Haastavat elämäntilanteet Mitä tiedämme ja mitä voimme tehdä? Elisa Tiilikainen, VTT, tutkijatohtori, Itä- Suomen yliopisto

Samankaltaiset tiedostot
IKÄÄNTYNEIDEN YKSINÄISYYS JA KEINOT SEN VÄHENTÄMISEEN

Osallistava ryhmämuotoinen palveluohjaus toimintamalli ja sen vaikutukset ikäihmisten hyvinvointiin

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

IkäArvokas Etsivä ja osallistava vanhustyö

Yksinäisyys ja elämänkulku Laadullinen seurantatutkimus ikääntyvien yksinäisyydestä

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

Löydettynä yksin asuvat ikäihmiset ja etsivä vanhustyö. Minna Pietilä

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

AlueAvain Kittilä Ryhmätöiden koonti

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki

Ikäihmisten ja heidän omaistensa tapaamis- ja infopiste Tsaikka -palvelumalli

YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT

Miesten ja naisten yksinäisyys

Kaikki osallisiksi mitä haluamme muuttaa tällä ohjelmakaudella?

Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Kulttuurisote. slidepohjia KULTTUURISOTE ETELÄ-POHJANMAA. Ikäihmisten kulttuuripalvelut järjestetään kuntien, maakuntien ja järjestöjen yhteistyöllä

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

TUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA. Seinäjoki Päivi Rissanen Terveystieteiden jatko-opiskelija

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat

Perhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL

Työttömät yhdenvertaisiksi terveyspalveluissa. Terveydeksi-hanke Kansalaisinfo

Ystäväpiiri-toiminta: koetusta yksinäisyydestä kohti yhteenkuuluvuutta

Virittäytymistä. NDCBoqA

Tutkimusryhmä 2. Toimijuus terveys, hyvinvointi ja hoiva

Mielekästä ikääntymistä

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö

Kansalaisuuden kynnykset

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

M a r j o O u t i l a ikääntyneiden elämä teknologiavälitteisten palveluiden kontekstissa

Turvallisuus osana hyvinvointia

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia.

Kuuluuko yksinäisyys vanhuuteen?

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Ikäystävällinen asuinympäristö - ystävällinen kaikille! Päivi Topo, johtaja, VTT, dosentti Helsingin ja Jyväskylän yliopistot

Yksinäisyys elämänkulussa

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

Ikäihmiset mukana muutoksessa seminaari Toimintamalli Päijät-Hämeessä PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

Alkukartoituksen yhteenvetoa Tämän tiedämme teistä Ulla & Heli. Osallisuutta, elämänhallintaa ja hyvää arkea järjestöjen yhteistyöllä

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Koko kylä huolehtii. vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Ikääntyvät Päijät-Hämeessä nyt

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

Asiakaspeili-lomakkeeseen kirjattuja asioita voidaan käyttää myös sosiaalityön palvelujen kehittämisessä.

Saanko luvan toimintamallilla ensikontakti toimivaksi

JÄRJESTÖT LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISIJÖINÄ

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

Perheet Keskiöön! Perheet keskiöön! On STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke

Vertaisuus ja osallisuuden paikat. Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry

Onko TOIMIA-tietokannasta apua vammaissosiaalityössä mittarit päätöksen teon tukena?

Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi

Perheet keskiöön! Järjestöt lapsi- ja perhepalveluita kehittämässä järjestöagentti Matti Virtasalo Kittilä

YHDESSÄ EI OLLA YKSIN

NEET-nuorille kohdistetun digitaalisen intervention hyvinvointivaikutukset

Itä-Suomen Varikko (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Lape uuteen vaiheeseen: Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia! Maria Kaisa Aula, Lape ohjausryhmän puheenjohtaja 26.1.

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla

Ikääntyvien yksinäisyys Monimenetelmällinen lähestymistapa yleisyyteen ja taustatekijöihin

Yhteinen keittiö -hanke

Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Turun Kaupunkilähetys ry

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

YHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

LAPE-MUUTOSTA JOHTAMASSA

Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta

YKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio

Keskustelutilaisuus: lasten ja perheiden tukeminen kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Johtaja Sirkka Jakonen

PalveluSantran perustehtävät:

Järjestöt, hyvinvointi ja osallisuus Yhteenvetoa MIPAtutkimustuloksista

Keski-Suomen vammaisstrategia

Hyvinvointikeskusten toimintakuvaus Kannisto/Toppinen

Ikäihmiset mukana muutoksessa seminaari Toimintamalli Päijät-Hämeessä PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

Seniori-Vamos Etsivää ja osallistavaa seniorityötä Vanhusneuvoston seminaari Tampere

Taiteen salakuljetusta vai osallistavaa taidetta?

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Ikäihmisten osallisuuden edistäminen. Sanna Kaijanen

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

Iäkkäiden yhteen sovitettujen palvelujen kokonaisuus Päijät-Hämeessä

Tiina Autio Meri Pekkanen

Transkriptio:

Haastavat elämäntilanteet Mitä tiedämme ja mitä voimme tehdä? Elisa Tiilikainen, VTT, tutkijatohtori, Itä- Suomen yliopisto

Esityksen sisältö Millaisia haastavia elämäntilanteita voimme paikantaa ikääntyvien elämänkuluista? Millaisia riskejä näihin elämäntilanteisiin liittyy? Mitä olemassa olevista tukimuodoista tiedetään? Mitä tulisi ottaa huomioon tukimuotojen kehittämisessä ja juurruttamisessa?

Näkökulmana elämänkulku Nykyhetken rinnalla tarvitaan ymmärrystä yksilön aikaisemmista elämäntapahtumista ja -vaiheista, sekä laajemmista yhteiskunnallisista tekijöistä ja tapahtumista, joita yksilöt elämänkulkunsa varrella kohtaavat Biologisten ja yksilön elämänhistoriallisten tekijöiden lisäksi yhteiskuntatieteellinen elämänkulkunäkökulma ottaa huomioon muun muassa ikänormit, kohorttivaikutukset ja historian kulun Keskeisiä elämänkulun käsitteitä ovat kehitys, toimijuus, aika ja paikka sekä linkittyvät elämät Ihmiset eivät elä yksi kerrallaan, kukin vuorollaan, vaan toistensa lomassa, sikin sokin samassa sotkussa kuin tippaleipä (Juha Seppälä 2015, 91)

Menetyksiä ja muutoksia Merkityksellisen ihmissuhteen menettäminen esimerkiksi puolison kuoleman tai eron myötä Sairastuminen tai muutoin toimintakyvyssä tapahtuneet muutokset Itselle tärkeästä sosiaalista roolista luopuminen esimerkiksi eläköidyttyä tai omaishoitosuhteen päätyttyä Elinpiirissä ja sosiaalisissa verkostoissa tapahtuvat muutokset: ystävien ja tuttavien ikääntyminen, muutto uuteen asuinympäristöön

Haavoittavia sidoksia Kaltoinkohtelu läheissuhteissa: fyysinen ja henkinen väkivalta, taloudellinen hyväksikäyttö Riittämättömyyden ja yksinjäämisen kokemukset omaishoitosuhteessa Läheisten vaikeat elämäntilanteet ja niiden aiheuttamat huolet erityisesti ylisukupolvisissa suhteissa

haastavia rakenteita Vähäiset aineelliset voimavarat: pienituloisuus ja köyhyys esimerkiksi matalan koulutustaustan vuoksi Asuinympäristön rajoittavat tekijät ja palveluiden saavutettavuus Etniseen tai seksuaaliseen vähemmistöön kohdistuva syrjintä Vanhojen ihmisten yhteiskunnallinen asema ja siihen liittyvät syrjivät puhe- ja toimintatavat

HAASTAVAT ELÄMÄNTILANTEET ALTISTAVAT ERILAISILLE HYVINVOINTIA HEIKENTÄVILLE TEKIJÖILLE: yksinäisyys eristyneisyys turvattomuus osattomuus näköalattomuus elämänhaluttom uus

Haavoittuvissa tilanteissa tukeminen Olemassa olevia toimintamalleja voidaan jaotella niin toiminnan sisällön kuin tavoitteiden näkökulmasta Esimerkiksi yksinäisyyden vähentämiseksi kehitetyn toimintamallin tavoitteena voi olla: Tukea ja ylläpitää olemassa olevia ihmissuhteita Edistää ja mahdollistaa uusien suhteiden luomista Auttaa ihmisiä muuttamaan heidän ajatteluaan sosiaalisista suhteista

Mitä on tehty? mikä toimii? Ikäihmisten hyvinvoinnin ja osallisuuden tukemiseksi on kehitelty laajasti erilaisia toimintamalleja: vertaisryhmiä, kahdenkeskistä ystävä tai - tukihenkilötoimintaa, taide- ja kulttuurielämyksiä, teknologiavälitteistä tukea, kotieläinterapiaa, terapeutista kirjoittamista, matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja jne. Tutkimuskirjallisuudessa päädytään usein siihen, ettei yhtä kaikille sopivaa tapaa ei ole löydettävissä, sillä erilaiset keinot sopivat erilaisille ihmisille ja erilaisissa elämäntilanteissa oleville

Jotain voidaan kuitenkin sanoa (Suljetussa) ryhmässä tapahtuva toiminta vaikuttavampaa kuin vapaaehtoistyöhön pohjautuva kahdenkeskinen tuki tai ns. avoin harrastustoiminta Vaikuttavia ovat toimintamuodot, joiden sisältöihin ikäihmiset pääsevät vaikuttamaan ja joissa korostuu osallistujien oma toimijuus Eloisa Ikä -tutkimuksessa kävi ilmi, että järjestöjen hanketoimintaan osallistuminen edisti varsinkin vaikeissa tilanteissa olevien ikääntyneiden ihmisten psykososiaalista hyvinvointia ja vähensi heidän yksinäisyyttään Saman huomasimme PROMEQ-hankkeen tutkimuksessa: osallistava ryhmämuotoinen palveluohjaus vahvisti tulevaisuuteen ja palvelujärjestelmään kohdistuvaa luottamusta ja vähensi yksinäisyyttä heikoimmassa asemassa olevien ikäihmisten keskuudessa

Jotain voidaan kuitenkin sanoa Yksilöterapian todettu olevan toimivin tukimuoto syvästä ja pitkittyneestä yksinäisyydestä kärsivälle mahdollistaa uuden elämänjuonteen löytymisen esimerkiksi erilaisten roolimenetysten myötä Myös vertaistuella tiedetään olevan merkitystä erityisesti vaikeissa elämäntilanteissa vertaistuki auttaa ymmärtämään paremmin menneisyyttä ja sitoutumaan nykyhetkeen, ja antaa toiveikkuutta myös tulevan kohtaamiseen Teknologiallakin paikkansa mahdollistaa linkittymisen muihin ihmisiin fyysisestä välimatkasta huolimatta ja tukee yhteydenpitoa erityisesti olemassa oleviin sosiaalisiin suhteisiin

Tarve kokonaisvaltaiselle tuelle ja tarpeiden tunnistamiselle Tukea tarvitsevien ikäihmisten tavoittaminen edellyttää jalkautumista heidän arkeensa sekä laaja-alaista yhteistyötä eri toimijoiden, kuten sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa Tuen tarpeiden ja usein hyvin monimutkaisten elämäntilanteiden ja niihin liittyvien haasteiden ymmärtäminen avainasemassa sopivien ja oikea-aikaisten tukimuotojen löytymisessä Myönteisten muutosten saavuttamiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista tukea lähtien liikkeelle sen varmistamisesta että erilaiset tukimuodot ja palvelut ovat aidosti saavutettavissa

Sähköposti: elisa.tiilikainen@uef.fi Kotisivu: elisa.tiilikainen.wordpress.com KIITOS!