Varmaa sähköä ja ystävällistä palvelua asiakkaidemme parhaaksi SATSAUKSIA UUSIUTUVAAN ENERGIAAN ENNÄTYKSELLISET VERKKOINVESTOINNIT JATKUVAT VUOSIKERTOMUS 2018
Toimitusjohtajan katsaus Koillis-Satakunnan Sähkö Oy satsaa toiminnan kehittämiseen ja uusiutuvaan energiaan. Koillis-Satakunnan Sähkön vuosi 2018 oli kokonaisuudessaan onnistunut. Vuoteen mahtui paljon erilaisia käänteitä, ja vaikka edellisvuoden huipputuloksesta hieman jäätiinkin, jatkui yhtiön liiketoiminta edelleen taloudellisesti vahvalla pohjalla. Verkkoliiketoiminnan osalta vuosi 2018 sujui erinomaisesti. Siirretty energiamäärä verkkoalueellamme oli noin 174 GWh, joka on hieman edellisvuotta enemmän. Verkkoalueemme välttyi vuonna 2018 suuremmilta myrskyiltä, joka osaltaan edesauttoi tilikauden hyvää tulosta. JATKOAIKAA SÄÄVARMAN SÄHKÖVERKON RAKENTAMISEEN Sähkömarkkinalaki edellyttää verkkoyhtiöitä investoimaan sähköverkon kehittämiseen ja ns. säävarman sähköverkon rakentamiseen. Koko Suomessa investointien säävarmaan sähköverkkoon arvioidaan olevan noin 9 miljardia euroa. Koillis-Satakunnan Sähkön osalta euromääräinen investointitarve on noin 60 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 Energiavirasto myönsi yhtiölle kahdeksan vuoden jatkoajan säävarman sähköverkon laatuvaatimusten täyttämiseksi. Yhtiöltä vaadittavat investointikustannukset säävarmaan sähköverkkoon ovat merkittävästi keskimääräistä suuremmat, ja lisäksi yhtiön verkkoalue on merkittävästi haastavampi kuin useimpien muiden verkkoyhtiöiden, sillä Koillis-Satakunnan Sähkö verkkopituus käyttöpaikkaa kohden on yli 240 metriä. Käytännössä jatkoaika tarkoittaa sitä, että yhtiö pystyy jaksottamaan vaaditut investoinnit entistä pidemmälle aikavälille, aina vuoden 2036 loppuun saakka, mikä osaltaan vähentää painetta siirtohintojen nostoon. Verkkoliiketoiminnan investoinnit tuovat runsaasti työtä alueellemme. Vuonna 2018 yhtiö investoi 4,5 miljoonaa euroa sähköverkkoon, joka vastaa noin puolta verkkoliiketoiminnan 9 miljoonan euron liikevaihdosta. Investoinnit rahoitettiin pääosin tulorahoituksella. Yhtiö käyttää verkonrakennukseen 2 oman työvoiman lisäksi myös ulkopuolisia urakoitsijoita. Vuonna 2018 lähes 90 prosenttia ulkopuolisilta ostetuista verkostopalveluista tuli alueen paikallisilta urakoitsijoilta ja alueelle jäävä osuus oli yli miljoona euroa! Välillisesti yhtiö työllisti verkonrakentamiseen noin 35 henkilöä oman henkilöstön lisäksi vuoden 2018 aikana. SATSAUKSIA VESIVOIMAAN Sähkömarkkinoilla vuosi 2018 oli lähes poikkeuksellinen. Kuiva kesä ja moninkertaistuneet päästöoikeuksien hinnat nostivat tukkusähkön hintaa jopa 41 prosenttia. Tämä toi omat lisähaasteensa myös yhtiömme myyntiliiketoimintaan ja heikensi kannattavuutta. Poikkeuksellisen kuivasta vuodesta 2018 huolimatta, uskomme Koillis-Satakunnan Sähkössä vesivoimaan. Vesivoimalla on merkittävä rooli kotimaisessa energiantuotannossa, joka korostuu entisestään, kun markkinoille tulee lisää säästä riippuvaa tuuli- ja aurinkoenergiaa. Koillis-Satakunnan Sähkö konsernin vesivoimalaitokset tuottavat puhdasta, uusiutuvaa energiaa paikallisesti. Alkuvuodesta 2018 Killin Voiman vesivoimalaitokset Killinkoskel-
Pirttikosken vesivoimalaitos siirtyi Perhon Voiman omistukseen kesäkuussa. la, Soininkoskella ja Käenkoskella sertifioitiin virallisesti uusiutuvaa energiaa tuottaviksi laitoksiksi. Sertifioinnin myötä Koillis-Satakunnan Sähkö toi markkinoille uuden IkiWirta-tuotteen, joka tarjoaa asiakkaille 100 prosenttisesti uusiutuvaa, päästötöntä energiaa paikallisilta vesivoimalaitoksilta. Konsernin vesivoiman tuotantokapasiteetti kasvoi vuonna 2018, kun kesällä perustettu tytäryhtiö Perhon Voima osti kolme vesivoimalaitosta Pohjanmaalta. Lisäksi Killin Voima sai joulukuussa aluehallintovirastosta luvan Inhankosken vesivoimalaitoksen rakentamiseksi. Lupa ei ole vielä lainvoimainen, mutta aluehallintoviraston päätös on yhtiön kannalta erittäin positiivinen signaali hankkeelle. Tällä hetkellä oman vesivoimatuotannon osuus on keskimäärin noin 40 prosenttia yhtiön myymästä sähköenergiasta. KATSE KOHTI TULEVAA Vuonna 2018 Koillis-Satakunnan Sähkössä käynnistettiin useita sisäisiä projekteja, jotka tähtäävät prosessin kehittämiseen ja toiminnan tehokkuuden parantamiseen. Yhtiössä on vahva halu kehittää omaa toimintaa, jotta pystymme vastaamaan myös tulevaisuuden haasteisiin nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Ennakkoluulottomuus uu- siin ideoihin ja pienen koon tuoma ketteryys ovat yhtiömme vahvuuksia. Vuonna 2018 olimme mukana mielenkiintoisissa pilottihankkeissa ja aloitimme uuden sukupolven asiakastietojärjestelmän vaihtoprojektin. Kehityshankkeiden perimmäisenä tarkoituksena on pystyä palvelemaan asiakkaita jatkossa entistäkin paremmin. Haluamme olla aidosti läsnä toimialueellamme ja tehdä jokaisena päivänä parhaamme luotettavan sähkön toimituksen turvaamiseksi. Tästä osoituksena oli vuoden 2019 ensimmäisinä päivinä verkkoalueellamme riehunut Aapeli-myrsky. Myrsky ja lumikuormat katkoivat sähköjä, mutta oma paikallinen henkilöstömme osoitti jälleen kerran uskomatonta sitoutumista työlleen ja korjasi viat nopeasti haastavista keliolosuhteista huolimatta. Tästä iso kiitos koko henkilöstöllemme. Nopea reagointi, hyvä paikallistuntemus ja ammattitaitoinen oma henkilöstö ovat ehdottomasti paikallisen sähköyhtiön vahvuuksia, jotka näyttävät voimansa tosipaikan tullen. Uskomme, että paikallisella sähköyhtiöllä on merkittävä rooli alueellamme myös tulevaisuudessa. Haastavasta vuoden alusta huolimatta, suuntaamme katseen kohti tulevaa ja viemme yhtiötä energisesti eteenpäin. Anu Rantala, toimitusjohtaja 3
Yrityshallinto HALLINTONEUVOSTO HALLITUS Hallintoneuvosto kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Yhtiön hallintoneuvostoon kuuluivat kertomusvuoden lopussa: Hallitus kokoontui vuoden aikana kolmetoista kertaa. Hallitukseen kuuluista kertomusvuoden lopussa: PUHEENJOHTAJA: Toimikausi Vesa Haapamäki, Virrat 2017 2020 VARAPUHEENJOHTAJA: Heimo Pirttimäki, Ähtäri 2016 2019 MUUT JÄSENET: Sami Lamminmäki, Keuruu Tommi Matomäki, Keuruu Harri Yli-Hietanen, Kihniö Heikki Ihainen, Seinäjoki (Virrat) Lasse Anttila, Alavus Jari Kortesmäki, Alavus Aimo Mäkinen, Virrat Mikko Annala, Ähtäri Olli Korpi, Alavus Tapio Järvinen, Ähtäri Tiina Alasaari, Alavus Reine Leppänen, Virrat Sanna Viitanen, Virrat 2016 2019 2016 2019 2016 2019 2016 2019 2017 2020 2017 2020 2017 2020 2017 2020 2018 2021 2018 2021 2018 2021 2018 2021 2018 2021 PUHEENJOHTAJA: Toimikausi Eero Johde, Ähtäri 2016 2018 VARAPUHEENJOHTAJA: Pekka Ala-Mäenpää, Alavus 2017 2019 JÄSENET: Jorma Lamminmäki, Alavus Hannu Paloranta, Keuruu Pentti Tikkanen, Virrat YHTIÖKOKOUS Varsinainen yhtiökokous pidettiin 26.4.2018 Virroilla. Puheenjohtajana toimi Risto Harju Ähtäristä. Edustettuina oli kuusi osakkeenomistajaa, jotka omistivat yhteensä 99,79 prosenttia yhtiön osakekannasta. Kokouksessa käsiteltiin varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat. Johtoryhmä. 4 2017 2019 2018 2020 2018 2020
TALOUDELLISTA ASEMAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Konserni 2018 2017 2016 2015 2014 aloudelliset tunnusluvut Liikevaihto EUR 15 827 850 15 759 886 15 343 510 15 153 977 15 173 861 Liikevoitto EUR 3 045 562 3 344 098 2 649 395 2 523 715 2 107 448 Liikevoittoa %:a liikevaihdosta 19,2 21,2 17,3 16,7 13,9 Oman pääoman tuotto% 12,5 15,5 10,5 13,2 11,7 Omavaraisuusaste 56,7 60,8 60,0 59,1 57,7 Emoyhtiö 2018 2017 2016 2015 2014 Liikevaihto EUR 14 714 613 14 738 602 14 719 399 14 614 339 14 637 204 Liikevoitto EUR 2 318 177 2 997 134 2 305 268 2 318 105 1 825 002 Liikevoittoa %:a liikevaihdosta 15,8 20,3 15,7 15,9 12,5 Oman pääoman tuotto% 9,9 14,2 9,2 12,8 11,0 Omavaraisuusaste 64,2 69,7 67,6 66,1 64,4 Konsernin ja emoyhtiön tuloslaskelma ja tase vuodelta 2018 on esitetty tiivistetysti tämän vuosikertomuksen sivuilla 16 19. Täydellinen tilinpäätös on nähtävillä yhtiön kotisivuilla www.ksat.fi ja saatavilla yhtiön Virtain toimistolta. OMISTUS Virrat 41,6% Alavus 25,3% Ähtäri 19,9% Keuruu 9,8% Kihniö 3,2% Yksityiset 0,2% Yhtiön omistajista pääosakkaina ovat kunnat: Virrat, Ähtäri, Alavus, Keuruu ja Kihniö. 5
Organisaatio ja henkilökunta Koillis-Satakunnan Sähkön henkilöstö on sitoutunut yhtiön toimintaan ja alueeseen. PAIKALLINEN HENKILÖKUNTA TEKEE TÖITÄ SUURELLA SYDÄMELLÄ Koillis-Satakunnan Sähkön henkilöstö koostuu asiansa osaavista ammattilaisista. Tilikauden 2018 päättyessä yhtiön palveluksessa oli 49 henkilöä. Työntekijät ovat erittäin sitoutuneita yhtiöön, mikä näkyy pitkinä työsuhteina. Vuonna 2018 keskimääräinen työsuhteen pituus oli 16 vuotta. Vuoden aikana eläkkeelle jäi kolme pitkään yhtiössä työskennellyttä henkilöä. Koillis-Satakunnan Sähkö haluaa tarjota paikallisille nuorille työ- ja harjoittelumahdollisuuksia. Kesäkaudella yhtiö työllisti kuusi kesätyöntekijää, joista neljä valittiin Tutustu työelämään ja tienaa -kampanjoinnilla kaksi viikkoa kestävään harjoitteluun. Lisäksi yhtiö tarjosi useammalle opiskelijalle työharjoittelupaikan tai mahdollisuuden lopputyön tekoon. 6 SATSAUKSIA TYÖTURVALLISUUTEEN Työturvallisuus on energia-alalla erittäin tärkeää. Vuonna 2018 Koillis-Satakunnan Sähkössä panostettiin työturvallisuuskoulutukseen ja kiinnitettiin erityistä huomioita verkonrakennustyömaiden työturvallisuuteen. Tavoitteena minimoida työtapaturmat, vaikka välillä olosuhteet ovatkin haasteelliset. Yhtiön työntekijät osallistuivat vuoden aikana erilaisiin koulutuksiin. Koko henkilökunnalle järjestettiin mm. tietosuoja- ja työyhteisökoulutusta. Keskimäärin koulutuspäiviä oli kolme koulutuspäivää per henkilö. HYVINVOINTIA LIIKUNNASTA Yhtiö pyrkii edistämään työntekijöidensä työkykyä tukemalla erilaisia liikuntaharrastuksia ja järjestämällä erilaisia vapaa-ajan aktiviteetteja. Koko henkilökunnan kevätpäivää vietettiin Kuortaneen Urheiluopistolla ja syksyllä toteutettiin retki Vuokattiin tutustuen matkalla myös tytäryhtiö Perhon Voiman vesivoimalaitoksiin.
Yrityshallinto ORGANISAATIOKAAVIO YHTIÖKOKOUS HALLINTONEUVOSTO pj. Vesa Haapamäki HALLITUS pj. Eero Johde TOIMITUSJOHTAJA Anu Rantala TALOUSHALLINTO JA LASKUTUS Anu Rantala SÄHKÖN HANKINTA JA MYYNTI Aarne Haikonen ICT-JÄRJESTELMÄT JA SÄHKÖMITTARIT Jari Hakala KÄYTTÖTOIMINTA Juha Koivula VERKKOTOIMINTA Matti Takamäki LIIKEKIRJANPITO Riina Ylä-Soininmäki Marja-Leena Niemenmaa Hannele Suni LASKUTUS Pirta Iso-Hirvelä PALKAT Mari Puromäki HALLINTO-JA ASIAKASPALVELUT Aija Ylä-Soininmäki SÄHKÖN MYYNTI Minna Kalliojärvi Sini Ilvesaho MITTAUKSET Kalle Kiljunen Erkka Virtanen TIETOJÄRJESTELMÄT JA TASESELVITYS Kimmo Hakala Aija Ylä-Soininmäki VALVOMOTOIMINNOT Arttu Ahonen LAITOSTEN KÄYTTÖ JA KUNNOSSAPITO Eero Raiskinmäki Timo Rentto Raimo Pitkänen Marko Laine Teemu Koivula VERKOSTOSUUNNITTELU Matti Kolari Petri Lahti Timo Mäkelä Arto Teppo Mikko Savilahti Arttu Ahonen Ismo Mäntysalmi Juha Hirviaho Antti Keskitalo Jukka Rantanen Pekka Saikkonen Tero Savilahti Kimmo Sihvonen Heikki Suutari Timo Viertola Juha Yläjärvi MATERIAALITOIMINNOT Sami Ilvesaho VIRTAIN ALUEYKSIKKÖ ÄHTÄRIN ALUEYKSIKKÖ Erkki Korhonen Tapio Puromäki Kari Kauttu Tuomas Liikala Petri Mäkinen Valtteri Mäntysalmi Juhani Niemi Pertti Pöyhölä Matti Rajala Jukka Sahi Noora Syvänperä Syksyllä teetettiin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely, jonka myötä todettiin asioiden toteutuneen yhtiössä hyvin. Aiempi vastaava kysely tehtiin kaksi vuotta sitten. HENKILÖSTÖ PÄHKINÄNKUORESSA»» Vakituisia työsuhteessa 48 henkilöä, joista toimihenkilöitä 24 ja työntekijöitä 24, sekä 1 määräaikainen työntekijä»» Keski-ikä 44,2 vuotta»» Naisia 18,8 %»» Sairauspoissaolot 2,8 %»» Työtapaturmat 4 kpl. Tavoitteena on pienentää työtapaturmia. Henkilöstön yhteystiedot löytyvät kotisivuiltamme www.ksat.fi/yhteystiedot. 7
Sähkön myynti Killinkoski-päivien yhteydessä 28.7. järjestettiin kaikille avoin vierailupäivä Killinkosken vesivoimalaitokselle. SÄHKÖN MYYNTI Koillis-Satakunnan Sähkö Oy myy sähköä asiakkaille ympäri Suomea. Yhtiön myyntituotteet tarjoavat määräaikaisia ja toistaiseksi voimassaolevia vaihtoehtoja asiakkaiden tarpeiden mukaan. Edellisvuonna lanseeratut tuotenimikkeet vakiinnuttivat paikkansa. Lisäksi keväällä 2018 lanseerattiin uusi myyntituote, IkiWirta, joka on 100 prosenttisesti uusiutuvaa energiaa. IkiWirta tuotetaan tytäryhtiö Killin Voiman paikallisilla vesivoimalaitoksilla Virroilla ja Parkanossa. Määräaikaisten sopimuksien osuus kasvoi edelleen ja uusia sopimuksia solmittiin tasaiseen tahtiin koko vuoden ajan. Markkinahinnan nousu näkyi myös määräaikaisten sopimusten hintatasojen nousuna. Toistaiseksi voimassa olevien sopimusten myyntihintoja korotettiin 1. lokakuuta alkaen 7,2 prosenttia. Korotuksen suuruus oli arvonlisäverollisissa myyntihinnoissa keskimäärin 0,46 senttiä kilowattitunnilta. Yhtiön muutama vuosi sitten aloittamat panostukset myyntiin ja markkinointiin alkoivat tuottamaan tulosta. Huolimatta kireästä kilpailusta ja markkinahintojen noususta yhtiön myymä sähkön ener8 giamäärä pysyi vuonna 2018 lähes edellisen vuoden tasolla. Energiamyynnin lisäksi yhtiö jatkoi Wirtasetti -aurinkosähköjärjestelmien myyntiä avaimet käteen -periaatteella edellisten vuosien tapaan. SÄHKÖN HANKINTA Vuonna 2018 asiakkaille myydystä sähköenergiasta 17 prosenttia tuotettiin Koillis-Satakunnan Sähkö -konsernin omissa vesivoimalaitoksissa. Killin Voiman voimalaitokset audioitiin ja niiden tuotanto sertifioitiin alkuvuonna 2018. Yhtiö omistaa tuotanto-osuuden Jyväskylän Voima Oy:stä, joka tuottaa lauhdesähköä Keljonlahden voimalaitoksessa. Keljonlahden lauhdesähkön osuus oli noin kuusi prosenttia yhtiön koko sähkön hankinnasta. Loput asiakkaille myydystä sähköenergiasta, eli 77 prosenttia, vuonna 2018 hankittiin tukkusähkönä pohjoismaisesta sähköpörssistä. MARKKINOINTI Vuoden aikana jatkettiin satsauksia yhtiön markkinointitoimiin. Yleisen näkyvyyden lisäksi, myös tuotekohtaista näkyvyyttä lisättiin. Sertifioitu, 100 %
TUKKUSÄHKÖN HINTA NOUSI 41 % Tukkusähkön tuntihinnat lähtivät kohoamaan tammi helmikuun aikana ja normaalia kylmemmän maaliskuun aikana sähkön kilowattituntihinnat nousivat tammikuun 3,71 sentistä 4,56 sentiin. Kevään aikana hinnat laskivat vuodenajalle tyypillisellä tavalla. Toukokuussa hinnat laskivat kuitenkin vain vuoden alun tasolle johtuen vähäsateisesta keväästä ja myös lumen sulamisesta suoraan haihtumalla. Toukokuussa tukkusähkön hinta oli 3,86 senttiä kilowattitunnilta. Tiimimme mukana Alavudella Yrittäjät Areenalla -tapahtumassa. Kuvassa Aarne Haikonen, Minna Kalliojärvi ja Sini Ilvesaho. vesivoimalla tuotettu IkiWirta -tuote lanseerattiin ja sitä kampanjointiin ympäri Suomen hyödyntämällä sosiaalista mediaa aiempaa enemmän. Yhtiö tukee paikallisia urheiluseuroja ja yleishyödyllisiä yhdistyksiä laaja-alaisesti. Mukanaolo alueen erilaisissa tapahtumissa on yhtiölle tärkeää. Huhtikuun lopussa yhtiön markkinointitiimi oli mukana Alavudella Yrittäjät Areenalla -tapahtumassa esittelemässä yhtiön tuotteita ja toimintaa omalla osastollaan. Tapahtuma tarjosi mahdollisuuden lisätä yhtiön tunnettuutta toiseksi suurimman omistajakunnan alueella. Viikonlopun kestänyt yleisötapahtuma koettiin onnistuneeksi. Kesäkuussa hinnat alkoivat nousta vuodenaikaan nähden poikkeavalla tavalla. Kevään vesivarastot olivat ehtyneet ja viileähkö sää lisäsi sähkön tarvetta normaaliin kesäaikaan verraten. Heinäkuun alkupäivinä sää kuitenkin muuttui täysin ja alkoi pitkä sateeton hellejakso. Keväällä ehtynyt vesivaranto heikensi vesivoiman tuotantoa. Samaan aikaan vuosihuollot energian tuotantolaitoksissa sulkivat tuotantoa pois markkinoilta viikoittain. Elokuussa hinnat olivat 5,55 keskimäärin senttiä kilowattitunnilta, joka on vuoden korkein kuukausihinta tukkusähkömarkkinoilla. Syyskuussa vuosihuolletut tuotantoyksiköt tulivat markkinoille mukaan ja hinnat alkoivat laskea syysja lokakuun aikana. Kuivuus haittasi vesivoiman tuotantoa merkittävästi ja lokakuussa keskihinta asettui lähelle oli lauhdesähkön tuotantohintaa joka oli 4,64 senttiä kilowattitunnilta. Marras- joulukuussa huono vesitilanne koko euroalueella nosti hiilen hintaa ja sitä kautta loi kustannuspainetta hiilellä tuotetun sähkön hintaan. Päästökaupassa hiilidioksiditonnin päästöoikeuden hinta nousi vuoden aikana vuoden alun 7,87 euron tonnihinnasta 25,01 euron hintaan. Verrattaessa uusiutuvan ja fossiilisen energiatuotannon markkinasuhdetta edelliseen vuoteen sekä lauhdesähkön rajahintaa, voidaan todeta päästöoikeuden hinnan vaikuttaneen vuoden aikana 0,70 senttiä kilowattitunnilta hintaa nostavasti. 6,00 5,00 4,00 Elspot keskihinnat kuukausittain Nord Pool, snt/kwh Vuoden korkein tuntihinta 25,50 senttiä kilowattitunnilta oli torstaina 3. päivä maaliskuuta klo 09 10 ja vastaavasti alin 0,16 senttiä oli keskiviikkona 9. toukokuuta klo 02 03. 3,00 2,00 1,00 0,00 Systeemi Suomi Fyysisen tukkusähkön keskimääräinen tuntihinta oli 4,68 senttiä kilowattitunnilta, joka on 41 prosenttia edellisen vuoden hintaa korkeampi. Suomen aluehinta oli keskimäärin 0,28 senttiä kilowattitunnilta korkeampi kuin pohjoismainen systeemihinta. 9
Heinäkuun alussa osallistuttiin jo toista kertaa Virtain kaupungin järjestämän MuksuFestarit -tapahtuman seikkailusuunnistukseen. Tällä kertaa lapset pääsivät tekemään tieteellisiä kokeita Tutkija Piin johdolla Virtain toimiston sisäpihalle pystytetyssä teltassa. Killinkoski -päivien yhteydessä 28.7. järjestettiin kaikille avoin vierailupäivä Killinkosken vesivoimalaitokselle. Voimalaitoksella järjestettiin ohjattuja esittelykierroksia, sekä esiteltiin yhtiön toimintaa ja kalustoa. Vanhalla linja-autolla toteutettu non-stop -kuljetus kuljetti päivän aikana Killinkosken Wanhan tehtaan torialueelta vesivoimalaitoksen pihaan satoja ihmisiä. Tapahtuman järjestelyihin osallistui työntekijöitä yhtiön koko organisaatiosta. Lisäksi Wirtasetti-aurinkosähköjärjestelmiä yhteistyössä toimittava E-Buildings oli mukana tapahtumassa. Syyskuun 29. päivä toteutettiin yhtiön asiakaspäivä Ähtärin eläinpuistossa. Tapahtuma sai runsaasti asiakkaita liikkeelle. Eläinpuistokierroksen taukopaikalla yhtiön työntekijät vaihtoivat kuulumisia asiakkaiden kanssa ja tarjosivat grillimakkaraa ja mehua. Yhtiö toimii myös Ähtärin ruskeakarhujen kummeina. Päivän aikana luovutettiin myös karhutarhan veljeskolmikolle leikkiteline. Luovutustilaisuus keräsi runsaasti yleisöä ja yhtiö sai pr-arvoa hyväntuulisesta tempauksesta. Tutkija Pii järjesti lapsille tiedetyöpajan MuksuFestareilla heinäkuussa. Ähtärin eläinpuiston ruskeakarhut tutustuvat yhtiön lahjoittamaan uuteen leikkitelineeseen. 10
Verkkotoiminta VERKKOLIIKETOIMINNAN VUOSI 2018 Investoinnit säävarman sähköverkon osalta jatkuivat edelleen nousten ennätyksellisesti noin 4,5 miljoonaan euroon. Investointitaso oli yhtiön historian suurin. Aikaisempien vuosien tapaa sähkön toimitusvarmuuden kehittämistoimet kohdistettiin taajamiin ja asemakaava-alueisiin. Yhtiö toteutti Vaskivesi-Koro-Vaskuu alueella verkon saneerausta yhteiskaivuuhankkeena Pohjois-Hämeen Puhelimen kanssa. Tämän kaltainen yhteistyö hyödyttää molempia projektin paikallisia osapuolia. Muihin isoihin projekteihin kuuluivat Kantalan teollisuusalueen, Inhan tehtaat - Nousunlahden ja Myllymäen alueen kaapelointityöt Ähtärissä, Siekkisen alueen kaapelointi Virroilla ja ilmajohdon saneeraus kantatie 66:n varrella. 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Verkkoliiketoiminnan investoinnit ja sumupoistot 1996-2018 Investoinnit Poistot Elokuussa yhtiö asennutti Suomen ensimmäiset Auguste -kuormanerottimet Virroille. Mahdollisen vian sattuessa kuormanerottimet erottavat automaattisesti vikaantuneen johto-osan runkolinjasta. Näin sähkötön alue pystytään rajaamaan automaattisesti, jolloin asiakkaiden kokema haitta vähenee. Osa kuluneen vuoden investoinneista kohdistui omiin sähköasemiin. Lisäksi yhtiö uusi ajoneuvokalustoa ja vaihtoi etäluettavia sähkömittareita uuden sukupolven mittareihin. Investoinnit säävarmaan sähköverkkoon jatkuvat myös tulevina vuosina. Energiaviraston yhtiölle myöntämän jatkoajan mukaisesti yhtiön tulee toteuttaa sähkömarkkinalain vaatimat investoinnit toimitusvarmuuden parantamiseksi vuoden 2036 loppuun mennessä. 11
Suomen ensimmäiset Auguste-kuormanerottimet asennettiin Virroille. SÄÄVARMAT KÄYTTÖPAIKAT Vuonna 2018 sähköverkon maakaapelointia jatkettiin suunnitellusti. Keskijänniteverkkoa kaapeloitiin 17 km ja pienjänniteverkkoa 40 km. Maakaapeloinnin osuus vuoden lopussa oli pienjänniteverkossa 36,4 prosenttia ja keskijänniteverkossa 10,3 prosenttia. Koko sähköverkon kaapelointiaste oli 25,9 prosenttia. 50% 40% 30% 20% 10% 0% Säävarmat käyttöpaikat 2013 2014 2015 2016 2017 2018 kaikista ilman vapaa ajan asuntoja Taajamien nopeassa tahdissa tehtävällä maakaapeloinnilla tähdätään siihen, että sähkömarkkinalain vaatimus enintään kuuden tunnin keskeytysajasta toteutuu kaikissa asemakaavoitetuilla alueilla sijaitsevissa käyttöpaikoissa vuoden 2019 loppuun mennessä. Samalla määrä ylittää sähkömarkkinalain ensimmäisen vaiheen rajan (50 prosenttia vakinaisista käyttöpaikoista tulee olla säävarman sähköverkon parissa). Tilanne vuoden lopussa oli 49,2 prosenttia eli 5414 kappaletta, SÄHKÖN KÄYTTÖ KASVOI HIEMAN Vuonna 2018 myytiin 41 uutta sähköliittymää. Lisäksi pääsulakkeen suurennuksia ja kolmivaiheistuksia myytiin 18 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Liittymismaksuihin ei toimintavuoden aikana tehty muutoksia. 3x25 A liittymän hinta vyöhykkeellä 1 oli 2.550 euroa. 12 Sähköverkon kaapelointiaste % 25% 20% 15% 10% 5% 0% 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Liittymien myynti kpl 100 400000 80 300000 60 200000 40 20 100000 0 0 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Uusia liittymiä kpl Lisäliittymiä kpl Liittymien myynti
Vuoden lopussa verkkoon oli kytkettynä 15.963 sähkönkäyttäjää. Suuri osa eli 86,5 prosenttia on yksityishenkilöitä. Heidän kulutuksensa vastaa puolta koko yhtiön verkkoalueen sähkönkäytöstä. Suurjännitteellä sähkönsä osti neljä sähkönkäyttäjää. GWh Kulutus Huipputeho 200 180 160 140 Sähkönkäytön ja huipputehon kehitys verkkoalueella 1999-2018 MW 100 90 80 70 Vuonna 2018 toimitettiin sähköä yhtiön verkkoalueen asiakkaille 173.705 MWh eli vajaan prosentin enemmän kuin vuonna 2017. Yhtiön verkkoalueen suurin yhden tunnin tehohuippu 43,207 MW mitattiin 28.2.2018 klo 8.00-9.00 välisenä aikana. 120 100 80 60 40 20 0 60 50 40 30 20 10 0 NOPEAA VIANKORJAUSTA Sähkönkäyttö ryhmittäin Vuonna 2018 sähköverkkoon kohdistuneet viat onnistuttiin korjaamaan aiempaa vuotta nopeammin. Keskimääräinen viankorjausaika oli 0,59 tuntia, joka oli 8 prosenttia pienempi kuin edellisvuonna. Vuosien 2001, 2003, 2010, 2013, 2015 ja 2016 pylväiden erivärinen yläosa kuvaa poikkeuksellisten myrskyjen aiheuttamaa lisäystä kyseisten vuosien tunnuslukuihin. Vuonna 2018 asiakasta kohti oli keskimäärin 4,4 sähkökatkoa, keskimääräinen keskeytysaika vuodessa asiakasta kohti oli 1,4 tuntia. Säästä aiheutuneiden vikojen määrä kasvoi verrattuna edelliseen vuoteen, joka oli poikkeuksellisen häiriötön. Palvelu 13,3 % Jalostus 13,9 % Julkinen talous 12,6 % Maatalous 10,1 % Asiakkaan keskimääräinen keskeytysten määrä (kpl/vuosi) Yksityinen kulutus 50,1 % Asiakkaan keskimääräinen keskeytysaika (tuntia/vuosi) Koko vuoden aikana sähköasemilla ja 20 kv jakeluverkossa oli yhteensä 66 pysyvää häiriökeskeytystä. Suurin osa näistä keskeytyksistä oli säästä aiheutuneita. Automaattisella jälleenkytkennällä hoituneiden keskeytysten kokonaismäärä 20 kv:n jakeluverkossa kasvoi. Aikajälleenkytkentöjä (AJK) oli 120 kappaletta, ja pikajälleenkytkentöjä (PJK) oli 200 kappaletta. 14 12 10 8 6 4 2 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 5 4 3 2 1 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Käyttöhäiriöiden jakauma 2018 Muut syyt 15 % Lumi ja jääkuorma 2 % 1,8 1,6 1,4 1,2 Keskimääräinen viankorjausaika 1 0,8 Rakenneviat 26 % Tuuli ja myrsky 45 % 0,6 0,4 0,2 0 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Eläimet 3 % Ukkonen 9% 13
Tytäryhtiöiden kuulumiset Uudet vesivoimalaitokset lisäävät uusiutuvaa energiaa ja tuotannon omavaraisuutta. Vuonna 2018 Koillis-Satakunnan Sähkö -konserni panosti voimakkaasti vesivoimatuotannon laajentamiseen. Uusi Tytäryhtiö Perhon Voima Oy osti kesäkuussa Korpelan Energialta kolme Pohjanmaalla sijaitsevaa vesivoimalaitosta. Kaupan jälkeen noin kolmasosa yhtiön myymästä energiasta on vesivoimalla tuotettua uusiutuvaa energiaa. KILLIN VOIMA OY Killin Voima Oy:n vuosi alkoi lupaavasti. Vesivoiman tuotanto oli keväällä ennätyksellisellä tasolla. Kesäkuusta alkaen kuivuus vaivasi, ja tuotanto jäi 30 prosenttia alle keskimääräisen tason, ollen noin 19,2 GWh. Soininkoskella jouduttiin tekemään syksyllä korjaustöitä ja laitos oli poissa käytöstä muutaman kuukauden. Ähtärin Inhankoskelle suunnitteilla olevasta vesivoimalaitoksesta saatiin myönteinen päätös joulukuussa 2018. Aluehallintovirasto myönsi Killin Voima Oy:lle luvan Inhankosken vesivoimalaitoksen ja kalateiden rakentamiseen. Hankkeen tarkempi suunnittelu jatkuu, kun päätökselle on saatu lainvoima. Killin Voiman vesivoimalaitoksella järjestettiin tutustumispäivä Killinkoski-päivien yhteydessä. Tilaisuus houkutteli paikalle runsaasti vierailijoita, jotka pääsivät tutustumaan voimalaitoksen toimintaan opastetuilla kierroksilla. SÄHKÖ-VIRKEÄT OY Sähkö-Virkeät Oy:n vuosi 2018 oli onnistunut. Yhtiön 110 kv:n alueverkossa siirretty energiamäärä kasvoi ja yhtiön tulos oli erittäin hyvä. Seppäsperä-Multia-johtohanke eteni uuden suunnitelman mukaan. Linjan vaatimista johtoaluesopimuksista neuvoteltiin maanomistajien kanssa, pääosin onnistuneesti. Muutamilta osin asia jää kuitenkin Valtioneuvoston lunastuslupamenettelyn ratkaistavaksi. Lunastuslupapäätös odotetaan saatavan loppuvuodesta 2019, ja rakentamisen aloitus siirtyy vuodelle 2020. 14 Tutustumassa Pirttikosken voimalaitokseen. PERHON VOIMA OY Perhon Voima Oy on Koillis-Satakunnan Sähkö Oy:n 100-prosenttisesti omistama tytäryhtiö, joka on perustettu 24. toukokuuta 2018. Pohjanmaalla sijaitsevat Hamarin, Padingin ja Pirttikosken vesivoimalaitokset siirtyivät Perhon Voiman omistukseen 29.6.2018 tehdyssä liiketoimintakaupassa. Vesivoimalaitoskauppa tukee Koillis-Satakunnan Sähkö konsernin strategiaa. Konsernissa on vahvaa osaamista ja näyttöjä onnistuneesta vesivoimalaitostoiminnasta. Vuonna 2018 voimalaitosten osalta keskityttiin automaatiouudistuksen käynnistämiseen ja laitosten toiminnan haltuunottoon.
15
KONSERNIN TULOS JA TASE TULOSLASKELMA 2018 2017 LIIKEVAIHTO 15 827 849,71 15 759 885,82 Valmistus omaan käyttöön 3 619 382,39 3 479 595,64 Liiketoiminnan muut tuotot 142 203,77 119 662,09 Materiaalit ja palvelut -9 582 904,83-8 906 500,10 Henkilöstökulut -2 758 001,06-3 059 965,27 Poistot ja arvonalentumiset -2 498 091,96-2 351 350,95 Liiketoiminnan muut kulut -1 704 875,74-1 697 228,99 LIIKEVOITTO 3 045 562,28 3 344 098,24 Rahoitustuotot ja -kulut -184 377,35-173 537,62 VOITTO ENNEN TILIN- PÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 2 861 184,93 3 170 560,62 Tuloverot -597 306,40-657 527,78 Vähemmistöosuudet -237 287,69-143 217,48 TILIKAUDEN VOITTO 2 026 590,84 2 369 815,36 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 2 363 857,29 1 819 795,14 Aineelliset hyödykkeet 53 922 179,64 46 892 799,51 Sijoitukset 1 861 845,49 1 373 188,85 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 169 763,51 279 178,58 Pitkäaikaiset saamiset 530 526,00 530 526,00 Lyhytaikaiset saamiset 3 743 568,73 3 793 404,36 Rahat ja pankkisaamiset 150 658,19 658 703,55 VASTAAVAA YHTEENSÄ 62 742 398,85 55 347 595,99 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 93 334,21 93 334,21 Edellisten tilikausien voitto 16 291 356,20 14 376 928,36 Tilikauden voitto 2 026 590,84 2 369 815,36 Vähemmistöosuudet 501 847,61 371 059,92 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen 38 784 207,64 33 667 519,02 Lyhytaikainen 5 045 062,35 4 468 939,12 16 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 62 742 398,85 55 347 595,99
EMOYHTIÖN TULOS JA TASE TULOSLASKELMA 2018 2017 LIIKEVAIHTO 14 714 613,08 14 738 601,63 Valmistus omaan käyttöön 3 619 382,39 3 479 595,64 Liiketoiminnan muut tuotot 134 363,88 119 657,09 Materiaalit ja palvelut -9 717 957,59-8 603 168,54 Henkilöstökulut -2 744 500,96-3 050 702,97 Suunnitelman mukaiset poistot -2 124 942,47-2 081 121,44 Liiketoiminnan muut kulut -1 562 781,26-1 605 727,27 LIIKEVOITTO 2 318 177,07 2 997 134,14 Rahoitustuotot ja -kulut 53 517,54 24 855,57 VOITTO ENNEN TILIN- PÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 2 371 694,61 3 021 989,71 Poistoeron lisäys tai vähennys (-/+) -1 055 606,21-1 649 786,67 Tuloverot -223 145,86-232 794,40 TILIKAUDEN VOITTO 1 092 942,54 1 139 408,64 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1 057 597,61 826 017,74 Aineelliset hyödykkeet 34 714 155,36 32 471 681,27 Sijoitukset 15 767 238,19 15 273 581,55 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 169 763,51 279 178,58 Pitkäaikaiset saamiset 5 530 526,00 530 526,00 Lyhytaikaiset saamiset 3 756 488,78 3 592 450,78 Rahat ja pankkisaamiset 142 200,48 605 733,23 VASTAAVAA YHTEENSÄ 61 137 969,93 53 579 169,15 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 93 334,21 93 334,21 Edellisten tilikausien voitto 1 122 347,06 438 325,94 Tilikauden voitto 1 092 942,54 1 139 408,64 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 20 263 083,35 19 207 477,14 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen 33 771 350,24 28 743 941,53 Lyhytaikainen 4 794 912,53 3 956 681,69 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 61 137 969,93 53 579 169,15 17
ERIYTETYN LIIKETOIMINNAN TULOS JA TASE TULOSLASKELMA SÄHKÖVERKKOTOIMINTA 2018 2017 LIIKEVAIHTO 8 986 089,30 8 928 402,85 Valmistus omaan käyttöön 3 619 382,39 3 479 595,64 Liiketoiminnan muut tuotot 74 007,42 95 596,07 Materiaalit ja palvelut -4 584 725,58-4 276 609,78 Henkilöstökulut -2 243 049,17-2 424 596,20 Poistot ja arvonalentumiset -2 090 605,52-2 041 068,11 Liiketoiminnan muut kulut -1 237 645,96-1 306 085,98 LIIKEVOITTO 2 523 452,88 2 455 234,49 Rahoitustuotot ja -kulut -50 210,49-34 580,33 VOITTO ENNEN TILIN- PÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 2 473 242,39 2 420 654,16 Poistoeron lisäys tai vähennys (-/+) -1 054 143,45-1 651 125,59 Tuloverot -223 145,86-152 432,62 TILIKAUDEN VOITTO 1 195 953,08 617 095,95 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 925 149,59 798 550,17 Aineelliset hyödykkeet 34 644 508,96 32 388 677,64 Sijoitukset 8 737,68 8 737,68 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 169 763,51 279 178,58 Pitkäaikaiset saamiset 8 800 000,00 7 000 000,00 Lyhytaikaiset saamiset 2 168 599,62 2 194 891,24 Rahat ja pankkisaamiset 115 732,74 485 558,54 VASTAAVAA YHTEENSÄ 46 832 492,10 43 155 593,85 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 46 667,10 46 667,10 Edellisten tilikausien voitto -33 364,71-194 944,69 Tilikauden voitto 1 195 953,08 617 095,95 Tilinpäätössiirtojen kertymä 20 264 397,90 19 210 254,45 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen 22 669 266,94 20 900 191,53 Lyhytaikainen 2 689 571,79 2 576 329,51 18 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 46 832 492,10 43 155 593,85
TULOSLASKELMA MUU SÄHKÖLIIKETOIMINTA 2018 2017 LIIKEVAIHTO 5 728 523,78 5 810 198,78 Valmistus omaan käyttöön - - Liiketoiminnan muut tuotot 60 356,46 24 061,02 Materiaalit ja palvelut -5 133 232,01-4 326 558,76 Henkilöstökulut -501 451,79-626 106,77 Poistot ja arvonalentumiset -34 336,95-40 053,33 Liiketoiminnan muut kulut -325 135,30-299 641,29 LIIKEVOITTO -205 275,81 541 899,65 Rahoitustuotot ja -kulut 103 728,03 59 435,90 VOITTO ENNEN TILIN- PÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA -101 547,78 601 335,55 Poistoeron lisäys tai vähennys (-/+) -1 462,76 1 338,92 Tuloverot 0,00-80 361,77 TILIKAUDEN VOITTO -103 010,54 522 312,69 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 132 448,02 27 467,57 Aineelliset hyödykkeet 69 646,40 83 003,63 Sijoitukset 15 758 500,51 15 264 843,87 VAIHTUVAT VASTAAVAT Pitkäaikaiset saamiset 5 530 526,00 530 526,00 Lyhytaikaiset saamiset 1 587 889,16 1 397 559,54 Rahat ja pankkisaamiset 26 467,74 120 174,69 VASTAAVAA YHTEENSÄ 23 105 477,83 17 423 575,30 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 46 667,11 46 667,11 Edellisten tilikausien voitto 1 155 711,77 633 270,63 Tilikauden voitto -103 010,54 522 312,69 Tilinpäätössiirtojen kertymä -1 314,55-2 777,31 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen 19 902 083,30 14 843 750,00 Lyhytaikainen 2 105 340,74 1 380 352,18 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 23 105 477,83 17 423 575,30 19
Varmaa sähköä ja ystävällistä palvelua asiakkaidemme parhaaksi Koillis-Satakunnan Sähkö Oy Keskustie 10, 34800 Virrat 03 485 511 www.ksat.fi