Kuulemistilaisuus EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EED) toimeenpanosta. 26.4.2013 Säätytalo



Samankaltaiset tiedostot
Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla

Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Jari Kostama Energiateollisuus ry

Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto

Energiatehokkuusdirektiivin (EED) toimeenpano Suomessa Heikki Väisänen Energiaosasto

Ilmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari Kanneltalo Tilaisuuden avaus. Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö

Energiatehokkuusdirektiivin (EED) toimeenpano Suomessa Energiapalveluiden ajankohtaisseminaari

Energiatehokkuuslaki (1429/2014 ) ja sen tuomat vaatimukset

EED - mitä vaaditaan tulevaisuudessa, kuinka käy energiatehokkuussopimusten. Heikki Väisänen Energiaosasto

Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari

Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset. Pia Outinen ja Juha Toivanen

Energiansäästöä katuvalaistuksesta. Heikki Väisänen Energiaosasto

EED review lopputulos

Ohjauskeinot EU-tavoitteista kansalliseen toimeenpanoon Risto Larmio

UUSI ENERGIATEHOKKUUSDIREKTIIVI TULOSSA. Kuntien 6. ilmastokonferenssi Heikki Väisänen Työ- ja elinkeinoministeriö

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset

Sopimustoiminta kansallisen tason energiatehokkuustoimena

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0391/116. Tarkistus. Markus Pieper PPE-ryhmän puolesta

Energiatehokkuus Timo Ritonummi TEM Energiaosasto

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto

ISO velvoite vai liiketoimintamahdollisuus

Energiatehokkuusdirektiivi EED

Kuinka lainsäädäntö kannustaa kuluttajien energiatehokkuuteen

SULPU Lämpöpumppu seminaari Heureka EU-direktiivit ja lämpöpumput. Pentti Puhakka TEM, Energiaosasto

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu Risto Larmio, Motiva Oy

Uusiutuvaa energiaa vai energiansäästöä mikä kelpaa ja miten laskettuna. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Ulla Suomi, Motiva Oy

1 ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet

EED vuosiraportti 2015

Pitkän aikavälin peruskorjausstrategia. Jyrki Kauppinen

EU ja energiatehokkuus

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

Korjausrakentamisen nykytila ja tulevaisuus

Lähes nollaenergiarakentaminen

Kuntien energiankäyttö ja energiatehokkaat hankinnat yleisesti. Elina Ojala, Motiva Oy

Energiansäästöviikon Starttipiknik Ravintola Kaisaniemi

EED vuosiraportti 2014

Energiatehokkuussopimukset kausi

Lähes nollaenergiarakentaminen

Tulevien energiamääräysten valmisteluprosessi ja tilanne

Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus

EED vuosiraportti 2018

Kunta-alan energiatehokkuussopimus

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Ajankohtaista TEMistä / energiasta

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

Rakennusten energiatalous Motiva Oy. Johtava asiantuntija Tapio Jalo

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Elinkeinoelämä Energiantuotanto

Julkisen sektorin energiatehokkuus TEM:n energiatehokkuussuunnitelma

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet

Rakentamisen uudet määräykset

15239/17 ADD 1 tih/sj/si 1 DGE 2B

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuussopimukset ja uusiutuvan energian rooli tavoitteiden saavuttamisessa Risto Larmio Risto Larmio, Motiva

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. nzeb työpaja Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö

Energiamääräykset korjausrakentamisessa

Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari , Kuopio Hille Hyytiä

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt

Lähes nollaenergiarakennukset. Valmistelun organisointi ja aikataulu

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EBPD) uudistuu mitä muuttumassa ja milloin? Ympäristöneuvos Maarit Haakana Finvac-seminaari 25.1.

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI

Energiatehokkuus hankinnoissa

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.

LIITTEET. asiakirjaan. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi. sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä

Uusiutuvan energian käytön lisääminen (RES) kohti lähes nollaenergiarakennuksia (EPBD) Lainsäädäntöneuvos Riitta Kimari Ympäristöministeriö

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki tehostamistavoitteet ja tuet

Maatilojen energiaohjelma Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh ,

Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto

Rakentamismääräykset ja muu teknisiin määräyksiin liittyvä sääntely -tilanne. YM/RYMO RT tapaaminen

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA

LIITE. ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI. energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA

Pitkän aikavälin peruskorjausstrategia -Tausta ja tavoitteet

Korjausrakentamiselle määräykset

Energiatehokkuussopimukset, tuloksia, esimerkkejä. Suvi Holm Tampereen energiatoimisto Ekokumppanit Oy

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari

EED-vuosiraportti 2019

Työpaja Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) tavoitteet ja. käsitteet, suuntaviivat kansallisella tasolla

Energia- ja ilmastostrategia tienä hallituksen bioenergiatavoitteisiin

UUSIUTUVAN ENERGIAN ETÄTUOTANTO

ONKO YRITYKSESI VALMIS ENERGIAKATSELMUKSEEN 2015? ISS:n webinaari Uusi energiatehokkuuslaki

U12/2017 vp Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muuttaminen. Ympäristövaliokunta Ympäristöneuvos Maarit Haakana

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)

Transkriptio:

Kuulemistilaisuus EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EED) toimeenpanosta 6.4.013 Säätytalo

EU:n 0 % energiansäästötavoite 00 Energiansäästötavoite Kasvihuonekaasujen vähentämistavoite Uusiutuvan energian lisäämistavoite 0% 0% 0% EU on asettanut omat tavoitteet. Kansainvälisissä keskusteluissa on määritelty tavoite + C ilmastonlämpenemisen raja-arvoksi vuoteen 100.

EED ja komissio Energiatehokkuusdirektiivi (EED) korvaa energiapalveludirektiivin (ESD) ja CHP-direktiivin ESD Energy Service Directive, CHP Combined Heath and Power 30.6.014 EUkomission arvio 30.6.016 EUkomissiolta kertomus 0 % säästötavoitteen toteutumista ja ehdotukset uusista toimista Artikla 7 täytäntöönpanosta ja ehdotukset tavoitevuoden 00 muuttamisesta ja säästötavoitteen tasosta (%:n nosto)

EU:n 0 % energiantehokkuustavoite Uusi perusura -skenaario keväällä 013 Primary energy consumption*, Mtoe 1900 1850 1800 1750 1700 1650 1600 1550 1500 1450 Projections from 007 Projections from 009 0 % Energy saving objective 184 Mtoe 1678 Mtoe 1474 Mtoe Business as usual 007 projection Most recent projection -164 Mtoe Baseline 013 ~1570 Mtoe -0% by 00 objective -368 Mtoe 1400 005 010 015 00 * Gross inland consumption minus non-energy uses Source: DG ENR data

EED:n sisältö artikloittain

Energiatehokkuusdirektiivin artiklat Ohjeellinen kansallinen energiatehokkuustavoite vuodelle 00 (Art. 3) Sitova valtion keskushallintoa koskeva peruskorjaus/ säästötavoite 014 00 (Art. 5) Sitova kansallinen kumulatiivisen energiansäästön tavoite jaksolle 014 00 (Art. 7) Pitkän aikavälin strategia rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta (Art. 4) Energiatehokkuuden huomioiminen julkisissa hankinnoissa (Art. 6) Energiakatselmusohjelmat ja -velvoitteet (Art. 8) Energiankulutuksen mittaamiseen ja laskutukseen liittyvät toimet (Art. 9, 10 ja 11) Kaukolämmön, -jäähdytyksen ja yhteistuotannon edistäminen (Art. 14) Energiatehokkuus sähköja maakaasuverkoissa ja tariffeissa (Art. 15) Muita toimia energiatehokkuuden edistämiseksi (Art. 1, 16, 17, 18 ja 19) Lisäksi sanktiot (Art. 13), rahoitus ja rahastot (Art. 0) ja raportoinnit (Art. 4)

Energiatehokkuusdirektiivin (EED) toimeenpano 013 017 Direktiivi voimaan 4.1.01, tärkeimmät päivämäärät 5.1.013 Suunnitelma Art. 7 toimeenpanosta 5.6.014 Kansallinen toimeenpano valmis 30.4.013 kansallisen energiatehokkuustavoitteen 00 asettaminen 5.1.015 Kaikkien suurten yritysten (ei pk-yritykset) pakolliset energiakatselmukset tehtynä ensimmäisen kerran 6/013 komission artiklakohtaiset tulkintaohjeet 30.4.014 NEEAP-3 Art.4 strategia valmistuu 1/013 Art.5 Valtion keskushallinnon peruskorjaus ja energiansäästötavoite 31.1.014 laskutustietojen täsmällisyys myös niiden osalta, joilla ei ole etäluettavia mittareita 31.1.015 Art. 14 Arvio kaukolämmön, -jäähdytyksen ja yhteistuotannon edistämisestä 30.4.017 NEEAP-4 NEEAP-3 National energy effieciency Action Plans nimi 30.4.014 alkaen eli kansallinen energiatehokkuus toimintasuunnitelma.

Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanon organisointi EED-TYÖRYHMÄ Viestintä ja kuulemistilaisuudet TEM TEM (pj), LVM, MMM, VM, YM Kuntaliitto, ET, EK, ÖKL, RAKLI, Kuluttajaliitto Säädösryhmä TEM kokoaa ERILLISVASTUUT Art. 3 ja 4 TEM Art. 4 YM Art. 0 TEM/VM Primäärienergia, loppukulutus, energiaintensiteetti Pitkän aikavälin strategia rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta Rahoitus Art. 5 pj. Pauliina Pekonen (VM) Art. 6 pj. Hannu Koivurinta (VM) Art. 7 pj. Heikki Väisänen (TEM) Art. 8 pj. Heikki Väisänen (TEM) Art. 9-11 pj. Pentti Puhakka (TEM) Art. 14 pj. Pentti Puhakka (TEM) Art. 15 pj. Markku Kinnunen (TEM) Art. 1, 16-19 pj. Timo Ritonummi (TEM) Peruskorjaus/säästö, inventaariosuunnitelma -raportit, vaikutusarvio, energiahallintajärjestelmät Julkiset hankinnat Säästövelvoitteet, joustot, energiansäästöt, kumulatiivisuus, energiatehokkuussopimukset Energiakatselmukset Mittaus, laskutus Kaukolämpö/-jäädytys, yhteistuotanto Energian siirto ja jakelu Kuluttajat, energiapalvelut, tiedottaminen, vaikuttaminen 9.4.013 8

Ohjeellinen kansallinen energiatehokkuustavoite 00 Art. 3 Vaihtoehdot 1. primäärienergian tai. energian loppukulutuksen tasolle 3. primäärienergian tai 4. loppukulutuksen säästölle Tavoite asetettu energia- ja ilmastostrategian päivityksen yhteydessä: 310 TWh loppuenergiana 30.4.013 ilmoitetaan loppukulutus ja primäärienergia 5. energiaintensiteetille Edistymisestä raportoidaan vuosittain. Ilmoitetaan vaikutus vuoden 00 primäärienergian ja energian loppukulutuksen tasoon. Kansalliset erityispiirteet ja EU:n 0 % huomioidaan.

Rakennusten peruskorjaukset Art. 4 HO Laaditaan kokonaisvaltainen suunnitelma rakennuskannan korjaamiseksi, jotta korjausvelkaa voidaan pienentää EED Pitkän aikavälin strategia rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta Yleiskatsaus rakennuskantaan Toimenpiteiden tunnistaminen rakennustyypeittäin ja ilmastovyöhykkeittäin Teetetään arvio hyödyntäen aiempia selvityksiä, joissa korjausrakentamisen energiatehokkuusvaati muksia on jo huomioitu Hyödynnetään kansallisia kustannusoptimaalisuuslaskennan tuloksia

Rakennusten peruskorjaukset Art. 4 Politiikkatoimet deep renovation investointien stimuloimiseksi Rakennusteollisuuden ja rahoituslaitosten sekä yksityishenkilöiden investointipäätösten ohjaus tulevaisuudessa Todellisiin esimerkkeihin perustuva arvio odotetuista energiansäästöistä ja muista mahdollisista hyödyistä Kansallisen deep renovation tason määrittäminen Valtioneuvoston periaatepäätös korjausrakentamisesta (VN 18.9.008) Hyödynnetään energiatehokkuuteen liittyvien säännösten valmistelun materiaalia ja tehdään tarvittavat lisäselvitykset Toteutetut koerakentamis- ja muut kohteet viime vuosilta Yhteistyötahot: mm. Suomen Kiinteistöliitto, Rakli, Suomen Omakotiliitto ja Senaatti-kiinteistöt Strategia laaditaan ja julkaistaan huhtikuun 014 loppuun mennessä ja päivitetään kolmen vuoden välein (NEEAP)

Julkisen sektorin rakennukset esimerkkinä Art. 5 Ensisijainen velvoite: valtion keskushallinnon omistuksessa ja käytössä olevista rakennuksista peruskorjataan 014-00 vuosittain 3 % Määrä (m) lasketaan rakennuksista, jotka eivät täytä rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä asettuja energiatehokkuuden minimivaatimuksia Ei koske a) alle 50 m rakennuksia, b) suojeltuja rakennuksia, c) puolustusvoimien muita kuin toimisto- ja henkilökunnan asuinrakennuksia Jos vuosittainen yli 3 % peruskorjattu määrä ylittyy voidaan ottaa huomioon kolmen edellisen tai kolmen myöhemmän vuoden tavoitteessa Laaditaan julkisesti saatavilla oleva inventaario keskushallinnon rakennuksista: Pinta-ala ja kunkin rakennuksen energiatehokkuus tai vastaavat energiatiedot Vaihtoehto: jäsenvaltio voi toteuttaa muita toimenpiteitä Energiansäästön oltava vuositasolla yhtä suuri kuin peruskorjauksilla saavutettava Vaihtoehtoisen lähestymistavan valitsevat maat ilmoittavat komissiolle 31.1.013 mennessä toimenpiteet ja miten niillä saavutetaan vastaava säästö

Art. 5 Vuosittain raportoidaan Valtion keskushallinnon omistamien ja käytössä olevien rakennusten kokonaispinta-ala (yli 50 m, jotka eivät täytä energiatehokkuusvaatimuksia) Edellisen vuoden aikana peruskorjattujen rakennusten kokonaispinta-ala tai edellisenä vuotena saavutetut säästöt (vaihtoehtoinen lähestymistapa) Säästöksi hyväksytään Ei erityisiä rajoituksia tai ehtoja toimille tai säästöjen laskennalle Tilatehokkuuden parantuminen hyväksytään toimeksi ja säästöksi sekä peruskorjausvaihtoehdossa että vaihtoehtoisessa lähestymistavassa Muuta valtionhallintoa, kuntia ja julkisoikeudellisia sosiaalisesta asuntotuotannosta vastaavia toimijoita rohkaistaan ottamaan käyttöön Energiatehokkuussuunnitelma, johon sisältyy energiatehokkuutta ja -säästöä koskevia tavoitteita ja toimia, tarkoituksena noudattaa keskushallinnon esimerkkiä Energianhallintajärjestelmä, jossa on mukana energiakatselmukset Käyttämään tarvittaessa energiapalveluyrityksiä ja ESCO-palvelua

Julkiset hankinnat Art. 6 Valtion keskushallinto hankkii Riittävä kilpailu Kustannustehokkuus LIITE III Tekninen soveltuvuus VAIN ENERGIATEHOKKAITA, TUOTTEITA, PALVELUJA JA RAKENNUKSIA Taloudellinen toteutettavuus Sovelletaan, kun hankinnassa ylitetään kynnysarvot laitteet lähtökohtaisesti vain korkeimman energialuokan laitteita ajoneuvojen renkaat korkeinta energiatehokkuusluokkaa palveluita tilattaessa vaatimus koskee myös palveluntuottajaa Saa hankkia ja vuokrata vain energiatehokkuuden minimivaatimukset täyttäviä rakennuksia, paitsi purkaakseen Muuta julkista hallintoa rohkaistaan noudattamaan keskushallinnon esimerkkiä.

Energiatehokkuusvelvoitejärjestelmät Art. 7 Ensisijainen velvoite: jäsenvaltio perustaa energiatehokkuusvelvoitejärjestelmän, jolla varmistetaan, että jäsenvaltion alueella toimivat energian jakelijat tai vähittäismyyntiyhtiöt saavuttavat kumulatiivisen loppukäytön energiansäästötavoitteen vuoden 00 loppuun mennessä Energiayhtiöiden velvoiteohjelma on käytännössä säästötoimien ulkoistamista Säästötavoite vastaa vähintään jaksolla 014 00 saavutettuja uusia säästöjä, joiden määrä on kunakin vuonna 1,5 % energian jakelijoiden tai vähittäismyyntiyhtiöiden loppuasiakkaille siirtämästä/myymästä energiasta Tavoitteen laskennassa käytetään vuosien 010 01 keskiarvoa Liikenteessä käytetyn energian myynnin määrä voidaan jättää huomiotta Joustomekanismit: jäsenvaltio voi enintään 5 % osuutta edellä lasketusta vastaten Käyttää tavoitteen laskennassa 1 % määrää 014 015 ja 1,5 % 016 017 Jättää huomiotta päästökauppalain piirissä oleville teollisuuslaitoksille myydyn energian Laskea tavoitteeseen energian tuotannossa, jakelussa ja siirrossa saavutettuja säästöjä Laskea tavoitteeseen energiansäästöjä vuosina 009 013 toteutetuista varhaistoimista

Art. 7 Vaihtoehto: jäsenvaltio toteuttaa muita politiikkatoimia Ovat asetettujen vaatimusten mukaisia Niillä saavutetaan yhtä suuri vuotuinen energiansäästö Jäsenvaltiot voivat yhdistää politiikka toimia velvoitejärjestelmiin, mukaan lukien kansalliset energiatehokkuusohjelmat Hyväksyttäviä politiikkatoimia ovat: Energia- ja hiilidioksidiverot Rahoitusjärjestelmät ja -välineet ja verokannustimet Säädökset tai vapaaehtoiset sopimukset Standardit ja normit Energiamerkintäjärjestelmät, paitsi jos ne ovat pakollisia EU:n tasolla Koulutus ja energianeuvonta Jäsenvaltio ilmoittaa 5.1.013 mennessä politiikkatoimet, joita se aikoo käyttää ja miten säästöjen määrä saavutetaan Komissio voi ehdottaa muutoksia kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksesta

Art. 7 Säästöjen lisäisyysvaatimus / tehokkuustaso Laitteista, joiden energiatehokkuudelle on EU-tasolla minimivaatimus, hyväksytään säästöä siltä osin kuin tämä taso alitetaan/ylitetään Ajoneuvot: perustaso on EU:n päästönormi Energiaverot: vaikutus hyväksytään vain EU:n minimitason ylittävältä osalta Rakentamismääräykset: avoinna kenelle säästöt kuuluvat Säästöjen lisäisyysvaatimus / politiikkatoimikytkös Säästö on seurausta toimesta, jonka toteutumiseen voidaan osoittaa vaikutetun politiikkatoimella tmv. eli säästö joka on seurausta yksittäisen toimijan 100 % omasta päätöksestä tehdystä toimesta on muuta kuin 7. artiklan säästöä Energiayhtiöiden velvoiteohjelmien tuottamien säästöjen katsotaan olevan aina lisäsäästöä, käytännössä riippumatta energiayhtiön todellisesta roolista Säästöjen toteen näyttäminen ja raportointi Tilastollisesti merkittävä osuus säästöistä riippumaton todentaminen Säästövaikutukset raportoidaan vuosittain 30.4. mennessä

Art. 7 Kantaluku Keskiarvona jaksolta 010-01 laskettu energian vähittäismyyntiyhtiöiden loppuasiakkaille myymä energiamäärä Ei ole mikään tietty energian loppukäytön määrä Jäsenvaltioissa joudutaan laskemaan kantalukua tilastojen kautta top-down Energian loppukäytön tilastotiedosta vähennetään eriä, jotka eivät ole energian vähittäismyyntiyhtiöiden loppuasiakkailleen myymiä Ne jäsenmaat, joilla on energiayhtiöiden velvoiteohjelma, saavat kantaluvun direktiivin tarkoittamalle tasolle Laskentaharjoitus vuoden 010 luvuilla (Tilastokeskus ja TEM) Toimien mitoitusperusteena käytetään kantalukua 190 TWh Lopullinen 010-01 keskiarvoon perustuva valmistuu syksyllä 013 Osa tiedoista on virallisia tilastotietoja, osaa selvitetään ja vuoden 01 tilastotiedot ovat valmiit syksyllä 013 Kantaluvulla 190 TWh tulee kumulatiivisen säästön tavoitteeksi ~80 TWhkum ja se saavutetaan ~,9 TWh vuosisäästöllä jaksolla 014-00.

Kantaluvusta ja säästöistä Kantaluku tasolla 190 TWh Energian loppukäyttö pl. Liikenne 50 TWh Tavoite Kantaluku Varhaistoimet Uudet toimet TWh 190 TWhkum 80-0 60 TWh/a,9,1 Liikenne Tästä tiettyjä vähennyseriä 60 TWh TWhkum TWh/a 6-70,-,5 Säästöt Sopimustoiminta Rakentamismääräykset Muita toimia 8 14-8 0-14 1 0,5-1,0 0,7-0,5

Säästötavoite direktiiviehdotuksessa Artikla 7Energiatehokkuusvelvoitejärjestelmät Säästötavoite on 7 x 1,5 % eli 10,5 % voimassa olevaa energiansäästöä vuonna 00 EED 10,5 % 008 009 014 00 ESD 9 % Esimerkissä käytetty TWh vuosisäästöä, joka vastaa suuruusluokkana jaksolla 014-00 Suomessa tarvittavaa uutta energiansäästöä 9.4.013 0

Muutos maaliskuussa 01 Kumulatiivinen säästötavoite on vuotuisten säästötavoitteiden summa 4 6 EED 8 10 1 14 TWh 54 TWhkum 008 009 014 00 ESD 9 %

Säästön kumulatiivinen laskenta Kumulatiivinen säästö on vuosisäästö kerrottuna investoinnin elinajalla EED TWh/a x 7 a = 14 TWhkum 008 009 014 00 ESD 9 %

Kulutuksen mittaaminen Art. 9 Sähkö, maakaasu, kaukolämmitys ja jäähdytys sekä kotitalouksien lämmin käyttövesi: Etäluettavat mittarit tarjotaan a) Mittari vaihdetaan (tekninen toteutettavuus ja kustannustehokkuus), b) Tehdään uusi liittymä uuteen rakennukseen tai olemassa olevaan rakennukseen tehdään laajamittaisia korjaustöitä ( Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi 010/31/EU) Vaatimuksia mittareille, mittaustietojen antamiselle ja neuvonnalle mittaria asennettaessa Kaukolämpöön liitetyt rivi- ja kerrostalot sekä usean käyttäjän palvelurakennukset: Huoneisto/käyttäjäkohtainen mittari lämmitykselle/jäähdytykselle (016). Jos teknisesti mahdotonta asennetaan patterikohtaiset lämmityskustannusten jakolaitteet, ellei jäsenvaltio osoita kustannustehottomaksi VTT:n selvitys valmistuu 31.10.013

Laskutus ja palautetieto Art. 10 ja 11 Sähkön ja maakaasun sisämarkkinadirektiivien mukaisesti mittarien on mahdollistettava tosiasialliseen kulutukseen perustuvat täsmälliset laskutustiedot ja asetettava loppukäyttäjän saataville. Laskutusvälejä vastaavat kumulatiiviset tiedot energian kulutuksesta 3 edeltävältä vuodelta tai jos lyhyempi aika toimitussopimuksen alusta Täydentäviä tietoja päivä-, viikko-, kuukausitasolla vuoden ajalta (internetin tai mittariliittymän välityksellä) Jos ei etäluettavaa mittaria, varmistetaan, että laskutustiedot ovat täsmällisiä ja todelliseen kulutukseen perustuvia. Voidaan toteuttaa siten, että asiakkaat lukevat mittarinsa ja toimittavat tiedot. Tarjottava sähköistä laskutusta Asiakkaan pyynnöstä tiedot asetetaan kolmannen osapuolen saataville Voidaan säätää, että asiakkaan pyynnöstä on tarjottava joustavia maksuehtoja Laskut ja laskutustiedot on saatava veloituksetta

Tiedottaminen Kuluttajille tiedottaminen Art. 1 Laaditaan ohjelma, jossa on toimenpiteitä energiatehokkuuden edistämiseksi ja helpottamiseksi Esimerkiksi tiedotus, esimerkkihankkeet, toiminta työpaikoilla, älykkäiden mittareiden käyttöönottoon kannustaminen Markkinatoimijoille tiedottaminen Art. 17 Energiatehokkuusjärjestelmistä tiedotetaan avoimesti ja laajasti markkinatoimijoille Markkinatoimijoita ovat mm. rakentajat, arkkitehdit, ympäristöja energiatarkastajat Pankkeja rohkaistaan toimenpiteiden rahoittamiseen Luodaan asianmukaiset edellytykset toteuttaa tiedottamista Edistetään valistus- ja koulutusaloitteita yhdessä sidosryhmien kanssa

Energiapalvelumarkkinoiden edistäminen Art. 18 Julkaistaan luettelo pätevistä palvelujen tarjoajista tai tarjotaan palveluiden tarjoajille liittymä, jossa voivat antaa tietoa Jaetaan tietoa energiapalvelusopimuksista ja lausekkeista Kehitetään laatumerkintöjä toimialajärjestöjen kanssa Rohkaistaan julkista sektoria hyödyntämään Edistetään energiapalvelumarkkinoita ja PKyritysten pääsyä niille Tarvittaessa julkistetaan neuvontapalvelu, poistetaan toiminnan esteet & perustetaan valitusasiamies Kielletään markkinoiden häiritseminen + säädetään siitä seuraamus

Toimintaympäristön kehittäminen Pätevyysjärjestelmät Art. 16 Akkreditointi/pätevyysjärjestelmät saataville vuoden 015 alusta Koskee: energiapalveluiden ja energiakatselmusten suorittajat / energia-asioista vastaavat / energiaan liittyvien rakennusosien asentajat Toteutetaan, mikäli kansallinen taso ei ole riittävä Kannustinloukkujen poistaminen Art. 19 Arvioidaan onko kannustinloukkuja, ja tarvittaessa toteutetaan toimenpiteet niiden poistamiseksi Esimerkiksi kannustimet rakennuksen omistajan ja vuokralaisen välillä, mitkä estävät energiatehokkuusinvestoinnit

Energiakatselmukset ja energianhallintajärjestelmät Art. 8 Edistetään toimintaa, jossa loppukäyttäjien saatavilla on korkealaatuisia ja kustannustehokkaita katselmuksia, joita vaatimusten mukaisesti pätevät asiantuntijat suorittavat riippumattomasti erityinen kohderyhmä on pk-yritykset, joita kannustetaan tekemään energiakatselmuksia ja toteuttamaan niissä ehdotettuja toimenpiteitä myös kotitalouksien tietoisuutta energiakatselmusten hyödyistä lisätään katselmusten korkean laadun varmistamiseksi otetaan käyttöön direktiivin liitteeseen VI perustuvat vähimmäisvaatimukset Varmistetaan, että kaikissa suurissa yrityksissä teetetään energiakatselmus, ensimmäinen viimeistään 015 ja sen jälkeen 4 vuoden välein katselmukset voidaan toteuttaa myös vapaaehtoisten sopimusten puitteissa, edellyttäen, että jäsenvaltio valvoo näiden katselmusten laatua yritys, joilla on sertifioitu CEN/ISO energiahallintajärjestelmä, joka sisältää vastaavan energiakatselmuksen, vapautetaan pakollisista katselmuksista kansallisesti käyttöön otetut direktiivin liitteeseen VI perustuvat vähimmäisvaatimukset koskevat myös suurten yritysten energiakatselmuksia

Art. 8 Saatavuus tai velvoite Korkea laatu Näistä seuraa Kustannustehokkuus Riippumattomat pätevät katselmoijat Avainsanat katselmukselle velvoite katselmoijien kouluttamiseen, sertifiointiin/ auktorisointiin, katselmusten laadunvarmistukseen ja seurantaan artiklassa 16 on tarveharkintainen velvoite varmistaa, että energiakatselmusten suorittajien saatavilla on pätevyysjärjestelmiä, mukaan luettuna koulutusohjelmia Kolmen vuoden välein tehtävässä raportoinnissa (kansalliset energiatehokkuuden toimintasuunnitelmat 014, 017, 01) mainitaan edeltävällä kaudella tehtyjen energiakatselmusten määrä suurissa yrityksissä tehtyjen energiakatselmusten määrä ja jäsenvaltion alueella sijaitsevien suurten yritysten määrä sekä tieto siitä, kuinka moneen sovelletaan pakollisen katselmuksen velvoitetta

Kaukolämmön, -jäähdytyksen ja yhteistuotannon edistäminen Art. 14 1/3 Laaditaan 31.1.015 mennessä kattava arviointi tehokkaan yhteistuotannon ja tehokkaan kaukolämmön ja jäähdytyksen hyödyntämismahdollisuuksista, ja päivitetään komission pyynnöstä 5 vuoden välein, sisältäen mm. (liite VIII) Edistetään tehokkaita lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiä ja yhteistuotantoa Suoritetaan arviointia varten kustannushyötyanalyysi liitteen IX mukaisesti Lämmityksen ja jäähdytyksen kysyntä / tarjonta Kaukolämmitys- ja kaukojäähdytysinfran energiatehokkuusmahdollisuudet

Art. 14 /3 Jos arvioinnin tai kustannushyötyanalyysin tulos positiivinen, toteutetaan riittävät toimenpiteet infrastruktuurin kehittämiseksi ja/tai varmistetaan, että kustannus hyötyanalyysi toteutetaan suunniteltaessa uutta tai uudistettaessa merkittävästi nykyistä lauhdevoimalaitosta tai merkittävästi hukkalämpöä tuottavaa teollisuuslaitosta (yli 0 MW) kaukolämmitys- ja jäähdytysverkkoa tai sen energiatuotantolaitosta (yli 0 MW) kustannus-hyötyanalyysin laatimiseen velvoitetaan laitoksen luvituksen yhteydessä Kustannus hyötyanalyysit eivät koske ydinvoimalaitoksia, eikä huippukuorma- ja varavoimalaitoksia, joiden suunniteltu käyttöaika on alle 1500 h/a. Tietyin edellytyksin velvoitteesta voidaan vapauttaa muitakin laitoksia. Vapautuksista ilmoitus komissiolle 31.1.013 mennessä. Kaukolämmitys- ja kaukojäähdytysverkoista vastaavat yritykset voidaan velvoittaa yhteistyöhön kustannushyötyanalyysien teossa.

Art. 14 3/3 Yhteistuotantosähkön alkuperätakuu Tehokkaalla yhteistuotannolla tuotetun sähkön alkuperätakuujärjestelmä on jo säädetty nykyisen CHP direktiivin mukaisesti Komissiolle delegoitu yhteistuotannon hyötysuhteiden viitearvojen tarkistaminen teknisen kehityksen mukaisesti (Art. 3)

Energiatoimitusten tehokkuus Art. 15 Energiatehokkuus sähkö- ja kaasuverkkoihin liittyvässä sääntelyssä sekä sähkön siirrossa ja jakelussa Varmistetaan, että energiatehokkuuden edistämiselle eri tavoin ei ole esteitä Tehtäviä tulee sekä sääntelyviranomaiselle, että sähköverkonhaltijoille Arviointi energiatehokkuuden parantamismahdollisuuksista 30.6.015 mennessä arviointi kaasu- ja sähköinfrastruktuurin energiatehokkuuden parantamismahdollisuuksista Osoitetaan toimenpiteitä energiatehokkuuden parantamiseksi verkkoinfrastruktuurissa aikataulu Verkkotariffit Siirto- ja jakelutariffeissa ei saa olla kannustimia jotka olisivat haitallisia sähkön tuotannon, siirron ja toimituksen kokonaistehokkuudelle, sisältäen energiatehokkuuden Tariffien mahdollistettava kysynnänjousto Miten suhtaudutaan tehopohjaisiin tariffeihin? Yhteistuotannon kohtelu Tuotetun sähkön siirto ja jakelu - vaatimus on kunnossa Taattu pääsy verkkoon - vaatimus on kunnossa Suomessa ei määrätä tuotannon ajojärjestystä Mahdollistettava tase- ja muiden käyttöpalvelujen tarjonta yhteistuotantolaitoksille Kysyntäjousto Sääntelyviranomaisen ja verkonhaltijan tehtävä on rohkaista kysyntäjoustoa Kysyntäjoustosta vastaavia tahoja kohdellaan syrjimättömästi Edistetään kysyntäjouston pääsyä järjestelmäpalvelumarkkinoille

Säädösryhmän työskentely Aikataulu Maaliskuu-joulukuu 013 Arvioidaan nykyinen kansallinen lainsäädäntö (Laki 111/009) Valmistellaan lainsäädäntöä yhdessä jaostojen kanssa Tavoitteena on HE-luonnos ( HE hallituksen esitys) energiatehokkuuslaiksi joulukuussa 013 Tammikuu-kesäkuu 014 HE-luonnos lausunnoille Jatkovalmistelu lausuntojen pohjalta HE eduskuntaan Lainsäädäntö voimaan 5.6.014

Säädösvalmistelun painopisteet Tarkoitus valmistella laki energiatehokkuudesta Selvitetään sääntelytarpeet erityisesti seuraavista: Energiatehokkuusvelvoitejärjestelmä / vaihtoehtoinen järjestelmä (art. 7) Energiakatselmukset (art. 8) ja pätevyysjärjestelmät (art. 16) Mittaaminen ja laskutus (art. 9-11) Julkiset hankinnat (art. 6) Sähkö ja lämmön yhteistuotanto (art. 14) Energian muuntaminen, siirto & jakelu (art. 15) Seuraamukset koskien art. 7-11 ja 18

KIITOS Lisää tietoa www.tem.fi/energia palaute ja kysymykset viivi.ritvanen@tem.fi