Verkkopalveluiden saavutettavuus Puhuja: Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Paikka: Helsinki, Tieteiden talo, 24.3.2011
Johdanto Verkkopalvelun saavutettavuus on palvelun laadullinen ominaisuus joka mahdollistaa käytön tai vähentää käytön esteitä Käytännön työssä keskeisessä roolissa ovat W3C:n ohjeet Web-teknologioiden saavutettavasta soveltamisesta Tämän esityksen tavoite on luonnehtia W3C:n saavutettavuustyötä ja verkkosaavutettavuuden ohjeita 2/14
World Wide Web Consortium (W3C) 3/14 W3C kehittää yhteisiä ja yhteensopivia Webin pelisääntöjä ja teknologioita ( One Web, ks. w3.org) Perustettu vuonna 1994, johtaja Tim Berners- Lee Spesifikaatioita, ohjeita, ohjelmistoja sekä työkaluja (esim. HTML, XML, WAI, Mobiili Web) Standardit saatavilla verkossa ilmaiseksi, selkeä patenttikäytäntö Noin 320 jäsenorganisaatiota -- tervetuloa mukaan! (Ks. W3C Suomen toimisto)
4/14 W3C:n Web-infrastruktuuri
Mitä saavutettavuus tarkoittaa? Verkkosisällön käyttökonteksti saattaa vaihdella suuresti: Käyttäjä, päätelaite, asiakasohjelma, avustava teknologia, apuohjelmat, tehtävä, eri sovellukset,... Saavutettavuus on (sovelluksen) ominaisuus joka mahdollistaa käytön tai vähentää käytön esteitä Laiteriippumattomuuden tavoite on samanlainen: sama toiminnallinen käyttökokemus kontekstista riippumatta 5/14
6/14 Verkkosisältö ja välineet
Erityyppisiä ohjeita 7/14 Pelkkä sisällön saavutettavuus ei riitä Verkkosisältöä käytetään asiakasovelluksella: Myös asiakasohjelmien tulee olla saavutettavia Sisältö voi välittyä käyttäjälle saavutettavasti vain, mikäli asiakasohjelma voi ohjelmallisesti selvittää (tai lukea) sisällön Asiakasohjelma tukee vain tiettyjä teknologioita (esim. HTML). Tuki uusille teknologioille voi olla mahdollista erilaisten laajennusten avulla: Teknologioita tulee käyttää tavoilla, jotka ovat saavutettavuudeltaan tuettuja. (Teknologia se-ja-se itsessään ei juuri takaa saavutettavuutta) Sisältö tuotetaan sisällöntuotantovälineellä: Myös tuotantovälineiden tulee olla saavutettavia. Niiden tulisi myös ohjatusti tuottaa saavutettavaa sisältöä Hyvistä yrityksistä huolimatta, joskus tulee virheitä. Saavutettavuus edellyttää siten jatkuvaa arviointi- ja kehitysprosessia
Verkkosisällön saavutettavuusohjeet Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) 2.0 Kansainvälinen Web-standardi vuodelta 2008 (korvaa version 1.0) Yleispätevä ohje ja minimitaso monentyyppisen verkkosisällön saavutettavuudesta Ohjeistus on kirjoitettu yksittäistä toteutustekniikkaa abstraktimmalla tasolla (ei esim. pelkkä HTMLohje ) Ks. virallinen suomenkielinen käännös: Verkkosisällön saavutettavuusohjeet (WCAG) 2.0 8/14
Periaatteet, esimerkkejä ohjeista Havaittavuus: Esim. Tarjoa ei-tekstuaaliselle sisällölle tekstitystä ja tekstivastineita (ml. video ja audio) Hallittavuus: Esim. Tarjoa kaikki toiminnot myös näppäimistöä käyttäen Ymmärrettävyys: Esim. Tuota sisältöä, joka esitetään ja jota käytetään ennustettavilla tavoilla Lujatekoisuus: Esim. Maksimoi yhteensopivuus nykyisten ja tulevien teknologioiden kanssa 9/14
Soveltaminen Kaksi keskeistä käyttötapaa: Saavutettavan sisällön suunnittelu Jo toteutetun sisällön saavutettavuuden arviointi. (Huomaa että epäkohtien korjaaminen edellyttää usein sisällön tuotantoprosessin kehittämistä.) Ohjeita voidaan soveltaa esim. W3Carviointiprosessin mukaan (ks. Evaluating Web Sites for Accessibility) 10/14
Sanoista tekoihin Miten saavutettavuus toteutetaan verkkopalveluissa käytännössä? Asian tiedostaminen, todellisten käyttäjien huomioiminen Virheiden korjaaminen ja saavutettavuuden suunnittelu jo etukäteen Saavutettavuusominaisuuden huomioiminen osana sovellusten luonnollista vaatimusmäärittelyä (kuten esim. laiteriippumattomuus tai tietoturva) Sovellusten jatkuva kehittäminen 11/14
Ei pelkkää W3C-työtä W3C:n työ asettaa kansainvälisen standardin verkkosaavutettavuudelle esim. WCAG 2.0 ei suoraan ota kantaa sovellusten erityiskysymyksiin (esim. opetus, kaupankäynti, ohjelmistojen asentaminen, jne.) Hyvää ja tasa-arvoista suunnittelua edistävät Suomessa myös mm. JHS-suositukset sekä Suomen Design for All 12/14
Lopuksi W3C:n saavutettavuusohjeet auttavat tekemään hyvälaatuisia verkkopalveluita Verkkosisältö, asiakassovellukset, sisällöntuotantovälineet Saavutettavuuden toteutuminen edellyttää haasteiden tiedostamista ja konkreettisia toimenpiteitä Kiitos! Jäikö jokin asia askarruttamaan? (Ota yhteyttä: Ossi Nykänen, ossi@w3.org) 13/14
Liite A: Lyhenteitä ATAG: Authoring Tool Accessibility Guidelines HTML: Hypertext Markup Language UAAG: User Agent Accessibility Guidelines W3C: World Wide Web Consortium WAI: Web Accessibility Iniative WCAG: Web Content Accessibility Guidelines XML: Extensible Markup Language 14/14