Pohjois- Savon aluetalouskatsaus. Syksy 2015

Transkriptio

1 Syksy 2015

2 1 TIIVISTELMÄ... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY.2 POHJOIS- SAVO JA SUOMI Liikevaihto Vienti Palkkasumma... 5 ALUETALOUS POHJOIS- SAVOSSA Liikevaihto Vienti Palkkasumma... 9 MAAKUNTIEN KEHITYKSEN VERTAILU TYÖVOIMAVARAT JA TYÖLLISYYS TOIMIALOJEN TRENDIT V KESÄKUU LIITE: POHJOIS- SAVON KUNNAT JA SEUTUKUNNAT LIITE: TIETOSISÄLLÖN KUVAUS Pohjakartat luvuissa 1.1, 1.2 ja 1.3 Maanmittauslaitos lupanumero 60/MML/10 aineistojen kopiointi ilman lupaa on kielletty

3 2 KUOPION SEUDUN JA YLÄ- SAVON VIENTI PITI POHJOIS- SAVON PINNALLA Pitkittynyt taantuma on syönyt kasvun koko maasta. Alkuvuonna 2015 Pohjois- Savo on menestynyt suhdannetilanteessa kohtuullisesti muihin maakuntiin verrattuna: Pohjois- Savo oli maakuntien koko liikevaihdon vertailussa seitsemäs ja teollisuuden liikevaihdon kehityksessä viidenneksi paras. Yritysten liikevaihto väheni tammi- kesäkuussa - 0,5 %, koko maassa laskua oli - 1,1 %. Viennin arvo on Pohjois- Savossa vähentynyt kaksi vuotta, lasku kuitenkin pysähtyi Pohjois- Savossa alkuvuonna Koko maassa tästä vuodesta on tulossa neljäs perättäinen huono viennin vuosi. Palkkasum- man kasvussa on menossa kolmas hitaan kasvun vuosi. Kuitenkin tammi- kesäkuussa kasvua oli 1,2 %, mikä on sentään kaksinkertainen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna. Pohjois- Savon väestömäärä kasvoi vuosina pääasiassa Kuopion 1,1 1,2 % vuosikasvun ansiosta. Alku- vuonna 2015 heikentynyt talouskasvu ja lisääntynyt työttömyys hidastivat muuttovoittoa Kuopion seudulle, mutta syk- syllä 2015 näyttää väestökasvu osin elpyneen. Kuitenkin koko maakunnalle tästä vuodesta on tulossa edellisiä vuosia heikomman väestökehityksen vuosi. Liikevaihdon kasvu edelleen pysähdyksissä Kuluvan vuoden tammi- kesäkuussa kaikkien toimialojen liikevaihto supistui maakunnassa - 0,5 % edellisvuodesta. Koko maassa liikevaihto väheni - 1,1 %. Alkuvuoden kehityksen jatkuessa vuodesta 2015 olisi tulossa kolmas pysähtyneen kasvun vuosi. Tässä raportissa seurannassa olevista toimiloista vain yrityspalvelujen liikevaihto kasvoi (3,0 %) ja metalli- teollisuus säilyi edellisen vuoden tasolla (0,2 %). Koko teollisuuden liikevaihto laski - 0,8 % (koko maassa - 4,1 %). Puu- tuoteteollisuudessa liikevaihto pieneni - 0,5 %. Hidastunut rakentaminen ja vähentynyt kulutus pienensivät kaupan liike- vaihtoa - 1,9 %. Kaupan liikevaihto on kasvanut viimeksi vuonna Seututasolla liikevaihdolla ei maakunnassa alkuvuonna ollut veturia. Suurista alueista Kuopion seudulla kasvua oli 0,1 % ja Varkauden seudulla laskua - 0,1 % ja Ylä- Savossa - 2,1 %. Koillis- Savossa kasvua oli aikaisempien heikkojen vuosien jälkeen 2,3 % ja Sisä- Savossa päinvastaisen kehityksen jälkeen laskua - 3,1 %. Vienti säilyi edellisen vuoden tasolla Pohjois- Savossa viennin arvo säilyi alkuvuonna edellisen vuoden tasolla, mutta koko maassa se väheni - 2,0 %. Puutuot- teiden vienti kasvoi 2,0 % (koko maassa 1,8 %), mutta koneissa ja metallituotteissa väheni - 7,0 %. Viennissä yritysryhmi- en erot ovat suuria, jotkut menestyvät hyvin, osa kärsii maailman investointilamasta. Kuopion seudulla viennissä oli kasvua alkuvuonna 8,1 % (6 kk:n arvo 281 M ), Varkauden seudulla laskua - 10,8 % (arvo 254 M ) ja Ylä- Savossa kasvua 6,1 % (arvo 270 M ). Sisä- Savossa viennin arvo väheni - 10,4 %. Varkauden seudulla ener- giateknologian ja Sisä- Savossa puutuotteiden vienti ovat vähentyneet maailmanmarkkinoiden kasvun hidastumisen vuoksi. Kuopion seudulla kasvua lienee ollut kartongin, koneiden, kemian tuotteiden ja terveysteknologian viennissä. Palkkasumman kasvu koheni alkuvuonna 2015 Tammi- kesäkuussa 2015 palkkasumma kasvoi Pohjois- Savossa ja koko maassa 1,2 % vuoden takaisesta. Kasvu on niin Pohjois- Savossa kuin koko maassa selvästi pitkän ajan keskiarvon alapuolella, mutta parempaa kuin vuoden 2014 vain 0,6 % kasvu. Palkkasumma kasvoi metalliteollisuudessa 4,3 % (koko maassa 1,8 %), vaikka sen liikevaihto ei kasvanut ja vienti väheni. Palkkasumma kasvoi myös kaupassa ja matkailussa, vaikka senkin liikevaihto laski. Odotettavissa on joko irtisanomisia tai lisääntyvää myyntiä ja vientiä. Puutuoteteollisuuden palkkasumma väheni jo kolmatta vuotta. Palkkasumman kasvu parani muilla seuduilla paitsi Ylä- Savossa, missä alkuvuonna kasvua oli vain 0,4 %. Kasvua oli Kuo- pion seudulla 1,2 %, Varkauden seudulla 1,5 %, Koillis- Savosa 3,9 % ja Sisä- Savossa 2,1 %. Työllisyyden pitkä myönteinen kehitysjakso on Pohjois- Savossa päättynyt Pohjois- Savon työllisyys kehittyi myönteisesti ja maakunta otti lähes kiinni maan keskitason. Työllisyysaste kohosi vuosien mittaan 9 %- yksikköä 67,2 %:iin (maa 68,2 %), työvoimaosuus nousi 73,7 %:iin ja ero työttömyysasteessa koko maahan verrattuna kuroutui kiinni vuoden 2014 lopulla. Nyt tästä hyvästä tasosta on tultu alaspäin. Alkuvuonna 2015 työllisyysaste laski 65,2 %:iin. TEM:n työnvälitystilaston mukaisia työttömiä työnhakijoita oli Pohjois- Savon TE- toimistoissa v keskimäärin eli 12,7 % työvoimasta. Työttömien määrä lisääntyi edellisestä vuodesta 5,7 %. Syyskuun 2015 työttömyysaste oli 13,1 %. Pitkäaikaistyöttömien määrä 4353 on vuoden aikana kasvanut 11 %. Taantu- man pitkittyessä työttömyyden nousu painottuu terveydenhuoltoon, kauppaan ja palveluihin.

4 3 Pohjois- Savo ja Suomi 1.1 Liikevaihto Tässä aluetalouskatsauksessa kuvataan Pohjois- Savon alueen elinkeinoelämän liikevaihdon, viennin ja palkko- jen kehitystä vuoden 2015 ensimmäisen puolivuotisjak- son aikana. Katsaus on tiivis päätoimiala- analyysi, joka tarkentuu toimialoittain ja seuduittain koko vuoden katsauksessa keväällä Vuoden 2015 alkupuoliskolla jatkui vuonna 2012 alka- nut kasvun pysähdyksen tila pohjois- savolaisessa yritys- toiminnassa. Koko maassa kehitys on ollut vielä hei- kompi ja Suomessa talouskasvu onkin viime vuodet ollut Euroopan heikoimpia. Kokonaiskuvan harmaudesta huolimatta Pohjois- Savossa on myös yrityksiä, jotka kasvavat nopeasti, valtaavat markkinoita ja kannattavuus on hyvällä tasol- la. Tätä menestystä tarvitaan vain laajemmalla rinta- malla. Työttömyyden lisääntyminen, kotimaisten investointien vähäisyys, julkisen kulutuksen leikkaukset ja epävar- muus kotitalouksien taloudesta jatkossa ovat vähentä- neet myös yksityistä kulutusta ja kauppaa. Teollisuuden liikevaihto on ollut laskussa vuoden 2012 loppupuolelta lähtien. Pohjois- Savossa liikevaihdon lasku on hidastunut koko maata nopeammin. Alku- vuonna 2015 liikevaihto väheni Pohjois- Savossa - 0,8 % ja koko maassa - 4,1 %. Metalliteollisuus on maakunnassa kyennyt säilyttämään liikevaihdon tasonsa 2014 ja alkuvuonna 2015 hiukan koko maata paremmin. Metsä- ja puutuoteteollisuu- dessa Pohjois- Savo on pärjännyt koko maata parem- min, vaikka molemmissa liikevaihto on laskenut. Kaupan ja matkailun liikevaihto on laskenut koko maas- sa Pohjois- Savoa enemmän alkuvuona Ainoa kasvuala on ollut yrityspalvelut.

5 4 LIIKEVAIHTO TOIMIALOITTAIN Pohjois- Savon maakunta M 2014 Keski- määrin Vuosimuutos % Tammi- kesäkuu 2015 A- X Kaikki toimialat ,9 4,3 10,4 9,1-17,0 6,0 6,5 3,7-0,2-0,6-0,5 C Teollisuus ,4 2,1 13,7 11,9-28,8 7,3 8,5 3,9-5,1-1,8-0, Metalliteollisuus ,5-8,0 25,6 20,0-35,8 7,7 20,3 6,9-14,9 0,4 0,2 16,310,17+18 (TOL 2008) 943-1,0 13,7 5,1-7,4-26,2 13,0-2,4-0,6 3,8-2,9-0,5 G, I Kauppa, majoitus ja ravitsemis ,5 4,1 4,9 3,3-8,4 6,3 4,5 1,6 0,0-0,6-1,9 Uusi yrityspalvelut T ,9 7,6 13,7 5,5-2,8 10,2 13,5 5,1 4,6 2,5 3,0 Koko maa A- X Kaikki toimialat ,3 10,6 8,2 6,4-16,2 9,3 7,8 1,7-2,1-0,1-1,1 C Teollisuus ,5 13,5 8,3 3,5-25,5 10,8 8,1-0,4-4,5-2,3-4, Metalliteollisuus ,7 14,7 11,4 4,4-30,5 7,5 6,1-2,2-7,6-2,4 0,1 16,310,17+18 (TOL 2008) ,8 15,5 2,6-7,0-23,6 16,9 1,9-3,8-3,2-0,7 0,2 G, I Kauppa, majoitus ja ravitsemis ,1 9,1 7,5 6,5-14,5 8,1 8,2 2,1-2,9-0,6-3,3 Uusi yrityspalvelut T ,5 9,0 11,0 8,3-4,1 3,3 7,3 4,8 1,9 4,8 3,4 1.2 Vienti Vienti kääntyi laskuun 2012 vuoden jälkipuoliskolla. Pohjois- Savossa eniten vienti on vähentynyt suurim- malla vientialalla eli metalliteollisuudessa. Alkuvuonna 2015 sen vienti väheni - 7 %, koko maassa laskua oli - 1,4 %. Koko teollisuuden vienti on koko maassa ollut Poh- jois- Savoa suuremmissa vaikeuksissa. Syynä tähän on mm. investointien kasvun hidastuminen tai vähenemi- nen Suomen ja Pohjois- Savon tärkeimmissä vientimais- sa. Pääosa Suomen viennistä on erilaisia investointita- varoita, koneita ja energiateknologiaa. Myös Venäjän talouden heikkeneminen ja viennin rajoitukset ovat vähentäneet erityisesti elintarvikkeiden vientiä. Seuran- tatilastojen mukaan puutuotteiden viennin arvo on alkuvuonna 2015 kasvanut noin 2 prosentilla niin maa- kunnassa kuin koko maassa. VIENTILIIKEVAIHTO TOIMIALOITTAIN M 2014 Keski- määrin Vuosimuutos % Tammi- kesäkuu 2015 A- X Kaikki toimialat ,2 1,1 10,2 12,2-26,6 11,6 13,8 8,0-8,4-1,9 0,0 C Teollisuus ,5-2,5 9,9 13,4-27,3 9,9 12,6 8,8-9,9-1,9-1, Metalliteollisuus 691 0,1-19,4 22,3 27,6-30,4 0,7 29,2 12,1-20,7 0,1-7,0 16,310,17+18 (TOL 2008) 532 0,2 22,4 2,6-6,6-26,1 16,1-4,4 1,5 4,2 0,6 2,0 G, I Kauppa, majoitus ja ravitsemis Uusi yrityspalvelut T Koko maa A- X Kaikki toimialat ,3 18,9 8,4 4,4-30,7 15,1 9,3-0,1-3,6 0,7-2,0 C Teollisuus ,7 16,9 7,7 3,1-28,1 12,3 7,1 0,1-3,3-1,6-4, Metalliteollisuus ,6 17,4 10,5 4,9-30,7 8,4 4,0-3,3-6,6-1,8-1,4 16,310,17+18 (TOL 2008) ,9 0,0-8,9-24,4 19,0 3,0 0,3-1,1-0,3 1,8 G, I Kauppa, majoitus ja ravitsemis Uusi yrityspalvelut T

6 5 1.3 Palkkasumma Pohjois- Savossa yritysten maksama palkkasumman kasvu on pidemmällä aikavälillä ollut samaa vajaan 3 % vuosikasvun tasoa. Metalliteollisuudessa kasvu on ollut Pohjois- Savossa koko maata parempi ja puu- ja elintar- viketeollisuudessa heikompi. Tammi- kesäkuussa palk- kasumma kasvoi 1,2 % vauhtia, mikä on reilu kolmasosa pitkän ajan kasvusta. Vuosi 2014 oli heikompi, kasvua oli vain 0,6 % ja puuteollisuuden palkkasumma laski. Vuoden alussa 2015 ja vuonna 2014 metalliteollisuuden palkkasumma kasvoi, vaikka viennin arvo väheni. Taka- vuosina tämä on merkinnyt suurten projektivientitoimi- tusten valmistamista, mitkä kirjautuvat vientinä myö- hemmin. Myös kysynnän erot kone- ja energiateolli- suudessa eri tuoteryhmien välillä ovat kasvaneet. Kau- pan palkkasumma on vähän noussut, vaikka alan liike- vaihto on laskenut. PALKKASUMMA TOIMIALOITTAIN M 2014 Keski- määrin Vuosimuutos % Tammi- kesäkuu 2015 Pohjois- Savo A- X Kaikki toimialat ,8 4,4 5,8 6,7-1,0 1,7 5,3 3,0 1,8 0,6 1,2 C Teollisuus 480 0,2 2,1 6,3 6,3-14,2-2,4 6,8 3,7-3,0-1,8 1, Metalliteollisuus 218 2,4 5,6 12,7 11,8-15,2-1,0 10,0 4,3-2,7 1,8 4,3 16,310,17+18 (TOL 2008) 95-4,1 0,6-0,6 0,9-23,9-7,5 5,0 3,9-8,9-6,4-3,2 G, I Kauppa, majoitus ja ravitsemis 347 3,1 5,1 5,1 6,7-0,4 1,8 5,2 4,6 3,0 0,5 0,8 Uusi yrityspalvelut T ,9 5,3 6,5 8,3 2,6 5,0 4,0 3,3 3,9 0,4 1,7 Koko maa A- X Kaikki toimialat ,7 4,5 5,9 7,0-1,1 1,7 4,7 3,4 1,0 0,5 1,2 C Teollisuus ,3 3,7 4,4 3,9-9,1-1,8 4,1 0,5-2,0-0,5 0, Metalliteollisuus ,6 4,0 6,4 6,6-10,0-3,1 5,0 1,0-2,8-0,2 1,8 16,310,17+18 (TOL 2008) ,8 3,7-3,2-6,8-13,5-1,7 1,8-2,9-2,3-2,1-1,7 G, I Kauppa, majoitus ja ravitsemis ,9 5,0 6,4 7,4-1,3 1,0 5,3 3,9 1,2 0,7 0,3 Uusi yrityspalvelut T ,9 6,5 9,4 9,6-1,0 1,7 5,3 4,9 2,2 1,5 3,4

7 6 Aluetalous Pohjois- Savossa A- X Kaikki toimialat M 2014 Keski- määrin Vuosimuutos % Tammi- kesäkuu 2015 Liikevaihto Kuopion seutu ,8 6,3 10,7 11,7-14,0 5,1 5,9 4,6 2,1-1,4 0,1 Varkauden seutu ,8-2,7 8,5 9,6-23,1 0,3 1,2 3,1-9,7-0,8-0,1 Ylä- Savon seutu ,0 7,1 13,0 5,8-17,7 11,6 10,0 2,5 0,7 1,0-2,1 Koillis- Savon seutu 439 1,5 5,3 9,5 1,5-21,3 6,0 9,4 15,8-5,3-0,7 2,3 Sisä- Savon seutu 393 2,6 8,2 3,5 6,2-11,3 7,4 2,8 1,3 9,5 0,2-3,1 Pohjois- Savo ,9 4,3 10,4 9,1-17,0 6,0 6,5 3,7-0,2-0,6-0,5 Koko maa ,3 10,6 8,2 6,4-16,2 9,3 7,8 1,7-2,1-0,1-1,1 Palkkasumma Kuopion seutu ,7 4,6 7,0 7,7 2,2 2,6 6,0 2,8 3,4 0,8 1,2 Varkauden seutu 392 0,3 3,3 0,8 4,2-7,1-4,9 4,0 3,8 0,2-0,4 1,5 Ylä- Savon seutu 584 2,7 5,1 6,9 6,7-4,4 4,1 5,4 3,0 0,2 1,1 0,4 Koillis- Savon seutu 142 1,2 4,7 5,5 4,5-8,3 3,7 3,6 7,4-6,9-0,9 3,9 Sisä- Savon seutu 116 2,0 3,2 3,7 4,1 2,4 2,5 0,8-0,3 2,8 0,8 2,1 Pohjois- Savo ,8 4,4 5,8 6,7-1,0 1,7 5,3 3,0 1,8 0,6 1,2 Koko maa ,7 4,5 5,9 7,0-1,1 1,7 4,7 3,4 1,0 0,5 1,2 Vientiliikevaihto Kuopion seutu 550 4,4 19,1 10,2 14,1-25,3 12,9 18,3 5,8 1,0-3,8 8,1 Varkauden seutu 549-2,7-14,6 3,9 21,4-23,8-0,9 6,9 11,8-21,5 0,0-10,8 Ylä- Savon seutu 518 5,3 18,2 25,2 2,1-25,5 21,5 18,4 3,9-0,3 0,0 6,1 Koillis- Savon seutu Sisä- Savon seutu 68 3,2 17,5-6,5-3,7-28,3 51,5 9,3-2,0 23,9-10,5-10,4 Pohjois- Savo ,2 1,1 10,2 12,2-26,6 11,6 13,8 8,0-8,4-1,9 0,0 Koko maa ,3 18,9 8,4 4,4-30,7 15,1 9,3-0,1-3,6 0,7-2,0 1.4 Liikevaihto

8 7 Pohjois- Savossa yritysten liikevaihdon muutos tammi- kesäkuussa 2015 oli - 0,5 % ja koko maassa - 1,1 %. Seuduilla muutokset liikevaihdon määrässä eivät olleet suuria, mutta suunta on ollut viime vuodet koko maan tavoin laskussa. Pohjois- Savon osuus koko maan liikevaihdosta on 2,6 %. Kuopion seudulla (0,1 %) ja Varkauden seudulla (- 0,1 %) liikevaihdon määrä ei muuttunut. Kuopion seudulla kehitys on ollut suhteellisen tasaista ja hyvää kasvua lukuun ottamatta vuotta 2009, mikä oli jyrkkää laskua koko maassa liikevaihdon kasvu palasi hyvälle tasolle, mutta sen jälkeen on ollut laskua, mikä on alkanut heijastua myös kasvavana työttömyytenä ja hidastuvana väestönkasvuna. Varkauden seudulla liikevaihdon vuotuiset vaihtelut sekä ylös että alas ovat olleet suuria. Kaksi edeltävää vuotta olivat laskun vuosia. Kolmen paperikoneen alasajo näkyy historiassa, samoin energia- alan myynnin nousut. Ylä- Savossa alkuvuonna 2015 liikevaihto laski - 2,1 %, muttta pitkällä ajalla seudulla liikevaihdon kasvu on ollut nopeinta maakunnassa, keskimäärin 3,0 % vuodessa. Ylä- Savossakin kasvu on hidastunut alkaen koko maan ja maakunnan tavoin. Koillis- Savo on nykyisin pieni tilastoalue, missa muutaman yrityksen kehitys heilauttaa lukuja ylös tai alas. Kahden vuoden laskun jälkeen kevätkausi 2015 oli liikevaihdon kasvun aikaa. Sisä- Savossa tammi- kesäkuussa 2015 liikevaihto laski seuduista eniten (- 3,1 %) puuteollisuuden kaupan hidastumisen vuoksi, mutta taustalla on kaksi vuotta aikaisemmin korkealle noussut taso.

9 8 1.5 Vienti Kuopion seutukunta Ylä- Savon seutukunta ,9 18,2 19,2 9,1 11,4 21,8 15,5 15,2 9,1 10,2-18,9-31,2 7 4,6 2,1-0,2-7,8 0 8, ,8 19,9 23,5 16,6 7,9-3,3-19,2-31,6 18,2 24,4 21,9 15,4 8,7-0,4 1,6-2, , ,6 10,5 23, ,8 27,2 Varkauden seutukunta - 34,6-13,5 8,4-7,6 3,7 9,6 38,9-9,7-37,8-1,6 19,7-15,2-10, ,6 27,8 4,8-19,1-11,3 Sisä- Savon seutukunta 7,2-37,6-17,1 57,2 46,4 13,2 5,6-2,7-1, ,1 3,9-10,4-22, Koko maassa ja Pohjois- Savossa on viennin vuosikasvu ollut pidemmällä aikavälillä samalla 1,2 1,3 % tasolla. Seuduista kasvu on ollut tätä selvästi nopeampaa Ylä- Savossa 5,3 % vuodessa, Kuopion seudulla 4,4 % ja Sisä- Savossa 3,2 %. Vuoden 2015 tammi- kesäkuussa vienti kasvoi Kuopion seudulla 8,1 % ja Ylä- Savossa 6,1 %. Oletettavasti Kuopion seudun kasvu perustuu mm. kartonkituotteiden, kemian ja terveydenhuollon teknologian tuotteiden viennin kasvuun sekä aikaisemmin lopetetun puutuotteiden poistumiseen vertailujaksolta. Ylä- Savossa osa koneyritysten ketjusta on kovassa kasvussa ja sen tuotteista pääosa menee vientiin, osalla yrityksistä markkinat ovat taantuman vuoksi supistuneet. Myös puutuotteita viedään paljon, mutta alan kasvu on hidastunut. Maitotuotteiden vienti Venäjälle on pysähtynyt. Varkauden seudulla oli laskua - 10,8 % ja Sisä- Savossa - 10,4 %. Varkauden alueella viennin laskun taustalla on energiateknologian aikaisempaa heikompi myynti. Sellu- ja paperitehtaalla on kesällä ja alkusyksyllä toivottu tuotannon katkos uuden kartonkiin siirtymisen investoinnin vuoksi. Tämä ei vielä näy tässä viennin ja liikevaihdon seurannassa. Sisä- Savon viennin heikentyminen perustuu puutuotteiden maailmanmarkkinoiden heikentyneeseen kysyntään. Vuonna 2014 viennin arvo oli samalla tasolla Kuopion seudulla (550 M ), Varkauden seudulla (549 M ) ja Ylä- Savossa (518 M ). Pohjois- Savon viennin arvo on 1,7 Mrd, mikä on 1,7 % koko maan viennin arvosta.

10 9 1.6 Palkkasumma Pohjois- Savossa (2,8 %/v) ja koko maassa (2,7 %/v) on palkkasumman kasvu on vuosina ollut samalla tasolla. Myös kasvun hiipuminen on mennyt samaan tahtiin. Vuonna 2014 palkkasumman kasvu jäi 0,5 0,6 %:iin ja alkuvuonna 2015 kasvu vähän koheni 1,2 %:iin. Kuopion seudun palkkasumman kasvu on ollut Pohjois- Savossa vuosien ajan parasta ja koko maata. Ylä- Savossa kasvu on ollu koko maan tasolla kasvu ja lähellä sitä Sisä- Savossa. Kasvu on ollut näitä heikompaa Varkauden ja Koillis- Savon seuduilla. Alkuvuonna 2015 kasvuerot seutujen välillä poikkeavat pidemmästä aikajaksosta. Parasta kasvua on ollut Koillis- Savossa (3,9 %), mutta siellä on taustalla kahden aikaisemman vuoden suuret laskut palkkasummassa ja viime ajan nousu merkitsee tilanteen osittaista vakiintumista. Myös Sisä- Savossa yllettiin maakunnan keskimääräistä parempaan kasvuun. Varkauden seudulla palkkasumma on kasvanut 1,5 % ja vähän maan kasvua paremmin. Seurantajaksolla näin on tapahtunut kerran aikaisemmin. Palkkasumma nostaa mm. käynnissä olevat suuret investoinnit bioenergiaan ja uusiin puutuotteisiin, seuraavalla seurantaseurantajaksolla myös kartonkiin siirtymisen investoinnit. Kuopion seudulla palkkasumma on kasvanut koko maan tahtiin. Ylä- Savossa palkkasumman kasvu on alkuvuonna 2015 ollut heikkoa, kasvua vain 0,4 %. Tämä johtunee puuteollisuuden, elintarviketeollisuuden ja osan koneteollisuuden kasvun ja kysynnän heikentymisestä.

11 10 Ero eri tuotantoalojen markkinatilanteessa ovat lisääntyneet. Maakuntien kehityksen vertailu Kokonaisliikevaihdon muutos (%) keskimäärin v sekä tammi- maaliskuu v Lappi Keski- Pohjanmaa Pohjanmaa 0,8 Satakunta 0,5 Pohjois- Karjala 0,4 Päijät- Häme 0,4 Pohjois- Savo 0 Koko maa - 0,5 Keski- Suomi 2015 (tammi- maaliskuu) - 0,5 Kymenlaakso ,5 Varsinais- Suomi - 0,7 Etelä- Savo - 1 Pohjois- Pohjanmaa - 1,1 Pirkanmaa - 1,4 Etelä- Pohjanmaa - 1,5 Uusimaa - 1,9 Etelä- Karjala - 2,9 Kanta- Häme - 4,2 Kainuu - 7, Lähde: Tilastokeskus, suhdannepalvelu Maakuntien teollisuuden liikevaihdon muutos v sekä tammi- maaliskuu 2015 (%) Lappi Pohjois- Karjala Keski- Pohjanmaa Päijät- Häme Pohjois- Savo Satakunta Kymenlaakso Pohjanmaa Keski- Suomi Etelä- Karjala Pirkanmaa Etelä- Pohjanmaa Koko maa Etelä- Savo Varsinais- Suomi Pohjois- Pohjamaa Kanta- Häme Uusimaa Kainuu - 13,4-9,3-7,6-1,7-2,6-2,7-2,8-3,1-3,9-4,9-0,2 0,1 3 2,2 1,8 1,8 1,3 3,9 6, (tammi- maaliskuu) muutos %

12 11 Kaikissa maakunnissa vuonna 2014 ja alkuvuonna 2015 talouskasvu on ollut vaisua. Tammi- kesäkuussa 2015 teollisuuden liikevaihdon kehitys oli Pohjois- Savossa maakunnista viidenneksi parasta ja koko yritysten liikevaihto seitsemänneksi parasta. Pohjois- Savolla on siis mennyt kuitenkin keskimääräistä paremmin. Muutaman viime vuoden aikana kasvun kärjessä ovat olleet Keski- Pohjanmaa, Pohjois- Karjala ja Lappi. Työvoimavarat ja työllisyys Työllisyyden pitkä myönteinen kehitysjakso päättynyt Pohjois- Savon työllisyys kehittyi myönteisesti luvun alussa ja maakunta otti lähes kiinni valtakunnallisen keskitason. Hyvä kehitys näkyi korostetummin Pohjois- Savon työllisyysasteen voimakkaana paranemisena. Pohjois- Savon työllisyysaste on noussut vuodesta 2009 peräti 5,0 %- yksikköä. Työllisyysaste nousi vuonna 2014 vielä 0,1 prosenttiyksikköä 67,2 %:iin. Koko maan luku oli 68,3 % (- 0,2 %- yksikköä). Samassa ajassa myös työvoimaosuus Pohjois- Savossa on noussut 3,8 %- yksikköä ja oli vuoden 2013 aikana 73,7 %. Työvoimaosuudessakin Pohjois- Savon oli vuoden 2014 lopussa pitkän ajan jälkeen suunnilleen maan keskitasoa. Alkuvuonna 2015 kolmen neljänneksen työllisyysasteen vuosikeskiarvo on kääntynyt laskuun (65,2 %). Koko maan tasolla sen sijaan tilanne on pysynyt edellisen vuoden tasolla. Työllisyyskehityksen käänne heikompaan kehitykseen näyttääkin alkaneen Pohjois- Savossa 2014 viimeisen vuosineljänneksen aikana. Tyttömyyskehityksessä trendi oli aiemmin sama kuin työllisyysasteessakin. Myös sen osalta kehitys on tasaantunut lopussa Pohjois- Savon ja koko maan työttömyysaste olivat Tilastokeskuksen tietojen mukaan samalla tasolla (8,8 %). Vuoden 2015 aikana käänne heikompaan näkyy myös työvoimatutkimuksen työttömyysluvuissa. Kolmen neljänneksen aikana työttömyyden kasvuvauhti nousee n. 2 prosenttiyksikköön edelliseen vuoteen verrattuna. TEM:n työnvälitystilaston mukaisia työttömiä työnhakijoita oli Pohjois- Savon TE- toimistoissa v keskimäärin eli 12,7 % työvoimasta. Työttömien määrä lisääntyi edellisestä vuodesta 5,7 %. Työttömyyden nousu painottuu yhä enemmän terveydenhuollon, kaupan ja palveluiden aloille heikon suhdanteen jatkuessa. Lomautusten määrän nousu on tasaantunut, mutta lomautusten kokonaismäärä on edelleen hyvin selvästi ns. normaalisuhdannetta korkeammalla tasolla. Vuoden 2015 aikana lomautukset ovat nousseet korkeammalle tasolle kuin muutamana aiempana vuonna. Vielä korkeammalla lomautusten tasot olivat kuitenkin vuonna Kokonaisuudessaan Pohjois- Savon työttömyyden kehitys kääntyi muun työllisyyskehityksen tavoin valtakunnan keskitasoa heikommaksi. Työnvälitystilastossa näkyvää työttömyyden nousua on osaltaan korostanut aktiivitoimenpiteissä olevien työttömien määrän selvä väheneminen aiemmista vuosista. Ns. laaja työttömyys (työttömät työnhakijat + aktiivitoimenpiteissöä olevat) on noussut selvästi lievemmin. Rakennetyöttömien määrä kasvaa tasaisesti. Rakennetyöttömyyteen laskettavien määrä kääntyi nousuun vuonna Vuonna 2014 rakennettyöttömiä oli keskimäärin Vuoden 2015 vajaa vuosikeskiarvo on jo yli henkilöä. Sekä rakennetyöttömyys että siihen sisältyvä pitkäaikastuyöttömyys on noussut viimeisten kuukausien aikana hiukan yli 10 prosentin vuosivauhtia. Rakennetyöttömyys on muuttunut koskemaan yhä laajempaa määrää ammattialoja ja myös aiempaa nuorempia ikäluokkia. Toimialojen trendit v kesäkuu 2015

13 12 Seuraavat Tilastokeskuksen laskemat toimialojen trendikuvaajat esittävät toimialojen liikevaihdon, palkkasum- man ja viennin trendinomaista kehitystä. Kuukausitason indeksit on tilastollisesti tasoitettu trendikuvaajaksi. Trendit antavat kuvan kehityksen suunnasta, mutta tuoretta kasvutasoa niiden perusteella ei voi päätellä. Se näkyy aikaisemmin esitetyistä prosenttimuutoksista. Vuoden 2010 keskiarvo on indeksiarvo 100. Vuosien kesäkuu 2015 välisenä aikana yli 100 indeksiarvot merkitsevät vuoden 2010 tason ylitystä, alle 100 menevät arvot taas alittavat vuonna 2010 vallinneen tason. Mekaaninen puu, paperiteoll., ja painaminen

14 13

15 14

16 15 Liite: Pohjois- Savon kunnat ja seutukunnat

17 16 Liite: Tietosisällön kuvaus Aluetalouskatsauksen liikevaihtoa, vientiä ja palkkasummia koskevat tiedot on toimittanut Tilastokeskus asiakaskohtai- sena tietopalveluna. Joitakin tietoja ja kuviota on tarkasteltu ja muokattu edelleen Pohjois- Savon liitossa. Työvoimaa ja työllisyyttä kuvaavat tiedot on saatu Pohjois- Savon ELY- keskukselta, johon voi olla yhteyksissä työllisyyttä koskevien yhteydenottojen osalta. Ajankohtaisten suhdanteiden kuvauksessa pääpaino on vuoden 2014 ensimmäisen puolivuotisjakson tiedoissa em. liike- vaihdon, viennin ja palkkasumman osalta. Seurantakauden vuosimuutosten keskiarvot on laskettu erillisen laskukaavan mukaan, jossa tarkastellaan mm. ajanjakson alun ja lopun keskimääräistä vuosimuutosta. Puolivuosittaiset muutostiedot (%) pohjaavat neljännesvuosittaisiin muutosprosentteihin, jotka on laskettu vertaamalla neljännesvuosisummia edellisen vuoden vastaaviin neljänneksiin. Alkuvuoden 2014 tiedot ovat siis suuntaa antavia ja voivat myös tarkentua myöhemmin. Yritysten liikevaihdon ja viennin tilaa voidaan arvioi- da toimialoittain ja seuduittain perusteellisemmin koko vuoden 2014 osalta ensi keväällä. Työllisyydestä ja väestönmuutoksista saadaan tietoja kuukausittain, jotka ELY- keskus ja Poh- jois- Savon liitto julkaisevat säännöllisesti omilla Internet- sivustoillaan. Tuoteseloste (Tilastokeskus) Asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tuottamat kuukausitason indeksit mittaavat tarkasteltavan muuttujan muutosta suhteutettuna perusvuoden tasoon. Perusvuotena käytetään vuotta 2010 (2010=100) joulukuun 2013 loppuun ulottu- vissa tiedoissa. Tilaston lähdeaineistona on verohallinnon kausiveroaineisto (kokonaisaineisto), jonka lisäksi hyödynne- tään Tilastokeskuksen omaa kuukausittaista suoraa tiedonkeruuta sekä vuositilastoja. Indeksien laskenta perustuu muutosestimointiin ja laskennassa käytetään ns. paneelimenetelmää. Menetelmässä ver- taillaan tarkasteltavan kuukauden ja edellisen vuoden vastaavan kuukauden vertailukelpoisia havaintoja huomioimalla muun muassa yritysjärjestelyt ja kirjanpitoon liittyvät raportointikäytännön muutokset. Aineisto kattaa myös aloittaneet ja lopettaneet yritykset. Käsitteet Alkuperäinen indeksi sisältää kaiken kuukausittaisen vaihtelun toimialalla. Alkuperäisen indeksin lisäksi lasketaan myös kausitasoitetut ja trendisarjat. Kausitasoitetusta sarjasta on poistettu vuoden sisäinen systemaattinen vaihtelu. Kausivaihtelun aiheuttaa usein jokin ei- taloudellinen ilmiö, kuten säätilojen ja vuodenaikojen vaihtelu ja ihmisten toimintatavat. Trendisarja kuvaa kehityksen suuntaa pidemmällä aikavälillä. Trendin loppupään tulkinnassa on hyvä noudattaa harkin- taa, sillä trendikuvaajan loppuosa muuttuu usein tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Trendin rinnalla kan- nattaa tutkia myös alkuperäisen indeksin käyttäytymistä. Trendi- kuvaaja soveltuu hyvin myös eri toimialojen sekä aluei- den väliseen vertailuun. Muutosprosentit on laskettu alkuperäisestä indeksisarjasta ja ne vertaavat tarkasteltavan ajanjakson kehitystä aina edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Esimerkiksi tammikuuta 2011 verrataan tammikuuhun Neljännes-, puolivuosi- ja vuosimuutosprosentit lasketaan vertaamalla alkuperäisen indeksisarjan halutun ajanjakson indeksipistelu- kujen summaa edellisen vuoden vastaavaan summaan. Kausitasoitetusta sarjasta voi laskea myös muutosprosentteja, joissa helmikuuta 2011 verrataan tammikuuhun 2011 eli edelliseen kuukauteen. Tällöin on kuitenkin suositeltavaa käyttää kolmen kuukauden liukuvaa keskiarvoa (=kolme kuu- kautta lasketaan yhteen sekä tarkasteltavasta jaksosta, että vertailujaksosta) kausitasoitetusta sarjasta, sillä se antaa selkeämmän kuvan suhdannekäänteistä. Yritysten ja toimipaikkojen kuukausittaisissa kertymässä on mukana ne aineiston yritykset tai toimipaikat, jotka ovat tarkasteltavasta muuttujasta riippuen tuottaneet liikevaihtoa, maksaneet palkkoja tai joilla on ollut kokopäivätyöllisiä.

18 17 Aineiston uusimpien kuukausien lukumäärätiedolla voi arvioida aineiston kertymistä. Viralliset yritysten ja toimi- paikkojen vuositasoiset lukumäärät tuottaa Tilasto- keskuksen yritysrekisteri. Yritysrekisterin vuositasoiset lukumäärä- tiedot sisältyvät myös rakennetietoihin. Muuttujat Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto voi sisältää joitakin tuloslaskelman liikevaihtoon kuu- lumattomia eriä, kuten käyttöomaisuuserien myyntejä, muita tuottoja, satunnaisia eriä, käänteisesti verovelvollisia ostoja, tuotteiden omaa käyttöä ja agentuurien myyntiä. Poikkeukselliset erät poistetaan laskennasta. Palkkasumma tarkoittaa yritysten maksamien bruttomääräisten palkkojen summaa. Palkkoihin sisällytetään kaikkien yrityksen palveluksessa olevien työntekijöiden rahamääräiset korvaukset kuukauden aikana tehdystä työstä. Palkat sisältävät kaikki työntekijöiltä kannettavat tuloverot ja sosiaaliturvamaksut sekä lisäksi erilaiset lisätyöt (ylityö, yötyö), bonukset ja lomarahat. Palkkaan sen sijaan eivät kuulu optiot, työn tekemiseen liittyvät kulut tai työnantajan sosiaali- turvamaksut. Henkilöstömäärä- indikaattorilla tarkoitetaan yritysten kokopäivätyöllisten määrää kalenterikuukauden aikana. Esimer- kiksi kaksi puolipäiväistä työntekijää vastaa yhtä kokopäivätyöllistä. Henkilöstömääräindikaattori tuotetaan yritysrekis- terin kahden vuoden takaisesta henkilöstömäärätiedosta sekä ansiotason muutoksesta puhdistetun palkkasummakehi- tyksen perusteella. Yrittäjien henkilöstömäärä estimoidaan liikevaihdon kehityksen perusteella. Yrityksille, joilta ei ole kahden vuoden takaista henkilöstötietoa, lasketaan henkilöstömäärä jakamalla yrityksen palkkasumma toimialan keski- palkalla. Vientitiedot ovat osa liikevaihtoa. Vienti koostuu verottomasta liikevaihdosta, EU:n sisäisestä viennistä ja EU- alueen ulkopuolisesta viennistä. Liikevaihdon tavoin vientiin ei sisällytetä arvonlisäveroa. Rakennetiedot Rakennetiedot sisältävät toimeksiantoon sisältyvien yritysten ja toimipaikkojen lukumäärät, kuvattavasta muuttujasta riippuen liikevaihdon, viennin tai palkkasumman vuositason absoluuttisen luvun euroina tai vuositason yhteenlasketun henkilöstömäärän. Rakennetiedot tuotetaan uusimmalta Tilastokeskuksen yritys- ja julkisyhteisörekisterin vuositilaston julkaisuvuodelta. Euromääräisten liikevaihto- ja henkilöstömäärätietojen lähteenä käytetään yritysrekisteriä. Palk- kasumman ja viennin vuositiedot muodostetaan verohallinnon kausiveroaineistosta, koska yritysrekisteri ei sisällä toi- mipaikoittaista tietoa palkkasummasta eikä viennin määrästä. Tietojen revisoituminen Revisio tarkoittaa tietojen tarkistumista. Tietojen tarkentuminen johtuu esimerkiksi laskentaan käytettävissä olevan aineiston muutoksista tai saaduista uusista tiedoista. Uusimman kuukauden osalta verohallinnon kausiveroaineiston kattavuus on liikevaihdolla mitattuna noin %. Kausiveroaineisto kertyy 12 kuukauden ajan, jolloin yritykset voivat myös ilmoittaa muutoksia aikaisemmin ilmoittamiinsa tietoihin. Myös Yritys- ja toimipaikkarekisterin vuositiedot päivit- tyvät 2-12 kuukauden viiveellä tarkasteltavan ajankohdan päättymisestä. Yritysjärjestelyt, yritysten toimipaikkaraken- teen muutokset, toimialojen muutokset ja yritysten aloittamiset sekä lopettamiset aiheuttavat myös tarkentumista tietoihin. Tietojen tarkentumisesta johtuen tietoja julkaistaessa on hyvä mainita minkä ajankohdan tiedot tarkentuvat ja mihin ajankohtaan asti. Lisätietoja antavat: Pohjois- Savon Liitto Sepänkatu 1, Kuopio, PL 247, aluekehityspäällikkö Jari Jääskeläinen e- mail: jari.jaaskelainen(at)pohjois- savo.fi puh Pohjois- Savon ELY- keskus Kallanranta 11 PL 2000, strategiapäällikkö Juha Kaipiainen e- mail juha.kaipiainen(at)ely- keskus.fi puh