HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS 2008
Kierregalaksi M 51 ja sen seuralainen epäsää äännöllinen galaksi NGC 5195. Etäisyys on 34 miljoonaa valovuotta. M 51 löytyy l taivaalta Otavan viimeisen tähden t Alkaidin alapuolelta. Kuva: Henri Taino ja Markku Nissinen, julkaistu Ursa Minor 1/2008 lehdessä.
Seulasten tähtijoukkot htijoukko Markun kuvaamana 5./6.3.2008 Kuvansissa. Canon EOS 350D kamera ja 70-300mm Canonin objektiivilla käyttk yttäen SkyWatcher EQ5 SynScan seurantajalustaa
Komeetat Komeetta 8P/Tuttle oli alkuvuodesta hyvin näkyvissn kyvissä eteläss ssä alkuillasta. Komeetta kuvattiin HärkH rkämäellä 4.1.2008 illalla. Kuvaamisessa käytettiin k 15x20s valotusta ilman suodinta. Kuvakentän n koko 12x8 kaariminuuttia. SääS oli hyvin selkeä, seeing 2, taustataivaan tummuus 2 ja läpinäkyvyys 2. Pakkasta oli -12 C. Komeetta 46P/Wirtanen, kuvattu 13x60 s valotuksella ilman suodinta 2./3.3.2008 yölly llä klo 19:22-19:42 Suomen aikaa. Kuvakentän n koko on 10x8 kaariminuuttia. Kuvassa komeetan vieressä vasemmalla näkyy n himmeän n tähden t GSC 1788-178 vana.
Markku kuvasi Holmesin komeettaa Markku kuvasi Kuvansista käsin 5./6.3.2008 yönäy Canon EOS 350D kameralla ja 70-300mm Canonin objektiivilla käyttk yttäen SkyWatcher EQ5 SynScan seurantajalustaa.
Komeetta C/2006 OF2 (Broughton( Broughton) oli yötaivaalla hyvin korkealla ja oli siksi hyvä kuvauskohde. Vaikka itse komeetan kirkkaus ei ole kovin suuri 11... 12 magnitudia,, niin sillä on mukavan kokoinen pyrstö,, joka ulottuu CCD:n kuvakentän n poikki. Härkämäellä kohdetta kuvattiin 7./8.10.2008. Komeetta 29P/Schwassmann Schwassmann-Wachmann 1 on kirkastunut viime aikoina normaalista "lepotilastaan" noin 100-kertaisesti. Sen kirkkaus on nyt noin 11,0 magnitudia.. Kohdetta kuvattiin Härkämäellä 29.9.2008 aamuyöll llä.
Komeetta C/2008 C1 (Chen( Chen-Gao), kuvattu 2./3.3.2008 2x300s ja 7x200s valotuksella ilman suodinta. Kuvausaika oli 00:05-00:40 Suomen aikaa. Kuvakentän koko on 10x7 kaariminuuttia. Kuvassa kirkkaana komeetan alapuolella näkyy n tähden GSC 3690-902 902 vana. Komeetta C/2007 W1 (Boattini( Boattini), kuvattu 2./3.3.2008 kohdetta 3x200s valotuksella ilman suodinta. Kuvausaika oli 00:53-01:05 Suomen aikaa. Kuvakentän n koko on 11x8 kaariminuuttia. Kuvassa oikealla ylhää äällä näkyvä kirkkain tähti t on GSC 5534-229.
Vuoden 2008 viimeinen komeettahavainto, komeetta 144P/Kushida Kushida. Se on näkyvissn kyvissä Härän n tähtikuviossa t heti illan pimentyessä.. Kohteen kirkkaus on noin 11,0 magnitudia,, joten sen havaitsemiseen tarvitaan kaukoputki.
SUPERNOVALÖYD YDÖT
Suomen toinen supernovalöyt ytö SN 2008bo tehtiin H tehtiin Härkämäellä noin vuosi ensimmäisen isen löydön n jälkeen j 31.3./1.4.2008. Supernova on melko harvinaista tyyppiä Ib (IIb( IIb?). Sitä on havaittu tutkijaryhmien toimesta mm. Swift-satelliitilla satelliitilla.. Kolmas supernova löydettiin l 24./25.8.2008, se sai tunnuksen SN 2008fb
SN2008bo, kuva NOT kuva NOT NotCam/Anu Somero
Supernova SN 2008ij galaksissa NGC6643. Löydetty 19.12.2008. Löytäjä japanilainen Koichi Itagaki.. Tyyppi II, kirkkaus löytl ytöhetkellä 15.9 mag.. Kuvattu HärkH rkämäellä 27.12.2008, kirkkaus 15.5R.
Supernova SN 2008fb oli kolmas H oli kolmas Härkämäellä löydetty supernova. Se sijaitsi galaksissa UGC2813. Kohteen etäisyys on 61 miljoonaa valovuotta.
SN 2008fb kuvattuna La Plamalla NOT-teleskoopilla teleskoopilla. NOT:n ALFOSC-spektrografikameralla määritettiin supernovan spektri. Sen perusteella SN 2008fb on vanha II tyypin supernova. Kuva: NOT, Alfosc/Johan Fynbo.
SN 2008gx, galaksissa NGC3144. Etäisyys 290 milj.vv.. Tyyppi II (IIb( IIb?)
Gammapurkauksia, GRBs Härkämäen toinen gammapurkauksen jälkihehku j onnistuttiin kuvaamaan 19.3.2008. Kyseinen jälkihehku oli kirkkaimmillaan paljain silmin nähtn htävissä,, vaikka etäisyytt isyyttä kohteeseen oli 7,5 miljardia valovuotta. Se oli kaikkein kirkkain tunnettu jälkihehku j kautta aikojen. Kolmas gammapurkaus havaittiin 30.4.2008.
Eksoplaneetan ylikulku. Tähti n hti näyttää himmenevän n planeetan kulkiessa sen ja havaitsijan välistv listä. Eksoplaneettoja tunnetaan jo yli 300. Ylikulkijoita tiedetää ään varmuudella olevan noin 50. Eksoplaneettahavainnot lähetetään n amatöö öörien arizonalaisen Bruce Garyn eksoplaneetta-arkistoon arkistoon AXA:an ja sieltä edelleen Caltechin käyttöön. HärkH rkämäellä on havaittu onnistuneesti 17 eri eksoplaneetan ylikulku. TänäT vuonna havaittiin 9 eri eksoplaneetan ylikulku.
Asteroidien valokäyr yrät Asteroidien valokäyr yrämittauksia tehtiin Helsingin yliopistolle. Heijastuneen valon määrä riippuu asteroidin pinnan laadusta ja muodosta. Asteroidikuvista a voidaan mitata myös s niiden paikka alle kaarisekunnin tarkkuudella. HärkH rkämäellä havaittiin vuonna 2008 kolmen asteroidin valokäyr yrä.. Asteroidiprojekti on pääp äättynyt.
Lähiohittaja-asteroidien asteroidien seuranta Kuvassa tammikuussa Maan noin 500 000 km etäisyydelt isyydeltä ohittanut 2007 TU24 asteroidi. Kohteen läpimitta l on 250 m.
Asteroidi (tai meteoroidi) ) 2008 TC3 kuvattiin HärkH rkämäellä Lähes pilvisestä säästä huolimatta Markku Nissinen onnistui kuvaamaan asteroidin (tai meteoroidin) 2008 TC3 HärkH rkämäellä 6./7.10.2008 yönä. y. Asteroidi 2008 TC3 törmt rmäsi maahan aamuyöst stä ehkä Sudanin kohdalla. Se saattoi olla niin pieni (vain alle 5 m), ette ttä se hajosi kokonaan ilmakehäss ssä.. Se oli löydetty l 6.10. illalla isoilla kaukoputkilla ja se tuli koko ajan kirkkaammaksi lähestyessl hestyessään n Maata. Kuva on otettu 120 s valotuksilla. Kohteen on varmentanut oikeaksi Arto Oksanen.
Blasaari OJ287 OJ287:n kirkkausmittauksia Turun yliopiston Tuorlan observatoriolle. Kohde on kaksoismusta-aukko, aukko, jonka komponentit ovat 18 miljardin ja 110 miljoonan Auringon massan luokkaa. Kohteen kirkkauden vaihtelussa on havaittu n. 12 vuoden jakso. HärkH rkämäellä on havaittu kohdetta vuonna 2008 17 kertaa. Mauri Valtosen työryhm ryhmän n tuloksista oli merkittävä julkaisu Nature-tiedelehteen tiedelehteen huhtikuussa.