Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako



Samankaltaiset tiedostot
Rakennuskohteen nimi ja osoite Piirustuksen sisältö Piirt. ATJ Granlund Pohjanmaa Oy. RAKENNUSAUTOMAATIO Suunn. HovioikeudenPistikko 19 A 6

Rakennuskohteen nimi ja osoite Piirustuksen sisältö Piirt. ATJ Granlund Pohjanmaa Oy

Rakennuskohteen nimi ja osoite Piirustuksen sisältö Piirt. RAKENNUSAUTOMAATIO Suunn. Hovioikeudenpuistikko 19 A 6 KAUHAJOEN KAUPUNKI

Kaukolämpö on lähilämpöä

Lahti Energian ohje hybridikytkennästä kaukolämpölaitteiston rinnalle

Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy

RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE. Tampere Työ 63309EA A1211

Versio Fidelix Oy

Talotekniikan automaatio, mittaus ja säätö

Kiinteistötekniikkaratkaisut

KAUKOLÄMMÖN ALAJAKOKESKUS KAUKO 20/60 ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE

1.5 Kiinteistön ominaislämmityskäyrä 28

UNIS. pientalojen lämmönjakokeskukset.

7.1 Vaihtoehtoja lämmityksen säätöön

Lämmityksen perusteita 1

Siemens Building Technologies Landis & Staefa Division

UNIS RF, 100-3RF, 150-2RF, 200-2RF pientalojen lämmönjakokeskukset.

ECL Comfort V a.c. ja 24 V a.c.

Kaukolämpöä kotiisi. Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon

Mukavampaa asumista ECL Comfort -elektroninen säätölaite

Energia- ilta Pakkalan sali

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet

Uponor Push 23B-W. Lattialämmityksen pumppuryhmä

SiMAP lämmityksen säätö. SiMAP säätää - Sinä säästät

Lämmönvaihdinpaketti TMix E

Mittaus- ja ohjaustoiminnot

Sisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta. Simpeleen Lämpö Oy. Kaukolämpö lämmitysvaihtoehtona Simpeleellä.

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

Aurinkolaboratorio. ammattikorkeakoulu ENERGIA ++

VKL TEKNINEN OHJE KYTKENNÄT. Nestekiertoisen jälkilämmityspatterin kytkennät VALLOX-ilmanvaihtokoneisiin:

Kaukolämmön toimintaperiaatteet, hallinta ja seuranta Marko Alén, Helen Oy

Energiatehokkaaseen rakentamiseen. Uponor Combi Port ja Aqua Port

Oy Danfoss Ab PL Leppävirta Puh: Fax:

Kiinteistön lämpöhäviöt ja eristys

Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset

Uponor Push 23A Pumppu- ja sekoitusryhmä

ECL Comfort 110 on 1-piirinen säätölaite, jota käytetään kaukolämmön lämmönjakokeskuksissa ja kaukolämpöjärjestelmissä sekä kattilajärjestelmissä.

Patteriverkoston paine ja sen vaikutus

APUWATTI KÄYTTÖOHJEKIRJA KAUKORA OY

Kaukolämpölaitteiston ylläpito, kulutusseurannan hyödyt ja kaukolämmön kehittyvät palvelut

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Suositellut lisävarusteet

Kannattavuusselvitys Building Solutions

GES-verkostotilaisuus Tiina Lensu IVH Kampus Toimistokiinteistön energiatehokkuus asiakastyytyväisyyden ehdoilla

5kW, 6kW, 8kW, 10kW, 14kW, 16kW model. Ilma-vesilämpöpumppu WATERSTAGE

Jakotec ratkaisut. Tervonen Aarni Jakotec Oy

ECL Comfort 110 on 1-piirinen säätölaite, jota käytetään kaukolämmön lämmönjakokeskuksissa ja kaukolämpöjärjestelmissä sekä kattilajärjestelmissä.

ÄLYKÄS LÄMMÖNJAKOKESKUS

KÄYTÄ KAUKOLÄMPÖÄ OIKEIN

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin

KAUKOJÄÄHDYTYKSEN JÄRJESTELMÄOHJE

LK Lämmönvaihdinpaketti 10 - n

Käyttöönotto-ohje. Laajennuspaketti EH-800-sarjan säätimille. EXP-800

MITTAUS- JA SÄÄTÖLAITTEET, RAPORTOINTIMALLI

Järjestelmäräätälöinti kohteen mukaan

Asennusohje AXC 40 IHB FI AXC 40 IHB FI 1

Edullisin tie energiatehokkuuteen

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA

Aurinkolämpöasema. Thermotech aurinkolämpöasema EDUT TIEDOT

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto Jäävuorenhuippu Oy

MAKING MODERN LIVING POSSIBLE. ECL Comfort 210/310. Käyttäjän opas. Danfoss District Energy

ECL Comfort 210/310. Käyttäjän opas *087H9008* *VIKTY120*

-BT1 -QM31 -XL15 -HQ1 -EB100 F1145

Raportoidut energiatehokkuustoimenpiteet vuonna 2011

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen

Kaukolämpölaitteiston ylläpito ja kulutusseurannan hyödyt Marko Alén,

Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset (päivitetty )

JÄRJESTELMÄKUVAUKSET POHJA. G LVI-järjestelmät 1/5

Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä

Energiatehokas taloyhtiö Kiinteistövahdilla

VIESMANN. VITOCAL Jäätymätön liuos/vesi-lämpöpumput Yhdistelmälaitteet 5,9-10,0 kw. Tietolehti. VITOCAL 242-G Tyyppi BWT-M 241.A06

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57

KÄYTTÖOHJE EX35/EX50/EX65

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Miten valitsen kohteeseeni sopivan lämpöpumpun Seminaari Sami Seuna, Motiva Oy. 25/10/2017 Näkökulmia lämpöpumpun elinkaarilaskentaan 1

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Asennusohje alashunttaukselle NIBE F1145/F1245

Lvi -koodi nimiketunnus: LÄMMÖNJAKOKESKUKSEN LAITTEIDEN MITOITUS Kohde: UNIS 200-2RF-O (lattialämmitys) LÄMMÖNSIIRTIMET

Tekniset tiedot LA 11PS

Pentti Harju. Lämmitystekniikan oppikirja

Vastuullinen energiankäyttö

T-MALLISTO. ratkaisu T 0

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Lämmitysjärjestelmän termostaatti- ja linjasäätöventtiilien uusiminen

Yleistä. Tekniset tiedot. Lämpimän käyttöveden omavoimainen säätöventtiili

Valitse sopiva. rinnakkaislämmitys

EXP-800. Käyttöönotto-ohje. Laajennuspaketti EH-800-sarjan säätimille. EXP-800 EXP-800. Laajennuspaketti EH-800-sarjan säätimille

Talotekniikan järjestelmiä. RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat Jouko Pakanen

NIBE ILMAVESILÄMPÖPUMPPUOPAS OSA 1: SISÄYKSIKÖT VVM 310 VVM 320 VVM 500

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen

Multiheater Eco poistoilmalämpöpumppu ottaa hukkalämmön hyötykäyttöön

TAMPEREEN KAUPUNKI Rakennuksen talotekniset tarkastukset 2014 TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖTEKNIIKKA

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo

MITTAUS- JA SÄÄTÖLAITTEET, RAPORTOINTIMALLI

KAUKO 20/60 SR ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE KAUKORA OY

KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun.

KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN.

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä

KÄYTTÖVESIJÄRJESTELMÄN PAINEKOE

Transkriptio:

5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa pitkin asiakkaalle lämmön alajakokeskukseen, jossa se luovuttaa lämpöä lämmitys-, käyttövesi- tai ilmanvaihtoverkostoon lämmönsiirtimien välityksellä. Jäähtynyt kaukolämpövesi palaa tämän jälkeen takaisin kaukolämpölaitokselle uudelleen lämmitettäväksi. Tätä kokonaisuutta kutsutaan kaukolämmityksen ensiöpiiriksi. Kaukolämmitysjärjestelmän tavoitteena on saada ensiöpiirin vesi jäähtymään mahdollisimman paljon kiinteistön alajakokeskuksessa. Kaukolämpöveden tulisi jäähtyä kaikissa olosuhteissa vähintään +25 C, ja lämmityskaudella vähintään +50 C. Mahdollisimman suuri jäähtyminen on taloudellisesti kannattavaa, sillä mitä enemmän kaukolämpövesi jäähtyy, sitä halvemmaksi kaukolämmön käyttö tulee. Kuvassa 19 on tyypillinen kaukolämmityksen alajakokeskus, jossa on lämmityksen patteriverkoston (LJ), ilmanvaihtoverkoston (IV) ja lämpimän käyttöveden (LKV) lämmönsiirtimet sekä niihin olennaisesti liittyvät laitteet ja automatiikan mittaukset ja ohjaukset. KAUKOLämmityksen automaatio 49

t si vu N äy te Kuva 19. Kaukolämmityksen alajakokeskus. Kuva 20. Kaukolämmitysjärjestelmän käyttöliittymä. 50 TALOTEKNIIKAN AUTOMAATIO KÄYTTÄJÄN OPAS

Kuva 20 on puolestaan kaaviokuva samantyyppisestä alajakokeskuksesta. Kuvan lämmönjakokeskuksen osia ovat: lämmönsiirtimet LKV1: lämpimän käyttöveden tuottaminen LV1: patteriverkoston lämmitysveden tuottaminen IV1: ilmanvaihdon lämmitysveden tuottaminen säätölaitteet TV1: lämpimän käyttöveden lämpötilan säätäminen TV2: patteriverkoston lämpötilan säätäminen TV3: ilmanvaihtoverkoston lämpötilan säätäminen kiertovesipumput P1: lämpimän käyttöveden kiertovesipumppu P2: patteriverkoston kiertovesipumppu P3: ilmanvaihtoverkoston kiertovesipumppu paisunta- ja varolaitteet PE3: lämmitysverkoston painemittaus ja hälytys PE4: ilmanvaihtoverkoston painemittaus ja hälytys putkistot, sulkuventtiilit ja mittarit TE 1 8: lämpötila-anturit (mittaukset). Lämmönvaihdin on laite, jonka tehtävänä on siirtää kaukolämpöveden (ensiöpiirin) lämpö toisiopiirin putkistoon. Lämmönvaihtimen toiminta perustuu lämmön johtumiseen, joten ensiöpiirin ja toisiopiirin vedet eivät sekoitu missään vaihees 5.2 Lämmönvaihdin sa keskenään. viileämpää. Kuten aiemmin on kerrottu, kaukolämpöveden tulee jäähtyä mahdollisimman paljon lämmönsiirtimessä kulkiessaan. Kaukolämpöveden kulkemista lämmönsiirtimessä täytyy rajoittaa, jotta lämpöä ennättää siirtyä mahdollisimman paljon toisiopiirin veteen. Rajoittamisen hoitaa lämmityksen moottoriventtiili automaation ohjaamana. Venttiiliä ajetaan kiinni, kun lämpötila toisiopiirin menovesianturissa on yli asetusarvon, ja vastaavasti auki, kun menovesi on asetusarvoa KAUKOLämmityksen automaatio 51

Lämmönsäädössä on huomattava, että säätökeskus mittaa ensin ulkolämpö tilan. Mittauksen perusteella se hakee säätökäyrältä asetusarvon. Tämän jälkeen säätökeskus mittaa menoveden anturilla pattereille menevän veden lämpötilan ja vertaa sitä asetusarvoon. Mikäli säätökeskus havaitsee mittaustuloksen ja asetusarvon välillä säätöpoikkeaman, se antaa moottoriventtiilille käskyn avata tai sulkea venttiiliä hieman. Tämän jälkeen säädin aloittaa uuden mittaus- ja säätökierroksen. Koska ulkolämpötila muuttuu hyvin hitaasti, ei lämmitysverkoston asetusarvo muutu kovin nopeasti. Samoin toisiopiirissä kiertävä lämmitysvesi jäähtyy suhteellisen tasaisesti, joten moottoriventtiilillä on normaaliolosuhteissa suhteellisen vähän töitä ja se ajaa melko harvoin ja lyhyitä aikoja kerrallaan. Jatkuvasti ajava lämmityksen moottoriventtiili kielii ongelmasta säädössä tai laitteistossa. 5.3 Kiertovesipumput Lämmönjakokeskuksessa kierrätetään eri lämmitysverkostojen vettä kiertovesipumpuilla. Lämmityspumpulla (P2) kierrätetään rakennuksen lämmitysverkoston vettä ja ilmanvaihtopumpulla (P3) ilmanvaihtoverkoston lämmitysvettä. Automaatiolla ohjataan kiertovesipumppujen toimintaa ja valvotaan, että pumput ovat toiminnassa aina, kun lämmitystarvetta ilmenee. Kiertovesipumppujen ohjaus on joko perinteistä PÄÄLLÄ/POIS -ohjausta tai taajuusmuuttajalla varustettujen pumppujen 0 100-prosenttista ohjausta. Uusimmissa kiinteistöissä ja tulevissa toteutuksissa lämmitysverkostoihin asennetaan verkostopaineen mukaan ohjatut kiertovesipumput. Niiden toiminta-ajatuksena on kierrättää verkostossa vettä vain tarpeellinen määrä. Näiden ohjaus hoidetaan pumpussa olevalla säätölaitteella. 52 TALOTEKNIIKAN AUTOMAATIO KäyTTÄJÄN OPAS

5.4 Paine ja paine-ero Lämmitysjärjestelmien paisuntalaitteet ylläpitävät lämmitysverkostoissa riittävää painetta ja vastaanottavat lämpötilavaihteluista johtuvat veden tilavuuden muutokset. Lämmitysverkostoissa on varoventtiilit mahdollisten ylipaineiden varalta ja paineanturit toimintahäiriöiden havaitsemiseksi. Toisiopiirissä painemittareilla valvotaan pääasiassa lämmitysverkoston painetasoa, jonka riittävyys puolestaan on edellytys sille, että vesi nousee riittävän korkealle. KAUKOLämmityksen automaatio 53

Muistiinpanoja 54 TALOTEKNIIKAN AUTOMAATIO KäyTTÄJÄN OPAS