Maakunnan keskeiset palvelut/ Kasvupalvelut Anne Jortikka Kehittämispäällikkö Satakunnan ELY-keskus Kasvupalveluvalmistelija Satakuntaliitto
Sisältö 1. Tilannekatsaus Satakunnan elinkeinoelämään ja työllisyyteen 2. Maakunnan keskeiset palvelut, Maku 2 3. Kasvupalveluvalmistelu (yritys-, työ- ja elinkeinopalvelut) tilannekatsaus
1. Tilannekatsaus Satakunnan elinkeinoelämään ja työllisyyteen - hyviä uutisia!
Satakunnan työllisyystilanne pähkinänkuoressa, joulukuu 2018 Lähde: Työllisyyskatsaus, joulukuu 2018 Työttömiä työnhakijoita oli joulukuun lopussa 10 180. Vuoden takaiseen verrattuna työttömien määrä on alentunut 1290 hengellä (-11,2 %). Työttömien osuus työvoimasta oli 10,2 %. Työttömien määrä on laskenut kaikissa alueen seutukunnissa; Porin seudulla 11 %, Pohjois- Satakunnassa 7 % ja Rauman seudulla 14 % vuoden takaisesta. Yli 50-vuotiaita työttömiä oli 4 120 (740 vähemmän kuin vuotta aiemmin) ja alle 25-vuotiaita 1 380 (-110). Yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 2 050, mikä on 1 300 vähemmän (-39 %) kuin vuosi sitten. Avoimia työpaikkoja oli joulukuussa 2 390 (379 vähemmän kuin vuotta aiemmin). Näistä uusia, joulukuussa ilmoitettuja paikkoja oli 1 077.
Satakunta 2018 Väkiluku 220 398 (31.12.2017) joista ulkomaan kansalaisia 5 833 (2,6 %) Työllisiä 87 665 (Työssäkäyntitilasto 2017) Työllisyysaste 71,3 % (Työvoimatutkimus 2018) Koko Suomi 71,7 % Työttömiä työnhakijoita keskimäärin (1-12/2018) 9 656 Palveluissa 4 686 Pitkäaikaistyöttömiä 2 559 Yritysten toimipaikkojen määrä (vuonna 2016) 16 549 Työttömyysaste 9,7 % Keskim. v. 2018 4,0 % koko Suomen väestöstä 3,8 % koko Suomen työttömistä 4,3 % koko Suomen toimipaikoista Lähteet: TEM Työnvälitystilasto; Tilastokeskus väestörakenne, työssäkäynti, työvoimatutkimus, alueellinen yritystoimintatilasto 5
6
10 POHJOIS-KARJALA 08 KESKI-SUOMI Työttömyysasteet (%) ELY-keskuksittain 12/2018 05 KAAKKOIS-SUOMI 12,4 13 LAPPI 11,6 11 KAINUU 11,5 15 HÄME 11,0 06 ETELÄ-SAVO 10,9 12 POHJOIS-POHJANMAA 10,8 09 POHJOIS-SAVO 10,8 14 SATAKUNTA 10,2 KOKO MAA 9,7 03 VARSINAIS-SUOMI 9,5 04 PIRKANMAA 9,3 02 UUSIMAA 8,5 16 ETELÄ-POHJANMAA 7,9 07 POHJANMAA 6,7 12,4 13,7 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 7
Työttömien määrä on alentunut Satakunnassa vuoden takaiseen (12/2017) verrattuna 1 290 hengellä (-11,2 %). Työttömyyden alenema on hieman hidastunut viime keväästä, jolloin työttömyys aleni Satakunnassa välillä nopeimmin koko maassa. 8
2. Tulevan maakunnan keskeiset palvelut
- Aluekehitys - Kasvupalvelut (yritys-, työ- ja elinkeinopalvelut) siirtyy - Maaseutupalvelut (sisältää myös lomituspalvelut) - Alueiden käyttö - Ympäristö - Liikenne Tulevan maakunnan elinvoimapalvelut (Maku 2)
3. Kasvupalveluvalmistelu (yritys-, työ- ja elinvoimapalvelut) tilannekatsaus
Yritys- ja työllisyyspalveluista kasvupalveluja (yritys-, työ- ja elinkeinopalveluja) ELY-keskusten ja TE-toimistojen yritys- ja työllisyyspalvelut yhdistetään ja uudistetaan maakuntauudistuksessa. Palvelulla edistetään yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä sekä vastataan työmarkkinoiden muutoksiin ja turvataan osaavan työvoiman saatavuutta. Maakunnallisina kasvupalveluina rekrytointi- ja osaamispalveluja palveluita mm. yritystoimintaan ja yrittäjyyteen, innovaatioiden kehittämiseen, kansainvälistymiseen Maakunta vastaa palvelujen yhteensovittamisesta Kunnilla myös jatkossa merkittävä rooli yritys- ja työllisyyspalveluissa! 8.3.2019
Osaajien rekryhanke Tehostetun työnvälityksen pilottihanke, kohdistuen nk. matalamman kynnyksen työpaikkoihin Tavoitteena on tehostaa ja nopeuttaa työnhakijoiden työllistymistä ja ratkaista työvoimapulasta kärsivien työnantajien osaajapulaa. Keinona henkilöstöpalveluyritysten ja TE-toimiston yhteistyön syventäminen ja yksityisten palveluntuottajien roolin lisääminen Kehitetään ja kokeillaan uudenlaista mallia rekrytointikoulutusten järjestämisessä Yksityiset palveluntuottajat kontaktoivat yrityksiä ja kasaavat rekrytointikoulutuksia. Lisäksi osaamistarpeiden kartoitusta ja työnhakijoiden ohjausta avoinna oleviin työpaikkoihin ja rekrytointikoulutuksiin Hyvin alustavasti palveluun osoitetaan 50-100 työnhakijaa/kk. Vuositasolla 600-1000 työnhakijaa. Tavoitteeksi esim. 40-50 %:n työllistyminen tai jatkosuunnitelma niille työnhakijoille, jotka eivät työllisty. Tilanne: kilpailutus neuvottelumenettelynä käynnissä. Yhteensä 6 palveluntarjoajaa, joista 5 palveluntuottajaa täytti edellytetyt vähimmäisvaatimukset. Neuvottelut todennäköisesti helmikuun lopulla
Ratkaisuja työllistämiseen Vaikeammin työllistyvien pilotti, jossa allianssin elementtejä (ELY, TET, kunta/kunnat, palveluntuottajat toteuttavat yhdessä) Hankitaan tulosperusteisia ostopalveluja yksityisiltä palveluntuottajilta palvelutarpeiden arvioimiseen, osaamiskartoituksiin, yrityksiin työllistämiseen ja palveluohjaukseen Pilottiin liittyen valmistellaan vaikeasti työllistyvien kasvu- ja sote-palvelujen palvelukokonaisuutta ja palveluketjuja yhdessä INKA-projektin (ESR) ja kuntien kanssa Pilotin osana kokeillaan ns. front office mallia, jossa voidaan testata rajoitetun asiakasryhmän osalta tiivistä monialaista yhteistyötä esim. fyysisenä neuvontapisteenä (Mukana kumppanien palveluja esim. kuntien työllisyys- ja elinvoimapalvelut, yksityisten palveluntuottajien palvelut, 3. sektorin palvelut. Alustava kohderyhmä 150 päivää työmarkkinatukea saaneet työnhakijat, joiden ammatilliset valmiudet mahdollistaisivat työllistymisen sekä työvoimaa TE-toimiston kautta hakevat työnantajat (yritykset), erityisesti työvoiman vuokrausyritykset ja kolmas sektori Kohderyhmään eivät kuulu monialaisen yhteispalvelun asiakkaat, eivätkä alle 25-vuotiaat työnhakijat (joille hankitaan valtakunnallisesti tulosperusteisia ostopalveluja) Tavoitteena että kohderyhmästä 50 % työllistyy avoimelle sektorille suoraan tai tukitoimenpitein palveluprosessin aikana. Tavoitteena voi olla esim. ammatillisen tai työvoimakoulutuksen aloittaminen tai työmarkkinatukimaksujen merkittävä alenema Kohderyhmä 1000-1500 henkilöasiakasta
INKA Satakunta, Innovatiiviset kasvupalvelut 1. Pilotoidaan uusia henkilöasiakkaille kohdistettuja palvelukokonaisuuksia 2. Tuetaan uusien palvelupalvelumarkkinoiden syntyä verkottamalla alueen toimijoita, etsimällä yhteisiä intressejä ja tarpeita sekä tukemalla yhteisten tarjous- ja hankintarenkaiden syntymistä huomioiden myös kolmas sektori. 3. Valmennetaan palveluverkoston eri toimijoita, kuten palveluiden tuottajat ja käyttäjät, työnantajat ja sidosryhmät. - Hankkeen pilottien kohderyhminä ovat nuoret, työttömät, sekä työttömyysuhan alla olevat, joiden osaamista työmarkkinoilla pitää vahvistaa. Tärkeässä roolissa ovat myös potentiaaliset työllistävät mikro- ja pk-yritykset. Kohderyhmään kuuluvat myös kasvupalveluiden tuottajat ja järjestäjät.
INKA Innovatiiviset kasvupalvelut, uudet työllistymistä edistävät palvelumallit Pilotoinneilla uusia palvelumalleja Pilotti sote-ja kasvupalveluiden yhdyspinnassa, johon yhdistyy maahanmuuttajien nopean kielitaidon ja työllistymisen edistäminen -tulosperusteinen hankinta Informaalin osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen edistäminen sekä kohtaantoongelman ratkaisujen löytymisen edistäminen Yhteiskehittäminen -Valtakunnalliset mallit & MARKEyhteistyö Alueellinen pilotti
Tilanne elää: tilanne 6.3 Miten maakuntien tehtäväalaa nyt määritellään Perustuslakivaliokunta liitti lausunnossaan ns MAKU 1 ja MAKU 2 paketit tiiviisti yhteen. Molemmat paketit tulee hyväksyä eduskunnassa 6 kuukautta ennen kuin maakuntavaaleja voidaan järjestää. Toisaalta perustuslakivaliokunta sanoi hyvin suoraan, että alue- ja kasvupalvelulakia ei tällä eduskuntakaudella ehditä käsitellä. Kaikki kasvupalveluihin liittyvät lait siis raukeavat. Mitä tämä kaikki tarkoittaa? Hallitus otti vastineessaan sellaisen kannan, että kasvupalvelutermi häivytetään MAKU-pakettien lainsäädännöstä ja käytetään nykyisen lainsäädännön terminologiaa. Ehdotus sosiali- ja terveysvaliokunnalle on, että maakuntalain 6 pykälään, jossa luetellaan maakuntien tehtävänalat, sisältyvät myös aluekehittämisviranomaisen tehtävät, alueen, sen elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen yritys-, työ- ja elinkeinopalvelujen järjestäminen kotoutumisen edistäminen Eli aluekehitys- ja kasvupalvelutehtävät sisältyisivät maakunnan tehtäväalaan. Tulevalle hallitukselle jäisi aluekehitys- ja kasvupalvelutehtävien jatkovalmistelu. Uusi hallitus linjaa muutoksen suunnan.
Lopuksi, miten tästä eteenpäin? Palvelu-uudistus tehdään joka tapauksessa Työllisyyteen ja yrittäjyyteen liittyvät palvelut integroidaan entistä vahvemmin Julkisen palvelun tuotannossa hyödynnetään aiempaa laajemmin markkinoiden mahdollisuuksia Kasvupalvelujen ja sote-palvelujen integraatiota ja uusia yhdistelmiä kehitetään Yhteistyö ja vuoropuhelu valtio-aluetaso-kunta akselilla jatkuu yksityiset toimijat mukana, järjestöjen potentiaali käyttöön Piloteilla testataan uusia toimintamalleja Verkostojen ja palveluekosysteemien merkitys kasvaa Digitalisaatio mahdollistaa entistä paremmin asiakaslähtöiset ja sujuvat palvelut, organisaatiorakenteiden merkitys vähenee