämä on tärkeää tuotteen kaupallistamisen kannalta. Järjestelmä tulee kiinteäksi osaksi Innofactor Oy:n liiketoimintaprosessia. Järjestelmä luodaan tukemaan ennen kaikkea Innofactor Oy:n perusasiakasprosessia, joka on kuvattu alla. II. Innofactor Oy:n asiakasprosessi Kuopio2001, vain kurssin T-76.115 arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 8
1.5 Oikeudet työn tuloksiin Työn tuloksiin katsotaan kuuluvan PK-yritysten toiminnanohjaukseen tarkoitettu ohjelmisto sekä kaikki siihen liittyvä kurssin T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö puitteissa tuotettava materiaali. Järjestelmä kehitetään Innofactor Oy:n käyttöön. Innofactor Oy saa kaikki oikeudet ohjelmatyössä syntyviin ohjelmistoihin ja muihin tuloksiin seuraavin rajauksin. 1. Ryhmällä on oikeus julkaista kaikki järjestelmään liittyvä dokumentaatio kurssin määrittämällä tavalla. Kurssin päätyttyä ryhmän jäsenillä ei ole oikeuksia syntyneeseen järjestelmään, vaan kaikki oikeudet siirtyvät Innofactor Oy:lle. Oikeuksista on tehty tarkempi sopimus asiakkaan kanssa. 1.6 Yleiskatsaus dokumenttiin 1.6.1 Johdanto Johdantokappaleessa luonnehditaan projektin toteutuksen yleisympäristöä ja projektin lopputuloksia. Johdannossa esitellään lyhyesti projektin tärkeimmät sidosryhmät ja projektin merkitys näille sidosryhmille. Lisäksi tuodaan esille mitä on sovittu oikeuksista työn tuloksiin ja annetaan yleiskatsaus tähän dokumenttiin. 1.6.2 Termit ja määritelmät Kappaleessa esitellään dokumentin lukemisen kannalta oleelliset termit ja määritelmät. 1.6.3 Asiakkaan nykyinen ratkaisu Kappaleessa kuvataan projektin asiakkaan nykyinen toimintatapa eli projektin jälkeen "vanha järjestelmä". 1.6.4 Projektin toteutusperusteet Kappaleessa kuvataan projektin asiakkaan motivaatiotekijöitä lähteä projektiin ja pyritään selventämään projektin välillisiä tavoitteita. Lisäksi selvitetään projektista aiheutuvat kustannukset ja asiakkaan mahdollisesti projektista sen onnistuessa saamat hyödyt sekä aiheutuneet haitat. 1.6.5 Projektin organisaatio Kappaleessa esitellään projektin organisaatio: projektiryhmä, asiakas ja mentor yhteystietoineen sekä projektin muut sidosryhmät. Kuopio2001, vain kurssin T-76.115 arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 9
1.6.6 Projektin tavoitteet ja päättäminen Kappaleessa esitellään projektiryhmän ja asiakkaan tavoitteet Kuopio-projektissa. Esiteltyjen tavoitteiden perusteella kootaan yhteen projektin tavoite. Lisäksi esitetään projektin keskeyttämis-, uudelleen arviointi- ja päättämiskriteerit. 1.6.7 Projektin resurssit Kappaleessa esitellään projektin henkilö- ja laite resurssit ja niiden rajoitukset. 1.6.8 Projektissa käytettävät menetelmät ja työkalut Kappaleessa esitetään kaikki projektissa käytettävät menetelmät ja työkalut. 1.6.9 Projektin ositus, vaiheistus ja resursointi Kappaleessa esitellään kootusti projektin päävaiheet, niiden pääasiallinen sisältö ja kriittiset päivämäärät. Tähän lukuun on kirjattu asiat, jotka projektin johtoryhmä haluaa tarkistaa projektikatselmuksessa pystyäkseen arvioimaan projektin etenemistä kyseisessä vaiheessa. 1.6.10 Standardit, direktiivit ja määräykset Projektiin liittyvät standardit, pysyväisohjeet tai vastaavat. 1.6.11 Riskienhallintasuunnitelma Kappaleessa esitellään tunnistetut riskit, niiden arvioidut vaikutukset ja toimenpiteitä, joilla riskien vaikutusta voitaisiin vähentää. Lisäksi esitetään kuinka riskienhallintaa tehdään projektin aikana. 1.6.12 Koulutussuunnitelma Projektiryhmän ja asiakkaan koulutussuunnitelmat. 1.6.13 Asennussuunnitelma Projektin tuottaman järjestelmän asennussuunnitelma. 1.6.14 Käyttöönottosuunnitelma Projektin tuottaman järjestelmän käyttöönottosuunnitelma. 2. TERMIT JA MÄÄRITELMÄT III. Seuraavassa taulukossa on esitetty tämän dokumentin lukemisen kannalta oleelliset termit ja lyhenteet: Termit ja lyhenteet Kuopio2001, vain kurssin T-76.115 arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 10
Termi Kuopio Projektiryhmä Asiakas Ohjaaja Mentor Innofactor Oy ASP ASP+.NET SQL IIS Sisäinen Aikaraja Sisäinen katselmointi Asiakaskatselmointi USDP Selite Toteutettavan ohjelmistoprojektin nimi. Tarkoittaa projektin toteuttavaa ryhmää opiskelijoita. Se henkilö tai taho, jolle projektiryhmä projektin loppuessa luovuttaa projektin lopputuotteen. Asiakkaalla voidaan viitata joko henkilöön (Tik- 76.115 kurssin rooli "asiakas") tai yleisesti asiakkaana toimivan yrityksen edustajaan. Asiakkaan puolesta järjestetty henkilö, joka ohjaa projektia asiakkaan haluamaan suuntaan ja tuo asiakkaan toiveita ja tietotaitoa mukaan projektiin. Tässä projektissa sama henkilö kuin asiakas. Kurssin puolesta projektille määrätty henkilö, joka valvoo projektin kulkua ja neuvoo matkalla tulevissa ongelmissa. Asiakkaan työllistävä yritys, jolle projekti tehdään. Active Server Pages. Teknologia, jolla voidaan luoda logiikkaa sisältäviä www-sivuja. Active Server Pages. Teknologia, jolla voidaan luoda logiikkaa sisältäviä www-sivuja. Seuraava ASP:stä kehitetty kehittyneempi versio. Microsoftin uusi teknologia dynaamisten palvelinpohjaisten WWW-sivustojen toteuttamiseen. Structured Query Language. Tietokantajärjestelmien kyselykieli. Microsoft Internet Information Server, Internetpalvelinsovellus. Projektiryhmän sisäinen aikaraja esim. dokumenttien kirjoittamiselle, joka on viikkoa aikaisempi kuin kurssin asettama aikaraja. Palautukset lähetetään asiakkaalle tähän aikarajaan mennessä. Projektiryhmän sisäinen katselmointi, joka tapahtuu ennen sisäistä aikarajaa (eli dokumenttien lähettämistä asiakkaalle). Prosessi, jossa asiakas tarkastelee palautuksia ja esittää mahdolliset parannusehdotukset ryhmälle. Unified Software Development Process, iteratiivinen ja inkrementaalinen ohjelmistokehityksen menetelmä, joka pohjautuu käyttötapauksiin. Kuopio2001, vain kurssin T-76.115 arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 11
Termi Kolmikerrosmalli Selite Ohjelmointimalli joka koostuu relaatiotietokannasta, käyttöliittymästä ja niiden välissä sijaitsevasta business logic-kerroksesta. Use Case Tapa, jolla muutetaan käyttäjän vaatimukset ohjelmistojärjestelmien suunnittelun kannalta hyvään muotoon. UML "The Unified Modeling Language (UML). Käytetään ohjemistojärjestelmien suunnitelussa ja kuvaamisessa. 3. ASIAKKAAN NYKYINEN RATKAISU Asiakkaalla on tällä hetkellä käytössä vanhalla tekniikalla (ASP) toteutettu selainpohjainen Intranet. Nykyisessä järjestelmässä ei ole käytetty kolmikerros tekniikkaa, joten se ei ole kovin helposti muokattavissa eivätkä sen osat ole helposti uudelleen käytettävissä. Käytössä oleva järjestelmä on keskeneräinen niin käytettävyytensä kuin toiminnallisuutensa osalta. Järjestelmässä on kuitenkin paljon ominaisuuksia, jotka halutaan sellaisinaan tai hieman parannettuina uuteen järjestelmään. Testattuja ja käytössä kehittyneitä jo hyväksi havaittuja ominaisuuksia ei kannata alkaa keksiä uudestaan. Näistä ominaisuuksista on kerrottu tarkemmin dokumentissa vaatimusten määrittely. Projektin kannalta oleellista on, että kaikki vanhan järjestelmän tiedot saadaan uuteen järjestelmään. Lisäksi siirtyminen uuden järjestelmän käyttöön tulisi onnistua lyhyessä ajassa ilman suuria kustannuksia Innofacatorille. 4. PROJEKTIN TOTEUTUSPERUSTEET Tässä kappaleessa kuvataan projektin asiakkaan motivaatiotekijöitä lähteä projektiin ja pyritään selventämään projektin välillisiä tavoitteita. Lisäksi selvitetään projektista aiheutuvat kustannukset ja asiakkaan mahdollisesti projektista sen onnistuessa saamat hyödyt sekä aiheutuneet haitat. 4.1 Motivaatiotekijät ja välilliset tavoitteet Kaikki projektiryhmän jäsenet ovat asiakkaan palveluksessa. Kaikki ryhmän jäsenet ovat myös teekkareita, joiden opinnot ovat vielä kesken. Yrityksessä on määritelty erääksi tavoitteeksi työntekijöiden valmistumisen sekä opintojen edistäminen ja kannustaminen. Yritys on sitoutunut tähän tavoitteeseen ja haluaa tehdä todellisia toimenpiteitä tavoitteen edistämiseksi. Tämä projekti on nähty selkeänä toimenpiteenä em. tavoitteen edistämiseksi. Kuopio2001, vain kurssin T-76.115 arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 12
Toisena motivaattorina projektin käynnistämiselle toimii yrityksen ohjelmistotuotantoprosessin kehittäminen. Yrityksen laatupäällikön arvion mukaan toimenpiteitä ohjelmistotuotantoprosessin kehittämiseen yrityksessä tarvitaan. Ohjelmistotuotantoprosessin kehittäminen, ohjelmistotuotannon menetelmien tietämyksen kasvattaminen sekä ohjelmistoprojektien seurattavuuden ja laadun kehittämisen parantaminen ovat keskeisiä tavoitteita tälle projektille. Nämä tavoitteet on tarkoitus saavuttaa tämän projektin mukana tulleen tietämyksen ja tietotaidon avulla. Tämän projektin kuluessa projektiryhmän jäsenet oppivat viimeisimmän tietämyksen mukaisen ohjelmistoprojektien prosessimallin, siihen liittyviä työkaluja sekä prosessimallin soveltamisen käytännössä, joka on henkilöstön koulutuksellisesti tärkeä aspekti. Tässä projektissa tuotetaan paljon dokumentaatiota. Tämän dokumentaation tuottamisen tuomaa kokemusta käytetään hyväksi yrityksen laatujärjestelmän määrittelemien dokumenttipohjien kehittämisessä. Edellä mainittujen tavoitteiden lisäksi projektilla on myös perinteisempi tavoite: tuottaa asiakastarpeet ja vaatimukset täyttävä ohjelmisto. Asiakkaalla on selkeä kuva siitä, millaisen ohjelmiston hän haluaa. Asiakkaalla on tarve parantaa omaa Intranet-järjestelmäänsä ja asiakas aikoo ottaa tämän projektin tuottaman ohjelmiston käyttöön omassa organisaatiossaan. Lisäksi tässä projektissa tuotetaan ohjelmistomoduuleja, joita asiakas voi hyödyntää tulevassa tuotannossaan. Asiakas aikoo myös mahdollisesti hyödyntää projektissa syntyvää tuotetta muullakin tavoin omassa liiketoiminnassaan. Projekti tuottaa siis onnistuessaan, eli saavuttaessaan asetettuja tavoitteita, varsin mittavat hyödyt asiakkaalle. Toimiva järjestelmä auttaa asiakasta ohjaamaan organisaatiotaan tehokkaammin. Asiakas voi mahdollisesti saada järjestelmästä myös muita liiketoiminnallisia hyötyjä. Tuotettavat moduulit ovat asiakkaalle hyödyllisiä tulevissa projekteissa. Projektin henkilöstöpoliittiset vaikutukset ovat myös huomattavat. Lisäksi projekti voi onnistuessaan tuottaa erittäin mittavia hyötyjä asiakkaalle tehostaessaan asiakkaan tuotantoprosessia ja sitä kautta myös muita liiketoimintaprosesseja. 4.2 Kustannukset Projektin kustannukset koostuvat seuraavista komponenteista: Ryhmän työpanos: kurssin puolesta on määrätty, että projektiryhmälle ei saa maksaa projektiin tehdystä työstä palkkaa. Asiakas haluaa itselleen täydet oikeudet projektin tuottamaan ohjelmistoon. Tätä varten on tehty sopimus oikeuksien siirrosta ryhmältä asiakkaalle. Laitteisto- ja ohjelmistohankinnat: tässä vaiheessa ei ole tiedossa mitään projektin vaatimia laitteisto- tai ohjelmistohankintoja. Niitä saattaa mahdollisesti esiintyä myöhemmin kun ohjelmistotuotantoprosessin menetelmistä ja niihin tarvittavista apuvälineistä päätetään. Mitään hankintoja ei kuitenkaan välttämättä tarvitse tehdä, sillä asiakkaalla on jo olemassa lukuisia työkaluja, joita käytetään tässä projektissa. Lisäksi kurssi tarjoaa projektiryhmälle muut tarvittavat laitteistot ja ohjelmistot. Kuopio2001, vain kurssin T-76.115 arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 13
Asiakkaalle aiheutuvat välilliset haitat: asiakkaalle aiheutuu välillisiä haittoja lähinnä projektin ohjaamiseen käytettävästä ajasta. Tähän asiakas joutuu käyttämään arviolta 40 tuntia työaikaansa. Ohjaajan työajan kustannus yritykselle menetettynä asiakaslaskutuksena on noin 1000 mk/h, joten kokonaiskustannus on noin 40 000mk. Kurssimaksu: 25 000mk. Siirtyminen vanhasta järjestelmästä uuteen järjestelmään: vanhan järjestelmän vaihtaminen uuteen vie aina jonkin verran opetteluaikaa. Tässä projektissa tarvittava aika ja siitä syntyvä kustannus on verraten pieni, sillä projektiryhmän jäsenet ovat myös tulevan järjestelmän käyttäjiä, ja he eivät ainakaan tarvitse aikaa uuden järjestelmän käytön opetteluun. Noin 15-20 henkilön täytyy kuitenkin opetella uuden järjestelmän käyttö. Opetteluun kuluu aikaa noin 2 h/työntekijä eli noin 20 h. Noiden tuntien kustannus yritykselle on noin 500 mk/h, joten kokonaiskustannus on noin 15 000-20 000 mk. Käyttöönotto: Lisäksi asiakas joutuu kiinnittämään yhden työntekijänsä arviolta kahdeksi päiväksi uuden järjestelmän käyttöönottoon ja tietojen siirtoon vanhasta järjestelmästä uuteen. Tähän kuluu arviolta 16 tuntia työaikaa, jonka kustannus asiakkaalle on noin 500 mk/h eli yhteensä noin 8000mk. Kaiken kaikkiaan projektin kustannukset (noin 100 000 mk) ovat pienet mahdollisiin saavutettaviin hyötyihin nähden. Tuolla rahalla yritys ei saisi 7 työntekijäänsä kovinkaan kummoiseen koulutukseen eikä voisi ostaa kovin montaa tuntia työaikaa liiketoimintaprosessien kehittämiseen erikoituneelta konsultilta. Lisäksi projektissa mahdollisesti saavutettavia henkilöstöpoliittisia tavoitteita sekä osaamisen kertymistä on hyvin vaikea muuttaa markkamääräiseen muotoon mutta arvottomia ne tuskin koskaan ovat. Mikäli yritys pystyisi myymään edes yhdelle asiakkaalleen projektin tuloksena syntyneen ohjelmiston, pystyisi se jo kattamaan kustannuksensa. 5. PROJEKTIN ORGANISAATIO IV. Projektin organisaatio koostuu asiakkaasta, mentorista sekä projektiryhmästä. Seuraavassa taulukossa on esitetty kaikkien osapuolten yhteystiedot: Projektin organisaatio Organisaatio Osoite Sähköposti Puhelin Asiakas: Sami Ensio Innofactor Oy Innopoli Sami.Ensio@innofa ctor.com +358505842029 Mentor: Jarno Vähäniitty SoberIt Spektri, Kvartti, K3324b Jarno.vahaniitty@h ut.fi +35894515798 Projektiryhmä: Kuopio Kuopio Otaniemi Kuopio@Innofacto r.com PM: +358505934655 Kuopio2001, vain kurssin T-76.115 arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 14
5.1 Projektiryhmä V. Projektiryhmä Seuraavassa taulukossa on esitelty projektiryhmän jäsenet, heidän vastuualueensa ja erityisosaamisensa sekä yhteystiedot: Toimenkuva Nimi Yhteystiedot Muita tietoja Projektipäällikkö, laatupäällikkö Käynnistää projektin ja ohjaa sitä. Varmistaa projektin laadun sekä osallistuu testaukseen. Vastaa riskienhallinnasta. Tekee projektisuunnitelman sekä laatukäsikirjan ja kirjoittaa pöytäkirjoja sekä edistymisraportteja. Ossi Jokinen (OJ) Sähköposti: ossi.jokinen@h ut.fi Puhelin: +3585059346 55 www: - Pääaine: Teollisuustalous Sivuaine: Ohjelmistotuotanto Kiinnostus- ja osaamisalueet: yritysten liiketoimintaprosessit ja menestystekijät, laatu ohjelmistotuotantoprosessi, ohjelmistoprojektit. Asiakasvastaava Kommunikoi asiakkaan yhdessä PM:n kanssa, selvittää vaatimukset ja kirjoittaa vaatimusmäärittelyn, ohjelmoi, osallistuu testausprosessiin. Mikko Lampi (ML) Sähköposti: Mikko.lampi@ hut.fi Puhelin: +35850 331 5608 www: - Pääaine: Tietoliikenneohjelmistot Sivuaine: Ohjelmistotuotanto Kiinnostus- ja osaamisalueet: Ohjelmistoprosessit, varsinkin ohjelmistojen testaus, ohjelmistojen tekninen suunnittelu ja toteutus. Suunnittelija Osallistuu järjestelmän suunnitteluun yhdessä Ramin ja Lassen kanssa, kirjoittaa toiminnallisen määrittelyn, ohjelmoi, osallistuu käyttöliittymäsuunnitteluun Wesa Aapro (WA) Sähköposti: waapro@cc.hu t.fi Puhelin: +3585059338 54 www: - Pääaine: Sisällöntuotanto Sivuaine: ei vielä päätetty Kiinnostus- ja osaamisalueet: käyttäjälähtöinen suunnittelu, ohjelmistotuotantoprosessi Järjestelmäarkkitehti Vastaa järjestelmän arkkitehtuurista, kirjoittaa teknisen määrittelyn, vetää ohjelmointitiimiä, Lasse Tolvanen (LT) Sähköposti: lasse.tolvanen @hut.fi Puhelin: Pääaine: Viestintätekniikka Sivuaine: Sisällöntuotanto Kiinnostus- ja osaamisalueet: Kuopio2001, vain kurssin T-76.115 arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 15
Toimenkuva Nimi Yhteystiedot Muita tietoja ohjelmoi +3585033624 multimedia, viestintä, käyttöliittymät 80 www:- Menetelmävastaava Vastaa käytettävistä teknologioista ja menetelmistä, osallistuu järjestelmän suunnitteluun, vastaa tietokannasta, ohjelmoi Rami Laiho (RL) Sähköposti: rami@laiho.net Puhelin: +3585052496 60 www.rami.laiho.net Pääaine: Vuorovaikutteinen digitaalinen media Sivuaine: Sisällöntuotanto Kiinnostus- ja osaamisalueet: Ohjelmistotuotantoprosessi, ohjelmistoprojektit Testausvastaava Vastaa testausprosessista, kirjoittaa testaussuunnitelman ja testausraportin, testaa, ohjelmoi Matti Peltomäki (MP) Sähköposti: matti.peltomaki @hut.fi Puhelin: +3585033057 34 http://www.hut. fi/~mppeltom/ Pääaine: ei vielä valittu Sivuaine: ei vielä valittu Kiinnostus- ja osaamisalueet: Toisen vuosikurssin fyysikko. Kiinnostunut matematiikan ja fysiikan lisäksi tietotekniikasta. Käyttöliittymäsuunnittelija Vastaa käyttöliittymäsuunnittelusta, kirjoittaa käyttöohjeen, ohjelmoi Matias Ärje (MÄ) Sähköposti: matias@arje.ne t Puhelin: +358 50 375 5843 http://arje.net Pääaine: Interaktiivisen median sisällöntuotanto Sivuaine: - Kiinnostus- ja osaamisalueet: käyttöliittymäsuunnittelu, ohjelmointi 5.2 Asiakas Projektin asiakas ja ohjaaja on Sami Ensio. Sami Ensio toimii Innofactor Oy:n toimitusjohtajana ja sivutoimisena luennoitsijana TKK:lla. Samilla on lisäksi runsas kokemus liikkeenjohdon konsultoinnista sekä ohjelmistoyrityksen johtamisesta. Samilla on vahva visio siitä, millainen PK-yritysten toiminnanohjausjärjestelmän tulisi olla. Hän on kehitellyt ajatuksia mielessään jo vuosia ja tämä projekti toteutetaan sen pohjalta. Asiakkaan yhteystiedot on esitetty taulukossa Projektin organisaatio. Kuopio2001, vain kurssin T-76.115 arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 16
5.3 Muut sidosryhmät Asiakkaan työntekijät ja asiakkaat ovat projektin muita sidosryhmiä. Niiden huomioonottaminen on asiakkaan vastuulla ja ilmenee projektiryhmälle asiakasvaatimuksina, jotka pohjautuvat asiakkaan visioon suuremmasta kokonaisuudesta. Projektiryhmä ei kyseenalaista asiakkaansa kykyä ottaa huomioon muiden projektin sidosryhmien tarpeita esittämissään asiakasvaatimuksissa. Kurssin henkilökunta osallistuu projektiin ulkopuolisen laatuorganisaation roolissa antaen projektiryhmälle palautetta ja kehittämisehdotuksia. Kurssin puolelta projektin yhteyshenkilö on projektin mentor, Jarno Vähäniitty, jonka yhteystiedot on esitetty myös taulukossa Projektin organisaatio. 6. PROJEKTIN TAVOITTEET JA PÄÄTTÄMINEN Tässä kappaleessa esitellään projektiryhmän ja asiakkaan tavoitteet Kuopio projektissa. Esiteltyjen tavoitteiden perusteella kootaan yhteen projektin tavoite. 6.1 Projektiryhmän tavoitteet Projektiryhmän tavoitteita prioriteettijärjestyksessä korkeimmasta prioriteetista alkaen: 1) Ohjelmistotuotantoprosessin ja ohjelmistotuotannon menetelmien parempi ymmärtäminen. 2) Mahdollisimman suuren asiakastyytyväisyyden tuottavan tuotteen tekeminen ennalta kiinnitetyllä aikataululla ja työmäärällä. Tämän mahdollistamiseksi ryhmä priorisoi asiakkaan kanssa vaatimukset ja toteuttaa niitä niin paljon kuin kiinnitetyllä työmäärällä ja aikataululla kykenee. Näin varmistetaan resurssien kohdentaminen asiakkaan kannalta mahdollisimman hyvän tuotteen maksimoimiseksi oikeisiin kohteisiin. 3) Kurssin laajuuden ja aikataulun puitteissa pysyminen. Kiinnitetään työmäärät ja aikataulu. Ei ylimääräistä työtä. 4) Kurssin suorittaminen erinomaisella arvosanalla. Tavoitteet on priorisoitu etukäteen, koska on mahdollista, että joistain tavoitteista joudutaan tinkimään. Tällöin kenellekään ei missään vaiheessa ole epäselvää, mistä tavoitteista tinkiminen aloitetaan. 6.2 Asiakkaan tavoitteet Perinteisesti asiakas haluaa aina huippuhyvän järjestelmän huippunopeasti ja huippuhalvalla. Tämä ei kuitenkaan vastaa todellisuutta. Tämän vuoksi asiakkaan tavoitteet priorisoidaan seuraavassa kappaleessa, jotta tiedetään mistä vaatimuksista karsinta tarvittaessa aloitetaan. Kuopio2001, vain kurssin T-76.115 arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 17
6.2.1 Asiakkaan tärkeimmät vaatimukset Seuraavassa esitetään asiakkaan tärkeimmät vaatimukset verifiointikriteereineen. Vaatimukset on priorisoitu tärkeysjärjestykseen tärkeimmästä alkaen. 1. Kolmen projektissa tuotettavan osakokonaisuuden valmiiksi saattaminen Kolme projektissa tuotettavaa osakokonaisuutta ovat henkilöt, asiakkaat ja projektit. Mittaaminen: osakokonaisuudet täyttävät vaatimusmäärittelyn vaatimukset. 2. Valmiiden olemassa olevien moduulien liittäminen / liittämismahdollisuuden varmistaminen Valmiina olevat moduulit pyritään liittämään järjestelmään vaatimusmäärittelyssä esitetyllä tavalla. Jos moduulia ei ehditä liittää järjestelmään tulee sen liittämismahdollisuus varmistaa. Mittaaminen: jos moduulit on liitetty järjestelmään mittaaminen suoritetaan testauksen yhteydessä. Liittämismahdollisuus varmistetaan tarvittaessa kyseessä olevan moduulin asiakaskatselmoinnilla. 3. Suunnittelussa otetaan huomioon myös sellaiset toiminnallisuudet, joita ei tämän projektin aikana liitetä järjestelmään Näitä toiminnallisuuksia ovat esimerkiksi sopimukset -osakokonaisuus ja tietämysalueet -osakokonaisuus. Mittaaminen: Suunnitteluvaiheen jälkeen suoritetaan asiakaskatselmointi toteutettavien osakokonaisuuksien rakenteesta ja niiden rajapintojen dokumentaatiosta. Tämän avulla ratkaistaan, onko osakokonaisuuksien liittäminen mahdollista. Erityisesti kiinnitetään huomiota siihen, että onko osakokonaisuuksien liittäminen mahdollista dokumentaation avulla. Tämän vuoksi katselmointiin osallistuu Innofactor Oy:n työntekijä, jolla ei ole mitään tekemistä tämän projektin kanssa. 4. Kaikki nykyiset tiedot siirretään uuteen intraan oikein Kaikkien tietojen tulee siirtyä oikein vanhasta järjestelmästä uuteen järjestelmään. Mittaaminen: tarkistetaan siirron jälkeen tietojen oikeellisuus. 5. Modulaarisuus, kolmikerrosmalli, projektissa tuotettuja moduuleja voidaan hyödyntää asiakkaan tulevissa projekteissa sekä tuotekehityksessä Kaikki projektin aikana syntyvät osakokonaisuudet on selkeästi jaettu moduuleihin ja moduulit ovat tarkasti dokumentoituja. Kuopio2001, vain kurssin T-76.115 arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 18
Mittaaminen: Tarkistetaan, onko moduulin toteutuksessa käytetty kolmikerrosmallia ja muita laatukäsikirjassa määriteltäviä työtapoja. Projektin ulkopuolinen Innofactor Oy:n työntekijä katselmoi tuotetun dokumentaation. 6. Ohjelmistotuotantoprosessin, laatujärjestelmän dokumentaation, työtapojen ja menetelmien kehittäminen Pyritään kehittämään Innofactor Oy:n ohjelmistoprosessia entistä tehokkaammaksi. Mittaaminen: Innofactor Oy:n laatupäällikkö ja toimitusjohtaja tarkistavat projektin aikana syntyneet tuotteet ja dokumentaatiopohjat. Toimitusjohtaja haastattelee kehityskeskustelussa yhdessä projektiin osallistuneiden henkilöiden esimiesten ja laatupäällikön kanssa henkilöt ja kirjaa kehitysehdotukset yrityksen liiketoimintaprosessien ja laatujärjestelmän kehittämiseksi. 7. Aikataulussa pysyminen Asiakkaalle on tärkeää, että projekti pysyy sille määritetyssä aikataulussa. Mittaaminen: verrataan valmistumisaikataulua suunniteltuun aikatauluun. 8. Käytettävyys Järjestelmän tulisi olla mahdollisimman käytettävä. Mittaaminen: asiakkaan käytettävyys asiantuntija katselmoi järjestelmän käytettävyyden. 9. Järjestelmän toteutuksessa käytetään Innofactorin olemassa olevaa Intrakäyttöliittymää Toteutuksessa tehdään uuden järjestelmän käyttöliittymästä mahdollisimman samankaltainen kuin Innofactor Oy:n yhdessä asiakkaidensa ja TKK:n käytettävyyslaboratorion kanssa kehittämästä intranet-käyttöliittymämallista. Tämä helpottaa henkilöstön siirtymistä vanhasta järjestelmästä uuteen sekä projektissa syntyvien moduulien liittämistä muihin järjestelmiin. Mittaaminen: Tämä voidaan mitata siten, että Innofactor Oy:n työntekijät testaavat uutta järjestelmää ja kertovat tuntemuksiaan siitä ja sen samankaltaisuudesta vanhan järjestelmän kanssa. 10. Kehitetään mahdollisuuksien mukaan jo olemassa olevia moduuleja Kehitetään mahdollisuuksien mukaan Innofactor Oy:n valmiita ohjelmistomoduuleja. Mittaaminen: Innofactor Oy:n toimitusjohtaja tekninen johtaja tarkastaa projektin aikana kehitetyt moduulit. Kuopio2001, vain kurssin T-76.115 arvostelun vaatimaan käyttöön Sivu 19