n muistio Dnro VIESTINTÄPALVELUJEN TARJONTAAN VELVOLLISTEN YLEISPALVELUYRITYSTEN NIMEÄMISESSÄ NOUDATETTAVA MENET- TELY
SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...1 2. YLEISPALVELUT...1 2.1 Liittymä yleiseen viestintäverkkoon...1 2.2 Puhelinpalvelut...2 2.3 Kuulo- ja puhevammaisten henkilöiden tekstiviestipalvelut...3 2.4 Kuulo- ja puhevammaisten henkilöiden symmetrinen internetyhteys...3 2.5 Internetyhteys...3 2.6 Näkövammaisten henkilöiden liittymän ominaisuudet...4 2.7 Verkkopalvelu...4 3. YLEISPALVELUYRITYSTEN NIMEÄMISMENETTELY...4 3.1 Nimeämismenettelyn vaiheet...4 3.2 Vaihe 1: Yleispalveluyrityksen nimeämistarpeen arvioiminen...5 3.2.1 Tarkasteltavat yleispalvelut...5 3.2.2 Tarkasteltavat maantieteelliset alueet...6 3.2.3 Yleispalveluyrityksen nimeämistarpeen arvioinnissa käytetyt kriteerit...6 3.2.4 Yhteenveto nimeämistarpeen arvioinnissa käytetyistä kriteereistä...8 3.3 Vaihe 2: Nimettävien yleispalveluyritysten valinta...9 4. YLEISPALVELUPÄÄTÖSTEN MUUTTAMINEN...11 5. TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN YLEISPALVELUYRITYKSEN NIMEÄMISTÄ KOSKEVASSA ASIASSA...12
1(12) 1. JOHDANTO Viestintämarkkinalain (313/2003) yleispalvelua koskevan sääntelyn tarkoituksena on varmistaa perustasoisten viestintäpalveluiden tarjonta Suomessa. Yleispalvelulla tarkoitetaan viestintäpalveluja, jotka kaikkien käyttäjien tulee saada vakituiseen asuin- tai sijaintipaikkaansa. Viestintäviraston tehtävänä on päättää yleispalveluiden tarjontaan velvollisten yleispalveluyritysten nimeämisestä. Viestintämarkkinalain mukaan Viestintäviraston on nimettävä yksi tai useampi teleyritys, numerotiedotuspalvelua tarjoava yritys tai puhelinluettelopalvelua tarjoava yritys yleispalveluyritykseksi, jos nimeäminen on välttämätöntä yleispalvelun tarjonnan takaamiseksi tietyllä maantieteellisellä alueella. Viestintäviraston on muutettava päätöstään, jos päätöksen perusteena olleissa seikoissa tapahtuu merkityksellisiä muutoksia. Viestintäviraston noudattaman nimeämismenettelyn tulee olla tehokas, puolueeton, avoin ja syrjimätön. Tässä muistiossa kuvataan menettely, jota Viestintävirasto noudattaa viestintäpalveluihin nimettävien yleispalveluyritysten nimeämistarvetta selvittäessään ja nimettäviä yrityksiä valitessaan. 2. YLEISPALVELUT Yleispalvelusta säädetään EU:n tasolla yleispalveludirektiivissä 1. Direktiivin säännökset on pantu kansallisesti täytäntöön viestintämarkkinalain 6 a luvussa. Yleispalveluihin kuuluvat viestintäpalvelut on määritelty viestintämarkkinalain 60 c :ssä sekä lakia täsmentävissä liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa tarkoituksenmukaisen internet-yhteyden vähimmäisnopeudesta yleispalvelussa (732/2009, jäljempänä liikenneministeriön asetus) ja valtioneuvoston asetuksessa kuulo-, puhe- ja näkövammaisille tarjottavien yleisten puhelinpalvelujen vähimmäisvaatimuksista (1/2012, jäljempänä valtioneuvoston asetus). Lisäksi Viestintävirastossa on valmisteilla viestintäverkkojen ja -palvelujen laadusta ja yleispalvelusta annetun määräyksen (M 58) muutos. Määräykseen on tarkoitus lisätä vammaisille viestintäpalvelujen käyttäjille tarjottavien yleispalveluliittymien teknisiä ominaisuuksia koskevia vaatimuksia. Seuraavassa on kuvattu lyhyesti yleispalveluun kuuluvilta palveluilta edellytettyjä ominaisuuksia. 2.1 Liittymä yleiseen viestintäverkkoon Yleispalveluun kuuluu kuluttaja-asiakkaan vakituiseen asuinpaikkaan tai yritysasiakkaan sijaintipaikkaan tarjottava liittymä yleiseen viestintäverkkoon. Liittymän on mahdollistettava tavanomaisten puhelinpalveluiden ja internetyhteyden käyttö. Lisäksi liittymän tulee mahdollistaa valtioneuvoston asetuksessa määritellyt kuulo-, puhe- ja näkövammaisten henkilöiden tarvitsemat palvelut. Yleispalvelut voidaan tarjota useamman liittymän välityksellä, jos siitä ei aiheudu käyttäjälle kohtuuttomia kustannuksia. 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/22/EY yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla (yleispalveludirektiivi). Direktiiviä on muutettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/136/EY yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla, henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla annetun direktiivin 2002/58/EY ja kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä annetun asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta.
2(12) 2.2 Puhelinpalvelut Viestintämarkkinalaissa ei ole määritelty liittymän teknistä toteutustapaa. Lain perustelujen mukaan käyttäjälle tarjottava liittymä voi olla kiinteä tai langaton. 2 Langattoman liittymän kuuluvuutta pidetään riittävänä, jos liittymällä voidaan käyttää puhelin- tai internetyhteyspalveluja kiinteästi vähintään yhdessä paikassa rakennuksen sisätiloissa. Käyttäjän voidaan edellyttää parantavan liittymän kuuluvuutta esimerkiksi päätelaitteen antennin tai pienimuotoisen ulkoisen lisäantennin avulla. Käyttäjän kannalta kohtuullisena ratkaisuna pidetään enintään viiden metrin korkeudella maanpinnasta sijaitsevaa suuntaavaa antennia. Lisäantennista ei saa aiheutua käyttäjälle kohtuuttomia kustannuksia. 3 Yleispalveluliittymällä tulee voida soittaa hätäpuheluja, soittaa ja vastaanottaa kotimaan ja ulkomaan puheluja sekä käyttää muita tavanomaisia puhelinpalveluja. Muina tavanomaisina puhelinpalveluina pidetään esimerkiksi telekopioita. Tekstiviestipalvelut eivät kuulu viestintämarkkinalaissa tarkoitettuihin tavanomaisiin puhelinpalveluihin. 4 Puhelinpalvelujen tulee täyttää seuraavat vaatimukset 5 : Numerointi: Palvelun numerointi on toteuttava Viestintäviraston yleisen puhelinverkon numeroinnista antaman määräyksen 32 mukaisesti. Yleinen ulkomaantunnus: Palvelusta tulee viestintämarkkinalain 54 :n mukaisesti voida soittaa ulkomaille käyttämällä yleistä ulkomaantunnusta 00. Hätäliikenne: Teleyrityksen tulee viestintämarkkinalain 55 :n mukaisesti osaltaan huolehtia siitä, että käyttäjät saavat yhteyden maksutta yleiseen hätänumeroon 112 sekä muihin Viestintäviraston 48 :ssä tarkoitetulla päätöksellä poliisille ja pelastusviranomaisille osoittamiin erityisiin hätänumeroihin. Teleyrityksen on noudatettava Viestintäviraston määräystä 33 hätäliikenteen ohjauksesta ja varmistamisesta. Äänitaajuusvalinta ja soittajan tunnistus: Palvelun käyttäjälle on tarjottava viestintämarkkinalain 64 :n mukaisesti äänitaajuusvalintaa. Äänitaajuusvalinnalla tarkoitetaan paitsi itse numerovalintaa myös mahdollisuutta käyttää äänitaajuusvalintaa muihin tarkoituksiin. Käyttäjälle on lisäksi tarjottava palvelua, jonka avulla puhelun vastaanottaja näkee soittajan numeron ennen puheluun vastaamista. Teleyrityksen tulee noudattaa Viestintäviraston määräystä 28 viestintäverkkojen ja -palveluiden yhteentoimivuudesta. Käyttäjän oikeus rajoittaa liittymän käyttöä: Teleyrityksen on viestintämarkkinalain 79 :n mukaisesti käyttäjän pyynnöstä estettävä korvauksetta liittymän käyttö muuhun kuin viestintäpalveluun ja liittymän lähtevä liikenne tiettyyn liikennetyyppiin, jos esto on teknisesti helposti toteutettavissa. Käyttäjälle on tarjottava vähintään Viestintäviraston teleliikenteen estoluokkia koskevassa määräyksessä 35 edellytetyt estoluokat. Laskuerittely: Palvelusta aiheutuva lasku on eriteltävä viestintämarkkinalain 80 :n mukaisella tavalla siltä osin kuin liittymän laskutus perustuu liittymän käytön määrään. 2 HE 150/2006, s. 24. 3 HE 150/2006, s. 24. Ks. myös Viestintäviraston puhelinpalveluja koskeviin yleispalvelupäätöksiin liittyvä perustelumuistio 30.12.2010, Dnro 1776/9510/2010. 4 Ks. HE 238/2010, s. 100. 5 Yleispalveludirektiivin 2002/22/EY liite 1. Ks. myös Viestintäviraston puhelinpalveluja koskeviin yleispalvelupäätöksiin liittyvä perustelumuistio 30.12.2010, Dnro 1776/9510/2010.
3(12) 2.3 Kuulo- ja puhevammaisten henkilöiden tekstiviestipalvelut Yleispalveluliittymän tulee mahdollistaa tavanomaisten puhelinpalveluiden käyttö myös vammaisille viestintäpalvelujen käyttäjille. Koska kuulo- ja puhevammaiset viestintäpalvelujen käyttäjät eivät pysty puheluiden välityksellä olemaan yhteydessä hätäkeskuksiin, on valtioneuvoston asetuksessa määritelty näiden henkilöiden osalta yleispalveluun kuuluvaksi myös tekstiviestipalvelu. Valtioneuvoston asetuksen mukaan kuulo- ja puhevammaiselle käyttäjälle tarjottavalla yleispalveluliittymällä tulee hätäpalveluiden käyttämistä varten voida lähettää ja vastaanottaa tekstiviestejä. 2.4 Kuulo- ja puhevammaisten henkilöiden symmetrinen internetyhteys 2.5 Internetyhteys Kuulo- ja puhevammaiset henkilöt käyttävät puhelinpalveluja vastaavina palveluina videopuhelu- ja etätulkkauspalveluja. Näitä palveluja käytetään internetyhteyden välityksellä. Valtioneuvoston asetuksessa on tästä johtuen määritelty video- ja etätulkkauspalvelujen käyttöä varten tarjottavalta internetyhteydeltä edellytettävät ominaisuudet. Kuulo- ja puhevammaisille henkilöille taatun internetyhteyden saapuvan ja lähtevän liikenteen nopeuden tulee täyttää seuraavat vaatimukset: 1) Yhteyden vähimmäisnopeus on 512 kbit/s. Nopeus saa tilapäisesti laskea alle vähimmäisnopeuden. 2) Yhteyden nopeus ei saa laskea alle 384 kbit/s. Viestintävirasto on lisäksi valmistelemassa viestintäverkkojen ja palvelujen laadusta ja yleispalvelusta antamansa määräyksen (M 58) muutosta. Määräykseen on tarkoitus lisätä vaatimus, jonka mukaan kuulo- ja puhevammaisille henkilöille video- ja etätulkkauspalveluja varten tarjotun liittymän tiedonsiirron viive saisi yleispalveluyrityksen liityntäverkossa olla enintään 150 ms. Videopuhelu- ja etätulkkauspalvelujen käyttöön tarkoitetun internetyhteyden lisäksi kuulo- ja puhevammaisilla henkilöillä on oikeus liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa määriteltyyn tarkoituksenmukaiseen internetyhteyteen. Yleispalveluun kuuluvan tarkoituksenmukaisen internetyhteyden vähimmäisnopeus määritellään liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa. Tällä hetkellä yhteyden saapuvan liikenteen vähimmäisnopeudeksi on määritelty 1 Mbit/s. Internetyhteyden lähtevälle liikenteelle ei ole asetettu nopeusvaatimusta. Yhteyden vähimmäisnopeutta koskevasta vaatimuksesta huolimatta on kuitenkin riittävää, että internetyhteyden saapuvan liikenteen keskimääräinen vähimmäisnopeus täyttää seuraavat vaatimukset: 1) Keskimääräinen nopeus on vähintään 750 kbit/s 24 tunnin mittausjakson aikana ja 2) Keskimääräinen nopeus on vähintään 500 kbit/s minkä tahansa 4 tunnin mittausjakson aikana.
4(12) 2.6 Näkövammaisten henkilöiden liittymän ominaisuudet 2.7 Verkkopalvelu Valtioneuvoston asetuksella on turvattu näkövammaisten henkilöiden mahdollisuus yleispalveluliittymän hallintaan ja laskutuksen esteettömyyteen. Vaatimus koskee sekä puhelin- että internetliittymää. Asetuksen mukaan näkövammaisen henkilön on saatava yleispalveluliittymän asiakassuhteen hoitamisessa tarvittavat palvelut esteettömästi. Liittymää koskeva lasku ja viestintämarkkinalain 80 :ssä tarkoitettu laskuerittely on toimitettava näkövammaiselle henkilölle esteettömässä muodossa. Varsinaisessa yleispalvelussa on kysymys käyttäjille tarjottavista viestintäpalveluista. Joissain tilanteissa teleyritys voidaan yleispalvelupäätöksellä velvoittaa tarjoamaan toiselle yleispalveluyritykselle verkkopalveluja. Viestintävirasto on aikaisemmassa käytännössään asettanut verkkopalvelun tarjontaa koskevan velvoitteen yritykselle, joka ei itse toiminut lainkaan palveluyrityksenä. 6 Viestintämarkkinalain 60 e :n mukaan yleispalvelun tarjoajaksi nimetty verkkoyritys on velvollinen tarjoamaan yleispalveluyritykseksi nimetylle palveluyritykselle viestintäverkkoon liittymiseksi tarvittavan verkkopalvelun. 3. YLEISPALVELUYRITYSTEN NIMEÄMISMENETTELY 3.1 Nimeämismenettelyn vaiheet Yleispalveluyritysten nimeämisessä noudatettava menettely muodostuu kahdesta vaiheesta. Arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa tarkastellaan yleispalvelun alueellista tarjontaa. Mikäli käyttäjien saatavilla ei tietyllä maantieteellisellä alueella ole riittävästi vaihtoehtoisia palveluita, on tälle alueelle välttämätöntä nimetä yleispalveluyritys. Tällöin käynnistyy arvioinnin toinen vaihe, eli nimettävän yleispalveluyrityksen valinta. Yleispalveluyritykseksi valitaan teleyritys, jolla on parhaat edellytykset yleispalvelun tarjontaan. Yleispalveluyrityksen nimeämisessä noudatettava menettely voidaan kuvata seuraavasti: 1. Yleispalveluyrityksen nimeämisen välttämättömyyttä koskeva harkinta Onko tietyllä maantieteellisellä alueella riittävästi yleispalvelun tarjontaa? Jos yleispalvelun tarjonta tarkastellulla alueella on riittävää, alueelle ei nimetä yleispalveluyritystä. 2. Nimettävän yleispalveluyrityksen valinta Millä teleyrityksellä on parhaat edellytykset toimia yleispalveluyrityksenä? Viestintävirasto arvioi yleispalveluyrityksen nimeämistarvetta ja nimettävien yritysten valintaa erikseen kaikkien edellä kuvattujen puhelin- ja internetyhteyspalvelujen osalta. Edellä kuvatut yleispalvelut asettavat viestintäverkoille ja liittymille toisistaan eroavia vaatimuksia. Lisäksi palveluilla on käyttäjän 6 Ks. Viestintäviraston päätös 1889/9510/2009 Digita Oy:n nimeämisestä verkkopalvelun tarjontaan velvolliseksi yleispalveluyritykseksi.
5(12) näkökulmasta eri käyttötarkoitus, niitä tarjoavat osin eri yritykset ja palvelujen saatavuudessa on eroja. 7 Viestintämarkkinalaissa on nimenomaisesti todettu, että yleispalveluun kuuluvat palvelut voidaan tarjota käyttäjälle useamman liittymän välityksellä. Seuraavassa on kuvattu menettelyn eri vaiheet yleisellä, kaikkiin palveluihin soveltuvalla tasolla. 3.2 Vaihe 1: Yleispalveluyrityksen nimeämistarpeen arvioiminen 3.2.1 Tarkasteltavat yleispalvelut Nimeämismenettelyn ensimmäisessä vaiheessa tarkastellaan kysymystä siitä, onko yleispalvelun tarjonnan turvaamiseksi välttämätöntä nimetä yleispalveluyritys tietylle maantieteelliselle alueelle. Liittymä yleiseen viestintäverkkoon voidaan tarjota kiinteissä tai langattomissa verkoissa. Lähtökohtaisesti mitään viestintäverkkotekniikoita ei ole suljettu tarkastelun ulkopuolelle, mutta liittymän välityksellä tarjottavilta yleispalveluilta edellytetyt ominaisuudet asettavat rajoituksia sille, millainen liittymä tietyn yleispalvelun tarjontaan soveltuu. Yleispalveluun kuuluvat tavanomaiset puhelinpalvelut voidaan toteuttaa esimerkiksi piirikytkentäisessä puhelinverkossa (PSTN) tai matkaviestinverkoissa. Lisäksi puhelinpalvelut on mahdollista tarjota laajakaistaliittymän ja VoIP-palvelun yhdistelmänä langattomissa tai kiinteissä laajakaistaverkoissa. Kuulo- ja puhevammaisille viestintäpalvelujen käyttäjille taatut tekstiviestipalvelut voidaan toistaiseksi toteuttaa ainoastaan matkaviestinverkoissa, vaikka sääntely sinällään on teknologianeutraalia. Kiinteissä verkoissa hätäpalveluiden käyttöön soveltuvaa tekstiviestipalvelua ei toistaiseksi ole tarjolla. Palveluja, jotka soveltuisivat tekstiviestien lähettämiseen ja vastaanottamiseen hätäpalveluiden käyttämiseksi, ei Viestintäviraston tietojen mukaan ole tällä hetkellä saatavilla myöskään internetyhteyden ja tekstiviestipalvelun yhdistelmänä. Näkövammaisten käyttäjien osalta liittymälle on asetettu lisävaatimukseksi yleispalveluliittymän asiakassuhteen hoitamisessa tarvittavien palveluiden sekä laskutuksen esteettömyys. Nämä seikat eivät vaikuta liittymän tekniseen toteutustapaan. Yleispalveluun kuuluva 1 Mbit/s internetyhteys on nykyisin mahdollista tarjota kiinteissä ja langattomissa verkoissa. Samat viestintäverkkotekniikat soveltuvat lähtökohtaisesti kuulo- ja puhevammaisille tarjottavan symmetrisen 512/512 kbit/s internetyhteyden tarjontaan. Viestintäverkkojen ja -palvelujen laadusta ja yleispalvelusta annetun Viestintäviraston määräyksen (M 58) vireillä olevan uudistuksen yhteydessä kuulo- ja puhevammaisten henkilöiden tarvitsemalle yhteydelle on kuitenkin esitetty asetettavaksi vaatimus, jonka mukaan liittymän tiedonsiirron viive saisi olla enintään 150 ms. Viivettä ja liittymän symmetrisyyttä koskevista vaatimuksista saattaa seurata, että kaikissa 1 Mbit/s yhteyden tarjontaan soveltuvissa viestintäverkoissa ei ole mahdollista tarjota etätulkkaus- ja videopuhelupalveluiden käyttöön soveltuvia 512/512 kbit/s yhteyksiä. Koska edellä kuvatut palvelut asettavat toisistaan poikkeavia vaatimuksia viestintäverkoilla ja liittymille, tarkastelee Viestintävirasto seuraavia palveluja nimeämismenettelyssä erikseen: 1) puhelinpalvelut 2) kuulo- ja puhevammaisille henkilöille taatut tekstiviestipalvelut 3) kuulo- ja puhevammaisille videopuhelu- ja etätulkkauspalvelujen käyttöä varten taattu symmetri- 7 Viestintävirasto on aikaisemmassa käytännössään nimennyt yleispalveluyritykset puhelin- ja internetyhteyspalvelujen tarjontaan kahdella erillisellä nimeämismenettelyllä.
6(12) nen 512/512 kbit/s internetyhteys, 4) 1 Mbit/s internetyhteys ja 5) näkövammaisille henkilöille taattu asiakassuhteen hoitamisessa tarvittavien palveluiden sekä laskutuksen esteettömyys. Viimeksi mainittujen palveluiden kannalta teleyrityksen käyttämillä verkko- tai liittymätekniikoilla ei ole merkitystä. Näkövammaisten henkilöiden tarvitsemat palvelut tulevat siten huomioiduksi erityisesti teleyritysten palveluiden laatua ja asiakaspalvelua koskevissa nimeämismenettelyn vaiheissa. 3.2.2 Tarkasteltavat maantieteelliset alueet Viestintämarkkinalain mukaan Viestintäviraston on nimettävä yleispalveluyritys tietylle maantieteelliselle alueelle. Tarkasteltavien alueiden määrittely on laissa jätetty Viestintäviraston harkintaan. Viestintävirasto on aikaisemmissa yleispalvelupäätöksissään tarkastellut yleispalvelun tarjontaa pääasiassa kuntakohtaisesti. Tätä lähtökohtaa on tarvittaessa tarkennettu siltä osin kuin palveluiden tarjontaa ei ole tietyn kunnan alueella pidetty riittävän yhdenmukaisena. Viestintävirasto huomioi maantieteellisiä tarkastelualueita määritellessään seuraavia seikkoja: 1) Yleispalveluvelvoitteen teknologianeutraalisuus: Tarkasteltavat alueet tulee rajata sillä tavoin, että eri tekniikoin toteutetut viestintäpalvelut voidaan huomioida menettelyssä tasavertaisesti. Viestintäviraston näkemyksen mukaan tämä tarkoittaa, että tarkastelualueita ei voida määritellä esimerkiksi yksinomaan kiinteän verkon tai matkaviestinverkon palveluiden tarjonta-alueiden perusteella. 2) Yleispalveluiden tarjonta: Tarkastelualueita määriteltäessä tulee huomioida, että tarkastellun markkinan kilpailutilanne, palveluvalikoima ja tuotteiden hinnoittelu eivät vaihtele merkittävästi tarkasteltavan alueen sisällä. 3) Yleispalveluvelvoitealueiden yksilöitävyys käyttäjän kannalta: Yleispalveluvelvoitealueet tulee määritellä viestintäpalvelujen käyttäjien kannalta yksiselitteisesti ja selkeästi. 4) Yleispalveluyritysten nimeämismenettelyn tehokkuus: Viestintämarkkinalain mukaan Viestintäviraston noudattaman nimeämismenettelyn tulee olla tehokas. Tarkastelualueita ei tule määritellä tarpeettoman yksityiskohtaisesti. 3.2.3 Yleispalveluyrityksen nimeämistarpeen arvioinnissa käytetyt kriteerit Viestintämarkkinalain perusteluiden mukaan Viestintäviraston tulee selvittää nimeämistarpeen arvioimiseksi tarvittavat tiedot yleispalvelun alueellisesta tarjonnasta, teleyrityksistä sekä kuluttajien mahdollisuuksista tehdä sopimuksia. 8 Yleispalveluyritysten nimeämistarvetta arvioitaessa selvitetään, onko kulloinkin tarkastelulla maantieteellisellä alueella riittävästi kilpailevaa yleispalvelun tarjontaa ja onko kaikilla alueen käyttäjillä myös tosiasiassa mahdollisuus saada palveluja. Nimeämistarpeen arviointi toteutetaan vaiheittain. Jos jokin seuraavassa kuvatuista edellytyksistä ei tarkastellulla alueella täyty, nimetään alueelle yleispalveluyritys. Tällöin kyseisen alueen osalta ei enää erikseen tarkastella muiden edellytysten täyttymistä 8 HE 150/2006. s. 21.
7(12) I. Käyttäjien saatavilla tulee olla riittävästi yleispalvelun määritelmän täyttäviä palveluja Viestintämarkkinalain perustelujen mukaan yleispalveluyrityksen nimeämistä ei yleensä olisi pidettävä välttämättömänä, jos palvelumarkkinoilla on kilpailua ja siten myös riittävästi yleispalvelun tarjontaa. Yleispalveluyrityksen tarpeettomalla nimeämisellä voisi olla kielteisiä vaikutuksia kilpailuun ja kilpailevan tarjonnan syntymiseen viestintämarkkinoilla. 9 Viestintävirasto soveltaa seuraavia periaatteita yleispalvelun tarjonnan riittävyyttä arvioidessaan: 1) Yleispalvelun tarjonnan kattavuus: Yleispalvelun tarjontaa voidaan pitää riittävän kattavana tietyllä alueella vain, jos yleispalvelua on saatavilla kaikkiin tarkastellun alueen vakituisiin asuin- tai sijaintipaikkoihin. Tarkastellulla alueella tulee olla vähintään yksi koko alueen kattava viestintäverkko. Viestintäverkkojen kattavuutta tarkasteltaessa voidaan ottaa huomioon myös tiedossa olevat lähitulevaisuudessa tapahtuvat merkittävät muutokset verkkojen peittoalueissa, toiminnallisuudessa, palvelujen tarjonnassa tai muissa vastaavissa asioissa. 2) Kilpaileva yleispalvelun tarjonta: Yleispalvelua tulee tarkastellulla alueella olla saatavissa vähintään kolmelta kattavassa viestintäverkossa toimivalta kilpailevalta palveluntarjoajalta. Kilpailevan tarjonnan vaatimuksen täyttävät toisistaan riippumattomat palveluntarjoajat, jotka eivät ole esimerkiksi konsernisuhteessa tai muutoin toisiinsa määräävässä omistuksellisessa suhteessa. Toisen teleyrityksen viestintäverkossa toimivan palveluyrityksen tarjoamat palvelut huomioidaan arvioinnissa, mikäli yrityksellä ei ole edellä mainittua riippuvuussuhdetta verkkoyritykseen. 3) Yleispalveluiksi katsottavat palvelu: Yleispalveluntarjoajina huomioidaan arvioinnissa teleyritykset, jotka tarjoavat palveluja sekä kotitalous- että yritysasiakkaille. Teleyritysten tulee pystyä takaamaan asiakkaille tarjoamansa yleispalvelun jatkuvuus tarkastellulla alueella. Tämä edellyttää, että yrityksen toiminnan laajuus tarkastellulla alueella on esimerkiksi loppuasiakasmarkkinan markkinaosuuden perusteella arvioituna merkittävää. Lisäksi teleyrityksen taloudellis-toiminnallisten edellytysten tulee olla sellaiset, että se kykenee takaamaan asiakkailleen yleispalvelun toimituksen jatkuvuuden. Taloudellis-toiminnallisia edellytyksiä ja toiminnan vakiintuneisuutta arvioidaan yrityksen tilinpäätöstietojen ja muun teleyrityksen toiminnan laajuutta kuvaavan tiedon perusteella. II. Käyttäjillä tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus saada yleispalveluja Nimeämismenettelyn yhtenä tarkoituksena on lain perustelujen mukaan turvata yleispalvelun tarjonta kaikkialla Suomessa ja kaikille kuluttajaryhmille. Yksin markkinoilla vallitseva kilpailu ei takaa yleispalvelun olemassaoloa, mikäli kaikilla käyttäjillä ei tosiasiassa ole mahdollisuutta saada palveluja. 10 Viestintämarkkinalain yleispalveluvelvoitteella turvataan käyttäjälle mahdollisuus saada puhelinpalvelua koskeva liittymäsopimus kohtuullisella hinnalla ja toimitusajassa sekä kohtuullisin ehdoin. Tarkastelulle alueelle ei ole välttämätöntä nimetä yleispalveluyritystä, jos alueella on jo saatavissa yleispalveluja velvoitetta vastaavin ehdoin. Viestintävirasto arvioi käyttäjien tosiasiallista mahdollisuutta saada palveluja seuraavien seikkojen perusteella: 9 HE 150/2006. s. 21. 10 HE 150/2006, s. 21.
8(12) 1) Yleispalvelun saatavuusongelmat: Jos tarkastellulla on lähiaikoina esiintynyt ongelmia yleispalveluiden saatavuudessa, nimetään alueelle yleispalveluyritys. Tietoa saatavuudessa esiintyneistä ongelmista hankitaan Viestintävirastossa ja kuluttajahallinnossa käsitellyistä asiakasyhteydenotoista. Lisäksi teleyrityksiltä kerätään tietoa tapauksista, joissa käyttäjä ei ole saanut haluamaansa yleispalvelua. 2) Yleispalvelua on saatavilla kohtuullisin ehdoin: Yleispalveluyritykseksi nimetty teleyritys saa viestintämarkkinalain mukaan kieltäytyä tekemästä käyttäjän kanssa liittymäsopimuksen vain, jos käyttäjä on asetettu syytteeseen tai viimeisen vuoden aikana tuomittu jonkin teleyrityksen liittymää hyväksi käyttäen tehdystä tietoliikenteen häirinnästä tai jos käyttäjällä on yleispalveluyrityksen liittymän käytöstä aiheutuneita maksamattomia, erääntyneitä ja riidattomia velkoja. Mikäli kaikilla tarkastellun alueen käyttäjillä ei ole mahdollisuutta saada yleispalvelua velvoitetta vastaavin ehdoin, on alueelle nimettävä yleispalveluyritys. Käyttäjien mahdollisuutta saada liittymäsopimus arvioidaan teleyritysten alueella käyttämien sopimusehtojen perusteella. Sopimuksesta kieltäytymistä koskevien ehtojen lisäksi tarkastelussa voidaan huomioida esimerkiksi sellaiset sopimussuhteen edellytykseksi asetettua ennakkomaksua ja vakuutta koskevat ehdot, jotka voivat tosiasiassa estää palvelun hankkimisen. 3) Yleispalvelun hinnoittelu: Yleispalveluyritys on velvollinen tarjoamaan käyttäjälle liittymän kohtuullisella hinnalla. Mikäli yleispalveluiden hintataso tarkastelulla alueella poikkeaa selvästi ja ilman erityistä syytä yleisestä hintatasosta, tulee alueelle nimetä yleispalveluyritys. Palveluiden hinnoittelua arvioidaan teleyritysten julkisten hinnastojen perusteella. Liittymän hinnassa huomioidaan käyttäjältä laskutettavat kertaluonteiset avauskustannukset ja käyttökustannukset. Yleispalveluiden hinnoittelun ei tarvitse olla yhtenäistä koko maassa, vaan hinnoissa voi esiintyä alueellista vaihtelua. 4) Yleispalvelun toimitusaika: Yleispalveluyrityksen tulee toimittaa yleispalveluliittymä käyttäjälle kohtuullisessa ajassa. Jos yleispalveluiden toimitusajat ovat tarkastellulla alueella olleet poikkeuksellisen pitkiä, nimetään alueelle yleispalveluyritys. Yleispalveluyrityksen nimeämistarvetta arvioidaan teleyrityksiltä selvitettävien liittymien toteutuneiden toimitusaikojen perusteella. 5) Palveluiden esteettömyys näkövammaisille henkilöille: Näkövammaisten henkilöiden on saatava yleispalveluliittymän asiakassuhteen hoitamisessa tarvittavat palvelut esteettömästi. Lisäksi liittymää koskeva lasku ja laskuerittely on toimitettava heille esteettömässä muodossa. Mikäli tarkastellulla alueella ei ole mahdollisuutta saada nämä vaatimukset täyttäviä, kaikille käyttäjille taattuja yleispalveluja, on alueelle nimettävä yleispalveluyritys. 3.2.4 Yhteenveto nimeämistarpeen arvioinnissa käytetyistä kriteereistä Nimeämistarpeen arvioinnissa käytetyt kriteerit ja arvioinnin vaiheittainen eteneminen voidaan kuvata seuraavasti:
9(12) Vaihe 1: Yleispalveluyrityksen nimeämistarpeen arvioiminen I. Yleispalveluiden kattava tarjonta 1. Alueella on tarjolla yleispalveluja palveluja vähintään yhdessä kattavassa viestintäverkossa 2. Alueella toimii kattavassa viestintäverkossa vähintään kolme yleispalvelun tarjontaan kykenevää kilpailevaa palvelun tarjoajaa Jos 1. tai 2. edellytys ei täyty, alueelle nimetään yleispalveluyritys II. Käyttäjien tosiasiallinen mahdollisuus saada yleispalveluja 3. Alueella ei ole saatavuusongelmia. 4. Alueella on tarjolla palveluja yleispalvelua koskevaa sääntelyä vastaavin ehdoin. 5. Alueella on tarjolla palveluja kohtuullisin hinnoin 6. Palvelujen toimitusajat ovat alueella kohtuulliset 7. Palvelut ovat esteettömiä näkövammaisille Jos 3., 4., 5. tai 6. edellytys ei täyty, alueelle nimetään yleispalveluyritys Alueet, joille ei nimetä yleispalveluyritystä Alueet, joille nimetään yleispalveluyritys 3.3 Vaihe 2: Nimettävien yleispalveluyritysten valinta Nimettävien yleispalveluyritysten valinnassa on kysymys vertailusta, jossa tarkastelluilla alueilla toimivat teleyritykset asetetaan paremmuusjärjestykseen ennalta määriteltyjen vertailuperusteiden nojalla. Viestintämarkkinalain 59 :n mukaan Viestintäviraston on nimettävä yleispalveluyritykseksi teleyritys, jolla on parhaat edellytykset lain tavoitteet täyttävän yleispalvelun tarjontaan. Viestintämarkkinalain yleisenä tavoitteena on edistää palvelujen tarjontaa ja käyttöä viestintäverkoissa sekä varmistaa, että viestintäverkkoja ja viestintäpalveluita on kohtuullisin ehdoin kaikkien teleyritysten ja käyttäjien saatavilla koko maassa. Yksityiskohtaisempana tavoitteena on huolehtia siitä, että Suomessa saatavilla olevat mahdollisuudet televiestintään ovat käyttäjien kohtuullisten tarpeiden mukaisia, keskenään kilpailevia, teknisesti kehittyneitä, laadultaan hyviä, toimintavarmoja ja turvallisia sekä hinnaltaan edullisia. Viestintävirasto on määritellyt yleispalveluyritysten valinnassa sovellettavat vertailuperusteet viestintämarkkinalain tavoitteisiin perustuen. Vertailuperusteet voidaan esittää oheisella kuvalla. Myös nimettävien yritysten valinta toteutetaan vaiheittaisena arviointina siten, että arvioinnin seuraavaan vaiheeseen edetään ainoastaan, jos riittävää eroa vertailtavien teleyritysten välillä ei ole voitu todeta.
10(12) I. Vertailtavien teleyritysten edellytykset tarjota yleispalveluja Teleyritysten taloudelliset edellytykset toimia yleispalveluyrityksenä Teleyritysten viestintäverkkojen vertailu Teleyritysten voimassaolevat yleispalveluvelvoitteet Teleyritysten taloudellisten-toiminnallisten edellytysten kokonaisvertailu II. Vertailtavien teleyritysten palvelujen laatu ja hintataso Yleispalvelun laatua mittaavien muuttujien vertailu Yleispalvelun vähittäishintojen vertailu III. Vertailtavien teleyritysten vapaaehtoisuus toimia yleispalveluyrityksenä I. Vertailtavien teleyritysten edellytykset tarjota yleispalveluja Viestintämarkkinalain yleisenä tavoitteena on taata viestintäpalvelujen saatavuus kohtuullisin ehdoin koko maassa. Tähän liittyvä lain yksityiskohtaisempi tavoite on, että Suomessa saatavilla olevat viestintäpalvelut olisivat hinnaltaan edullisia. Viestintämarkkinalain perusteluissa on katsottu viestintäpalvelujen edullisuutta koskevaan lain tavoitteen merkitsevän, että yleispalveluyrityksen valinnassa olisi ensisijassa pyrittävä varmistamaan palvelun kustannustehokas tarjonta. 11 Viestintävirasto on katsonut yleispalvelun kustannustehokasta tarjontaa koskevan tavoitteen toteutuvan parhaiten silloin, kun yleispalveluyrityksiksi valitaan yrityksiä, joilla on parhaat edellytykset tarjota yleispalveluja kulloinkin tarkasteluilla alueilla. Teleyritysten edellytyksiä arvioidessaan Viestintävirasto soveltaa seuraavia periaatteita: 1) Teleyritysten taloudelliset edellytykset toimia yleispalveluyrityksenä: Yleispalveluyritysten valintaan tähtäävässä vertailussa huomioidaan ainoastaan sellaiset teleyritykset, joiden voidaan olettaa kykenevän toimimaan yleispalveluyrityksenä tietyllä alueella myös pitkällä aikavälillä arvioituna. Arvioinnin lopputuloksena varsinaisen vertailun ulkopuolelle suljetaan yritykset, joiden taloudellisia edellytyksiä ei pidetä riittävinä. Teleyritysten edellytyksiä toimia yleispalveluyrityksenä arvioidaan esimerkiksi loppuasiakasmarkkinan koon, markkinaosuuksien ja tilinpäätöstietojen nojalla. Myös teleyrityksen toiminnan vakiintuneisuus voidaan huomioida arvioinnissa. 2) Teleyritysten viestintäverkkojen vertailu: Yleispalveluyritykseksi valitaan teleyritys, jolla on muihin tarkastellulla alueella toimiviin teleyrityksiin verrattuna kattavammat viestintäverkot. Vertailussa huomioidaan sekä teleyritysten yksittäiset yleispalvelutasoiset viestintäverkot että eri tekniikoin toteutetut yleispalvelun tarjontaan soveltuvat verkot kokonaisuutena. Lisäksi huomioon voidaan ottaa yleispalvelutasoa edistyneemmät viestintäverkot. Yleispalveluyritys valitaan vertailun tässä vaiheessa, jos jonkin teleyrityksen viestintäverkot ovat tämän määrittelyn perusteella muihin alueella toimiviin teleyrityksiin verrattuna selvästi kattavimmat. 3) Teleyritysten voimassa olevat yleispalveluvelvoitteet Teleyrityksellä katsotaan olevan hyvät edellytykset tarjota tiettyjä yleispalveluja, jos sillä on vakiintuneesti ollut niitä koskeva yleispalveluvelvoite tarkasteltavalla alueella. Lisäksi yleispalvelun tarjontaa voidaan pitää kustannustehokkaana silloin, kun läheisesti toisiinsa liittyvät yleispalveluvelvoitteet asetetaan samalla yritykselle. Tällaisia ovat esimerkiksi kuulo- ja puhevammaisille taatut teksti- 11 HE 150/2006, s. 22.
11(12) viestit ja puhelunpalvelut sekä kuulo- ja puhevammaisille taattu internetyhteys ja kaikille käyttäjille taattu tarkoituksenmukainen internetyhteys. Viestintäverkkoja koskevan tarkastelun perusteella keskenään tasavertaisista teleyrityksistä voidaan yleispalveluyritykseksi valita se, jolle jo on tarkastellulla alueella asetettu yleispalveluvelvoitteita. 4) Teleyritysten taloudellis-toiminnallisten edellytysten kokonaisvertailu: Teleyrityksistä, joiden arvioidaan kykenevän toimimaan yleispalveluyrityksinä, valitaan yleispalveluyritykseksi se, jolla on parhaat edellytykset tarjota yleispalvelua tarkastellulla alueella pitkällä aikavälillä arvioituna. Teleyritysten edellytyksiä toimia yleispalveluyrityksenä vertaillaan esimerkiksi loppuasiakasmarkkinan koon, markkinaosuuksien ja tilinpäätöstietojen nojalla. II. Vertailtavien teleyritysten palvelujen laatu ja hintataso Jos tietyllä alueella toimivien teleyritysten edellytyksissä tarjota yleispalvelua ei ole edellä kohdassa I kuvattujen tekijöiden vertailussa havaittu merkittäviä eroja, on Viestintävirasto vertaillut yritysten tarjoamia palveluja. 1) Yleispalvelujen laatu: Yleispalveluyrityksen tarjoamien palvelujen tulee viestintämarkkinalain perustelujen mukaan olla laadultaan hyviä sekä toimintavarmoja ja turvallisia. Viestintävirasto vertailee teleyritysten palveluiden laatua. Palvelujen laatua voidaan viestintämarkkinalain perustelujen mukaan arvioida esimerkiksi yleispalveludirektiivin liitteessä III määriteltyjen muuttujien perusteella. 12 Viestintävirasto on aikaisemmissa päätöksissään käyttänyt vertailussa liittymän toimitusaikaa, viankorjausaikaa ja teleyrityksen asiakaspalvelun vastausaikaa koskevia muuttujia. 2) Yleispalvelujen hinta: Viestintämarkkinalain tavoitteena on taata käyttäjille hinnaltaan edulliset viestintäpalvelut. Kustannustehokkaasta palvelujen tarjonnasta kertovat teleyrityksen palveluista perimät hinnat. Viestintävirasto vertailee tietyllä alueella tarjolla olevien yleispalvelun vaatimukset täyttävien palvelujen vähittäishintoja. Lähtökohtaisesti hinnaltaan edullisempi tarjoaja on loppukäyttäjän kannalta parempi vaihtoehto. III. Vertailtavien teleyritysten vapaaehtoisuus toimia yleispalveluyrityksenä sekä muut täydentävät vertailuperusteet Jos edellä kuvattujen vertailuperusteluiden nojalla ei ole mahdollista valita yleispalveluyritystä tarkastelulle alueelle, voidaan vertailussa ottaa huomioon teleyritysten vapaaehtoisuus toimia yleispalvelun tarjoajana. 1) Teleyrityksen vapaaehtoisuus toimia yleispalveluyrityksenä: Vertailussa tasavahvoista yrityksistä valitaan yleispalveluyritykseksi teleyritys, joka on vapaaehtoinen toimimaan yleispalveluyrityksenä. 13 4. YLEISPALVELUPÄÄTÖSTEN MUUTTAMINEN Viestintäviraston on viestintämarkkinalain 59 3 momentin mukaan muutettava päätöstään, jolla teleyritys on nimetty tietyllä alueella yleispalveluyritykseksi, jos päätöksen perusteena olleissa seikoissa tapahtuu merkityksellisiä muutoksia. Yleispalvelupäätösten muuttaminen voi viestintämarkkinalain perustelujen mukaan tulla kysymykseen esimerkiksi, jos päätöksen perusteena olleet olosuhteet muuttuvat siten, että yleispalvelun tarjonta voidaan tietyllä alueella turvata muutoinkin kuin nimeämällä yleispalveluyritys. Olosuhteet voivat muuttua myös siten, että tarve yleispalveluyrityksen nimeämiselle on edelleenkin olemassa, mutta aikaisemmalla päätöksellä yleispalveluyritykseksi nimetty yritys ei enää täytä viestintämarkkinalain 1 :ssä 12 HE 150/2006, s. 22. 13 HE 150/2006, s. 21-22.
12(12) tarkoitettuja edellytyksiä. 14 Luonnollisesti muutkin muutokset voivat johtaa tarpeeseen muuttaa yleispalvelupäätöksiä. Viestintävirasto on aikaisemmassa käytännössään katsonut, että esimerkiksi yleispalvelun tarjontaan soveltuvien viestintäverkkojen purkaminen on sellainen muutos, jonka johdosta yleispalveluyrityksen nimeämistarve tietyllä alueella tuli arvioida uudelleen. 15 Viestintävirasto seuraa yleispalvelun tarjonnassa tapahtuvia muutoksia ja käynnistää tarvittaessa viestintämarkkinalain mukaisen nimeämismenettelyn yleispalveluyritysten nimeämistarpeen selvittämiseksi. Viestintävirasto noudattaa yleispalvelupäätöksiä muuttaessaan soveltuvin osin tässä muistiossa kuvattua menettelyä. Menettely voidaan toteuttaa vain yleispalveluyrityksen valinnan osalta, jos on selvää, että yleispalveluyrityksen nimeämistarve on edelleen olemassa alueella, jolle aikaisemmin on nimetty yleispalveluyritys. Päätöksen perusteena olevat seikat voivat kohdistua vain rajatulle alueelle tai alueille. Tällöin nimeämismenettely aloitetaan vain niillä alueilla, joilla olosuhteet ovat muuttuneet. 16 Lisäksi menettely voidaan kohdistaa vain johonkin tai joihinkin yleispalveluihin, jos päätöksen perusteena olleissa seikoissa tapahtuneet muutokset eivät muiden palveluiden osalta ole merkityksellisiä. Yleispalvelupäätöksen muuttaminen edellyttää, että muutokset päätöksen perusteissa ovat merkityksellisiä. 5. TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN YLEISPALVELUYRITYKSEN NIMEÄMISTÄ KOSKE- VASSA ASIASTA Viestintävirasto tiedottaa teleyrityksiä erikseen nimeämismenettelyn aloittamisesta. Teleyrityksiltä pyydetään lausuntoa yleispalveluyritysten nimeämistä koskevista päätösluonnoksista perusteluineen. Lisäksi lausuntoa pyydetään erikseen sellaisilta viranomaisilta ja kansalaisjärjestöiltä, joiden toimintaympäristöön, tehtäviin tai edustamiin henkilöihin yleispalvelupäätöksillä voi olla vaikutusta. Yleispalvelua koskevissa asioissa on kysymys laajavaikutteisesti henkilöiden oloihin ja peruspalveluiden saatavuuteen liittyvästä päätöksenteosta. Viestintävirasto varaa tästä johtuen myös yleisen mahdollisuuden lausua päätösluonnoksista. Yleinen vaikutusmahdollisuus toteutetaan julkaisemalla päätösluonnos ja ilmoitus kuulemisesta Viestintäviraston internetsivuilla. Päätösluonnos on mahdollista saada lausunnon antamista varten Viestintävirastosta. 14 HE 150/2006, s. 22. 15 Viestintäviraston päätös 180/9510/2009. 16 Viestintäviraston päätös 180/9510/2009.