Selvitys sähkömarkkinoiden keskitetystä tiedonvaihdosta

Selvitys sähkömarkkinoiden keskitetystä tiedonvaihdosta Väliraportti

2 (137) Sisällysluettelo MÄÄRITELMÄT... 5 1 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 8 2 JOHDANTO... 15 2.1 Selvityksen tausta ja tarkoitus... 15 2.1.1 Tiedonvaihdon kehittämisvastuu... 16 2.2 Tavoitteet ja rajaukset... 17 2.3 Selvitysprojektin toteutus, menetelmät ja organisointi... 19 2.3.1 Sidosryhmien haastattelut... 20 2.3.2 Kyselytutkimus... 20 2.3.3 Muiden maiden datahub-toteutusten selvittäminen... 21 2.3.4 Projektiorganisaatio... 22 2.3.5 Selvityksen toteutusaikataulu... 22 2.4 Datahubin lyhyt kuvaus... 23 3 TIEDONVAIHDON NYKYTILA SUOMESSA... 25 3.1 Markkinaprosesseihin liittyvän tiedonvaihdon nykyinen toteutusmalli... 25 3.1.1 Tiedonvaihtoon liittyvät sähkömarkkinoiden osapuolet... 25 3.1.2 Tiedonvaihdon toteutusmalli... 27 3.1.3 Tiedonvaihdon toteutus yhtiöissä... 28 3.1.4 Selvityksessä tarkasteltavat markkinaprosessit... 33 3.2 Mittaustietojen hallinta... 33 3.2.1 Mittaustietojen kerääminen... 34 3.2.2 Mittaustietojen käsittely... 35 3.2.3 Mittaustietojen välitys sähkömarkkinaosapuolille... 36 3.2.4 Mittaustiedon tallentaminen... 36 3.2.5 Raportointi... 36 3.2.6 Muita mittaustenhallinnan toimintoja... 37 3.2.7 Mittaustiedonhallinnan kehittämistarpeet... 39 3.3 Taseselvitys... 39 3.3.1 Jakeluverkon ilmoitusvelvollisuus... 39 3.3.2 Tasevastaavan ilmoitusvelvollisuus... 40 3.3.3 Taseselvityksen kehittämistarpeet... 41 3.4 Sopimusprosessit... 41 3.4.1 Myyjän vaihto... 42 3.4.2 Toimituksen aikaiset ilmoitukset... 44 3.4.3 Muutto... 47 3.4.4 Uuden toimituksen alkaminen... 49 3.4.5 Toimituksen päättyminen... 49 3.5 Laskutus... 49 3.5.1 Mittaustietojen vastaanotto ja sähkönmyyjän tekemät tarkastukset... 50 3.5.2 Epävarmojen tai muuttuneiden tietojen käsittely laskutuksessa... 50 3.5.3 Laskutusmallit... 51 3.5.4 Laskutuksen kehittämistarpeet... 52 3.6 Markkinaprosesseihin liittyvien tietojen hallinta... 53 3.6.1 Käyttöpaikkatiedot... 53 3.6.2 Osapuolitiedot ja yhteystiedot... 54 3.6.3 Sanomaliikenteen testaus- ja sertifiointipalvelu... 55

3 (137) 3.7 Yhteenveto tiedonvaihdon nykytilasta... 55 3.7.1 Vahvuudet ja heikkoudet... 57 3.7.2 Tiedonvaihdon kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet... 59 4 TIEDONVAIHDON TULEVAT KEHITYSTARPEET... 61 4.1 Keskeiset muutokset tulevaisuuden sähkömarkkinoilla... 61 4.1.1 Vähittäismarkkinaroolien muuttuminen... 61 4.1.2 Pohjoismaisen vähittäismarkkinan kehittyminen... 62 4.1.3 Hajautettu pientuotanto... 63 4.1.4 Omavaraiset energiayhteisöt... 63 4.1.5 Älykkäät sähköverkkorakenteet... 64 4.1.6 Sähköinen liikenne... 65 4.1.7 Tietopalvelut ja avoin data... 66 4.2 Visio tulevaisuuden tiedonvaihdosta... 67 4.2.1 Vision mukainen tiedonvaihdon kehittämisen vaiheistus... 69 4.3 Sidosryhmien näkemyksiä tiedonvaihdon tulevista tarpeista... 70 4.3.1 Pohjoismainen vähittäismarkkinakehitys sekä NBS... 70 4.3.2 Sähköinen liikenne... 70 4.3.3 Pien- ja mikrotuotanto... 71 4.3.4 Tariffirakenne... 71 4.3.5 Kysyntäjousto... 71 4.3.6 Raportointi- ja energiatehokkuuspalvelut... 72 4.3.7 Avoimet rajapinnat... 72 4.4 Yhteenveto keskeisimmistä tulevista kehitystarpeista... 73 5 DATAHUB-TOTEUTUKSET MUUALLA... 75 5.1 Tarkastelujen viitekehys ja maiden yhteiset piirteet... 75 5.1.1 Datahub-toteutuksia Euroopassa... 75 5.1.2 Tarkasteluun valittiin viisi Euroopan maata... 76 5.1.3 Datahubien kehityspolku... 76 5.2 Tanska... 77 5.2.1 Yhteenveto... 77 5.2.2 Tiedonvaihdon kehittämisen lähtökohdat, tavoitteet ja perustelut... 78 5.2.3 Toteutusprojekti... 82 5.2.4 Toiminnallinen ja tekninen määrittely... 85 5.2.5 Operointi- ja hallintomalli... 89 5.2.6 Kokemukset... 90 5.3 Norja... 93 5.3.1 Yhteenveto... 93 5.3.2 Lähtökohdat, tavoitteet ja perustelut... 94 5.3.3 Toteutusprojekti... 97 5.3.4 Toiminnallinen ja tekninen määrittely... 98 5.3.5 Operointimalli... 101 5.3.6 Jatkokehitys... 102 5.3.7 Kokemukset... 103 5.4 Hollanti... 104 5.4.1 Yhteenveto... 104 5.4.2 Lähtökohdat, tavoitteet ja perustelut... 104 5.4.3 Toiminnallinen ja tekninen määrittely... 106 5.4.4 Hallinto- ja operointimalli... 107

4 (137) 5.4.5 Jatkokehitys... 107 5.4.6 Opit ja kokemukset... 107 5.5 Ruotsi... 108 5.5.1 Yhteenveto... 108 5.5.2 Lähtökohdat, tavoitteet ja perustelut... 109 5.5.3 Toiminnallinen ja tekninen määrittely... 109 5.5.4 Hallinto- ja operointimalli... 110 5.6 Viro... 110 5.6.1 Yhteenveto... 110 5.6.2 Lähtökohdat... 111 5.6.3 Datahub tukemaan markkinoiden avautumista ja kustannustehokkuutta... 111 5.6.4 Toteutusprojekti hyvin nopea... 111 5.6.5 Datahub on puhdas tietovarasto ilman tukea markkinaprosesseille... 112 5.6.6 Käyttöönotossa ei merkittäviä ongelmia... 114 5.6.7 Datahubin ensimmäinen versio julkisrahoitteinen, jatkokehitys toimialan... 115 5.6.8 Datahub toiminut luotettavasti... 115 5.6.9 Jatkokehitys... 115 5.7 Yhteenveto... 115 6 SIDOSRYHMIEN NÄKEMYKSIÄ DATAHUBISTA... 120 6.1 Tietoisuus datahubista... 120 6.2 Suhtautuminen datahubiin... 121 6.3 Datahubin toiminnallisuudet... 121 6.4 Datahubin hyödyt... 122 6.5 Päätöksentekokriteerit... 124 6.6 Datahubin hallinnointimalli... 125 6.7 Sidosryhmien odotuksia selvitykselle... 126 7 SELVITYKSEN JATKOVAIHEET... 127 LIITE1. HAASTATTELURUNKO JAKELUVERKONHALTIJAT... 128 LIITE2. HAASTATTELURUNKO SÄHKÖNMYYJÄT... 133

5 (137) MÄÄRITELMÄT Asiakas. Tarkoitetaan sähkön tukkuasiakasta tai loppukäyttäjää. APERAK. Application error and acknowledgement message. EDIFACT-sovelluskuittaussanoma, joka on tarkoitettu sovellustason kuittaukseen ja mahdollisiin virheilmoituksiin. Jos vastaanottajan sovellus on hylännyt vastaanotetun sanoman virheellisenä, APERAK-sanomalla ilmoitetaan virheen syy lähettäjälle. Positiivisessa tapauksessa tiedetään lähetetyn sanoman menneen huomautuksitta vastaanottavaan sovellukseen. Datahub. Tarkoittaa sähkömarkkinoiden keskitettyä tiedonvaihtoratkaisu, joka toimii mittaustiedon ja käyttöpaikkatiedon lähdejärjestelmänä markkinaosapuolille. Ediel. EDI for the electricity industry. Ediel on pohjoismaisen Ediel Forumin pohjoismaisille sähkömarkkinoille kehittämä sanoma- ja tiedonvaihtomäärittely, joka perustuu EDIFACTstandardiin. Sanomat noudattavat EDIFACT-syntaksia, mutta menettelytavat eivät ole yhtenevät kaikissa Ediel-standardia käyttävissä maissa. Ediel Forumin toimintaa jatkaa ebix (http://www.ebix.org). EDIFACT. Electronic data interchange for administration, commerce and transport. YK:n alaisen UN/CEFACT:in kehittämä ja ylläpitämä ISO-standardikokoelman mukainen sähköisen tiedonsiirron sanomakieli. EDIFACT on rakenteinen tiedon esitystapa, jonka kielioppi koostuu sanomakuvauksista eli sanomista. FTP. File transfer protocol. FTP on TCP-protokollaa käyttävä tiedostonsiirtomenetelmä kahden tietokoneen välille. Jakeluverkonhaltija. Tarkoitetaan verkonhaltijaa, jolla on hallinnassaan jakeluverkkoa tai suurjännitteistä jakeluverkkoa ja joka harjoittaa luvanvaraista sähköverkkotoimintaa tässä verkossa. Käyttöpaikkatunnus. Sähkönkäyttöpaikan yksilöivä tunnus, jonka antaa jakeluverkonhaltija. Konversio. Konversio tai konvertointi on tiedon muuttamista toiseen käyttötarkoitukseen tai toiseen tekniseen ympäristöön kelpaavaan muotoon. Konversion yhteydessä tehdään tyypillisesti myös tiedon laadun tarkastusta sekä virheiden korjausta ja jalostusta. Luentajärjestelmä tai etäluentajärjestelmä. Järjestelmä, jolla suoritetaan mittauslukemien keruu ja ylläpidetään mittalaitteen asetuksia. Master Data Management (MDM). Tarkoitetaan liiketoiminnan kannalta keskeisten ja eri käyttäjille tai prosesseille yhteisten perustietojen hallintaa. Tarkasteltaviin markkinaprosesseihin liittyen tällaisia perustietoja ovat muun muassa käyttöpaikkatiedot ja sopimustiedot. Master data managementiin liittyy keskeisesti päätökset tiedon lähdejärjestelmistä tiedon oikeellisuuden, yksikäsitteisyyden ja ajankohtaisuuden varmistamiseksi. Mittaustiedonhallintajärjestelmä. Mittalaitteelta kerättyjen tietojen tallennukseen ja käsittelyyn tarkoitettu järjestelmä. Mittaustietojen tarkastaminen, statusten korjaus ja tuntitietojen välitys eteenpäin tapahtuu mittaustiedonhallintajärjestelmässä. MSCONS. Metered services consumption report message. Mittaustietojen välittämiseen käytettävä EDIFACT-sanoma.

6 (137) PRODAT. Product data message. Asiakas-, käyttöpaikka- ja sopimustietojen vaihtoon käytettävä EDIFACT-sanoma. Muodostuu sanomatyypistä ja käyttötarkoituksen ilmaisevasta syykoodista (esim. Z03[1]). Rajapistemittaus. Kahden sähköverkon rajalla oleva mittaus, jonka tuntiarvoa käytetään sähkötaseiden selvittämisessä. Sanomaliikenneoperaattori. Sanomaliikenneoperaattori hoitaa osapuolelle saapuvien tai siltä lähtevien sanomien teknisen reitityksen. Operaattori voi myös tarjota muita teknisiä palveluita kuten sanomien muunnoksen. Operaattorin rooli on tekninen. Sähkömarkkinaosapuoli. Toimituspisteen sähkönmyyjä, toimitusvelvollinen myyjä, verkonhaltija tai jonkin edellä mainitun tasevastaava. Sähkönmyyjä. Sähkönmyyjä (myyjä) on henkilö, yhteisö tai laitos, joka myy sähköä. Sähköntoimitus. Tarkoitetaan sähkön myyntiä käyttöä tai jälleenmyyntiä varten. Sähkönmyyntisopimus. Tarkoittaa vähittäismyyjän ja loppukäyttäjän välistä sopimusta sähköntoimituksesta loppukäyttäjälle. Taseikkuna. Ajanjakso sähkön toimituksesta jakeluverkon taseiden kiinnimenoon. Taseikkuna on 14 vrk toimituksesta. Taseselvitys. Tarkoittaa kunkin taseselvitysjakson aikana toteutuneiden sähkökauppojen selvittämistä, jonka tuloksena saadaan kunkin sähkömarkkinoiden osapuolen sähkötase ja tasepoikkeama. Tasevastaava. Tarkoittaa sähkömarkkinoiden osapuolta, joka tasapainottaa sähkön tuotantonsa ja hankintansa sekä sähkön käyttönsä ja toimitustensa erotuksen tasesähköyksikön toimittamalla tasesähköllä. Toimitusvelvollinen myyjä. Jos myyjällä on sen verkonhaltijan vastuualueella, johon sähkönkäyttöpaikka kuuluu, sähkömarkkinalain tarkoittama huomattava markkinavoima ja käyttöpaikka on varustettu enintään 3x63 A pääsulakkeella tai käyttöpaikkaan ostetaan sähköä enintään 100 000 kwh vuodessa, on myyjällä sähkömarkkinalain 21 :n mukainen toimitusvelvollisuus käyttäjää kohtaan. Tuntilukema. Mittalaitteen mittaama ja rekisteröimä kumulatiivinen lukema kullekin tasatunnille, joka ei huomio esim. kaksiaikatuotteiden kahta erillistä lukemaa. Tuntimittaus. Tarkoittaa tunneittain tapahtuvaa sähkön määrän mittausta ja tämän mittaustiedon rekisteröintiä mittauslaitteiston muistiin. Tuntiteho. Kunkin tunnin tuntikeskiteho. Tämä voidaan laskea kahden peräkkäisen tuntilukeman erotuksena. Tuntitieto. Yleistermi, jolla tarkoitetaan joko tuntitehoa tai tuntilukemaa. Tuntitiedon status. Tuntitiedolle merkitty status kertoo mittauksilla kerätyn tiedon luotettavuuden tiedon vastaanottajalle. Tuntitiedolle käytettäviä statuksia ovat puuttuva, epävarma, arvioitu, OK ja korjattu OK. Kaksi ensiksi mainittua tuntitiedon statusta ovat heikkoja statuksia ja kolme jälkimmäistä vahvoja statuksia.

7 (137) Tyyppikuormituskäyrä. Tarkoittaa laskentamallia, jonka avulla jakeluverkonhaltijan laatimasta edellisen vuoden sähkönkäyttöön perustuvasta vuosienergia-arviosta lasketaan sähkönkäyttäjän tuntienergia taseselvitykseen. Validointi. Validoinnilla tarkoitetaan etäluettavilta mittalaitteilta kerättyjen mittaustietojen laadun tarkastamista, mikä tehdään yleensä mittaustiedonhallintajärjestelmässä. Tyypillisiä tarkastuksia ovat muun muassa puuttuvien tietojen toteaminen, negatiivisten arvojen tarkastaminen, ylisuurten tuntitehojen tarkastaminen ja pitkien nolla-arvosarjojen tarkastaminen. Verkonhaltija. Tarkoitetaan elinkeinonharjoittajaa, jolla on hallinnassaan sähköverkkoa ja joka harjoittaa luvanvaraista sähköverkkotoimintaa tässä verkossa. Vertikaalisesti integroitunut yritys. Tarkoittaa sähköalan yritystä tai sähköalan yritysten ryhmää, jossa samalla henkilöllä tai samoilla henkilöillä on oikeus käyttää, joko suoraan tai välillisesti, määräysvaltaa ja jossa yritys tai yritysten ryhmä harjoittaa ainakin joko sähkön siirtoa tai jakelua ja ainakin joko sähkön tuotantoa tai toimittamista. Vähittäismyynti. Tarkoittaa sähkön toimitusta jakeluverkonhaltijan jakeluverkon kautta välittömästi loppukäyttäjille. XML. Extensible markup language. XML on merkintäkieli tai standardi, jolla tiedon merkitys on kuvattavissa tiedon sekaan. XML-kieltä käytetään sekä formaattina tiedonvälitykseen järjestelmien välillä että formaattina dokumenttien tallentamiseen. XML-kieli on rakenteellinen kuvauskieli, jonka kehittäjä on World Wide Web Consortium.

8 (137) 1 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Toimiva ja oikea-aikainen tiedonvaihto on perusedellytys markkinaosapuolten välisten prosessien toimivuudelle. Tiedonvaihdon tehtävänä on mahdollistaa, tukea ja tehostaa liiketoimintaprosesseja. Vähittäismarkkinoiden tiedonvaihto on toteutettu nykyisin Edielsanomaliikenteellä, mikä on mahdollistanut markkinaprosessien automatisoinnin pitkälle. Teknisesti tiedonvaihto on toiminut tähänastisessa käyttötarkoituksessaan hyvin. Tiedonvaihdon haasteet liittyvät yhteisten menettelytapojen noudattamiseen, välitettävän tiedon laatuun ja tuleviin tiedonvaihtotarpeisiin. Sähkömarkkinalain uudistuksen myötä Fingrid sai sähkömarkkinoiden tiedonvaihdon kehitysvastuun. Kehittämistoiminnalla on edistettävä tehokasta ja sähkömarkkinaosapuolten kannalta tasapuolista ja syrjimätöntä tiedonvaihtoa. Sähkömarkkinoiden tiedonvaihdon kehittämiseksi on nähty tärkeäksi ja ajankohtaiseksi tehdä selvitys tiedonvaihdon nykytilasta sekä mahdollisesta datahubin käyttöönotosta. Datahub on viime vuosina yleistynyt vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtomalli. Se on myös mittaus- ja käyttöpaikkatietovarasto, johon markkinaosapuolet toimittavat ja josta osapuolet hakevat markkinaprosesseissa tarvitsemaansa tietoa. Datahub yksinkertaistaa ja nopeuttaa markkinaprosesseja, kuten muuttoja ja myyjän vaihtoja, sillä sähkömarkkinaosapuolet kommunikoivat ainoastaan datahubin kanssa. Datahub mahdollistaa myös keskitetyn tiedonvaihdon laadun valvonnan. Datahub on otettu käyttöön muun muassa Tanskassa ja Hollannissa, ja useita hankkeita on selvitys- ja toteutusvaiheessa. Myös Suomessa on haluttu selvittää, voisiko keskitetty tiedonvaihtomalli tuoda hyötyjä vähittäismarkkinoille. Selvityksen tavoitteet ja toteutus Selvityksen tavoitteena on tutkia keskitetyn tiedonvaihdon toteuttamista Suomessa. Se toteutetaan kuvan 1 mukaisesti kahdessa päävaiheessa: 1) nykytilan kartoitus ja 2) tulevaisuuden tiedonvaihtoratkaisun määrittely. Nykytilan kartoitus kattaa tiedonvaihdon nykytilan tarkastelun Suomessa, tulevaisuuden uusien tiedonvaihtotarpeiden tunnistamisen ja niiden vaikutusten arvioinnin sekä muiden maiden datahub-toteutusten tarkastelun. Tiedonvaihdon nykytilan kartoituksen tavoitteena on tarkastella tiedonvaihdon toimivuutta sekä tunnistaa nykyisin käytössä olevan tiedonvaihtomallin vahvuudet, ongelmat, haasteet ja kehitystarpeet. Tulevaisuuden tarpeiden kartoittamisella ennakoidaan vielä muotoutumassa olevia, uusia tiedonvaihtotarpeita. Muiden maiden datahub-toteutusten tarkastelun tavoitteena on oppia muiden maiden kokemuksista datahubin suunnittelussa, toteutuksessa ja käyttöönotossa sekä hyödyistä. Tähän väliraporttiin on koostettu nykytila-analyysin tulokset. Se kuvaa tiedonvaihdon nykytilaa mahdollisimman objektiivisesti sellaisena kuin sidosryhmät sen tällä hetkellä näkevät. Projektin toisessa vaiheessa määritellään ja kuvataan nykytila-analyysin pohjalta tulevaisuuden tiedonvaihtoratkaisu.

9 (137) Kuva 1. Selvityksen viitekehys ja päävaiheet Selvityksen painopiste on markkinaosapuolten välisissä tiedonvaihtoa sisältävissä markkinaprosesseissa. Näiden lisäksi selvityksessä tarkastellaan myös niitä liiketoimintaprosesseja ja toimintoja, jotka voitaisiin toteuttaa keskitetysti datahubissa. Selvityksessä tarkastellaan tiedonvaihdon kehitystä noin kymmenen vuoden aikaperspektiivillä, minkä vuoksi tulevan tiedonvaihtoratkaisun tulisi tukea ja mahdollistaa merkittäviäkin muutoksia sähkön vähittäismyynti- ja siirtoliiketoimintojen prosesseissa. Selvityksen ensisijaisena tavoitteena ei ole kuitenkaan ratkaista vähittäismarkkinamalliin liittyviä erityiskysymyksiä, kuten laskutusmallia. Tiedonvaihdon nykytila-analyysi perustuu syvällisiin ja kattaviin sidosryhmähaastatteluihin (32), joita tukemaan ja täydentämään tehtiin verkonhaltijoille ja sähkönmyyjille suunnattu kyselytutkimus. Lisäksi selvityksen aikana on tehty tutustumiskäyntejä datahubin käyttöönottaneisiin tai sitä suunnitteleviin maihin sekä käyty läpi olemassa olevaa taustamateriaalia. Projektille on perustettu core-työryhmä ja referenssiryhmä tukemaan laaja-alaisella ja syvällisellä osaamisellaan projektiryhmän työtä ja sitouttamaan toimialaa tähän yhteiseen kehityshankkeeseen. Selvityksen loppuraportti valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Varsinaisen päätöksen mahdollisesta datahubin käyttöönotosta tekee työ- ja elinkeinoministeriö asian edellyttämien päätöksentekomenettelyjen kautta. Tiedonvaihdon nykytila Sidosryhmähaastattelujen perusteella sähkömarkkinaosapuolten välinen tiedonvaihto toimii Suomessa pääsääntöisesti hyvin. Tiedonvaihtomalli tukee keskeisimpiä nykyisiä markkinaprosesseja ja liiketoimintaprosessien automatisointia. Tiedonvaihdon ongelmat eivät ole yleensä teknisiä vaan ne liittyvät toimialan yhteisten menettelyohjeiden ja suositusten noudattamiseen sekä välitettävän tiedon laatuun. Ongelmat aiheuttavat sähkömarkkinaosapuolille lisätyötä ja prosessitehottomuutta. Tällaisen vältettävissä

10 (137) olevan turhan työn osuus voi olla yhtiöissä useita kymmeniä prosentteja tiedonvaihtoon käytetystä kokonaistyömäärästä. Nykyiseen tiedonvaihtomalliin sekä sen kykyyn tukea markkinaprosesseja liittyy selvityksen perusteella taulukon 1 mukaisia haasteita ja ongelmia. Taulukko 1. Nykyisen tiedonvaihtomallin haasteet ja ongelmat NYKYISEN TIEDONVAIHTOMALLIN HAASTEET JA ONGELMAT Menettelyohjeita ja suosituksia ei noudateta kaikilta osin tai niihin liittyy joissakin tapauksissa liikaa yrityskohtaista tulkinnanvaraa. Vaikka Ediel-sanomaliikenne on standardoitu, tietyissä markkinaprosesseissa voidaan joutua mukautumaan kymmenien osapuolten erilaisiin käytäntöihin. Ongelmia aiheuttavat puutteet sanomien sisällössä ja sanomilla välitettävässä tiedossa. Nykyinen tiedonvaihtomalli lisää sanomien määrää, mikä vastaavasti lisää sanomiin liittyvien ongelmien ja virheiden määrää. Sanomaliikenteen laatua ja toimivuutta ei keskitetysti valvota, eikä suosituksiin perustuva toimintamalli anna keinoja puuttua tai sanktioida noudattamatta jättämistä. Menettelyohjeiden ja suositusten mukainen toiminnallisuus on toteutettu eri järjestelmissä eri tavalla eivätkä järjestelmätoimittajat ohjeista riittävästi järjestelmiensä käyttäjiä. Tietojärjestelmien ja tietojärjestelmätoimittajien kyky tukea menettelytapojen noudattamista tai toimintatapojen muutoksia yhtiöissä on osoittautunut puutteelliseksi. Ei-reaaliaikainen tiedonvaihto voi tuoda prosesseihin useita turhia 1 2 arkipäivän viiveitä. Pohjoismaat ovat siirtymässä Edielistä XML-pohjaiseen tiedonvaihtoon, mikä kuihduttaa Edielin kehittämistä pitkällä aikavälillä. Tiedonvaihtomalli ei tue tiedonvaihtoon liittyvää 3. osapuolten palvelukehitystä eikä järjestelmä- ja prosessi-innovaatioita. Tiedonvaihtomalli ei tue hyvin uusia markkinamalleja ja esimerkiksi yhteislaskutusta. Vertikaalisesti integroituneissa yhtiöissä valittu tapa toimia asettaa toimitusvelvollisen myyjän muita sähkönmyyjiä parempaan asemaan. Tulevaisuuden tiedonvaihtotarpeet Tulevaisuuden tiedonvaihtotarpeita on tarkasteltu käymällä läpi tiedonvaihtoa aktiivisesti kehittäviä maita sekä avainkehityshankkeita, joissa tulevaisuuden energiamarkkinoiden rakenteita muodostetaan. Keskeisiä muutoksia tulevaisuuden sähkömarkkinoilla tiedonvaihdon kannalta ovat vähittäismarkkinaroolien muuttuminen, hajautettu pientuotanto, omavaraiset energiayhteisöt, älykkäät sähköverkon rakenteet ja sähköinen liikenne. On olemassa kehitystä, joka pienentää verkonhaltijan roolia markkinapaikan ylläpitäjänä. Toisaalta osa jakeluverkoista haluaa rakentaa uutta liiketoimintaa muun muassa energiayhteisöjen, sähköisen liikenteen ja verkon kuormituksen hallinnan tukemiseksi.

11 (137) Tiedonvaihdon tulevaisuuden ratkaisun on otettava huomioon kummatkin kehityskulut, ellei verkonhaltijan ja sähkönmyyjän roolijaosta päätetä selvästi etukäteen. Tulevaisuuden tiedonvaihdon haasteena on yhdistää verkon hallinnan kannalta oleelliset ohjaustoimenpiteet ja sähkömarkkinaosapuolten välisten intressien mukainen tuotannon reitittäminen markkinoille. Voi myös muodostua pieniä markkina-alueita eli paikallisia mikroverkkoja, jotka kommunikoivat sähkömarkkinoiden kanssa. Tiedonvaihdon tehtävänä on myös pienentää kynnystä osallistua markkinoille tai muodostaa energiayhteisöjä, jotka osallistuisivat markkinoille. Tämä tarkoittaa mittaus- ja sopimustietojen avaamista asiakkaan suostumuksella asiakkaan valtuuttamille tahoille. Tiedon lisäarvoa kasvattaa myös, jos pystytään yhdistämään mittaus- ja sopimustieto esimerkiksi julkisesti saatavilla oleviin tietoihin. Regulaation kehittymisellä on kuitenkin olennainen vaikutus edellä mainittujen toimintojen syntymiselle. Kysynnän jousto ja sähköinen liikenne tuovat omat haasteensa tiedonvaihdolle. Nämä prosessit on mahdollistettava luomalla ja keräämällä toiminnan tarvitsemat avaintiedot tiedonvaihtoratkaisun avulla. On kuitenkin huomattava, että jouston ja latauksen liiketoimintamallit luovat tarpeen tiedonvaihdolle ja erilaisten kulutus- ja tuotantotietojen helpolle saatavuudelle, ei toisin päin. Tämän vuoksi on luontevaa antaa näiden liiketoimintojen kehittyä yhteisesti hallittujen avaintietojen ympärille. Latausoperaattori- ja jousto-operaattoritoiminnassa muodostuu uutta tiedonvaihtoa. Tiedonvaihtoratkaisun tehtävä on mahdollistaa tällainen kehitys ja tiedonvaihtorakenteiden yhteensopivuus. Latausoperaattori- ja jousto-operaattoritoiminta pystyvät kehittymään itsenäisesti riippumatta keskitetystä tiedonvaihdosta. Niiden kannattaa kuitenkin harkita samankaltaisten periaatteiden soveltamista kuin keskitetty tiedonvaihto esimerkiksi tiedon avoimuuden suhteen. Sidosryhmän arvioita tulevista tiedonvaihtotarpeista kartoitettiin sekä haastatteluissa että kyselyllä. Verkonhaltijoille tärkeinä markkinoiden kehityssuuntauksina nousivat esille energiakäytön raportointi ja energiatehokkuuspalvelut sekä mikro- ja pientuotanto. Sähkönmyyjät korostivat lisäksi pohjoismaista vähittäismarkkinakehitystä sekä avoimia rajapintoja ulkoisen palvelutuotannon mahdollistajana. Vaikka yhtiöt tunnistivat toimintaympäristössä useita merkittäviä muutosvoimia, niihin liittyvät uudet tiedonvaihtotarpeet eivät ole vielä täsmentyneet. Avoimien rajapintojen mahdollistama palvelualusta uusille palveluille ja sovelluksille on konkreettisin esimerkki uudesta tiedonvaihtotarpeesta, joka edellyttää keskitettyä tiedonvaihtoa. Kysyntäjouston ja sähköisen liikenteen osalta tulevat liiketoimintamallit ja osapuolten roolit tulevat määrittelemään uudet tiedonvaihtotarpeet sekä mahdollisen datahubin roolin tiedonvaihdossa. Yhteispohjoismaiset vähittäismarkkinat ovat tiedonvaihdon näkökulmasta vasta määrittymässä, mutta harkittua tiedonvaihdon harmonisointia ja mahdollista datahubien välistä tiedonvaihtoa pidetään tärkeänä. Verkkotariffeihin liittyvän tiedonvaihdon ratkaiseminen nähdään välttämättömänä, mikäli yhteislaskutusta halutaan yleistää. Mikro- ja pientuotanto eivät edellytä vielä nykyisessä laajuudessa uutta, reaaliaikaisempaa tiedonvaihtoa.

12 (137) Muiden maiden datahub-toteutukset Selvityksessä tarkasteltiin viittä datahubia Euroopassa: Tanskan, Hollannin ja Viron jo käyttöön otettuja datahubeja sekä Norjan ja Ruotsin datahub-suunnitelmia. Datahubin perustaminen on yleensä poliittinen päätös, jota tuetaan kustannus-hyötyanalyysillä. Datahubeilla on tavoiteltu kustannussäästöjä, kilpailun lisäämistä vähittäismarkkinoilla, tiedonvaihdon tehostamista ja markkinasääntöjen noudattamisen parantamista. Datahubien perustaminen on liittynyt markkinamallin muutoksiin, yleensä myyjävetoisen markkinamallin käyttöönottoon. Toteutuksesta riippuen datahubiin tallennetaan mittaus-, asiakas-, käyttöpaikka- ja sopimustiedot. Tarkasteltujen maiden datahubien päätoiminnallisuudet on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Tarkasteltujen maiden datahubien päätoiminnallisuudet. Tanska Norja Ruotsi Viro Hollanti Mittaus-, käyttöpaikka-, sopimus- ja asiakastietojen välitys markkinaosapuolille Mittaus-, käyttöpaikka-, sopimus- ja asiakastietojen tallennus ja ylläpito Tuki markkinaprosessien läpiviemiselle Tuki myyjäkeskeiselle markkinamallille ja yhteislaskutukselle Taseselvitys Kolmansien osapuolten pääsy tietoon datahubin ominaisuus, tulossa oleva datahubin ominaisuus Muita suunniteltuja toiminnallisuuksia ovat muun muassa tiedonvaihdon toimivuuden tunnusluvut (KPI:t), reaaliaikaisten prosessien tuki (mm. kysyntäjousto ja sähköautot), raportointi, vakiokorvausten käsittely ja päällekkäisten sopimusten tarkastaminen. Datahubin perustaminen on ajallisesti pitkä prosessi. Datahub-selvityksen aloittamisesta datahubin käyttöönottoon kestää 5 6 vuotta. Perustamispäätöstä on edeltänyt noin kahden vuoden selvitysjakso, jota on seurannut noin 1,5 vuoden määrittely- ja hankintavaihe sekä 2 2,5 vuoden perustamis- ja käyttöottovaihe. Energiayhtiöt ovat yleensä valmistautuneet datahubin käyttöönottoon aloittamalla prosessiensa kehittämisen ja tietojensa laadun parantamisen noin kaksi vuotta ennen datahubin käyttöönottoa. Suurimmat ongelmat ovat olleet datahubiin siirrettävien tietojen laadussa, datahubien toiminnallisuuksissa ja suorituskyvyssä. Ongelmia on saatu poistettua vähitellen datahubin käyttövaiheen aikana. Tutkituissa maissa joissa datahub on otettu käyttöön sekä datahub-operaattorit että käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä niiden toimintaan. Teknisesti datahubit ovat laajoja tietokantoja, jotka tarjoavat palvelurajapinnat automatisoiduille markkinaprosesseille ja internetselainpohjaiset sähköiset asiointikanavat yksittäisten tapahtumien läpiviemiseen ja raportointiin. Datahubit pystyvät

13 (137) käsittelemään nykymuotoista tiedonvaihtoa, vaikka Ediel-tyyppinen tiedonvaihto on poistumassa. Yleensä datahubia kehittää ja operoi ei-kaupallinen, riippumaton osapuoli, useimmiten kantaverkkoyhtiö. Se tekee datahubin jatkokehityspäätökset itsenäisesti toimialaa kuullen. Markkinoiden lainsäätäjä on yleensä antanut datahub-operaattorille rajoitetun markkinaprosessien kehitysvastuun. Tarkasteltujen datahubin käyttöpaikkakohtaiset kustannukset ovat olleet: Tanska Norja Viro Perustamiskustannukset 6,0 /kp 8,8 11,5 /kp 1,0 /kp Käyttökustannukset 0,9 /kp/vuosi 1,0 1,4 /kp/vuosi Norjassa tehdyn arvion perusteella datahubin vuosittaiset kokonaishyödyt ovat 9,3 18,9 euroa käyttöpaikkaa kohti Ulkomaanhaastattelujen perusteella datahub-toteutuksen kriittisiksi menestystekijöiksi on luettu: Datahub tulee kehittää vaiheittain aloittaen perustoiminnallisuuksista ja laajentaen niitä markkinoiden tarpeiden mukaan. Datahubille pitää muodostaa selkeä kehityspolku, joka pitää kommunikoida koko toimialalle. Datahub pitää kehittää yhteistyössä toimialan kanssa. Sekä ratkaisun tekniseen määrittelyyn että markkinaprosessien suunnitteluun pitää saada koko toimiala mukaan. Suurimmat hyödyt datahubista saadaan, mikäli samaan aikaan on päätetty toteuttaa markkinoiden toimivuutta tehostavia markkinamallin muutoksia, joita datahub on osaltaan tukenut Datahubiin siirrettävän tiedon laadun on oltava hyvä. Energiayhtiöiden on aloitettava riittävän aikaisin mukauttamaan prosessejaan ja järjestelmiään vastaamaan datahubia ja mahdollista uutta markkinamallia. Sidosryhmien näkemyksiä datahubista Sidosryhmien suhtautuminen datahubiin vaihtelee varauksellisen positiivisesta hyvin myönteiseen; yksikään haastateltu osapuoli ei suhtautunut siihen kielteisesti. Varauksellisuutta aiheutti erityisesti tarve määritellä etukäteen datahubin toiminnallisuudet sekä niitä vastaavat hyödyt ja kustannukset. Lisäksi datahubiin siirtymiselle pitää varata riittävä valmisteluaika ja laatia kehityspolku. Sidosryhmät näkevät datahubin keskeisimpinä toiminnallisuuksina mittaustietojen tallentamisen ja välittämisen sekä tiedonvaihdon laadun seurannan ja valvonnan.

14 (137) Datahubissa voitaisiin toteuttaa myös jakeluverkon taseselvitys, verkonhaltijan vastuulla oleva sähkönkulutuksen raportointi, myyjän vaihdon ja muuton markkinaprosessit sekä käyttöpaikkarekisterin ylläpito ja hallinta. Datahubin keskeisimpinä hyötyinä nähdään sähkömarkkinaosapuolten välisen tiedonvaihdon yksinkertaistuminen ja tehostuminen sekä toimintaprosessien ja -tapojen yhdenmukaistuminen, mitkä kaikki yhdessä vähentävät tiedonvaihtoon liittyvää turhaa työtä ja prosessitehottomuutta. Datahub mahdollistaisi tiedonvaihdon keskitetyn valvonnan sekä osaltaan sitä kautta myös tiedonvaihdon laadun paranemisen. Osapuolet arvioivat datahubin tuovan hyötyjä myös markkinapaikan kehittymisen, kustannustehokkuuden ja yksinkertaistuvien IT-järjestelmien kautta. Datahub tukee verkkoliiketoiminnan ja sähkönmyynnin edelleen eriyttämistä sekä myyjien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua niin toiminnallisesti kuin järjestelmätasolla. Kustannus-hyötyanalyysi on datahubin käyttöönoton tärkein päätöksentekokriteeri, vaikka kaikkien hyötyjen mittaamista rahassa ei nähdä mahdollisena. Tämä vuoksi myös laadullisilla tekijöillä tulisi olla päätöksenteossa painoarvoa. Mikäli datahub päätetään perustaa, sidosryhmien mielestä toimialan yhteisesti hallinnoimaa toteutusvaihtoehtoa ei nähdä toimivana ratkaisuna. Datahubia pidetään luonnollisena monopoliliiketoimintana, jonka hallinnoinnista ja operoinnista tulisi vastata puolueettoman tahon, jonka toimintaa viranomainen valvoo. Nykytila-analyysin jälkeen datahub-selvitys jatkuu tulevaisuuden tiedonvaihtoratkaisun määrittelyllä. Siinä määritellään ja kuvataan tiedonvaihdon tavoitetila sekä vaihtoehtoiset ratkaisumallit tavoitetilan saavuttamiseksi. Suomeen parhaiten soveltuvan tiedonvaihtoratkaisun valinnan jälkeen laaditaan ratkaisun yksityiskohtaisempi kuvaus sekä sen toteutussuunnitelma. Nämä dokumentoidaan selvityksen loppuraporttiin.

15 (137) 2 JOHDANTO 2.1 Selvityksen tausta ja tarkoitus Toimiva ja oikea-aikainen tiedonvaihto on perusedellytys markkinaosapuolten välisten prosessien toimivuudelle. Tiedonvaihdon tehtävä on mahdollistaa, tukea ja tehostaa liiketoimintaprosesseja. Tiedonvaihdon toimimattomuus näkyy usein heti liiketoimintaprosessien läpimenon hidastumisena tai keskeytymisenä sekä manuaalisen työn lisääntymisenä. Suomessa sähkön vähittäismarkkinoiden tiedonvaihto on toteutettu pohjoismaisen Ediel Forumin EDIFACT-standardin pohjalta pohjoismaisille sähkömarkkinoille kehittämällä sanoma- ja tiedonvaihtostandardilla. Vähittäismarkkinoiden tiedonvaihto on pitkälle automatisoitu. Manuaalityön tarve on normaalitilanteessa vähäistä, eikä Edielsanomaliikenteen ohella tarvita laajamittaista sähköpostiliikennettä tai muuta yhteydenpitoa. Ediel-standardi on hyvin määrämuotoinen ja jäykkä, mutta nykyisessä käyttötarkoituksessaan teknisesti toimiva. Ediel-sanomaliikenteen haasteet ovat toiminnallisia ja ne liittyvät yhteisten toimintatapojen noudattamiseen ja tiedon laatuun sekä kykyyn vastata tiedonvaihdon tuleviin tarpeisiin. Jakeluverkonhaltijat ovat tehneet viime vuosina mittavia investointeja sähkömittareiden etäluentaan. Etäluennan mahdollistaman tuntimittauksen ja tuntitaseselvityksen käyttöönotolla on ollut merkittäviä vaikutuksia sähkömarkkinaosapuolten tiedonvaihtoon. Tiedonvaihdon volyymi on moninkertaistunut samalla kun tiedonvaihdon laadun ja aikakriittisyyden merkitykset ovat kasvaneet. Tiedonvaihdon merkitystä ovat lisänneet myös sähkönmyyjien käyttöönottamat elspot-pohjaiset tuntituotteet, lisääntyneet sähkönkulutustietojen raportointivaatimukset ja energiayhtiöiden pyrkimykset automatisoida liiketoimintaprosessejaan ja lisätä asiakkaiden sähköisiä asiointipalveluja. Keskustelu tulevasta vähittäismarkkinamallista on Suomessa käynnissä, mutta päätöksiä mahdollisista muutoksista nykyiseen malliin ei ole tehty. Pohjoismainen ja Euroopan laajuinen markkinoiden harmonisointi tulee kuitenkin vaikuttamaan tulevaisuudessa myös markkinaosapuolten väliseen tiedonvaihtoon. Esimerkki tällaisesta jo toteutusvaiheessa olevasta hankkeesta on yhteispohjoismainen taseselvitys (NBS). Keskitetty tiedonvaihto eli niin kutsuttu datahub on yksi vaihtoehto markkinaosapuolten tiedonvaihdon kehittämiseksi ja tehostamiseksi tulevaisuudessa. Datahub on otettu käyttöön muun muassa Tanskassa ja Hollannissa, ja useita hankkeita on selvitys- ja toteutusvaiheessa. Datahub on nähty yhtenä keinona vähittäismarkkinoiden toimivuuden kehittämisessä sekä markkinaosapuolten monenvälisen tiedonvaihdon yksinkertaistamisessa ja nopeasti kasvavan mittaustiedon hallinnassa ja välittämisessä markkinaosapuolille. Datahubiin on keskitetty tyypillisesti jakeluverkonhaltijan luonnollisia monopolitoimintoja markkinapaikan tarjoamiseksi ja kehittämiseksi. Datahubista on keskusteltu Suomessa aktiivisesti parin viime vuoden ajan. Keskustelu aktivoitui pohjoismaisen vähittäismarkkinoiden harmonisointikehityksen myötä ja Norjan päätettyä Tanskan jälkeen datahubin käyttöönotosta. Keskustelu datahubista onkin usein liitetty yhteispohjoismaiseen vähittäismarkkinakehitykseen sekä sen yksittäisiin asiakohtiin, kuten myyjävetoiseen markkinamalliin ja yhteislaskutukseen. Datahubissa on kuitenkin ensisijaisesti kysymys sähkömarkkinoiden tulevaisuuden