Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 18.4.2018 HE 16/2018 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hammaslääkäriliiton näkemyksiä valinnanvapauden ja sote-uudistuksen vaikutuksista suun terveydenhuollon palveluihin Matti Pöyry ja Anja Eerola Suomen Hammaslääkäriliitto
Potilasmäärät vuonna 2017 60 % väestöstä käyttää vuosittain terveyskeskus 0-17 v. aikuiset 1,8 milj. potilasta yksityiset aikuiset 1,0 milj. potilasta 0 20 40 60 80 100
Aikuisten suun terveydenhuolto 2017 Sv tuettu yksityinen Terveyskeskus oma Yksityinen Ostopalvelu 15 % Yhteiskunnan tuki: n. 60 %
Hoitojärjestelyjen toteutuminen terveyskeskuksissa työskentelevien hammaslääkärien kokemana - samaa mieltä väittämän kanssa olevien %-osuudet 60 50 40 30 20 10 0 39 36 37 43 49 48 Terveyskeskukseni hoitojärjestelyt mahdollistavat tällä hetkellä potilaiden hyvän hoidon 22 20 20 25 25 26 Yksittäisen potilaan hoitovälit pysyvät tällä hetkellä riittävän lyhyinä 49 50 51 54 45 46 Potilaan tarvitseman kokonaishoidon asemesta joudutaan usein tyytymään osittaisiin hoitoratkaisuihin 14 16 13 20 19 20 Tulevaisuudessa potilaille pystytään tarjoamaan entistä parempaa hoitoa 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Hammaslääkärin työpaikkavaihtoehtoja Maakuntakonserni Liikelaitos (mm. alle 18-v., esh-taso, muu vaativampi hoito) Suunhoidon yksikkö (suva-palvelut, asiakassetelit, itse maksetut palvelut?) Organisaatiomuodolla suuri merkitys (esim. liikelaitos, osakeyhtiö) Näköpiirissä varsin kirjava tuotannon organisaatiorakenne Tavoite Mahdollisuus monipuoliseen työhön ja osaamisen hyödyntämiseen Asialliset palvelussuhteen ehdot Maakunta Järjestämiseen liittyvät tehtävät Yksityinen sektori (palvelujen näkökulmasta) Julkisesti rahoitetut palvelut Suoran valinnan palvelut Asiakassetelipalvelut Ostopalvelut Potilaan itse maksamat palvelut Muut tahot (YTHS, valtio, yliopisto, asiantuntija- ja johtotehtävät muilla tahoilla)
Tuottajakorvausmalli hallituksen esityksessä Suun terveydenhuoltoon esitetään kahden vuoden siirtymäaikaa vuosille 2022-2023. Tällöin korvausta ei vielä makseta potilaiden listautumisesta (kapitaatio) vaan ainostaan silloin, kun potilasta hoidetaan. Vuoden 2024 alusta jaetaan asiakkaat, jotka eivät ole itse valinneet tuottajaa ja aletaan maksaa kapitaatiokorvausta, vaikka asiakas ei hakeutuisi hoitoon.
KORVAUSMALLI kapitaatio- ja suoriterahoitus, jota säädellään kannustinmekanismein keskimääräinen asiakaskohtainen korvaussumma on 290 vuodessa 60% 145 + 35 160 Korjattuna asiakkaan palvelunkäyttötasolla Per hoitokokonaisuus + protetiikan toimenpidekorvaukset + 0 60 Keskimääräinen kannustin-sanktiomallista saatava korvaus on 30 50% 40% 30% 20% 10% 0% 50% 40% 10% 10% Kapitaatiokorvaus Suoritekorvaus Kannustinjärjestelmä
Kapitaatiokorvauksen ongelmia Kapitaatiokorvausta perustellaan usein sillä, että suoritekorvaukset voivat kannustaa tarpeettomiin toimenpiteisiin. Suun terveydenhuollossa omavastuut ovat merkittäviä, jolloin potilaalla on intressi vahtia kustannuksia. Kapitaation suuri osuus lisää erityisesti pienen tuottajan riskiä, jos vastaanotolle hakeutuu paljon suuren hoidon tarpeessa olevia asiakkaita. Suunhoidon yksiköt eroavat tässä sotekeskuksista. Kapitaatiokorvauksen maksaminen täysin yksityisiä palveluja käyttävistä asiakkaista ei ole tarkoituksenmukaista. Kapitaation käytöstä suun terveydenhuollossa ei juuri ole kansainvälisiä kokemuksia.
Miten saadaan pieniä tuottajia mukaan? Kaikki tahot tuntuvat olevan yksimielisiä, että tavoitteena tulee olla myös pienten vastaanottojen saaminen mukaan. Lakiesitys + valmistelussa olevat laajat ohjeet sisältävät kuitenkin paljon sellaista, joka saattaa nousta kynnykseksi pienelle tuottajalle Uudet raportointiin ja ICT-järjestelmiin liittyvät vaatimukset Mitä edellytetään kiireellisistä hoidoista? Mitä edellytetään aukioloajoilta? Ajatus tuottajien verkostoitumisesta esim. osuuskuntien kautta on epärealistinen. Lakiesityksen mukaan tuottaja ei voi asettaa kattoa listautuville tai listautettaville asiakkaille. Tämä tuo merkittävän riskin pienelle tuottajalle, jonka on mahdotonta lisätä tuotantoaan ilman suuria investointeja.
Hammaslääkäriliiton ehdotukset Siirtymävaiheen korvausjärjestelmää jatketaan pidemmän aikaa (esim vuosina 2022-2025), jotta löydetään toimiva kiinteän korvauksen / kapitaation ja suoritteiden välinen suhde kokeilujen ja pilottien tuloksia hyödyntäen. Näin saadaan myös lisää aikaa rakentaa uusia toimintamalleja ja mittareita, joilla tuottajia voidaan kannustaa tehokkaaseen ja terveyttä ylläpitävään ja varhaishoitoa painottavaan toimintaan. Annetaan tuottajille mahdollisuus rajata listautuvien asiakkaiden määrää. Pienten tuottajien asemasta maininta valiokunnan mietintöön.