KULTA- JA MINERAALIKLUBI r.y. Klubi perustettiin Helsingissä 13.02.1988. Jäseniä on ympäri maata Lappia myöten, keväällä 2007 n. 180. Klubi järjestää Helsingissä pari kokousta vuodessa. Kevätkokous pidetään huuhdontakilpailun muodossa. Klubin valtaus sijaitsee Köysivaarassa Jäsenillä on ilmainen kaivuuoikeus. Jäsenlehti on tärkeä yhteydenpito- ja tiedotusväline. Lehti julkaisee jäsenten omia kirjoituksia ja kuvia, viranomaisten tiedotuksia, tiedot alan julkaisuista, Kultamuseolta saatua historiallista aineistoa, kilpailukutsut ja -tulokset, laitteiden testituloksia ym. Lapin kansa-lehden suostumuksella julkaisemme siinä ilmestyneitä alan uutisia. Pidämme yhteyttä kivi- ja mineraaliyhdistyksiin sekä Ruotsin kullankaivuuyhdistyksiin. KULTAKLUBIN UUTISET 3-4/2007 Jos haluat liittyä yhdistykseemme, täytä ja toimita alla oleva lomake. Vuosimaksu on ollut 16,-, liittymismaksua ei ole. Vesa Tenhivaara, puh. joht. Kymintie 54 K 37 00560 Helsinki, puh. 050-374 1132 HAKIJAN NIMI OSOITE. PUHELIN.. Klubin uuden valtauksen nro: 8363/1 Kultaklubi II ensimmäinen koe rännitys
KULTAKLUBIN UUTISET 3-4/2007 JÄSENTIEDOTE no 62 ISSN 1239-1859 JULKAISIJA Kulta ja mineraaliklubi ry Guld och mineralklubben rf Karhu Korhosen kirjasto OSOITE Vesa Tenhivaara, Kymintie 54 K 37, 00560 Helsinki Kulta ja mineraaliklubi ry/ Guld och mineralklubben rf perustettiin talvella 1988. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia kullankaivajien sekä kullankaivuusta ja Mineraalitutkimuksesta kiinnostuneiden yhdyssiteenä. Yhdistys pyrkii edistämään suomalaista kulta ja mineraalitutkimusta sekä valvo- Maan kullankaivajien yhteisiä etuja. Yhdistyksen hallituksen jäsenet: Vesa Tenhivaara, puh.joht, Kymintie 54 K 37, 00560 Hki, 050 3741132 Juha Saastamoinen, varap.joht, Kivisaarentie 5 A 17, 00960 Hki, 0400 874965 Raimo Malin, siht. Reikerintie 2 F 31, 00840 Hki, 09 6983634 Martti Kantoniemi, varainh. Kulkurinmäki 1 B 18, 02770 Espoo, 050 5898607 Per Olav Jansson, jäs. Ilkantie 17 A 4, 00400 Hki Oiva Varjos, jäs. Vaakamesterinp. 2 D 49, 00750 Hki, 040 8105361 Nevalaisen muistokyltti Kankaisen Pellen mökki Kotiin lähtö Ravadakselta Sisällysluettelo Sivu 3 Yleistä 4 5 Wiclowin kulta 7 Siivoustalkoot Pahaojalla 8-11 Uusi valtaus Köysivaarassa 12-13 Ivalonjoen usvaisia näkymiä 14 Matsutake kultamailla 16-17 Kultaristeily 18-23 Lemmenjoen kierros 2 23
Yleistä Jäsenmaksuja on vielä jonkin verran vuodelta 07 saamatta. Niille jotka eivät ole suorittaneet velvollisuuttaan on lehden välissä muistutus. Kaivuutiedot vuodelta 07 yhdistyksen valtauksilta tulee toimittaa puheenjohtajalle ensitilassa. Yhteistyötä Zetorin kullankaivajien kanssa kehitetään. Lisää seuraavassa lehdessä. Näkymä Norjaan Tarinointia Kelan kartano Pihlajamäki Klubin valtaus Uudellahaaralla päättyy 2007. Siivoutalkoot ensi vuoden heinä,- elokuussa. Tämän jälkeen jää klubille vain Köysivaaran valtaus jota aletaan kehittämään. Kirjoituksia ja juttuja jäsenistöltä vuoden 08 lehtiin odotellaan ja toivotaan. Muistathan että jos kirjoittaa lehteen vapautuu sen vuoden jäsenmaksulta. Hallitus toivottaa kaikille Hyvää Joulua 22 3
WICKLOWIN KULTA Huhut alkoivat kiertää kesällä 1795: Wicklowin kunnassa kaakkois- Irlannissa erään koulun rehtori oli alkanut elää yli varojensa, oliko hän löytänyt kultaa? Hippuja oli huuhdottu siellä täällä Aughatinavoughtjoesta ennenkin. Syyskuun alussa satoja paikkakuntalaisia oli jättänyt sadonkorjuun kesken ja lähtenyt paistinpannuilla huuhtomaan Kultakaivos -joen soraa. Onnekkaimmat valitsivat paikan kilometrin verran Ballinagaren sillan alapuolella, antaen sille nimen Punainen monttu punertavan maaperän takia. Savotta Kaisan kämppä Kuudessa viikossa nämä täysin kokemattomat kaivajat paistinpannuillaan huuhtoivat ällistyttävät 80 kiloa kultaa. Hippujen joukossa oli Britannian saarten kautta aikojen suurin, 682 g josta tehtiin kuningas Yrjö III:lle nuuskarasia. Kopio hipusta säilytetään Lontoon Luonnontieteen museossa. Seuraavana syksynä armeija otti rikkaimman alueen haltuunsa levottomuuksien estämiseksi. 1798 puhkesi Irlannin itsenäisyyskapina, joka kuitenkin pian nujerrettiin, ja 1800 kaivutoiminta jatkui viranomaisten valvonnassa. Suppealta alalta löytyi yhteensä 300 kg, ja nyt alkoi emäkallion etsintä. Nuori geologi Weaver kaivautti yhteensä 13 km ojaa peruskallioon asti pitkin jokilaakson rinteitä, etsien kultapitoisia kvartsijuonia. Kvartsia löytyi, kultaa ei. Geologit olettivat, että kulta oli tullut vielä kauempaa, ja etsintä päättyi 1803. Vasta tällä vuosituhannella selvisi Wicklowin kullan alkuperän arvoitus. Kaksi geologia on huuhtonut useampia puroja ison löydön ympäriltä, keräten 500 hippua mikrokemiallista analyysiä varten. Samalla tekniikalla on todettu, että pronssikauden kultakorujen kullan alkuperä on Pohjois-Irlannissa, kun taas myöhemmän rautakauden kulta tuotiin ulkomailta. Kangas Jussin kultasormus Jussin koirahäkki 4 21
Samalla tekniikalla pystyttiin nyt todistamaan, että Wicklowin kulta ei ainakaan ollut peräisin 8 km ylävirtaan olevasta kuparimalmiosta, vaan oli paikallista alkuperää. Kilometrin verran länteen joesta oli jo 200 vuotta sitten löytynyt kultapitoista rautamalmia, mutta jo1980-luvulla todettiin mikrokemiallisella menetelmällä, että tämäkään kulta ei ollut samaa kuin Punaisen montun kulta. Loppupäätelmä on nyt, että Punaisen montun kulta on peräisin rapautuneesta kiisumalmista, joka kontaktissa veden ja ilman kanssa on muodostanut punaisia rautaoksiidejä. Juoni kulkee joen poikki, eikä kultaa sentakia löytynyt ylempää jokea. Aikojen kuluessa joki on muuttanut uomaa, jääkaudet ovat peittäneet juonen soralla, joki on taas huuhtonut sitä pois. Nyt on kaunis laakso saanut levätä kauan rauhassa, vaikka yhtä rikkaita paikkoja kuin Punainen monttu saattaisi löytyä sen pohjalta. Nipa Raumalan kivikämpän rauniot PROLLE. Tietolähde New Scientist 27 Jan. 2007 20 5
Kultaklubin uusi valtaus Köysivaarassa Minkkisen kartano Hetekasta tehty reki Tivoli 6 19
Siivoustalkoot pahaojan vanhalla valtauksella Klubin siivoustalkoot vanhalla valtauksella oli osallistuja määrältään menestys. Paikalla oli kun talkoot alkoi vain 2 henkilöä Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, mutta onneksi saimme apua kahdelta ystävältä jotka halusivat tutustua kullankaivuuseen. Hain Vesan kanssa Ivalon lentokentältä Vesan veljen työkaverit Maran ja Jorman. Heistä oli suuri apu kun siivosimme vanhaa valtausta joten suuret kiitokset Maralle ja Jormalle avusta. Pari päivää meni kun siivosimme ja loivensimme vanhoja kaivuun jälkiä. Keskiviikkona alkoi ajoruljanssi kun siirsimme vanhoja klubin rännejä uudelle valtaukselle. Ravadas Morgamojan kämppä Vesa Tenhivaara ja Juha Saastamoinen työn touhussa Paha-ojalla 18 7
Ensimmäinen päivä uudella valtauksella Uudella valtauksella oli ensimmäisenä työnä leirin rakentaminen. Neljään mieheen pystytettiin laavu ja tehtiin tulisija laavun eteen. Tulisijan kivet kannettiin puron rannasta ja ehkä liian massiivinen siitä tuli, mutta hyvin se toimi. Riuku rakennelma sijoitettiin kauemmaksi leiristä, mutta ensi kesäksi rakennetaan kunnon ulko-wc. Keskiviikko aamuna kasasimme rännin ja kytkimme pumpun, rupesimme tekemään koerännitystä sopivasta katsomastamme paikasta. Maltoimme heittää maata vain noin tunnin kun putsasimme rihlat ja teimme loppupesun. Ja kyllähän ensimmäisessä vaskoolissa oli kullan merkit, hengetöntä runsaasti ja 0.5g pikku hippu. Korukivistä epidoottia alueella on runsaasti ja melko hyvänlaatuista. 8 17
16 9
Rupesi valtauksella käymään myös klubilaisia tutustumassa uuteen paikkaan ja kehuivat paikan sijaintia, koska autolla pääsee tuomaan varusteita suoraan valtaukselle. Useampi klubilainen viritti myös omat ränninsä puron varteen. Savotta kahvilan väki Toivottaa kaikille Kullankaivajille Kultaista joulua! 10 15
Kuntta kerros on ohut ja melko nopeasti tulee vastaan pohjakallio mikä on helposti lohkottavissa. Kalliosta irtoaa helposti kivi liuskeisena sekä kivien välissä kulkee uurteita jotka ovat täynnä kovettunutta savea. 14 11
12 13