LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN LAUSUNTO 15/2013 vp Valtioneuvoston kirjelmä Euroopan komission ehdotuksesta parlamentin ja neuvoston asetukseksi toimenpiteistä nopeiden sähköisten viestintäverkkojen käyttöönoton kustannusten vähentämiseksi Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunnan puhemies on 3 päivänä toukokuuta 2013 lähettänyt valtioneuvoston kirjelmän Euroopan komission ehdotuksesta parlamentin ja neuvoston asetukseksi toimenpiteistä nopeiden sähköisten viestintäverkkojen käyttöönoton kustannusten vähentämiseksi (U 22/2013 vp) käsiteltäväksi suureen valiokuntaan ja samalla määrännyt, että liikenne- ja viestintävaliokunnan on annettava asiasta lausuntonsa suurelle valiokunnalle. Asiantuntijat Valiokunnassa ovat olleet kuultavina - rakennusneuvos Juha Parantainen, liikenneja viestintäministeriö - valvontaryhmän päällikkö Sanna Hughes, Viestintävirasto - lakiasiainjohtaja Mika Enäjärvi, FiCom - toimitusjohtaja Jarmo Matilainen, Finnet-liitto ry. Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet ympäristöministeriö Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry Suomen Kuntaliitto. VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ Ehdotus Euroopan komissio antoi 26 päivänä maaliskuuta 2013 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (KOM(2013) 147 lopullinen) nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamiskustannuksia alentaviksi toimiksi. Esitettyjen toimien tarkoituksena on tehostaa laajakaistarakentamista ja näin parantaa edellytyksiä sisämarkkinoiden syntymiselle ja toiminnalle. Komission arvion mukaan 10 %:n lisäys laajakaistapeitossa saa aikaan 1 1,5 %:n kasvun U 22/2013 vp bruttokansantuotteessa ja parantaa työn tuottavuutta 1,5 %. Laajakaistayhteyksiin perustuvat innovaatiot synnyttävät komission arvion mukaan yrityksissä kaksi miljoonaa työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Komission asetusehdotuksen mukaan rakennustekniset työt muodostavat teknologiasta riippumatta valtaosan verkkojen yleisistä käyttöönoton kustannuksista. Niiden osuudeksi arvioidaan joidenkin teknologioiden osalta jopa 80 prosenttia. Määräämällä oikeuksia ja velvoit- Versio 2.0
teita, joita sovelletaan sellaisenaan infrastruktuurin käyttöönoton eri vaiheissa, voidaan saada aikaan merkittäviä kustannussäästöjä. Investointien ja markkinoille tulon esteitä voidaan madaltaa sallimalla jo olemassa olevien passiivisten infrastruktuurien intensiivisempi käyttö, tehostamalla yhteistyötä rakennusteknisten töiden suunnittelussa, yksinkertaistamalla lupamenettelyjä sekä poistamalla esteitä, jotka haittaavat kiinteistöjen varustamista nopeisiin yhteyksiin valmiilla infrastruktuurilla. Komissio haluaa puuttua neljään ongelmaalueeseen: 1) Uusien ja peruskorjattavien rakennusten varustaminen nopeaa laajakaistaa varten. 2) Infrastruktuuriin pääsyn avaaminen oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin ja edellytyksin, mihin sisältyy myös hinta. Käyttöoikeudet koskisivat olemassa olevia kaapelikanavia, kaapelinsuojaputkia, kaapelikaivoja, jakokaappeja, pylväitä, mastoja, antennilaitteistoja, torneja ja muita tukirakennelmia. 3) Tehottomuuksien poistaminen rakennusteknisten töiden koordinoinnista huolehtimalla siitä, että mikä tahansa verkko-operaattori voi neuvotella sopimuksen muiden infrastruktuurin tarjoajien kanssa. 4) Monimutkaisen ja aikaa vievän lupaprosessin yksinkertaistaminen varsinkin mastojen ja antennien osalta edellyttämällä, että luvat myönnetään tai evätään kuuden kuukauden kuluessa ja että hakemukset voidaan jättää keskitetyn yhteyspisteen kautta. Verkkojen välisten synergioiden maksimoimiseksi asetus koskee sähköisten viestintäverkkojen tarjoajien lisäksi myös kaikkia muita sellaisten fyysisten infrastruktuurien omistajia, joihin voidaan sijoittaa sähköisen viestintäverkon elementtejä. Kyse on esimerkiksi sähkö-, kaasu-, lämmönjakelu- ja liikennepalveluista tai vesi- ja viemäröintipalveluista. Valtioneuvoston kanta Valtioneuvosto pitää hyvänä asetusehdotuksen tavoitetta alentaa laajakaistarakentamisen kustannuksia infrastruktuurien yhteiskäyttöä ja yhteisrakentamista edistämällä. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on jo kesäkuussa 2009 todennut yhteisrakentamisen tärkeyden ja puoltanut sen edistämistoimia. Suomessa yhteisrakentamisesta on saatu hyviä kokemuksia. Valtioneuvosto pitää hyvänä myös sitä, että asetusehdotus koskee teleyritysten lisäksi muitakin verkko-operaattoreita, esim. liikenne-, sähkö-, kaasu- sekä vesi- ja viemäriverkkojen haltijoita, sekä kaikkia kaapeleiden sijoitusluvan antajia (valtio ja kunnat). Tämä antaa hyvät lähtökohdat yhteisrakentamisen edistämiselle. Valtioneuvosto kuitenkin katsoo, että näkökulma voisi olla laajempi kuin pelkästään laajakaistarakentamisen kustannusten alentaminen. Yhteisrakentamisella on saavutettavissa säästöjä myös esim. sähkö- ja vesihuoltoverkkojen rakentamisessa. Valtioneuvosto kannattaa periaatteellisella tasolla myös asetusehdotuksen tavoitetta harmonisoida kaapeleiden sijoituslupien myöntämistä ja ottaa käyttöön yhden asiointipisteen malli. Tämä varmasti nopeuttaisi ja helpottaisi hankkeiden toteuttamista. Lähtötilanne ja olosuhteet ovat jäsenmaissa kuitenkin hyvin erilaiset ja siksi jäsenmaille tulisi jäädä enemmän liikkumavaraa päätettäessä siitä, kuinka kohden nykyistä yhtenäisempää sijoituslupamenettelyä edetään. Suomessa kaapeleiden sijoituslupia myöntävät sadat toimijat, esim. kaikki kunnat omilla alueillaan. Uudistuksen siirtymäajan tule siksi olla riittävän pitkä ja jäsenvaltioiden tulee voida päättää uudistuksen yksityiskohdista asetuksen asettamien reunaehtojen puitteissa. Suomessa oma erityiskysymyksensä on, kuinka esim. asetusehdotuksessa esitetty sijoituslupahakemusten keskitetty tietopiste toteutetaan Ahvenanmaan osalta. Esim. rakentamista koskeva lupaprosessi ja rakennus- ja kaavoitustoimi kuuluvat maakunnan toimivaltaan. Valtioneuvosto ei kannata sitä, että EU-tasolla säädetään sijoituslupahakemusten enimmäiskäsittelyajoista, koska tämä voi joissain tapauksissa jopa pidentää käsittelyaikoja. Asia tulee jättää kansallisesti päätettäväksi. Asetusehdotuksen mukaan tietyt vähimmäistiedot minkä tahansa verkko-operaattorin fyysisestä infrastruktuurista on saatava keskitetyn yhteyspisteen kautta. Myös tietoja meneil- 2
lään olevista tai suunnitelluista rakennustöistä esitetään osaksi keskistetyn yhteyspisteen palvelua. Valtioneuvosto pitää ehdotusta sinänsä kannatettavana. Uudistuksen tarkempi toteuttamismalli tulee jättää kansallisesti päätettäväksi ja siirtymäajan tulee olla tarpeeksi pitkä. Kansallista sääntelyviranomaista paremmin keskitetyn yhteyspisteen tehtävä voisi soveltua esim. kaupalliselle yritykselle. Tällöin tulee kiinnittää erityistä huomiota verkostojen turvallisuusnäkökohtiin. Yhteyspisteissä käsiteltävät tiedot ovat verkkojen turvallisuuden kannalta kriittisiä ja suureksi osaksi myös liikesalaisuuksia. Suomessa hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi joulukuussa 2011, että verkostojen haltijat velvoitetaan muuttamaan verkkotiedot sähköiseen muotoon. Tämä edistää liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän vuonna 2010 ehdottaman "yhden luukun mallin" käyttöönottoa kaapelitietojen hallinnassa. Yhden luukun malli on pitkälti yhdenmukainen asetusehdotuksessa nyt esitetyn mallin kanssa. Asetusehdotuksella pyritään edistämään myös nopeat yhteydet mahdollistavan sisäverkon toteuttamista uusissa ja peruskorjattavissa rakennuksissa. Ehdotukset ovat kannatettavia. Tältä osin tulee kuitenkin ottaa huomioon Suomen useimmista muista EU-maista poikkeava järjestely, jossa kiinteistöt teleyritysten sijaan omistavat sisäverkkonsa. Asetuksen on mahdollistettava riittävä kansallinen liikkumavara niin, että kiinteistön omistajien omaisuudensuoja kyetään Suomen muista jäsenvaltioista poikkeavassa tilanteessa turvaamaan. VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut Valiokunta pitää komission ehdottaman asetuksen tavoitetta nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamiskustannusten alentamisesta erittäin kannatettavana. Ehdotuksella pyritään mm. laajakaistaverkkojen rakentamisessa hyödynnettävissä olevaan infrastruktuuriin pääsyn helpottamiseen. Sääntely koskisi teleyritysten lisäksi myös niitä fyysisten infrastruktuurien omistajia, joiden infrastruktuurin yhteyteen voidaan sijoittaa viestintäverkon osia, kuten esimerkiksi sähkö-, energia-, liikenne-, kaasu- tai vesi- ja viemäriverkkojen haltijoita. Näiden verkko-operaattoreiden tulisi lähtökohtaisesti antaa teleyrityksille pääsy niiden fyysiseen infrastruktuuriin syrjimättömin ehdoin, jollei niillä ole ehdotuksessa tarkoitettua objektiivista syytä kieltäytyä tästä. Ehdotuksen mukaan jäsenmaiden tulisi perustaa keskitetty tietopiste, jonka kautta teleyritykset voisivat saada tietoja kaikkien muiden verkko-operaattorien infrastruktuurista. Lisäksi verkko-operaattoreiden tulisi antaa teleyrityksille tiedot meneillään olevista tai suunnitelluista rakennustöistä, ja kokonaan tai osittain julkisista varoista rahoitettavia rakennusteknisiä töitä suorittavan yrityksen olisi tietyin edellytyksin pyrittävä myös rakennustöiden koordinointiin teleyrityksen tekemästä kohtuullisesta pyynnöstä. Asiantuntijakuulemisessa on tuotu yhtenä näkemyksenä esille, että kuntien velvollisuutena on jo nykyisin sovittaa kaduilla tehtäviä rakentamistöitä yhteen ja että ehdotettu yhteensovittamismenettely toisi niille siten irrallisen velvoitteen viestintäverkkojen osalta. Valiokunta pitää erittäin hyvänä, että ehdotuksessa mainittuja verkkoja koskevat sijainti- yms. tiedot pyritään kokoamaan kattavasti sähköiseen muotoon ja saattamaan ne laajakaistaverkkojen rakentamiseksi teleyritysten saataville. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ehdotuksessa tarkoitetun keskitetyn verkkoinfrastruktuuria koskevan tietopisteen perustaminen ja sen ylläpitäminen olisi kuitenkin huomattavasti aikaa ja resursseja vaativa tehtävä. Esimerkiksi kaapeleiden sijoituslupia myöntävät tällä hetkellä mm. kunnat, joten valiokunta pitää selvänä, että järjestelmän toteuttamista koskevan siirtymäajan tulee olla riittävän pitkä. Valiokunta katsoo, että ehdotuksen kaltaisilla toimilla voidaan pyrkiä tehostamaan yhteisrakentamista ja rakentamisen suunnittelua sekä 3
säästämään laajakaistaverkkojen kustannuksia. Valiokunta pitää kuitenkin saamansa selvityksen perusteella hieman erikoisena ehdotuksen lähtökohtaa, jossa muiden sektoreiden infrastruktuurin haltijoiden tulee ainakin jossain määrin yksipuolisesti edistää teleyritysten tiedonsaantia ja viestintäverkkojen rakentamista ilman, että niille kuuluisi vastaavia esimerkiksi muiden toimijoiden infrastruktuuriin pääsyä tai tietojen saamista koskevia oikeuksia. Muiden toimijoiden vastaavista tiedonsaantioikeuksista, hankkeiden koordinoinnista ja eri toimijoiden yhteistyömenettelyistä tai muista vastaavista seikoista voitaneen kuitenkin aikanaan säätää kansallisesti, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi esimerkiksi eri toimijoiden yhteistyön saumattomuuden varmistamiseksi ja yhteisrakentamisen edistämiseksi. Valiokunta on jo aiemmin maantielain muuttamista koskevassa mietinnössään (LiVM 5/2013 vp HE 195/2012 vp) tuonut esille mm. viestintä- ja sähköyhtiöiden ja myös kilpailevien yritysten rakentamistöiden koordinoinnin ja yhteistyön huomattavan tehostamisen tarpeen. Tämän kaltaisella yhteistyöllä tulisi pyrkiä myös siihen, että esimerkiksi tienkäyttöä haittaavia kaivuutöitä tehtäisiin mahdollisimman vähän ja eri sektorien toimijoiden verkkojen rakentamisen kokonaiskustannuksia saataisiin alennettua. Valiokunta katsoo, että ehdotuksen hyvistä tavoitteista huolimatta on syytä arvioida perusteellisesti, onko kansallisesti suoraan sovellettava asetus ehdotuksen tavoitteiden toteuttamisen kannalta asianmukainen sääntelyinstrumentti vai olisiko esimerkiksi kansallisesti erikseen voimaansaatettava ja enemmän tarvittavaa jouston varaa tarjoava direktiivi parempi ratkaisu. Valiokunta katsoo muutoinkin, että ehdotuksen tarkempiin toteuttamistapoihin ja toimintamalleihin tulisi pyrkiä saamaan kansallista liikkumavaraa ja ehdotuksen jatkovalmistelussa on pyrittävä siihen, ettei sääntely muodostu tavoitteiden saavuttamisen kannalta tarpeettoman yksityiskohtaiseksi. Valiokunta katsoo, että ehdotuksen osalta olisi tarpeen arvioida myös ehdotetun viranomaisilta tarvittavien rakennusteknisiä töitä koskevien lupien enimmäiskäsittelyaikoja koskevan sääntelyn tarkoituksenmukaisuutta, ottaen huomioon myös viranomaisten lupakäsittelyä jo nykyisin koskevat kansalliset säännökset. Valiokunta toteaa yleisesti, että esimerkiksi Suomen talviolosuhteet vaikuttavat rakentamistöiden ajoittamiseen, joten myös lupien käsittelyn tulee olla riittävän joutuisaa siten, että töitä ei jouduta ainakaan lupakäsittelyn viiveiden vuoksi tarpeettomasti siirtämään talvikausien yli. Valiokunta katsoo kuitenkin valtioneuvoston tavoin, että enimmäiskäsittelyajat tulee jättää kansallisesti säädettäviksi. Ehdotuksella pyritään myös edistämään rakennusten varustamista nopeat laajakaistayhteydet mahdollistavilla viestintäverkoilla. Uudet ja peruskorjattavat rakennukset tulisi ehdotuksen mukaan varustaa sekä nopean yhteyden mahdollistavalla sisäverkolla että ulkopuolisella keskitinpisteellä, jonka kautta teleyritysten olisi mahdollista kytkeytyä rakennuksen verkkoon, kunhan yksityiseen omaisuuteen kohdistuvat vaikutukset pidetään mahdollisimman pieninä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan muissa EUmaissa rakennusten sisäverkot ovat usein teleyritysten hallinnassa, kun taas Suomessa rakennuksen omistaja yleensä omistaa ko. verkot. Valiokunta pitää kannatettavana edistää rakennusten varustamista nopeat laajakaistayhteydet mahdollistavilla yhteyksillä, mutta toteaa samalla, että sääntelyn tulee mahdollistaa myös rakennusten omistajille kuuluvien oikeuksien asianmukainen turvaaminen. Lausunto Lausuntonaan liikenne- ja viestintävaliokunta ilmoittaa, että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan korostaen edellä esitettyjä näkökohtia. 4
Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2013 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. vpj. jäs. Kalle Jokinen /kok Osmo Kokko /ps Mikko Alatalo /kesk Markku Eestilä /kok Ari Jalonen /ps Merja Kuusisto /sd Johanna Ojala-Niemelä /sd Raimo Piirainen /sd Eila Tiainen /vas Ari Torniainen /kesk Reijo Tossavainen /ps Oras Tynkkynen /vihr Mirja Vehkaperä /kesk. Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Juha Perttula. 5