Matkailun tulo- ja työllisyysselvitys v. 2017
Rakennetiedot Jämsän matkailukeskus Laskettavan muuttujan vuositaso (YTR) Yritykset YTR:n mukaan Toimipaikat YTR:n mukaan Henkilöstömäärä (2015) 322 69 77 Liikevaihto (2015) 55 949 799 69 77 Henkilöstömäärä (2016) 284 66 73 Liikevaihto (2016) 55 747 253 66 73 Lähde: Tilastokeskus/asiakaskohtainen suhdannepalvelu 2018
Jämsän matkailukeskuksen yritysryhmien suhdannekehitys Jämsän matkailukeskuksen liikevaihto kasvoi vuonna 2015 yhteensä 11,7 %. Vuonna 2016 liikevaihto kasvoi 7,9 % edellisvuodesta. Vuodesta 2016 vuoteen 2017 liikevaihto kasvoi 0,4 prosenttia. Ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto kasvoi 0,4 %, toisella 7,6 %. Kolmannella neljänneksellä liikevaihto oli 0,9 % pienempi ja neljännellä 5,3 % pienempi kuin edellisenä vuonna. Lähde: Tilastokeskus/asiakaskohtainen suhdannepalvelu 2018
Jämsän matkailun liikevaihdon kehittyminen 160 2010=100 140 120 114 117 116 130 140 141 Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. 100 80 60 68 79 85 91 90 100 102 40 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Jämsän matkailu Alkuperäinen sarja Alkuperäinen indeksi sisältää kaiken kuukausittaisen Indeksit mittaavat tarkasteltavan muuttujan muutosta suhteutettuna perusvuoden vaihtelun toimialalla. tasoon. Perusvuotena käytetään vuotta 2010 (2010=100) Lähde: Tilastokeskus/asiakaskohtainen suhdannepalvelu 2018
Lapin matkailukeskusten liikevaihto 2005 2016 Lapin kaikissa matkailukeskuksissa liikevaihdon kasvu on ollut hyvä. Liikevaihdoltaan suurimpia ovat Rovaniemi ja Levi. Liikevaihto kasvoi myös vuonna 2016 kaikissa matkailukeskuksissa, vahvimmin Saariselällä, Rovaniemen ja Meri-Lapin alueella heijastaen matkailuinvestointeja. Lapin suhdannekatsauksessa on käytetty kuukausittaisia trendisarjoja Lähde: Lapin suhdannekatsaus 2017
Jämsän matkailukeskuksen yritysryhmien suhdannekehitys Vuonna 2015 Jämsän matkailukeskuksen henkilöstömäärä kasvoi 0,2 % edellisvuodesta. Vuoden 2016 aikana henkilöstömäärä kasvoi edelleen, yhteensä 7,1 %. Vuodesta 2016 vuoteen 2017 henkilöstömäärä väheni 6,4 % Henkilöstömäärä väheni kaikilla vuosineljänneksillä Ensimmäisellä -10,7 % Toisella - 5,5 % Kolmannella - 6,0 % ja Neljännellä - 2,8 % Lähde: Tilastokeskus/asiakaskohtainen suhdannepalvelu 2018
Jämsän matkailun henkilöstömäärän kehittyminen 140 2010=100 120 100 109 101 103 104 105 100 108 111 117 116 116 125 117 Henkilöstömääräindikaattorilla tarkoitetaan yritysten kokopäivätyöllisten määrää 80 60 40 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Jämsän matkailu Alkuperäinen sarja Alkuperäinen indeksi sisältää kaiken Indeksit mittaavat tarkasteltavan muuttujan muutosta suhteutettuna perusvuoden kuukausittaisen vaihtelun toimialalla. tasoon. Perusvuotena käytetään vuotta 2010 (2010=100) Lähde: Tilastokeskus/asiakaskohtainen suhdannepalvelu 2018
Lapin matkailukeskusten henkilöstö 2005 2016 henkilöstömäärä kasvoi viime vuonna lähes kaikissa Lapin matkailukeskuksissa. Vain Pyhä Luoston alueen henkilöstömäärä laski niukasti. Saavutettavuuden paraneminen, mm. uudet lentoyhteydet, tuki kasvua yleisesti. Lapin suhdannekatsauksessa on käytetty kuukausittaisia trendisarjoja Lähde: Lapin suhdannekatsaus 2017
Trendivertailu Trendisarja kuvaa kehityksen suuntaa pidemmällä aikavälillä. Trendin loppupään tulkinnassa on hyvä noudattaa harkintaa, sillä trendikuvaajan loppuosa muuttuu usein tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Trendin rinnalla kannattaa tutkia myös alkuperäisen indeksin käyttäytymistä.
Henkilöstömäärän ja liikevaihdon muutos Jämsän matkailukeskuksessa 2006 2017 Muutosprosentit on laskettu alkuperäisestä indeksisarjasta ja ne vertaavat tarkasteltavan ajanjakson kehitystä aina edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006-7,5-6,4-4,8-0,6-1 -0,8 0,4 0,2 0,7 1,7 1,9 2,7 2,7 2,5 5,2 7,1 7,9 6,6 8 8,1 11,7 11,4 11,2 15,3-10 -5 0 5 10 15 20 Vuosimuutos % Henkilöstö Liikevaihto Liikevaihto on kasvanut kahta vertailuvuotta lukuun ottamatta (2009 ja 2014). Henkilöstömäärä on vuonna 2017 vähentynyt kahden kasvuvuoden jälkeen. Lähde: Tilastokeskus/asiakaskohtainen suhdannepalvelu 2018
Henkilöstömäärän ja liikevaihdon vuosimuutos Lapin matkailukeskuksissa 2016 Lähde: Lapin suhdannekatsaus 2017
Jämsän matkailun liikevaihto 2005-2017 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 60261365 60016880 55629677 49782177 50263508 48949245 43938680 42874236 38568283 38861201 36471773 33724286 29257279 0 10000000 20000000 30000000 40000000 50000000 60000000 70000000 Jämsän matkailu Euroestimaatit Lähde: Tilastokeskus/asiakaskohtainen suhdannepalvelu 2018
Jämsän ja muiden matkailukeskusten yritystoiminta Matkailukeskusten yritystoiminta Liikevaihto milj. Henkilöstö Levi (ennakkoarvio 2016) 102 770 Pyhä-Luosto (ennakkoarvio 2016) 29 200 Rovaniemi (ennakkoarvio 2016) 136 690 Saariselkä (ennakkoarvio 2016) 50 380 Ylläs (ennakkoarvio 2016) 80 630 Meri-Lappi (ennakkoarvio 2016) 37 280 Sotkamo (välitön tulo ja työllisyys 2013) 56 432 Pudasjärvi (välitön tulo ja työllisyys 2014) 24 150 Kuusamo (välitön tulo ja työllisyys 2013) 93 648 Tahko (matkailutulo 2013)* 79 Jämsä (2015) 56 322 * Tahkon osuus on koko Pohjois-Savon matkailutulosta 14 % (laskettu menomenetelmän mukaan arvioidusta matkailutulosta) Lähteet: Tilastokeskus/asiakaskohtainen suhdannepalvelu 2018 Lapin suhdannekatsaus 2017 Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset: Sotkamossa/Pudasjärvellä/Kuusamossa Pohjois-Savon matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2013 Harmaalla pohjalla esitetyistä tiedoista ei vielä uudempia käytettävissä
Käsitteet Alkuperäinen indeksi sisältää kaiken kuukausittaisen vaihtelun toimialalla. Alkuperäisen indeksin lisäksi lasketaan myös kausitasoitetut ja trendisarjat. Kausitasoitetusta sarjasta on poistettu vuoden sisäinen systemaattinen vaihtelu. Kausivaihtelun aiheuttaa usein jokin ei-taloudellinen ilmiö, kuten säätilojen ja vuodenaikojen vaihtelu ja ihmisten toimintatavat. Trendisarja kuvaa kehityksen suuntaa pidemmällä aikavälillä. Trendin loppupään tulkinnassa on hyvä noudattaa harkintaa, sillä trendikuvaajan loppuosa muuttuu usein tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Trendin rinnalla kannattaa tutkia myös alkuperäisen indeksin käyttäytymistä. Trendikuvaaja soveltuu hyvin myös eri toimialojen sekä alueiden väliseen vertailuun. Muutosprosentit on laskettu alkuperäisestä indeksisarjasta ja ne vertaavat tarkasteltavan ajanjakson kehitystä aina edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Esimerkiksi tammikuuta 2011 verrataan tammikuuhun 2010. Neljännes-, puolivuosi- ja vuosimuutosprosentit lasketaan vertaamalla alkuperäisen indeksisarjan halutun ajanjakson indeksipistelukujen summaa edellisen vuoden vastaavaan summaan.
Käsitteet Asiakaskohtainen suhdannepalvelu on uudistanut euroestimaattien tuotantotapaa keväällä 2014. Uudessa menetelmässä eurojen tasotietona käytetään yhtenäisesti indeksien perusvuotta (vuosi 2015=100), ei siis yritysrekisterin uusinta vuositilastoa kuten aiemmin. Uuden menetelmän myötä toimialojen euroestimaattisarjat eivät enää jatkossa muutu koko aikasarjan osalta, vaan tiedot päivittyvät ainoastaan samalta ajalta kuin indeksisarjatkin Rakennetiedot sisältävät toimeksiantoon sisältyvien yritysten ja toimipaikkojen lukumäärät, kuvattavasta muuttujasta riippuen liikevaihdon, viennin tai palkkasumman vuositason absoluuttisen luvun euroina tai vuositason yhteenlasketun henkilöstömäärän. Rakennetiedot tuotetaan uusimmalta Tilastokeskuksen yritys- ja julkisyhteisörekisterin vuositilaston julkaisuvuodelta (tällä hetkellä vuosi 2015). Myös henkilöstömäärätietojen sekä euromääräisten liikevaihtotietojen lähteenä käytetään yritysrekisteriä. Palkkasumman ja viennin vuositiedot muodostetaan verohallinnon kausiveroaineistosta, koska yritysrekisteri ei sisällä toimipaikoittaista tietoa palkkasummasta eikä viennin määrästä.
Käsitteet Revisio tarkoittaa tietojen tarkentumista. Tietojen tarkentuminen johtuu esimerkiksi laskentaan käytettävissä olevan aineiston muutoksista tai saaduista uusista tiedoista. Uusimman kuukauden osalta verohallinnon kausiveroaineiston kattavuus on liikevaihdolla mitattuna noin 95-98 prosenttia. Kausiveroaineisto kertyy 12 kuukauden ajan, jolloin yritykset voivat myös ilmoittaa muutoksia aikaisemmin ilmoittamiinsa tietoihin. Myös Yritys- ja toimipaikkarekisterin vuositiedot päivittyvät 2-12 kuukauden viiveellä tarkasteltavan ajankohdan päättymisestä. Yritysjärjestelyt, yritysten toimipaikkarakenteen muutokset, toimialojen muutokset ja yritysten aloittamiset sekä lopettamiset aiheuttavat myös tarkentumista tietoihin.