KOMMENTTIKOOSTE Määräys TRAFI/605526/03.04.03.00/2018 1(8) Perustelumuistion liite Kohta Kommentti Lausunnon antaja Trafi Määräyksen nimi Muutostiedot Onko todella tarpeellista kirjoittaa koko soveltamisala auki säädöksen nimeen? Eikö Traktoreiden ja eräiden muiden erikoiskäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen rakennetta ja varusteita koskevasta määräys riittäisi? 20 päivänä marraskuuta 2015 annetun määräyksen tulisi olla 9 päivänä marraskuuta 2015 annetun määräyksen. - 20.11.2015 on määräyksen voimaantulopäivä. 1.2 Traktoreita ei tarvitse erikseen mainita, koska ne kuuluvat aiemmin mainittuihin T- ja C-luokan ajoneuvoihin. Yksityisten Katsastustoimipaikkojen Liitto ry (YKL ry) Määräyksen nimi on pitkä, mutta siinä näkyvät kaikki ajoneuvoluokat, joita määräys koskee. Nimen muuttamisen ei katsota olevat tarkoituksenmukaista tässä vaiheessa, kun määräykseen tehdään vain pieniä muutoksia. Päivämäärä korjataan muutostietoihin. Kohdassa sulkeissa oleva viittaus traktoreihin tarkoittaa sen edellä mainittuja T- ja C- luokan ajoneuvoja. Muutetaan sulkeissa oleva teksti selvyyden vuoksi muotoon jäljempänä traktori. Määräystä sovelletaan myös R-luokan (luku 5) ja S- luokan (luku 7) ajoneuvoihin. Tämän määräyksen soveltamisesta sotilasajoneuvoihin säädetään ajoneuvolaissa. Pääesikunnan määräyksellä voidaan antaa tästä määräyksestä poikkeavia määräyksiä (Ajoneuvolaki 1 ). - Muistutus Pääesikunnan oikeudesta antaa määräyksiä. 1.3 a Määritelmät a)-kohta. Tekstissä lukee merkittävä osa perävaunun massasta kohdistuu kytkentäkohtaan. perustelumuistiossa on seuraava teksti Merkittävällä osalla tarkoitetaan yli 10 prosenttia perävaunun massasta. Määritelmää tarkennetaan, koska käytännössä kaikki keskiakseliperävaunut täyttävät vaatimuksen siitä, että osa massasta kohdistuu kytkentäkohtaan. Voisiko tuon merkittävän osan korvata suoraan tuolla luvulla? Toisaalta käyttöasetuksen 46 3 momentissa taas lukee niin, että enintään 10% ajoneuvon massasta saa kohdistua kytkentäkohtaan. Eikö tässä ole ristiriita? Tuon määritelmän mukaan traktorin perävaunua ei saa Yksityisten Katsastustoimipaikkojen Liitto ry (YKL ry) Poistetaan kohdasta 1.2 kohta, jonka mukaan määräystä ei sovelleta R- ja S-luokan ajoneuvoihin. Määräyksessä on kyseisten ajoneuvoluokkien hitaan ajoneuvon kilpeä koskevia vaatimuksia. Kohdassa on viitattu ajoneuvolakiin ja sen nojalla annettuihin säännöksiin ja määräyksiin. Ajoneuvolaissa säädetään pääesikunnan määräyksenantovaltuudesta. Määräyksessä ei mainita samaa asiaa, jotta ajoneuvolain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mahdolliset myöhemmät muutokset eivät aiheuta määräyksen muutostarvetta. Ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen 46 :n 3 momentti koskee keskiakseliperävaunua. Traktoriperävaunu on traktorin perävaunun alaluokka, jossa kytkentäkohtaan kohdistuu enemmän massaa kuin keskiakseliperävaunussa. Koska mainittua säännöstä ja määräystä sovelletaan eri perävaunuihin, niissä ei ole ristiriitaa keskenään.
2(8) käyttää tieltä. Vaikuttaako tämä auton perävaunujen käyttöön vedettäessä niitä traktorilla, koska niiden määritelmässä vähintään 4% massasta tulee kohdistua kytkentäkohtaan. Eli jäädään reilusti alle 10%. Vai eikö nuo kohdat koske lainkaan käytettäessä perävaunua traktorissa? Siis käyttöasetus ja auton perävaunun vaatimukset. 1.3 c eläimen vetämällä ajoneuvolla moottoritonta yhden tai useamman eläimen vetämää vaunua taikka rekeä, jossa liikkuminen saadaan aikaan ainoastaan eläimen voimalla. Moottori voi olla muuta tarkoitusta varten (esim. kuormain). 2.2 ja 5.7 Hitaan ajoneuvon kilpi on vaadittu myös liikennetraktoreihin asetuksen 1257/1992 51 a :n perusteella. Esitetään, että kilpi vaaditaan myös traktoreille ja niiden perävaunuille, joiden nopeus on 60 km/h. - 50 km/h ja 60 km/h nopeudella liikkuvat traktoriyhdistelmät vetävät tyypillisesti suuria perävaunuja; tällainen yhdistelmä olisi jo kaukaa takaa lähestyttäessä tunnistettavissa kuorma-autoa hitaammin liikkuvaksi hitaan ajoneuvon kilvestä. Mikäli kilpeä ei voida käyttää, tulisi ne muutoin merkitä ja osoittaa niiden hitaampi ajonopeus. 2.2 Traktorin tyyppihyväksyntä kieltää hitaan ajoneuvon kilven nopeissa traktoreissa. 2.4, 3.2, Äänenpaineen yksikkö on db, ei db! 4.2, 4.3 3.7 EU-asetus 2016/1628 34 artiklan 2 kohta: Lukuun ottamatta 32 artiklan 2 kohdan b alakohtaa, tämä asetus ei koske asevoimien käyttöön tarkoitettuja moottoreita. - Puolustusvoimilla on tämän artiklan kohdan perusteella hyväksyttyjä ajoneuvoja. Kohdassa moottorittomalla tarkoitetaan, että ajoneuvo ei kulje konevoimalla. Estettä ei ole sille, että ajoneuvossa olisi moottori muuta tarkoitusta varten. Määritelmän muuttamiselle ei katsota olevan tarvetta. Hitaan ajoneuvon kilven käyttövelvollisuudesta säädetään ajoneuvojen käytöstä tiellä annetussa asetuksessa, eikä kyseistä vaatimusta voida määräyksellä muuttaa. Määräyksessä voidaan määrätä vain kilven tarkemmista teknisistä vaatimuksista. Käyttösäädöksissä voidaan antaa väljempiä säännöksiä kilven käytölle kuin tyyppihyväksynnässä. Korjataan desibeli muotoon db. Ei edellytä määräyksen muuttamista. 4.3 Ehdotusta maastoajoneuvon äänimerkinantolait- Teknisen Kaupan Liitto Äänimerkinantolaitevaatimuksesta säädetään ajoneuvolaissa, joten määräyksellä ei
3(8) teen sähkötoimisuudesta emme pidä perusteltuna, koska se ei olennaisesti lisää liikenneturvallisuutta. 4.3 BRB Finland Oy ei näe sähkötoimisen äänimerkinantolaitteen parantavan moottorikelkan tai sen käyttämisen turvallisuutta merkittävästi. BRB Finland Oy painottaa moottorikelkan turvallisuutta suunnittelu- ja kehitystyössä, sekä valmistamisessa. Tästä hyvänä esimerkkinä on sähkötoiminen kaasuvipu, jolla ajoneuvon hallittavuutta voidaan muuttaa eri ajotilainteisiin sopiviksi. BRB Finlandin testaustiimi ei myöskään näe parannusta turvallisuuteen äänimerkinantolaitteen käytöllä. 4.3 Yamaha Motor Europe N.V., Suomen sivuliike vastustaa määräysehdotuksen kohtaa 4.3 (Maastoajoneuvojen äänimerkinantolaitteet), jossa ehdotetaan että maastoajoneuvojen äänimerkinantolaitteen tulisi olla sähkötoiminen, vedoten alla esitettyihin perusteluihin. 1) Määräysehdotus sähköisen äänimerkinantolaitteen pakollisuudesta eriyttäisi Suomen lainsäädännön vielä entisestään muista Pohjoismaista ja EUsäädöksistä. Ruotsissa, Euroopan suurimmalla moottorikelkkojen markkina-alueella, ei moottorikelkoissa vaadita merkinantolaitetta lainkaan. Vastaava säädäntö on käytössä myös Norjassa. Euroopassa moottorikelkkojen markkina-alue sijaitsee ry, maastoajoneuvojaosto BRB Finland Oy Yamaha Motor Europe N.V. voida vaikuttaa siihen, onko maastoajoneuvossa oltava äänimerkinantolaitetta. Äänimerkinantolaitteen sähkötoimisuusvaatimusta on perusteltu tarkemmin perustelumuistion yksityiskohtaisissa perusteluissa. Määräysluonnoksen lausuntokierroksen jälkeen eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on antanut mietintönsä (LiVM 31/2018 vp) raskaita moottorikelkkoja koskevasta hallituksen esityksestä (HE 185/2018 vp). Mietinnössä todetaan muun ohella, että valiokunta pitää hyvänä, että raskaille moottorikelkoille ollaan säätämässä asetus- ja määräystasolla enimmäisleveyttä, äänimerkinantolaitetta ja valaisimia koskevat vaatimukset. Mietintö vahvistaa n käsitystä siitä, että äänimerkinantolaitteiden tulisi toimia käytössä nykyistä paremmin. Äänimerkinantolaitteen toimivuus on liikenneturvallisuuden kannalta tärkeää etenkin, kun käyttöön tulee entistä hiljaisempia sähkökäyttöisiä moottorikelkkoja. Ks. edellinen kohta. Ks. edellinen kohta.
4(8) käytännössä täysin Pohjoismaissa ja tästä syystä on erityisen tärkeää että lainsäädäntö Pohjoismaiden välillä on yhteneväinen. 2) Suomen moottorikelkkamarkkinoiden marginaalisesta koosta johtuen, Yamahan suurena maailmanlaajuisena valmistajana on mahdotonta valmistaa sähköisellä äänimerkinantolaitteella varustettuja moottorikelkkoja vain Suomen markkinoita varten. Tämä puolestaan tarkoittaisi sitä, että sähköisten äänimerkinantolaitteiden kustannus ja asennus jäisi Yamaha Motor Europe N.V., Suomen sivuliikkeen vastuulle. 3) Sähköinen äänimerkinantolaite tulisi nostamaan laitteiden hintoja. Alla vertailua kustannuksista mekaaninen äänimerkinantolaite vs. sähköinen. Mekaaninen: osien hinta 2, asennusaika 0,1h Sähköinen: osien hinta 100, asennusaika 1h Sähköinen, ei akkua: osien hinta 220 (arvio), asennusaika 2,5 h (arvio). 4) Valtaosa moottorikelkkojen käytöstä tapahtuu maastossa, jossa Suomen olosuhteissa on hyvin vähän liikennettä ja kohtaamiset satunnaisia. Suomen olosuhteet ja moottorikelkkojen käyttö vastaavat hyvin läheisesti Ruotsia, jossa kuten mainittua, moottorikelkoissa ei ole pakollisia äänimerkinantolaitteita. Tästä syystä Trafin tulisi ottaa huomioon Ruotsin lainsäädäntö määräystä uudistettaessa. 5) Jos nykykäytännössä ei äänimerkinantolaitteen puuttumiseen ole puututtu valvonnan yhteydessä eikä yhtään onnettomuutta olisi voitu estää äänimerkin avulla, osoittaa se vahvasti äänimerkinantolaitteen tarpeettomuuden. Tarpeettomia asioita ei
5(8) tulisi vaatia, sillä ne aiheuttavat lisää tarpeetonta työtä ja kuluja moottorikelkka-alalle. Kulujen nousu näkyisi suoraan myös kuluttajahinnoissa. 5.2 Traktorin perävaunussa, jonka suurimpien teknisesti sallittujen akselikohtaisten massojen summa on yli 3500 kg ja jota on tarkoitettu vedettävän yli 40 km/h nopeudella, on oltava käyttöjarru. Tekstiä tulisi muuttaa muotoon: Traktorin perävaunussa, jonka suurimpien teknisesti sallittujen akselikohtaisten massojen summa on yli 3500 kg ja jota on tarkoitettu vedettävän yli 40 km/h nopeudella, on oltava samalla hallintalaitteella, jolla käytetään traktorin jarruja, toimiva käyttöjarru. 5.4 ja 5.5 Viittaukset liikennetraktorin perävaunuun olisivat tässä vaihdettavissa muotoon traktorin perävaunu, jota on tarkoitettu vedettäväksi yli 40 km/h mutta enintään 60 km/h nopeudella? - Koko määräyksestä poistetaan viittaukset liikennetraktoriin ja sen perävaunuun? 5.4 Liikennetraktorin perävaunussa tulee olla kaikilla pyörillä roiskesuojat. Erityistä roiskesuojaa ei vaadita, jos perävaunun korin tai lavan pohja tarpeellisin lisälaittein muodostaa tässä kohdassa määriteltyä vastaavan suojan roiskumista vastaan. Yksityisten Katsastustoimipaikkojen Liitto ry (YKL ry) Otetaan muutostoive mukaan hiomalla lauserakenne muotoon: Traktorin perävaunussa, jonka suurimpien teknisesti sallittujen akselikohtaisten massojen summa on yli 3500 kg, ja jota on tarkoitettu vedettävän yli 40 km/h nopeudella, on oltava käyttöjarru, joka toimii samalla hallintalaitteella kuin traktorin käyttöjarru. Vaatimus vastaa nykyisin käytössä olevia teknisiä ratkaisuja, joten lisäyksellä varmistetaan, ettei perävaunuihin tule jatkossakaan hankalasti käytettäviä jarruja. Poistetaan liikennetraktorin perävaunun käsite ja muutetaan kohta koskemaan traktorin perävaunuja, joita on tarkoitettu vedettäväksi yli 40 km/h nopeudella. Vaatimusten on syytä kattaa myös yli 60 km/h nopeudella vedettävät perävaunut. Ks. edellinen kohta. Muutetaan ehdotetulla tavalla. Kaikista muista kohdista on liikennetraktori poistettu, koska 40-60 km/h kulkevat traktorit ovat korvanneet liikennetraktorit. Eikö tähänkin kohtaan olisi järkevää muuttaa liikennetraktorin -termi tekstillä yli 40 km/h kulkevien traktorien perävaunut, jolloin tuo kattaisi sekä vanhoihin liikennetraktoreihin kytkettävät uudet perävaunut että uusiin yli 40 km/h kulkevien traktorien perävaunut. 5.4 Liikennetraktorin perävaunussa, joka on tarkoitettu Ks. edellinen kohta.
6(8) yli 40 km/h nopeudelle, tulee olla kaikilla pyörillä roiskesuojat. Erityistä roiskesuojaa ei vaadita, jos perävaunun korin tai lavan pohja tarpeellisin lisälaittein muodostaa tässä kohdassa määriteltyä vastaavan suojan roiskumista vastaan. Liikennetraktoria ei ole määritelmissä! 5.4 ja 5.5 Perustelumuistiossa todetaan, että Puiteasetuksen (EU) N:o 167/2013 mukaiset 50 60 km/h kulkevat traktorit ovat käytännössä liikennetraktorien korvaajia. Kuitenkin määräykseen on jätetty liikennetraktorien perävaunuja koskevia määräyksiä, kuten esimerkiksi kohdissa 5.4. Roiskesuojat ja 5.5. Pakolliset ja sallitut valaisimet ja heijastimet eikä niissä ole huomioitu, että vaatimukset koskisivat perävaunuja, joita vedetään 50 60 km/h kulkevilla traktoreilla. Ehdotamme, että varsinkin valaisin- ja heijastinvaatimusten tulisi vastata vähintään sitä, mitä on vaadittu liikennetraktoreiden perävaunujen valaisimilta ja heijastimilta. 6.2 Maastoajoneuvon perävaunusta on kohdassa 6.2. Pakolliset ja sallitut valaisimet ja heijastimet lueteltu ainoastaan pakolliset valaisimet ja heijastimet toisin kuin kohdassa 5.5 traktorin perävaunun osalta on lueteltu myös sallitut valaisimet ja heijastimet. Raskaiden moottorikelkkojen tullessa sallituiksi tieliikennelain alaisille kelkkareiteille yleistynevät myös aiempaa pidemmät, leveämmät, korkeammat ja raskaammat kelkka-peräreki-yhdistelmät, ja niillä suoritettaneen myös henkilökuljetuksia. Tämän vuoksi tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota niiltä vaadituilta ja sallituilta valaisimilta ja heijastimilta. Yhdistelmässä peräreki voi olla hyvinkin yli kuusi metriä pitkä, jolloin sivuvalaisimen tulisi olla pakollinen, kuten traktorin perävaunussa. Moottorikelkkareitit poikkeavat huomattavasti Liikenneturva Liikenneturva Ks. edellinen kohta. Muutetaan määräystä niin, että maastoajoneuvon perävaunussa sallitaan samat valaisimet ja heijastimet, kuin traktorin ja moottorityökoneen perävaunussa. Valaisimien ja heijastimien asennukseen sovelletaan samoja vaatimuksia. Tässä vaiheessa ei muuteta sivuvalaisimia pakollisiksi, mutta vaatimuksen tarpeellisuutta voidaan seurata jatkossa.
7(8) normaaleista tieliikenneolosuhteista mm. ajamiseen käytettävän reitin leveyden ja näkemien suhteen. Monesti reitit kulkevat melko syvällä korkeiden lumipenkkojen muodostamassa urassa. Vastaavat mittavaatimukset, mitä tieliikenteessä säädetään, esimerkiksi sallituille äärivaloille, eivät välttämättä ole toimivat kelkkaliikenteessä. Varsinkin tien ylityksissä rekiyhdistelmien sivunäkyvyyden tulee olla varmistettu. 10 määräyksen voimaan tullessa voimassa olevien tai myöhempien säännösten ja määräysten mukainen tulisi olla määräyksen voimaan tullessa voimassa olleiden tai myöhempien säännösten ja määräysten mukainen. - Hyväksyttyjen ajoneuvojen rakennetta ei edellytettäisi muutettavaksi takautuvasti. 10 Ennen määräyksen voimaantuloa ensi kertaa Suomessa liikenteeseen hyväksyttyä ajoneuvoa, järjestelmää, osaa ja erillistä teknistä yksikköä saa käyttää liikenteessä, jos se on määräyksen voimaan tullessa voimassa olevien tai myöhempien säännösten ja määräysten mukainen. Kyseinen teksti on tulkinnanvarainen niiden ajoneuvojen osalta, joita ei varsinaisesti hyväksytä Suomessa liikenteeseen. Tällaisia ovat ainakin perävaunut. Mielestäni olisi parempi muokata ko. teksti jotenkin näin: Ennen määräyksen voimaantuloa ensi kertaa Suomessa liikenteeseen hyväksyttyä ajoneuvoa, järjestelmää, osaa ja erillistä teknistä yksikköä saa käyttää liikenteessä, jos se on määräyksen voimaan tullessa voimassa olevien tai myöhempien säännösten ja määräysten mukainen. Niitä ajoneuvoja, jotka Muutetaan virheellinen sanamuoto ehdotetulla tavalla. Perävaunujen vaatimuksia ei ole nyt tiukennettu, joten siirtymäsäännöksen ei katsota olevan tarpeellinen.
8(8) Yleistä eivät täytä tämän määräyksen vaatimuksia, joille ei ole tarvittu tai tarvita hyväksyntää niiden saattamiseksi Suomessa liikenteeseen, saa myydä uusina XXXXXXX(siirtymäkausi) loppuun. Trafin määräysluonnos olisi toimialamme näkökulmasta teknisesti hyväksyttävä, mikäli moottorikelkka -määritelmä sisältäisi vain suksilla ohjattavat tela-ajoneuvot. Varsinkin kohtaamistilanteet tulevat näin ollen olemaan ongelmallisia, koska reiteillä ei ole kohtaamispaikkoja (levennyksiä) ja myös siltojen kestävyys/leveys on rajoilla. Turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen emme ole puoltaneet hallituksen esitystä moottorirekien reiteille sallimista, paitsi jos ne ovat suksilla ohjattavissa, moottorikelkka - määritelmän mukaisia. Teknisen Kaupan Liitto ry, maastoajoneuvojaosto Kommentit liittyvät raskaita moottorikelkkoja koskeviin lakimuutosehdotuksiin. Mikäli teloilla kulkevia moottorikelkkoja voidaan kuitenkin jatkossa muutoskatsastaa raskaaksi moottorikelkaksi, niitä pitää voida käyttää vain raskaille moottorikelkoille erikseen merkityillä moottorikelkkareiteillä, joilla ajamisesta reitin pitäjä päättää. Ei lausuttavaa. Ei lausuttavaa. Suomen Taksiliitto ry Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT ry