Sukunimi Etunimi Henkilötunnus Koepaikkakunta Luovun HELSINGIN YLIOPISTON OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA VALINTAKOE 17.6.2010 (suomenkieliset pyrkijät) Lue tarkasti seuraavat ohjeet ja toimi niiden mukaisesti. Ohjeiden vastainen menettely koituu pyrkijän vahingoksi. Nämä tehtävät ovat yhteiset Helsinkiin ja Vaasaan tutkintoa suorittamaan pyrkiville. Tehtäviä on seitsemän, jotka arvostellaan pistein 0 10. Enimmäispistemäärä on tällöin 70. Jokainen vastaus kirjoitetaan eri vastauspaperille. Vastaukset jätetään valvojille. Jokaiseen vastauspaperiin on kirjoitettava selvästi vastaajan nimi, henkilötunnus sekä koepaikkakunta niille varatuille paikoille. Mikäli johonkin tehtävään jätetään vastaamatta, tulee valvojalle jättää tyhjä vastauspaperi, josta käyvät ilmi edellä mainitut tiedot. Tehtäville 1 4 on kullekin varattu erillinen vastauspaperi, jolle vastataan annetun vastaustilan mukaisesti. Tehtävät 3 4 koostuvat osakysymyksistä, joissa kunkin osan vastauksen tulee mahtua vastauspaperissa kyseistä osiota varten varattuun vastaustilaan. Kullekin vastaustilan riville saa kirjoittaa vain yhden tekstirivin. Ylimenevää osaa ei lueta. Käsialan tulee olla kohtuudella luettavissa. Tehtäviin 5 7 vastataan niitä varten varatuille erillisille vastauslomakkeille tehtävänannossa annettujen ohjeiden mukaisesti. Vastauksia arvosteltaessa otetaan huomioon vain valintakoekirjoissa esitetyt tiedot. Kokeesta kokonaan luopuvat jättävät tämän paperin sekä vastauspaperinsa (joita ei siis arvostella) valvojille. Tällöinkin kaikkiin papereihin on kirjoitettava nimi, henkilötunnus ja koepaikkakunta sekä tähän paperiin on merkittävä myös rasti kohtaan "luovun". Koesalista saa poistua aikaisintaan klo 13. Kokeen tulokset julkaistaan 20.7.2010. LUE OHJEET JA TEHTÄVÄT ERITTÄIN HUOLELLISESTI.
TEHTÄVÄ 1 J perustaa nakkikioskin ja lainaa tuttavaltaan T:ltä 50 000 euroa. J allekirjoittaa 21.1.2010 asiakirjan, jossa lukee: Velkakirja Minä, J, sitoudun maksamaan T:lle 50 000 euroa viimeistään 21.4.2010. Espoossa 21.1.2010 J. J myy nakkikioskinsa H:lle 3.3.2010, koska nakkibisnes ei kannata. Samalla J ja H sopivat keskenään, että H maksaa J:n 50 000 euron lainan, jonka J on ottanut nakkikioskin ostoon. T lainaa J:n moottorikelkkaa 10.3.2010 ja kolaroi sen pahasti. Kolarista aiheutuu J:lle 15 000 euron esinevahinko. J vaatii 11.3.2010 T:tä maksamaan moottorikelkalle aiheutuneen vahingon kokonaisuudessaan. Samoihin aikoihin T joutuu rahapulaan, ja 18.3.2010 hän siirtää J:n allekirjoittaman velkakirjan A:lle ja saa vastineeksi 45 000 euroa. 22.4.2010 A vaatii J:ltä velkakirjassa mainitun velan maksamista. J kieltäytyy maksamasta 50 000 euron velkasummaa seuraavilla perusteilla: 1) Velkakirja on tehty T:n kanssa, eikä A voi esiintyä velkojana ilman J:n suostumusta. 2) H on lupautunut maksamaan velkasumman, joten J:n ei tarvitse maksaa velkaa. 3) Moottorikelkalle aiheutuneen vahingon määrä tulisi vähentää velasta. Voiko A vaatia J:tä maksamaan velkasumman kokonaan tai osittain? Anna oikeudellisesti perusteltu vastauksesi. Velkakirjalain 11 :n mukaan: Juoksevia velkakirjoja ovat haltijalle sekä nimetylle henkilölle tai hänen määräämälleen asetetut velkakirjat. Haltijalle asetettuna pidettäköön myös velkakirjaa, josta ei käy ilmi kenelle maksu on suoritettava. Velkakirjalain 26 :n mukaan: Tavallinen velkakirja on asetettu nimetylle henkilölle.
TEHTÄVÄ 2 Luonnollinen henkilö A kertoi aloittelevansa kannattavaa liiketoimintaa. Tätä varten hän tarvitsi rahalainaa. Paikallinen osakeyhtiö Z (myöhemmin: Z) oli luvannut rahalainan, kunhan velalle saadaan asialliset takaukset ja vakuudet. Koska A:lla ei ollut omistusasuntoa eikä muutakaan vakuudeksi annettavaa omaisuutta, A:n oli turvauduttava tilanteessa tuttaviensa apuun. A pyysi isäänsä B:tä antamaan omavelkaisen takauksen Z:lle 100 000 euron lainasta. B tekikin näin 1.8.2008 allekirjoitetulla takaussitoumuksella. Viikkoa myöhemmin A pyysi vielä ystäväänsä C:tä antamaan takauksen Z:lle samasta 100 000 euron lainasta. C oli tarkka näistä asioista ja hän laati itse takaussitoumuksen. Sopimustekstin mukaan C on omavelkaisessa takauksessa Z:n A:lle antamasta 100 000 euron lainasta". Näin sovittiin ja sitoumus allekirjoitettiin A:n, Z:n ja C:n välillä 10.8.2008. Jotta A pystyisi suunnittelemaan liiketoimintojaan kunnolla, A neuvotteli uuden erillisen 60 000 euron lainan Z:lta. A pyysi jälleen B:tä takaajaksi ja samalla hän pyysi entistä vaimoaan D:tä takaajaksi. He suostuivat, mutta kumpikin antoi omalta osaltaan vain 20 000 euron takauksen lainasta. Omavelkainen takaussitoumus näistä B:n ja D:n takauksista allekirjoitettiin heidän kanssaan samaan aikaan samaan takaussitoumukseen 10.12.2008. Mainitut lainat erääntyivät 12.4.2010. A ei maksanut lainoja miltään osin. Z kääntyi kaksi kuukautta sitten suoraan B:n puoleen vaatien lainojen maksamista välittömästi. Z ei halua periä velkaa muilta takaajilta. Vastaa tehtävässä annettujen tietojen perusteella seuraaviin itsenäisiin tapahtumankulkuihin perustuviin kysymyksiin. Vastattaessa a-kohtaan ei tule antaa merkitystä b-kohdan sisällölle tai sen vastaukselle ja toisin päin, eli vastattaessa b-kohtaan ei tule antaa merkitystä a-kohdan sisällölle tai sen vastaukselle. a) B oli todella vihainen tilanteesta, mutta maksoi 20.4.2010 Z:lle 100 000 euroa 1.8.2008 antamansa takauksen perusteella ja 20 000 euroa 10.12.2008 antamansa takauksen perusteella. B kysyy, voiko hän lain mukaan saada C:ltä ja D:ltä takausten perusteella maksamiaan summia takaisin, ja jos voi, niin kuinka paljon hän voi lain mukaan saada C:ltä ja toisaalta D:ltä. Esitä oikeudellinen arviosi erikseen C:n ja D:n osalta. (6 pistettä)
b) Tuomioistuin on aloittanut A:n toukokuun 2010 alussa hakeman yksityishenkilön velkajärjestelyn. A oli jo velkajärjestelyhakemuksessa ilmoittanut veloikseen mm. B:n 120 000 euron takautumissaatavan ja Z:n 40 000 euron saatavan. Tuomioistuin on nyt lähestynyt velkojia ensimmäisen kerran pyytäen heiltä lausuntoa asiassa. B ja Z haluaisivat velkajärjestelyn maksuohjelman kestosta omalta osaltaan niin pitkän kuin laki vain sallii. Mikä olisi pisin maksuohjelman kesto, jonka B ja Z voivat saada hyväkseen, ja millä edellytyksillä maksuohjelman normaalikestoa saadaan tapauksessa pidentää? Esitä oikeudellinen arviosi erikseen B:n ja Z:n osalta. (4 pistettä) Vastaa esitettyihin kysymyksiin oikeudellisesti perustellen. Mikäli vastauksessa ei selosteta tarvittavaa oikeudellista sääntöä, vastaus ei oikeuta pistehyvitykseen, vaikka lopputulos olisi oikea. Pistehyvitykseen ei toisaalta oikeuta vastaus, jossa sääntö on selostettu, mutta yksiselitteinen oikea vastaus tehtävässä esitettyyn kysymykseen puuttuu. Vastaustila vastauslomakkeella on yhteinen a- ja b-kohtiin, mutta vastauslomakkeella sinun tulee selkeästi erottaa a- ja b-kohdan vastaukset toisistaan.
TEHTÄVÄ 3 Veljekset A ja B päättävät hankkia naapurinsa X:n auton. He tarjoavat autosta 10 000 euroa, ja X mielihyvin hyväksyykin tarjouksen. Lyhyiden neuvottelujen jälkeen kaupan osapuolet sopivat, että X luovuttaa auton saman tien ostajille, kunhan nämä allekirjoittavat velkakirjan, jossa he sitoutuvat yhteisvastuullisesti suorittamaan X:lle 10 000 euroa kokonaisuudessaan lauantaina 10.4.2010. A:lla ja B:llä ei ole mitään tätä ehdotusta vastaan ja velkakirjan allekirjoittamisen jälkeen he sopivat vielä keskenään, että B maksaa kauppahinnasta kolme neljäsosaa eli 7 500 euroa ja A yhden neljäsosan eli 2 500 euroa. X täyttää oman osuutensa sopimuksesta luovuttamalla A:lle ja B:lle auton avaimet heti kaupanteon jälkeen. A ja B kuitenkin laiminlyövät maksuvelvollisuutensa ja maanantaina 19.4.2010 X ilmestyy B:n oven taakse vaatien tältä 10 000 euron suoritusta. Koska X on harmissaan ostajien menettelystä, hän vaatii myös asianmukaista viivästyskorkoa. Aluksi B vastustelee X:n vaatimuksia, koska katsoo, ettei myyjällä ole oikeutta velkoa koko kauppahintaa yksin häneltä. Olivathan A ja B sopineet, että A maksaa neljänneksen kauppahinnasta. B kuitenkin lopulta myöntyy X:n vaatimuksiin sekä kauppahinnan maksamisen että viivästyskorkovaatimuksen osalta. 20.4.2010 B kääntyy A:n puoleen vaatien A:lta oman osuutensa suorittamista. A kuitenkin vastustaa B:n vaatimusta muistuttamalla veljeään syyskuussa 2006 tapahtuneesta onnettomuudesta. B oli silloin ottanut A:n tieten käyttöönsä A:n omistaman veneen ja huolimattomuuttaan upottanut sen. Veneen arvo oli vahinkohetkellä ainakin 2 500 euroa, jonka takia A katsoo saatavansa tulleen vihdoinkin kuitatuksi. Tämän väitteen hieman lakia lueskellut B kuitenkin torjuu huomauttamalla, että A:n saatava on vanhentumisen takia lakannut. A ei ole näet vaatinut B:ltä vahinkopäivän jälkeen kertaakaan korvausta aiheutuneesta vahingosta. Lisäksi B toteaa, että vahingon osasyyllisenä oli sitä paitsi hänen ystävänsä C. C:n osallisuudesta veneen uppoamiseen A kuulee tosin vasta nyt. Anna perusteltu vastaus seuraaviin kysymyksiin: 1. Onko X:llä ollut oikeus vaatia koko kauppahinnan maksamista B:ltä? 2. Kuinka monelta päivältä X:llä on ollut oikeus vaatia viivästyskorkoa? 3. Onko B:n vahingonkorvausvastuu A:ta kohtaan vanhentunut? 4. Onko C:n vahingonkorvausvastuu A:ta kohtaan vanhentunut?
TEHTÄVÄ 4 Kunkin osion vastauksen on mahduttava vastauslomakkeessa sitä varten rivitetylle alueelle. Ylimenevää ei lueta. a) Selosta vastuuvapausperusteen olemassaoloa koskevaa kieltoerehdystapausta lukuun ottamatta (RL 4:2:n mukaisen) kolmannen kieltoerehdysperusteen eli viranomaisen virheellisen neuvon edellytykset. b) Rangaistuksen mittaaminen tarkoittaa konkreettisesti langetettavan rangaistuksen ankaruudesta päättämistä. Pelkästään luettele muut laajassa merkityksessä ymmärretyn rangaistuksen määräämisen osaratkaisut. c) Milloin elinkautisvanki muuten kuin armahdusteitse voidaan vankilassaoloajan perusteella aikaisintaan päästää ehdonalaiseen vapauteen? d) Milloin elinkautisvanki voidaan vankilassaoloajan perusteella aikaisintaan päästää valvottuun koevapauteen?
TEHTÄVÄ 5 Tehtävä koostuu 10 osiosta A J, joista kustakin voi saada 1 pisteen, eli kysymyksestä voi saada yhteensä enintään 10 pistettä. Vastaus kirjoitetaan erilliselle vastauslomakkeelle ympyröimällä oikea numerovaihtoehto (1 4) kunkin kysymysosion kirjaintunnuksen (A J) kohdalta. Väärästä vastauksesta seuraa 1 pisteen menetys, jonka voi välttää jättämällä vastaamatta kyseiseen osioon. Tällöin vastaus katsotaan 0 pisteen arvoiseksi. Sanallisia selityksiä tai muitakaan ylimääräisiä merkintöjä ei sallita, vaan niistä seuraa sama kuin väärästä vastauksesta eli 1 miinuspiste. Kokonaispistemäärä tästä tehtävästä on kuitenkin aina vähintään 0 pistettä. A. Yksi ja vain yksi seuraavista väitteistä on oikea. 1. Rangaistusteorian funktiot voidaan eritellä kolmeen eri kategoriaan. Yksi niistä eli kontrolloiva funktio on kyseessä rangaistusteorian viitatessa esimerkiksi rikosoikeusjärjestelmän käytön tarkoitussidonnaisuus- ja humaanisuusnäkökohtiin. 2. Yleisprevention suorin ja välittömin muoto on positiivinen yleispreventio, jossa rangaistuksen tarkoitukseksi voidaan ymmärtää jopa sen moraalia luova vaikutus. 3. Absoluuttisten rangaistusteorioiden mukaan rangaistuksen oikeutus saadaan tehdystä teosta. 4. EU-rikosoikeuden lähtökohtana on vaatimus, jonka mukaan rikosoikeudellisten seuraamusten tulee olla ensi sijassa humaaneja eikä seuraamusten pelotevaikutukselle saa antaa keskeistä merkitystä. B. Yksi ja vain yksi seuraavista väitteistä on väärä. 1. Nykyisin Suomessa laillisuusperiaate ymmärretään sekä valtiosääntöoikeudelliseksi että rikosoikeudelliseksi periaatteeksi. 2. Ennen 1995 perusoikeusuudistusta ja 2004 rikosoikeuden yleisten oppien uudistusta laillisuusperiaatteen asemasta osana rikosoikeutta vallitsi huomattava epäselvyys. 3. Laillisuusperiaate koskee rikosoikeudellisten rangaistuksen ohella myös muita rikosoikeudellisia seuraamuksia. 4. Rikosoikeudellisessa tulkinnassa vaikuttaa laillisuusperiaatteen asettamien vaatimusten vuoksi ns. sanarajaperiaate.
C. Yksi ja vain yksi seuraavista väitteistä on oikea. Jus cogens -rikokset tarkoittavat 1. Järjestäytyneen rikollisuuden vastaisessa Palermon yleissopimuksessa määriteltyjä rikoksia. 2. Geneven rahanväärennysrikoksia koskevassa yleissopimuksessa määriteltyjä rikoksia. 3. Ns. kansainoikeusrikoksia, joiden rangaistavuus perustuu viime kädessä suoraan pakottavaan kansainväliseen oikeuteen. 4. TREVI-yhteistyössä aikanaan taloudellisten väärinkäytösten torjumiseksi säädettyä rikoksia. D. Yksi ja vain yksi seuraavista väitteistä on oikea. 1. Tekorikoksissa edellytetään aktiivista tekemistä siten, että sillä aiheutetaan vahinkoseuraus. 2. Seurausrikoksissa edellytetään, että tunnusmerkistössä tarkoitetun seurauksen tulee olla syy-yhteydessä tekijän toimintaan. 3. Rikosoikeudessa syy-yhteyttä tarkastellaan samalla tavalla, kuin mihin luonnontieteellinen tarkastelu syy-yhteyden johtaisi. 4. Sillä, että henkirikoksen uhriksi joutunut olisi ennusteen mukaan tekoajankohdan jälkeen muutenkin pikaisesti kuollut, on rikosoikeudellista merkitystä. E. Yksi ja vain yksi seuraavista väitteistä on väärä. 1. SEUT-sopimuksen eli Euroopan unionin toiminnasta solmitun sopimuksen mukaan jäsenvaltioiden aineellisen rikoslainsäädännön lähentäminen koskee erityisen vakavan rikollisuuden aloja, jotka ovat rajat ylittäviä joko rikosten luonteen tai vaikutusten vuoksi tai sen vuoksi, että niiden torjuminen yhteisin perustein on erityisesti tarpeen. 2. SEUT-sopimuksessa erityisellä tarpeellisuudella viitataan ennen muuta siihen, että jäsenvaltioiden omat toimet eivät rikollisuuden torjumiseksi riittäisi, vaan tarvitaan jäsenvaltioiden unionissa toteuttamia yhteisiä toimia. 3. SEUT-sopimuksen mukaan jäsenvaltioiden rikoslainsäädäntöjen lähentäminen on mahdollista muilla unionin politiikka-aloilla (esim. sisämarkkinat, liikennepolitiikka), jos rikosoikeuden lähentäminen on välttämätöntä unionin politiikan tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi. 4. SEUT-sopimuksen täsmällisten säännösten vuoksi erityisen vakavan rikollisuuden alat on tyhjentävästi määritelty eikä niitä siten voida päivittää.
F. Yksi ja vain yksi seuraavista väitteistä on väärä. 1. Konkreettisissa vaarantamisrikoksissa rangaistusvastuu edellyttää, että vahinkoseuraus on todellisessa yksittäistapauksessa aidosti käsillä. 2. On omiaan - rikos merkitsee samaa kuin abstrakti vaarantamisrikos. 3. Abstrakteja vaarantamisrikoksia käytännössä yksittäistapauksessa sovellettaessa edellytetään tiettyä yleistävää vaarallisuuden arviointia tapauskohtaisesti. 4. Rattijuopumuksen osalta voidaan puhua ns. presumoidusta vaarasta. G. Yksi ja vain yksi seuraavista väitteistä on väärä. Tahallisuutta koskevan ns. peittämisperiaatteen mukaan tahallisuuden on katettava 1. Koko oikeudenvastainen teko. 2. Teonhetkiset olosuhteet ja teon seuraukset. 3. Sellaiset objektiivisen rangaistusvastuun mukaiset seuraukset, joita tunnusmerkistön objektiivinen puoli edellyttää. 4. Kaikki tunnusmerkistössä tarkoitetut osatekijät. H. Yksi ja vain yksi seuraavista väitteistä on väärä. 1. Tehokas katuminen koskee vain ns. päättymättömiä yrityksiä. 2. Tehokkaan katumisen klassinen esimerkki on surmaamistarkoituksessa asetetun pommin tekeminen vaarattomaksi ennen sen räjähtämistä. 3. Tehokkaassa katumisessa toiminnan on oltava vapaaehtoista. 4. Tehokkaassa katumisessa tekijältä edellytetään aktiivisia toimia tunnusmerkistössä tarkoitetun seurauksen estämisessä. I. Yksi ja vain yksi seuraavista väitteistä on väärä. 1. Ehdollinen vankeus tarkoittaa tekijän tuomitsemista vankeuteen, mutta vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon lykkäämistä määräajaksi. 2. Ehdollisen vankeuden koeajan pituus on vähintään yksi ja enintään kolme vuotta. 3. Uusi vakava koeaikana tehty rikos johtaa aina ehdollisen vankeusrangaistuksen määräämiseen täytäntöönpantavaksi. 4. Vain määräaikainen enintään kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi.
J. Yksi ja vain yksi seuraavista väitteistä on väärä. 1. Ns. reaalirangaistusjärjestelmässä vanki vankilasta vapauduttuaan olisi aidosti vapaa eikä häneen enää voitaisi kohdistaa vankeinhoidollisia toimenpiteitä. 2. Vankeinhoidollisesti ensikertalaisella tarkoitetaan henkilöä, joka rikosta edeltäneiden kolmen vuoden aikana ei ole suorittanut vankeusrangaistusta vankilassa. 3. Ehdonalaiseen vapauteen voidaan päästää vasta 21 vankeuspäivän jälkeen. 4. Jos vanki tekee ehdonalaisen vapauden koeaikana rikoksen, jäännösrangaistus on mahdollista määrätä täytäntöönpantavaksi.
TEHTÄVÄ 6 Jokaiseen monivalintakysymykseen on vain yksi oikea vastaus. Merkitse vastauksesi selkeästi erillisen vastauslomakkeen kohtaan vastaus. Jos et halua vastata kysymykseen, merkitse ruksi kohtaan ei vastausta. Jätä kohta tarkastajan merkinnät tyhjäksi. Jokaisesta oikeasta vastauksesta annetaan yksi piste ja jokaisesta väärästä vastauksesta vastaavasti vähennetään yksi piste. Mikäli vastaaja merkitsee ruksin kohtaan ei vastausta, kysymyksestä ei anneta eikä vähennetä pistettä. Tehtävän enimmäispistemäärä on 10 pistettä ja vähimmäispistemäärä 0 pistettä. 1. Mikä seuraavista henkilöistä ei ole oikeuskelpoinen? A. Kommandiittiyhtiö, jonka yhtiömiehet ovat laatineet voimassaolevan yhtiösopimuksen B. Dementoitunut vanhus C. Osakeyhtiö, jonka perustamissopimus on laadittu, mutta jota ei ole vielä rekisteröity D. Suomen evankelis-luterilainen kirkko 2. Mihin saatavaan korkolaki soveltuu? A. Määräajoin maksettava elatusapuun B. Kulutusluottoon C. Verovelkaan D. Lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen liittyvään rahavelkaan 3. Velkakirjalain 17 :ssä on lueteltu niin sanottuja vahvoja väitteitä. Mikä seuraavista ei kuulu tähän luetteloon? A. Velka on lakannut julkisen haasteen myötä B. Velkakirja on pätemätön sillä perusteella, että velallinen on pakotettu sen antamiseen käyttäen lievää pakkoa C. Velkakirjan on antanut vajaavaltainen henkilö D. Velkakirjan on velallisen puolesta antanut joku, jolta on siihen puuttunut laillinen oikeus
4. Oikeuskirjallisuudessa sopimusvapaudelle on hahmotettu eri ulottuvuuksia. Mikä seuraavista ei ole sopimusvapauden ulottuvuus? A. Sopimuskumppanin valitsemisvapaus B. Muotovapaus C. Päätäntävapaus D. Reklamaatiovapaus 5. A lähettää B:lle tarjouskirjeen. Missä vaiheessa tarjous tulee antajaansa sitovaksi oikeustoimilain mukaan? A. Kun A on jättänyt tarjouksen postin toimitettavaksi B. Kun tarjous on saapunut B:lle postitse C. Kun B on avannut tarjouksen ja tutustunut siihen D. Kun B on avannut tarjouksen, tutustunut siihen ja ilmoittanut A:lle hyväksyvänsä tarjouksen 6. Mikä seuraavista yksityishenkilön velkajärjestelyyn liittyvistä väitteistä ei pidä paikkaansa? A. Tuomioistuimen tulee määrätä yksityishenkilön velkajärjestelyyn selvittäjä. B. Maksuohjelman normaalikestoksi on laissa määrätty viisi vuotta. C. Velkasovinnossa velallinen sitoutuu yleensä kertasuoritukseen. D. Ennen velkajärjestelyn alkamista tehdystä rikoksesta määrätty sakko kuuluu velkajärjestelyn piiriin. 7. Mikä seuraavista yrityksen saneeraukseen liittyvistä väitteistä pitää paikkansa? A. Tuomioistuin on lain mukaan aina velvollinen määräämään saneerausmenettelyssä velkojatoimikunnan. B. Saneeraushakemuksen hylkääminen merkitsee välittömästi yrityksen asettamista konkurssiin. C. Yrityksen saneerausmenettely aloitetaan, mikäli velallinen ja kolme velkojaa, joiden saatavat edustavat vähintään neljännestä kaikista velallisen veloista, tekevät yhteisen saneeraushakemuksen. D. Saneerausohjelma vahvistetaan tavallisimmin sen jälkeen, kun se on saanut äänestyksessä velkojien enemmistön kannatuksen kaikissa äänivaltaisissa velkojaryhmissä.
8. Mikä seuraavista ulosottoon liittyvistä väitteistä ei pidä paikkaansa? A. Sosiaalilautakunnan vahvistama elatussopimus kelpaa ulosottoperusteeksi. B. Ulosottomiehen on viran puolesta selvitettävä, onko ulosottoperusteessa vahvistettu saatava ehtinyt vanhentua. C. Ulosottokaaren mukaan velallisen ulosmitattu omaisuus voidaan realisoida vain pakkohuutokaupalla, koska tällä tavalla saavutetaan mahdollisimman hyvä myyntitulos. D. Tuomioistuimen rooli ulosotossa jää vähäiseksi, koska se toimii ainoastaan ulosoton muutoksenhakuviranomaisena. 9. Mikä seuraavista insolvenssioikeuden oikeuslähteisiin liittyvistä argumenteista pitää paikkansa? A. Ulosottokaari on säännösmäärältään hyvin laaja laki, joka sääntelee ulosottoa kokonaisuudessaan. B. Insolvenssioikeuden ennakkoratkaisut ovat viime aikoina kärsineet lainsäädännön uudistamistahdista. Ratkaisusuositukset menettävät näet nopeasti merkityksensä, kun sen kohteena oleva lain säännös on kumottu tai sitä on muutettu. C. Konkurssilainsäädännön uudistamisen jälkeen korkein oikeus on antanut lukuisia konkurssia koskevia ennakkopäätöksiä. D. Yrityssaneerauslain ja yksityishenkilön velkajärjestelylain valmisteluaineisto on vanhaa ja niukkaa. 10. Mikä seuraavista konkurssiin liittyvistä väitteistä pitää paikkansa? A. Yrityksen saneerauksen läpi käyneistä yrityksistä vain hyvin harvat päätyvät konkurssiin. B. Konkurssilain mukaan konkurssipesä saa luovuttaa omaisuutta vastikkeetta, jos se on pesälle myyntiä edullisempaa. C. Velkojat päättävät pääsääntöisesti siitä, miten konkurssipesään kuuluva omaisuus myydään. D. Konkurssiin asettamista koskevan asian käsittelee konkurssilain mukaan se tuomioistuin, jonka tuomiopiirissä on velallisen yleinen oikeuspaikka. Asianosaiset, esimerkiksi hakija-velkoja ja velallinen voivat kuitenkin sopia, että hakemus käsitellään muussa käräjäoikeudessa.
TEHTÄVÄ 7 Osakeyhtiö X (myöhemmin: X) on ollut vuoden 2006 lopusta lukien velkaa Y:lle, joka on luonnollinen henkilö, 300 000 euroa. X on velvoitettu maksamaan tuomioistuimen tuomiolla Y:lle kyseinen 300 000 euron velka. Y pani tätä saatavaa koskevan kanteen vireille X:ää vastaan joulukuussa 2006 ja sen seurauksena kyseinen tuomio annettiin 2.4.2007. Tämä käräjäoikeuden antama tuomio on lainvoimainen ja se on siten lopullinen tuomio asiassa. X:llä ei ollut tuomion antamisen aikoihin käytännössä lainkaan varallisuutta, joten Y ei vaivautunut perimään tuomittua saatavaansa X:ltä. Y sai tietää jokin aikaa sitten, että X olisi tehnyt rahakkaan sopimuksen, jonka perusteella olisi jo maksettukin jotain X:lle. Y päätti ryhtyä nyt aktiivisiin ulosottotoimiin. Y teki ulosottohakemuksen koskien mainittua 300 000 euron saatavaa. Y toimitti tämän pätevästi tehdyn ulosottohakemuksen ja edellä mainitun alkuperäisen tuomion hakemuksen liitteenä ulosottoviranomaiselle postitse siten, että se saapui ulosottovirastoon 14.4.2010, jolloin tätä koskeva ulosottoasia tuli vireille ulosottoviranomaisessa. Vastaa alla oleviin kysymyksiin 1 10 sekä edellä että jäljempänä yksittäisissä kysymyksissä mainittuihin tietoihin ja valintakoevaatimuksissa esitettyyn tietoon tukeutuen siten, että annat vastaukseksi vaihtoehdon, joka sanottuun aineistoon perustuen selvästi eniten pitää oikeudellisesti paikkansa. Vastaukset kysymyksiin merkitään erilliselle vastauslomakkeelle. Vastausvaihtoehdot ovat KYLLÄ tai EI. Voit myös jättää vastaamatta, jolloin sinun tulee valita vastauslomakkeesta vaihtoehto EN OSAA SANOA. Vastauslomakkeella on myös ns. tarkastussarake, jota käytetään vastausta arvosteltaessa tarkastusmerkintöjä varten. Älä tee tähän tarkastussarakkeeseen mitään merkintöjä. Jokaisesta oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen (+1) ja jokaisesta väärästä vastauksesta vähennetään kaksi pistettä (-2). Vastausvaihtoehto en osaa sanoa ei lisää eikä vähennä pisteitä (0). Tehtävän lopullinen kokonaispistemäärä ei voi olla negatiivinen, joten tämän tehtävän lopullinen kokonaispistemäärä on vähintään 0. Jos yksittäiseen kysymykseen merkitsee vaakariville useamman vaihtoehdon, tai jättää vastauksen kokonaan merkitsemättä, vastaus tulkitaan vääräksi, eli siitä vähennetään kaksi pistettä (-2).
Jokainen kysymys on itsenäinen. Yksittäiseen kysymykseen (1 10) vastatessa ei tule antaa merkitystä muiden kysymysten sisällölle tai niiden vastauksille. 1. Kun X sai ulosottomieheltä ulosottoasiaan liittyvän vireilletuloilmoituksen, X vastasi ulosottomiehelle, että Y:n kyseinen saatava on lain mukaan vanhentunut, joten ulosoton vireilläololle ei ole enää edellytyksiä eikä saatavaa voida enää periä X:ltä. Y myönsi, että hän ei ollut muistuttanut X:ää velasta sen jälkeen kun tuomioistuin oli antanut tuomion velasta, mutta piti X:n väitettä vääränä, koska hänen käsityksensä mukaan saatava ei ole lain mukaan vanhentunut. Onko Y oikeassa? 2. Y ei ole kuullut ulosmittausasian etenemisestä mitään. X:n mainittu velka Y:lle perustui tavalliseen velkakirjaan. Y kysyykin, olisiko hänen tullut lain mukaan toimittaa alkuperäinen saamistodiste eli velasta tehty tavallinen velkakirja oma-aloitteisesti ulosottovirastoon ulosottohakemuksensa liitteenä? 3. NN antoi aikoinaan takauksen Y:lle X:ltä olevasta edellä selostetusta 300 000 euron saatavasta. NN oli varaton vuonna 2007 ja väittää edelleenkin olevan varaton. Y epäilee, että NN:llä on nykyisin omaisuutta, joten takausvastuu voisi olla toteutettavissa. Voidaanko ulosotto kohdistaa NN:ään ja tämän omaisuuteen edellä selostetun Y:n hakeman ja vireillä olevan ulosottoasian perusteella? 4. Kun X alkoi saada tekemänsä sopimuksen perusteella rahaa, X päätti ryhtyä tukemaan eräitä poliitikkoja lahjoittamalla näille rahaa vaalimarkkinointia varten. X teki lahjoituksista selvät asiakirjat, joissa se lupasi antaa vastikkeetta eli lahjana 5 000 euroa jokaiselle erikseen mainitulle kymmenelle poliitikolle heinäkuussa 2010. Nämä asiakirjat luovutettiin asianomaisille poliitikoille jo 14.2.2010. X:n tilillä on nyt rahaa n. 70 000 euroa, joista luvatut rahat (50 000 euroa) on tarkoitus siirtää poliitikoille ensi kuussa. Ulosottomies haluaisi ulosmitata nämä tilivarat. Lahjan saaneet poliitikot ilmoittivat, että luvatut rahalahjat on täytettävä sovitun mukaisesti heinäkuussa Y:n ulosottohakemuksesta huolimatta. X on valmis täyttämään lahjat lupaamansa mukaisesti. Estävätkö sanotut X:n vaalirahoituslahjat X:n tilivarojen ulosmittaamista tänään Y:n hyväksi?
5. Kun X:llä näyttää nyt olevan omaisuutta, jota voidaan ulosmitata, Y haluaa puuttua erääseen hänen mielestään tuomiossa olevaan epäkohtaan. Y:n mukaan velka X:ltä on todellisuudessa 350 000 euroa, mutta käräjäoikeus tuomitsi X:n virheelliseksi epäiltävän väitteen vuoksi X:n maksamaan 50 000 euroa vähemmän. Y:llä on edelleen todisteita oikeudestaan tähän 50 000 euron lisäsaatavaan X:ltä. Y pyytää ulosottomiestä tutkimaan asian ja toteamaan, että X on todellisuudessa velkaa 350 000 euroa. Y on valmis toimittamaan selvityksen asiasta ulosottomiehelle. Voiko ulosottomies ulosottoasiassa laillisesti ratkaista, että X on velkaa Y:lle 350 000 euroa ja ulosmitata sitten X:n omaisuutta 350 000 euron arvosta? 6. Ulosottomies on ulosmitannut X:n omistamat viisi lähes uutta kuorma-autoa. Ulosottomies on aikeissa järjestää näistä autoista pakkorealisoinnin käteisen saamiseksi. Aluksi ulosottomies pohti pakkohuutokauppaa. Nyt ulosottomies on kuitenkin hankkinut autoista tarjouksen kahdelta paikalliselta autokauppiaalta. Autokauppias KK:n tarjous vastaa selvästi autojen käypää hintaa ja se peittäisi kaikki etuoikeussaatavat ja omaisuuteen kohdistuvat oikeudet. Y on sitä paitsi ainoa velkoja tilanteessa. Ulosottomies aikoo suorittaa realisoinnin myymällä pakettiautot tarjouksen tehneelle KK:lle. Velallinen X vastustaa tällaista myyntiä. X haluaa, että pakettiautot myydään laillisessa järjestyksessä pakkohuutokaupalla. Y haluaisi, että autot myydään mahdollisimman pian autokauppias KK:lle, kun niille kerran on ostaja. Onko tässä tilanteessa lain mukaan ylipäätään mahdollista, että ulosottomies myisi ulosmitatut autot suoraan tarjouksen antaneelle autokauppias KK:lle? 7. Ulosottomies on tehnyt 1.6.2010 virkahuoneessaan Y:n hakemuksen johdosta kirjallisen ulosmittauspäätöksen, jolla ulosmitattiin X:n omistama kaivonporauskone (arvo 40 000 euroa). X, eli kukaan X:n laillisista edustajista, ei ollut paikalla virkahuoneessa, kun ulosmittauspäätökseen johtanut toimitus tapahtui. X antoi eräälle liikekumppanilleen 4.6.2010 tämän saman kaivonporauskoneen vakuudeksi käteisluotosta. X sai ensimmäistä kertaa laillisesti tiedon ulosmittauksesta 7.6.2010, kun ulosottomies tuli hakemaan kaivonporauskonetta. Samalla ulosottomies kuuli ensimmäistä kertaa, että kaivonporauskone olikin annettu vakuudeksi. Ulosottomies ei hyväksy X:n toimintaa ja pohtii jatkotoimien mahdollisuuksia. Oliko X tässä tapauksessa saanut antaa kaivonporauskoneen vakuudeksi?
8. Ulosottomies oli ulosmitannut X:n omaisuutta 4.5.2010, mistä Y oli tyytyväinen. X asetettiin kuitenkin tuomioistuimen päätöksellä konkurssiin 14.5.2010 useiden velkojien vaatiessa erääntyneitä maksujaan. Ulosmitattu omaisuus kuuluu konkurssipesään. Ulosottomies on nyt keskeyttänyt ulosoton konkurssin vuoksi. Y tietää, että omaisuudelle olisi juuri nyt halukkaita ostajia jopa pakkohuutokaupassa. Onko Y:llä velkojana lain mukaan oikeus vaatia tehokkaasti ulosottomieheltä, että ulosottoa jatkettaisiin ja omaisuus pakkomyytäisiin ulosotossa vaikka konkurssipesän lukuunkin? 9. Ulosottomies ulosmittasi X:n toimitiloissa pidetyssä ulosmittaustoimituksessa X:n tiloissa olleet 3 000 euron arvoiseksi arvioimansa tietokoneet 11.5.2010. X:n laillinen edustaja toimitusjohtaja N oli ulosmittaustoimituksessa paikalla, joten X oli lain mukaisesti läsnä ulosmittaustoimituksessa. X:n taholta pyydettiin 31.5.2010 ulosottomieheltä ulosmittauksen kumoamista itseoikaisuna, koska X piti ulosmittausta hyödyttömänä tietokoneiden alhaisen arvon vuoksi. N:n veli V tuli hakemaan näitä omistamakseen väittämiä, nyttemmin siis ulosmitattuja, tietokoneita X:n tiloista 1.6.2010. Tuolloin N kertoi, että ulosottomies oli ulosmitannut ne, ja V otti yhteyttä ulosottomieheen väittäen tietokoneita omakseen. V sai 3.6.2010 ulosottomieheltä suureksi harmikseen tiedon 11.5.2010 tehdystä ulosmittauspäätöksestä. Ulosottomies ilmoitti X:lle ja V:lle toissapäivänä, että mitään itseoikaisua ei tehdä, ja arveli, että ulosmitattu omaisuus myydään ensi viikolla. Voiko X hakea tänään tehokkaasti muutosta ulosottovalituksella tietokoneiden ulosmittaukseen? 10. X:n omistaja omisti myös osakeyhtiö Z:n. Y oli kuullut ystäviensä puhuvan, että Z:kin olisi velallisena maksuvaikeuksissa. Y pyysi asiasta kiinnostuneena ulosottoviranomaiselta Z:n osalta todistusta ulosottorekisteristä, jotta hän näkisi Z:sta rekisteriin tehdyt merkinnät ja tiedot. Y saikin ulosottoviranomaiselta tällaisen todistuksen, mitä X:n ja Z:n omistaja piti virheellisenä ja lainvastaisena toimintana. Oliko Y:llä oikeus saada velallinen Z:n tietoja koskeva todistus ulosottorekisteristä?