Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutuminen vuonna 2010

Kainuun maakunta kuntayhtymä Ympäristöterveydenhuolto ERILLISLIITENRO: 4 Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutuminen vuonna 2010 Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 16.3.2011 95

SISÄLLYSLUETTELO 2 1. Yleistä...3 2. Elintarvikevalvonnan valvontasuunnitelma...4 2.1 Tarkastukset...4 2.2 Näytteenotto...5 2.3 Varautuminen ruokamyrkytysten selvittämiseen...6 2.4 Voimavarojen käytön ja suunnitelman toteutumisen arviointi...6 3. Terveydensuojelun valvontasuunnitelma...7 3.1 Tarkastukset...7 3.2 Näytteenotto...8 3.3 Voimavarojen käytön ja suunnitelman toteutumisen arviointi...9 4. Tupakkalain valvontasuunnitelma...9 4.1 Tarkastukset...9 4.2 Näytteenotto ja valvontaprojektit...10 4.3 Voimavarojen käytön ja suunnitelman toteutumisen arviointi...10 5. Kemikaalilain valvontasuunnitelma...11 5.1 Tarkastukset...11 5.2 Näytteenotto...11 5.3. Voimavarojen käytön ja suunnitelman toteutumisen arviointi...11 6. Tuoteturvallisuusvalvonnan valvontasuunnitelma...12 6.1 Tarkastukset...12 6.2 Näytteenotto...12 6.3 Ilmoitukset vaarallisesta kuluttajapalvelusta...12 6.4 Voimavarat ja niiden riittävyyden arviointi...13 7. Yhteenveto...13 7.1 Valvonnan kohdentuminen...13 7.2 Valvonnasta saadut tulot...14 7.3 Voimavarat ja riittävyyden arviointi...14 7.4 Syyt tavoitteiden ja toteutumisen eroissa ja keinot joilla eroja voitaisiin kaventaa...15 LIITTEET Liite 1 Kunnallisen elintarvikevalvonnan ja -tutkimuksen tausta- ja henkilöstötiedot vuonna 2010 (ELTU 2010) Liite 2 Kunnan elintarvikevalvonnan ja eläinten terveys- ja hyvinvointivalvonnan raportointi (VASU-raportti) 2010 Liite 3 Elintarvikevalvonnan tarkastukset vuonna 2010 Liite 4 Elintarvikenäytteiden laatu 2010 Liite 5 Terveydensuojelun valvontasuunnitelman toteuman raportointi 2010 Liite 6 Tupakkalain valvontasuunnitelman toteuman raportointi 2010 Liite 7 Kemikaalilain valvontasuunnitelman toteuman raportointi 2010 Liite 8 Tuoteturvallisuusvalvonnan toteuman raportointi 2010 Liite 9a Suunnitelmallisen valvonnan toteuma suunnitelmakaudella 2008 2010/ tarkastusmäärät Liite 9b Suunnitelmallisen valvonnan toteuma suunnitelmakaudella 2008 2010/ prosentit

1. Yleistä 3 Kainuun maakunta kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt 12.12.2007 279 ensimmäisen ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman vuosille 2008 2010, 17.12.2008 304 valvontasuunnitelman päivityksen vuodelle 2009 ja 25.11.2009 324 valvontasuunnitelman päivityksen vuodelle 2010. Valvontasuunnitelman päivitys vuodelle 2010 on laadittu siten, että se sisältää terveydensuojelu-, elintarvike-, tupakka- ja kemikaalilain sekä kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain mukaiset toimialat. Kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta annetun asetuksen (665/2006) mukaisesti suunnitelmassa on esitetty kultakin toimialalta vähintään seuraavat tiedot: tarkastusten sisältö, valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien tarkastustiheys, tarkastukseen keskimäärin käytettävä aika, kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen sekä valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi. Valvontasuunnitelman päivityksessä vuodelle 2010 on otettu huomioon Elintarviketurvallisuusviraston (Evira), Kuluttajaviraston, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) toimialakohtaisten valvontaohjelmien päivitykset ja uudistukset vuodelle 2010. Valtioneuvoston asetuksessa (665/2006) edellytetään, että kunnan tulee arvioida valvontasuunnitelman toteutuminen vuosittain. Arviointituloksilla ja valvonnasta saaduilla kokemuksilla on keskeinen merkitys seuraavia valvontasuunnitelmia laadittaessa. Asetuksen 8 :n mukaan arviointi tulee tehdä ainakin seuraavien tekijöiden osalta: 1. tarkastusten määrä valvontakohdetyypeittäin, 2. tarkastusten kattavuus, 3. näytteiden määrä valvontakohdetyypeittäin sekä 4. valvonnasta saatujen tulojen kohdentuminen. Valtakunnallisissa toimialakohtaisissa valvontaohjelmissa on annettu toimialoittain tarkempia ohjeita arvioinnin sisällöstä. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI) on tehnyt Oulun läänin kuntien suunnitelmallisen valvonnan toteutumisen arvioinnista vuodelta 2008 yhteenvedon terveydensuojelu-, tupakka- ja kemikaalilain mukaisesta valvonnasta. Yhteenvedossa 8.1.2010 esitetyt asiat on huomioitu tässä toteutumisen arvioinnissa. Kunnan tulee lähettää monijäsenisen toimielimen hyväksymä arvio ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutumisesta sekä valvontaohjelmien mukaiset raportointitaulukot aluehallintovirastolle vuosittain suunnitelmavuoden jälkeisen maaliskuun loppuun mennessä. Toteumaraportissa on kerrottu toimialakohtaisten suunnitelmien toteutuminen. Toimialakohtaisesti on tarkasteltu valvonnan kattavuutta toteutuneiden tarkastusten määrän ja näytteenoton perusteella. Lisäksi arvioidaan sitä, onko

valvonta toteutunut valtakunnallisten ohjeiden ja valittujen painopistealueiden mukaisesti, kuinka valvontaan käytetty aika on toteutunut suunniteltuun nähden sekä tarkastellaan kohteissa esiin tulleiden epäkohtien määrää ja laatua ja valvontaviranomaisen toimenpiteitä epäkohtien korjaamiseksi. Toimialakohtaisen arvioinnin jälkeen arvioidaan valvonnan voimavarojen jakautumista suunnitelman mukaiseen ja muuhun valvontaan valvonnan eri osa-alueilla koko ympäristöterveydenhuollossa sekä voimavarojen riittävyyttä suhteessa tarpeeseen ja suunniteltuun toimintaan. Lisäksi arvioidaan syitä ja perusteluja, mikä on vaikuttanut toteutumatta jääneisiin tavoitteisiin ja vaadittavat toimenpiteet, joiden avulla tavoitteet toteutuisivat jatkossa. Raportissa on tiedot valvonnasta kertyneistä tuloista ja niiden kohdentumisesta. 4 2. Elintarvikevalvonnan valvontasuunnitelma Elintarvikevalvonnasta on tammikuun 2011 loppuun mennessä toimitettu Pohjois-Suomen AVI:iin seuraavat vuoden 2010 elintarvikevalvontaa koskevat raportit: - kunnan elintarvikevalvonnan ja elintarviketutkimuksen tiedonkeruu eli ELTU- lomakkeet, liite 1 - Eviran pyytämät tiedot komissiolle annettavaa vuosiraporttia varten eli VASU raportti, liite 2. 2.1 Tarkastukset Elintarvikevalvontasuunnitelman mukaisesti suunnitelmallista valvontaa oli tarkoitus kohdentaa erityisesti seuraavien valvontakohteiden tarkastuksiin ja näytteenottoon: 1. tuotantolaitokset ja muut elintarvikkeiden valmistuspaikat 2. ravintolat 3. laitoskeittiöt, henkilöstöravintolat ja tarjoilukeittiöt 4. myymälät 5. alkutuotantopaikat Toteumaraportti on liitteenä 3. Elintarvikevalvonta kohdistui valvontasuunnitelmassa esitettyihin kohteisiin. Elintarvikevalvontasuunnitelman mukaan tarkastuksia oli tarkoitus tehdä 400 kpl, näistä toteutui 268 kpl (67 %). Muita kuin suunnitelmallisia tarkastuksia tehtiin 502 kpl. Suunnitelmallisten tarkastusten osuus kaikista tarkastuksista (770 kpl) oli 35 %. Suunnitelmalliseen valvontaan käytettiin aikaa 113 htpv. Elintarvikevalvontasuunnitelman mukaan suunnitelmalliseen valvontaan oli

tarkoitus käyttää 153 htpv, joten toteuma oli 74 %. Muuhun elintarvikevalvontaan käytettiin aikaa 241 htpv. 5 Kohteita, joissa valvontaviranomainen ryhtyi toimenpiteisiin oli 205 kpl eli 27 %:ssa tarkastetuista kohteista. Toimenpiteiden yleisimmät syyt olivat omavalvonta (40 %) ja yleinen hygienia (19 %). Suunnitelmallisen valvonnan yhteydessä huomautuksia annettiin useammin eli 45 % tarkastuksia. Suunnitelmallisessa valvonnassa perustarkastus koskee koko toimintaa ja on yksityiskohtaisempi kuin muussa valvonnassa, joten se vaikuttaa huomautusten määrään. Näiden tarkastusten yhteydessä tavallisin toimenpide oli viallisen/ rikkinäisen rakenteen korjauskehotus. 2.2 Näytteenotto Elintarvikevalvontasuunnitelman mukaan vuonna 2010 suunniteltiin toteutettavaksi seuraavat valvontaprojektit: 1. Listeria kala- ja maitoalan laitoksista (pintapuhtaus- ja tuotenäytteet) 2. Porkkanaraaste (valmistajat, suurkeittiöt) 3. Helposti pilaantuvat elintarvikkeet (grillit, leipomot, elintarvikemyymälät) 4. Pintapuhtausnäytteet (laitoskeittiöt) Lisäksi tavoitteena oli osallistua erikseen sovitun mukaisesti Eviran valvontaohjelman mukaisiin projekteihin. V. 2010 osallistuttiin elintarvikkeiden radioaktiivisuusvalvontaan liittyvään hankkeeseen ja salmonellan esiintymistä kasviksissa tutkivaan hankkeeseen. Lisäksi osallistuttiin projektiin, jossa selvitettiin savukalojen PAH-pitoisuuksia. Näytteenottoa varten laadittiin erillinen kohdekohtainen näytteenottosuunnitelma, jonka mukaan näytteenotto toteutettiin. Valvontaprojektit toteutettiin suunnitelman mukaisesti. Näytteiden laatu ja määrä valvontakohdetyypeittäin liitteenä 4. Elintarvikenäytteitä otettiin 323 kpl. Näytteistä 8 % oli määräysten vastaisia eli elintarvikkeeksi kelpaamattomia. Yleisin määräysten vastaisuuden syy oli näytteen huono mikrobiologinen laatu (32 %) ja aistinvarainen laatu (34 %). Määräystenvastaisten näytteiden osalta on pyritty selvittämään syitä, mitkä ovat vaikuttaneet näytteen huonoon laatuun. Kohteessa tehdyn tarkastuksen perusteella selvitetään mm. säilytysolosuhteiden ja elintarvikkeiden käsittelyn asianmukaisuutta. Lisäksi otetaan uusintanäytteitä. Jos jossakin näyteryhmässä on ollut yleisesti paljon määräystenvastaisuutta, huomioidaan se seuraavan vuoden näytteenottosuunnitelmaa laadittaessa niin, että näytteenottoa kohdistetaan näihin elintarvikkeisiin. Kohteissa, joissa on toistuvasti huonoja / laadultaan heikentyneitä tuloksia, pyydetään kirjallinen selitys syistä sekä siitä, mihin toimenpiteisiin ja millä aikataululla ryhdytään tilanteen korjaamiseksi. Puhtausnäytteitä otettiin 11 kohteesta. Kaikki näytteet olivat hyviä.

6 Jos jossakin näytteenottokohteessa on ollut yleisesti paljon määräystenvastaisuutta, huomioidaan se seuraavan vuoden näytteenottosuunnitelmaa laadittaessa niin, että näytteenottoa kohdistetaan näihin kohteisiin. Lisäksi selvitetään sitä, mikä on vaikuttanut huonoihin tuloksiin ja pyritään löytämään keinoja tilanteen parantamiseksi toimijoita ohjaamalla ja neuvomalla. Tilannetta seurataan myös uusintanäytteiden avulla. Listeria-näytteitä otettiin edellisvuoden tapaan kahdesta kala-alan laitoksesta sekä yhdestä maitoalan laitoksesta. Kala-alan laitoksissa keskityttiin erityisesti korkean listeria-riskin (kylmäsavu ja graavikala) tuotteita valmistaviin laitoksiin. Tutkituista näytteistä ei löytynyt listeria-bakteereita. Näytteet tutkittiin pääasiassa Kainuun elintarvike- ja ympäristölaboratoriossa. 2.3 Varautuminen ruokamyrkytysten selvittämiseen Ruokamyrkytysten selvittämistä varten sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt suunnitelman ja nimennyt ruokamyrkytysten selvittämistä varten työryhmän 12.3.2008 65. Työryhmä ei kokoontunut vuonna 2010. Vuonna 2010 Kainuun maakunta kuntayhtymän alueella oli vain yksi ruokamyrkytysepäily. Kyseessä oli ravintolassa järjestetty yksityistilaisuus, jonka jälkeen useampi henkilö sai vatsaoireita. Epidemian aiheuttajaa ei saatu selville. 2.4 Voimavarojen käytön ja suunnitelman toteutumisen arviointi Valvontahenkilökunta käytti aikaa elintarvikevalvontaan seuraavasti (henkilötyöpäivää = htpv): 2008 2009 2010 - terveysvalvonnan johtaja 40 40 40 - eläinlääkärit 147 160 160 - terveystarkastajat 744 730 730 Yhteensä 931 htpv 930 htpv 930 htpv Valvontaan käytetty kokonaistyöaika käsittää tarkastuksiin käytetyn ajan ja muihin elintarvikevalvonnan tehtäviin käytetyn ajan. Suunnitelmallisia tarkastuksia tehtiin 268 kpl eli n. 67 % tavoitteesta. Suunnitelmalliseen valvontaan käytettiin aikaa 113 htpv eli 74 % tavoitteesta. Tarkemmat tiedot tarkastuksista on esitetty edellä kappaleessa 2.1. Eviran valtakunnallisen elintarvikevalvontaohjelman mukaisen mitoituksen mukaan suunnitelmallisia tarkastuksia pitäisi kuntayhtymässä tehdä 1868 kpl vuodessa (kuntayhtymän toteuma 14 %) ja käyttää aikaa 770 htpv (kuntayhtymän toteuma 15 %). Suunnitelmassa tarkastustiheyttä vähennettiin, koska tavoitetta ei pidetty valvonta-alueella realistisena.

7 Siihen, ettei suunnitelman tavoitteeseen päästy, vaikutti mm seuraavat asiat: Ajan käyttö muihin kuin suunnitelmallisiin tarkastuksiin. Näihin tarkastuksiin sisältyy mm. huoneiston hyväksymisiin, valituksiin ja muihin pyyntöihin liittyvät tarkastukset sekä tarkastusten tekeminen muilla valvonnan osa-alueilla (terveydensuojelu, tuoteturvallisuus). Varsinaisen elintarvikevalvonnan tarkastustoiminnan suoritemääriin vaikuttaa vähentävästi myös suunnitelmalliseen valvontaan liittyvät suunnittelu-, seuranta- ja raportointityöt. Valvonnan käynnistämiseen liittyy se, että ensimmäinen perusteellinen tarkastus on aina työläämpi. Samalla on laitettu monesta kohteesta puuttuva omavalvontasuunnitelma kuntoon. Sen tekemisen ohjeistaminen ja tarkastaminen on myös vienyt työaikaa ja resursseja. 3. Terveydensuojelun valvontasuunnitelma Terveydensuojelun valvonnasta on toimitettu Pohjois-Suomen AVI:iin vuoden 2010 uimavesivalvontaa koskeva raportti EU-uimarannoista 30.9 mennessä uimakauden jälkeen. EU-vesilaitosten (vähintään 1000 m³ päivässä taikka vähintään 5000 käyttäjälle talousvettä toimittavat laitokset) talousveden laatutiedot raportoidaan Pohjois-Suomen AVI:lle maaliskuun loppuun mennessä. 3.1 Tarkastukset Suunnitelmallisen valvonnan painopistealueiksi on koko suunnitelmakaudelle 2008 2010 valittu seuraavat kohteet: talousvettä toimittavat suuret vesilaitokset kylpylät, yleiset uimahallit, maauimala ja muut yleiset uima-altaat EU-uimarannat muut yleiset uimarannat koulut ja oppilaitokset päivähoitotilat ilmoitusvelvolliset työtilat Toteumaraportti liitteenä 5. Vuonna 2010 suunnitelmallista valvontaa tehtiin suunnitelman mukaisesti em. kohteisiin. Suunnitelman mukaan tarkastuksia oli tarkoitus tehdä 137 kpl, näistä toteutui 118 kpl (86 %). Muita kuin suunnitelmallisia tarkastuksia tehtiin 274 kpl. Suunnitelmallisten tarkastusten osuus kaikista tarkastuksista (392 kpl) oli 30 %. Suunnitelmalliseen valvontaan käytettiin aikaa 27 htpv ja muuhun terveysvalvontaan 283 htpv. Suunnitelman mukaan suunnitelmalliseen valvontaan oli tarkoitus käyttää 32 htpv, joten toteuma oli 84 %.

Tarkastuksissa annettiin toimenpidemääräyksiä 23 kohteelle eli 19 %:lle tarkastetuista kohteista. Toimenpidemääräykset koskivat kohteiden varustelua ja kuntoa. Tarkastuksissa havaittujen epäkohtien korjaamiseksi annettiin kohteissa asiaan liittyvää opastusta ja neuvontaa sekä kehotettiin määräajassa korjaamaan puutteet. Vesilaitosten osalta tehtiin valvontasuunnitelmien tarkastuksia ja niihin liittyvän erityistilannevalmiuden arviointia sekä vedenottamoiden tarkastuksia. Vesilaitosten osalta erityistilanteisiin varaudutaan mm. desinfiointivalmiuden ylläpidolla ja varavedenottamoiden veden laadun seurannalla. Erityistilannesuunnitelmien päivitykset vaihtelevat kuntayhtymän alueella. Vesiepidemiaepäilytapauksissa noudatetaan ruokamyrkytysepidemioiden varalle tehtyä toimintasuunnitelmaa. Vedenottamoilla havaittuja puutteita olivat mm. huonot suoja-aitaukset, kaivojen minimaaliset pengerrykset ja kaivojen kansien väljyys. Yleisesti ottaen kaivot ja ottamot ovat siistissä kunnossa. 8 3.2 Näytteenotto Talousvesi ja uimavesi Talousveden osalta laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavissa säädöksissä: o STM asetus (461/2000) talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista, o STM asetus (401/2001) pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. Uimavesien osalta laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavissa säädöksissä: Allasvedet o STM asetus (315/2002) uimahallien ja kylpylöiden allasveden valvontatutkimuksista ja laatuvaatimuksista. Uimarantavedet o STM asetus (354/2008) pienten yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta, o STM asetus (177/2008) yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta. Muut näytteet terveysvalvonnassa Muu suunnitelmalliseen valvontaan liittyvä näytteenotto kohdistui tarpeen mukaan esimerkiksi valvontakohteen siivoustoiminnan omavalvonnan toimivuuden ja oman siivoustoiminnan tehokkuuden tarkistamiseen puhtausnäyttein.

9 Koulujen, päiväkotien ja vastaavien tilojen tarkastusten yhteydessä otettiin sisäilma-, materiaali- ja pintanäytteitä tarpeen mukaan. Suunnitelmallisen valvonnan kohteista näytteenotto kohdistui uima- ja talousveteen. Näytteitä otettiin uimarantavesistä ja uima-allasvesistä 323 kpl. Talousvesistä näytteitä otettiin 114 kpl. Säädösten edellyttämät näytteet otettiin säädösten edellyttämällä tavalla. Näytteet täyttivät niille asetetut vaatimukset. Edellä esitettyjä muita näytteitä otettiin muun kuin suunnitelmallisen valvonnan yhteydessä. Näytteet tutkittiin pääasiassa Kainuun elintarvike- ja ympäristölaboratoriossa. Sisäilman laatuun liittyvät näytteet tutkittiin työterveyslaitoksella. 3.3 Voimavarojen käytön ja suunnitelman toteutumisen arviointi Suunnitelmallisia tarkastuksia tehtiin 118 kpl eli 86 % tavoitteesta. Suunnitelmalliseen valvontaan käytettiin aikaa 27 htpv eli 84 % tavoitteesta. Tarkemmat tiedot tarkastuksista on esitetty edellä kappaleessa 3.1. Valviran valtakunnallisessa terveydensuojelun valvontaohjelmassa esitettyjen tarkastustiheyksien mukaan terveydensuojelun suunnitelmallisia tarkastuksia olisi tullut tehdä 376-567 kpl. Toteuma tähän verrattuna oli 21-31 %. Siihen, ettei suunnitelman tavoitteeseen päästy, vaikutti erityisesti se, että aikaa käytettiin muihin kuin suunnitelmallisiin tarkastuksiin. Näihin tarkastuksiin sisältyy mm. asuinhuoneistojen tarkastukset (93 kpl) sekä huoneiston hyväksymisiin, valituksiin ja muihin pyyntöihin liittyvät tarkastukset. Lisäksi mm. lausuntojen valmistelu on vienyt aikaa. Muiden valvonnan osa-alueiden (elintarvike- ja tuoteturvallisuusvalvonta) tarkastukset vaikuttivat terveydensuojelun tarkastusten määrään. Varsinaisen tarkastustoiminnan suoritemääriin vaikuttaa vähentävästi myös suunnitelmalliseen valvontaan liittyvät suunnittelu-, seuranta- ja raportointityöt. 4. Tupakkalain valvontasuunnitelma 4.1 Tarkastukset Vuonna 2010 ympäristöterveydenhuollon painopistealueina tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntipaikkojen osalta olivat vähittäismyymälät, kioskit ja huoltoasemat. Lisäksi suunnitelman mukaan tarkastuksia tuli tehdä myyntipaikkoihin, joista on tehty valituksia tupakkatuotteiden myymisestä alaikäisille. Tupakointikieltojen valvonnassa painopistealueiksi valittiin päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten sekä ravintoloiden ja hotellien tupakointikieltojen valvonta. Vuonna 2010 suunnitelmallista valvontaa tehtiin suunnitelman mukaisesti em. kohteisiin.

Toteumaraportti liitteenä 6. 10 Suunnitelman mukaan tarkastuksia oli tarkoitus tehdä 75 kpl, näistä toteutui 57 kpl (76 %). Muita kuin suunnitelmallisia tarkastuksia tehtiin 18 kpl. Suunnitelmallisten tarkastusten osuus kaikista tarkastuksista (75 kpl) oli 76 %. Suunnitelmalliseen valvontaan käytettiin aikaa 13 htpv ja muuhun tupakkavalvontaan 18 htpv. Suunnitelman mukaan suunnitelmalliseen valvontaan oli tarkoitus käyttää 17 htpv, joten toteuma oli 76 %. Tarkastuksissa annettiin huomautuksia ja toimenpidemääräyksiä 8 kohteelle eli 14 %:lle tarkastetuista kohteista. Tupakkatuotteiden myyntipaikkoihin tehtiin 30 tarkastusta. Tarkastusten yhteydessä annettiin toimenpidemääräyksiä 4:lle kohteelle. Toimenpidemääräykset koskivat lähinnä omavalvontaa ja myyntipisteiden puutteellisia ikärajoitusmerkintöjä. Tupakointikieltojen ja rajoitusten valvomiseksi tehtiin 27 tarkastusta. Neljälle kohteelle annettiin toimenpidemääräys. Toimenpidemääräykset koskivat lähinnä puutteellisia tupakointikieltojen merkitsemistä. Ilmoituksia tupakkatuotteiden myynnistä alaikäisille tuli kaksi. Ilmoitusten johdosta kohteet tarkastettiin. 4.2 Näytteenotto ja valvontaprojektit Tupakkalain mukaisella tarkastuskäynnillä käytetään ensisijaisesti aistihavaintoihin perustuvaa arviointia. Jos aistinvaraista havainnointia ei voida käyttää, tupakansavun kulkeutumista voidaan selvittää esim. merkkisavututkimuksella. Valvontaviranomaisen omaan harkintaan perustuen mahdollisissa epäselvissä ja riitatilanteissa voidaan ottaa kertaluontoinen lyhyt ilmanäyte imemällä pumpulla ilmaa näytekeräimen läpi. Näytteitä ei otettu vuonna 2010 suunnitelmalliseen valvontaan liittyen. Valvontaprojekteihin ei osallistuttu, koska aiempina vuosina on otettu osaa vastaavanlaisiin valvontaprojekteihin jollainen vuonna 2010 valtakunnallisesti järjestettiin (savuttomuuden toteutuminen ravintoloissa). 4.3 Voimavarojen käytön ja suunnitelman toteutumisen arviointi Suunnitelmallisia tarkastuksia tehtiin 57 kpl eli 76 % tavoitteesta. Suunnitelmalliseen valvontaan käytettiin aikaa 13 htpv eli 73 % tavoitteesta. Tarkemmat tiedot tarkastuksista on esitetty edellä kappaleessa 4.1. Valviran valtakunnallisessa tupakkalain valvontaohjelmassa esitettyjen tarkastustiheyksien mukaan suunnitelmallisia tarkastuksia olisi tullut tehdä 236 kpl. Toteuma verrattuna Valviran suositukseen oli 24 %. Suunnitelmallisia tarkastuksia tehtiin puolet (57) siitä määrästä mitä tehtiin edellisvuotena (114 kpl). Vuoden 2009 korkeita tarkastusmääriä selitti tupakkalain muutos, jolloin tupakanmyynti muuttui luvanvaraiseksi. Lupakäsittelyjen yhteydessä tehtiin runsaasti myös suunnitelmallisia

tarkastuksia. Vuoden 2010 jätettiin ja käsiteltiin 27 kpl tupakkatuotteiden vähittäismyyntihakemusta. 11 5. Kemikaalilain valvontasuunnitelma 5.1 Tarkastukset Suunnitelmallisen valvonnan painopistealueeksi määriteltiin kemikaalien valmistajien ja maahantuojien selvittäminen sekä kemikaalien vähittäismyynnin valvonta. Terveysvalvonnan tietojen mukaan valvontaalueella ei ole valmistajia tai maahantuojia. Toteumaraportti on liitteenä 7. Valvontasuunnitelman mukaan kemikaalilain mukaisia tarkastuksia suunniteltiin tehtävän vähittäismyymälöihin 50 kpl ja aikaa käytettävän 0,12 htv. Tarkastuksia ei tehty lainkaan. Kemikaalivalvontaan käytettiin aikaa 10 htpv eli 0,05 htv. Valvonta-aikaan sisältyy koulutukseen osallistuminen ja lainsäädäntöön ja muihin säännöksiin perehtymistä. Toteuma vastaa vuosien 2008 ja 2009 tilannetta. 5.2 Näytteenotto Varsinaisia valvontanäytteitä kemikaalivalvonnassa ei oteta. Valmistajilta ja maahantuojilta voidaan pyytää kemikaalien pakkauksia, myyntipäällysmerkintöjä ja käyttöturvallisuustiedotteita muualla kuin yrityksen toimitiloissa tarkastettavaksi. Vuonna 2010 em. asiapapereita ei pyydetty. 5.3. Voimavarojen käytön ja suunnitelman toteutumisen arviointi Kemikaalivalvonnan tavoitteet asetettiin suunnitelmassa muihin toimintaaloihin nähden pienemmiksi ja siitä huolimatta tavoitetta ei saavutettu. Valviran valtakunnallisessa kemikaalilain valvontaohjelmassa esitettyjen tarkastustiheyksien mukaan suunnitelmallisia tarkastuksia olisi tullut tehdä 43 kpl. Siihen, ettei suunnitelman tavoitteeseen päästy, vaikutti kemikaalilain valvonnan osalta erityisesti se, että valvonnassa keskityttiin muihin valvonnan osa-alueisiin, jotka voidaan myös paikallisen riskinarvioinnin perusteella katsoa suunnitelmallisen valvonnan käynnistymisvaiheessa painopistealueiksi. Kemikaalivalvonnan osalta valvonnan tehokkuutta voisi parantaa niin, että siihen keskityttäisiin erityisesti jonakin vuonna projektiluonteisesti, koska valvontatehtävät vaativat laajaan laki- ja muuhun taustamateriaaliin perehtymistä.

6. Tuoteturvallisuusvalvonnan valvontasuunnitelma 12 6.1 Tarkastukset Suunnitelmallista valvontaa oli tarkoitus kohdentaa seuraaville painopistealueille: kuntosalit laskettelukeskukset ja mäkiautokeskus ohjelmapalveluyritykset kiipeilyseinät leikkikentät karting-rata yleiset uimarannat yleisötilaisuudet Suunniteltujen ja toteutuneiden tarkastusten määrä kohderyhmittäin näkyy liitelomakkeessa 8. Tarkastukset kohdentuivat suunnitelman mukaisille painopistealueille kuntosaleja lukuun ottamatta. Suunnitelman mukaan tarkastuksia oli tarkoitus tehdä 127 kpl, näistä toteutui 116 kpl (91 %). Muita kuin suunnitelmallisia tarkastuksia tehtiin 95 kpl (vuonna 2009 63 kpl). Suunnitelmallisten tarkastusten osuus kaikista tarkastuksista (211 kpl) oli 55 %. Suunnitelmalliseen valvontaan käytettiin aikaa 55 htpv. Suunnitelman mukaan suunnitelmalliseen valvontaan oli tarkoitus käyttää 86 htpv, joten toteuma oli 64 %. Muuhun tuoteturvallisuusvalvontaan käytettiin aikaa 19 htpv. Tarkastuksilla todettuja yleisimpiä puutteita olivat varoitusmerkintöjen puuttuminen, puutteet turvallisuusasiakirjassa sekä asiakasopasteet. Suunnitelmallisen valvonnan yhteydessä huomautuksia annettiin lähes kaikille tarkastetuille kohteille. 6.2 Näytteenotto Vuonna 2010 ei ollut näytteenottoa. 6.3 Ilmoitukset vaarallisesta kuluttajapalvelusta Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalveluiden turvallisuudesta (KuTuL 4 ) velvoittaa toiminnanharjoittajaa tekemään ilmoituksen valvontaviranomaiselle, mikäli hän saa tietoonsa tai hänen tulisi ammattitaitonsa perusteella hallussaan olevien tietojen perusteella pystyä päättelemään, että kulutustavarasta tai kuluttajapalveluksesta aiheutuu vaaraa kuluttajan, kuluttajaan rinnastettavan henkilön tai palveluksen vaikutuspiiriin kuuluvan muun henkilön terveydelle tai omaisuudelle.

Ympäristöterveydenhuoltoon tuli vuoden 2010 aikana kymmenen ilmoitusta vaarallisesta kuluttajapalvelusta (vuonna 2009 3 kpl). Kaikki ilmoitukset tehtiin kuluttajapalvelun yhteydessä sattuneiden onnettomuuksien johdosta. Toimijat tekivät ilmoitukset automaattisesti ilman, että niitä erikseen pyydettiin. 13 6.4 Voimavarat ja niiden riittävyyden arviointi Kuluttajaviraston valvontakriteeristön ja kohdemäärän perusteella ilmenee, että kuntayhtymän alueella tarvitaan vuositasolla 226 henkilötyöpäivän (noin 1,0 henkilötyövuotta) panostusta riittävän laadukkaan valvonnan toteutukseen. Kainuun maakunta -kuntayhtymän alueella tuoteturvallisuusvalvontaa teki vuonna 2010 kaksi terveystarkastajaa muiden töiden ohella. Tavoitteena oli vuonna 2010 suorittaa tuoteturvallisuusvalvontaan liittyviä tehtäviä 0,5 htv:n verran, josta suunnitelmallista valvontaa oli 0,4 htv. Suunnitelmalliseen valvontaan käytettiin aikaa 0,25 htv. Valvontasuunnitelma toteutui tarkastusten osalta hyvin (91 %). Valvontasuunnitelman tavoitteiden toteutumiseen vaikutti projektien valvonnan kohdentuminen sellaisiin kohteisiin kuten leikkikentät ja maastohiihtoladut, joihin on tehty aiemmin tarkastuksia. Tämän vuoksi nämä kohteet olivat jo ennestään tuttuja ja se nopeutti tarkastusten tekemistä. Lisäksi maastohiihtolatujen osalta tarkastukset suunnattiin lähtöpaikkojen ja tienylitysten opasteisiin. Latujen varsilla olevia opasteita ei tarkastettu. Valtakunnalliseen tavoitteeseen nähden tuoteturvavalvontaan käytetty aika oli 25 %. Siihen, että valtakunnalliseen tavoitteeseen ei päästy, vaikutti mm. muiden valvonta-alueiden vaatima työaika. 7. Yhteenveto 7.1 Valvonnan kohdentuminen Suunnitelmallinen valvonta kohdentui ajankäytön osalta valvontasektoreittain seuraavasti: elintarvikevalvonta 54 %, terveydensuojeluvalvonta 13 %, tuoteturvallisuusvalvonta 26 %, tupakkavalvonta 6 % ja kemikaalivalvonta 0 %. Tarkastusten osalta jakauma oli seuraavanlainen: elintarvikevalvonta 48 %, terveydensuojeluvalvonta 21 %, tuoteturvallisuusvalvonta 21 %, tupakkavalvonta 10 % ja kemikaalivalvonta 0 %. Muu valvonnan tarkastukset kohdentuivat valvontasektoreittain seuraavasti: elintarvikevalvonta 51 %, terveydensuojeluvalvonta 34 %, tuoteturvallisuusvalvonta 12 %, tupakkavalvonta 2 % ja kemikaalivalvonta 0 %.

7.2 Valvonnasta saadut tulot 14 Ympäristöterveydenhuollon valvonnan suunnitelmallisuuden ja maksullisuuden lisäämisen tarkoituksena on ollut tehostaa ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön edellyttämää kunnallista valvontaa sekä lisätä valvonnasta perittäviä maksuja kunnan ympäristöterveydenhuollon voimavarojen turvaamiseksi. Tämän vuoksi olisi ympäristöterveydenhuoltoa koskevien lakimuutosten perustelujen mukaan (HE 179/2005) ensiarvoisen tärkeää, että kunnan ympäristöterveydenhuoltoyksikön valvonnastaan perimät maksut voitaisiin käyttää yksikön toiminnan kehittämiseen, esimerkiksi tarvittavan lisähenkilöstön palkkaamiseen. Kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontamaksujen perimiseen oikeuttavat säännökset on sisällytetty ympäristöterveydenhuollon eri lakeihin (elintarvikelain 71, kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain 20, terveydensuojelulain 50 :n, kemikaalilain 60 :n ja toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain 25 a ). Sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt Kainuun maakunta -kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon maksutaksan 13.5.2009 137. Vuonna 2010 suunnitelmallisesta valvonnasta kertyi tuloja 20 219 euroa ja muusta valvonnasta 20 045 euroa (mm. lupien ja ilmoitusten käsittelymaksut), jotka kirjataan ympäristöterveydenhuollon tuloiksi. Tuloilla katetaan ympäristöterveydenhuollon menoja ja turvataan nykyiset resurssit. Tulot jakautuivat suunnitelmallisen valvonnan sektoreille seuraavanlaisesti: MAKSUT ( ), SUUNNITELMALLINEN VALVONTA Vuosi 2008 Vuosi 2009 Vuosi 2010 Elintarvikevalvonta 25 855 14 505 10 271 Terveydensuojelun valvonta 5 408 6219 5 618 Tuoteturvallisuusvalvonta 7 523 6510 4 060 Tupakkavalvonta 1 980 335 270 Kemikaalivalvonta 0 0 0 Yhteensä 40 766 27 569 20 219 Muu valvonta yht. 14 504 42 875 20 045 Suunnitelmallinen ja muu valvonta yht. 55 270 70 444 40 264 7.3 Voimavarat ja riittävyyden arviointi Käytetyn työajan perusteella suunnitelmalliseen valvontaan käytettiin 0,9 htv, mikä oli 64 % suunnitellusta ajankäytöstä (1,4 htv). Tämän perusteella suunnitelmallisen valvonnan osalta tavoitteeseen pääsemiseksi henkilöstövajaus oli 0,5 htv. Henkilöstövoimavarojen riittävyyttä voidaan arvioida myös keskusvirastojen (Evira, Valvira ja Kuluttajavirasto) valtakunnallisissa ohjelmissa esitettyjen suunnitelmallisen valvonnan valvontatiheyksien ja tarkastuksiin käytettävien aikojen perusteella. Suositusten mukaisiin tavoitteisiin pääsemiseksi

henkilövoimavaroja olisi tullut olla 5 htv. Tämän perusteella keskusvirastojen tavoitteeseen pääsemiseksi suunnitelmallisen valvonnan osalta henkilöstövajaus oli 4,1 htv. Tarkastusmäärien osalta vuoden 2010 suunnitelmassa tavoitteena oli 789 tarkastusta, joista toteutui 559 eli 71 %. Keskusvirastojen suunnitelmien mukaan kuntayhtymän alueella olisi pitänyt tehdä 2789 suunnitelmallista tarkastusta. Tähän verrattuna toteuma oli 20 %. Kuntayhtymässä on 10 terveystarkastajan virkaa. Vuonna 2010 käytettävissä oleva työpanos oli n. 10 htv. Terveystarkastajien lisäksi eläinlääkintähuollosta hygieenikkoeläinlääkäri ja hyvinvointieläinlääkäri osallistuivat elintarvikevalvontaan mm. tekemällä laitosten ja maidontuotantotilojen maitohygieenisiä tarkastuksia (osuus toteutuneesta valvonnasta 0,73 htv). Edellä esitetyn perusteella valvonnan henkilövoimavarat eivät ole riittävät. Suunnitelman päivityksessä 2010 otettiin huomioon aikaisempien suunnitteluvuosien kokemukset, olemassa olevat resurssit ja riskinarviointi siinä laajuudessa kuin sitä on tähän mennessä tehty. Tämä vaikutti siihen, että toteuma omaan suunnitelmaan nähden oli hyvä 66 % suunnitellusta ajankäytöstä ja 71 % tarkastuksista. Suunnitelma toimii tästä lähtökohdasta käytännön toiminnan suunnitelmana. Kuitenkin resurssien osalta käytettäessä valtakunnallista keskusvirastojen tavoitetta, toteuma on alhainen. Suunnitelmallisen valvonnan osalta on huomioitava, että tarkastukseen keskimääräisesti käytettävän ajan määrittelyssä on huomioitu tarkastuksen valmistelu, tarkastuksen sisältö ja tarkastuskertomuksen laatiminen. Tarkastusaika ei sisällä tarkastukseen liittyviin matkoihin käytettyä aikaa. Vuoden 2009 toteumaraportin yhteydessä arvioitiin tarkastusmatkoihin käytettävää aikaa. Arvioinnin perusteena oli se, että tarkastusmatkoihin kuluu aikaa 15 min - 1h 30 min/tarkastusmatka eli keskimäärin 50 min / tarkastusmatka. Sen perusteella tarkastusmatkoihin käytettävä aika kuntayhtymän alueella on 0,82 htv. 15 7.4 Syyt tavoitteiden ja toteutumisen eroissa ja keinot joilla eroja voitaisiin kaventaa Syyt eroissa Suunnitelmallista valvontaa on toteutettu vuosina 2008-2010. Käynnistämisvaiheessa voimavaroja käytettiin paljon suunnitteluun, uuden käytännön sisäänajoon, seurantaan, raportointiin sekä niihin liittyvien menetelmien kehittelyyn. Valvonnan käynnistämiseen liittyy myös se, että ensimmäinen perusteellinen tarkastus on aina työläämpi ja vie enemmän aikaa kuin jatkossa suoritettavat tarkastukset. Suunnitelman päivityksessä vuodelle 2010 on huomioitu aikaisempien suunnitteluvuosien kokemukset ja valvontamääriä on pyritty tekemään realistisemmiksi. Lisäksi suunnitelmallisten tarkastusten tekemiseen on jo

tullut tietty rutiini, tarkastuslomakkeet on laadittu, tiedonkeruuta on kehitetty ja tieto valvontakohteissa on lisääntynyt sekä tarkastusten sisällöstä että maksullisuudesta. Tästä huolimatta suunnitelmakauden tässä vaiheessa em. asiat työllistävät edelleen. Ei-suunnitelmallinen valvonta vie paljon aikaa. Sen osuus kokonaisvalvontaajasta oli 85 %. Sen vaatimaa työpanosta on myös vaikea etukäteen arvioida, koska valvontatarve tulee usein ennalta arvaamatta ja voi vaatia suurta työmäärää. Tähän kuuluvat mm. huoneistojen hyväksymiseen liittyvät tarkastukset, valituksiin liittyvät tarkastukset, asuinhuoneistojen tarkastukset, lausuntojen valmistelut ja ruokamyrkytysten selvittelytyöt. Lisäksi keskusvirastoilta tulee selvityspyyntöjä. Tehtävät voivat vaatia nopeaa reagointia tai ne on tehtävä tietyn annetun määräajan kuluessa jolloin suunnitelmallista valvontaa on jouduttu siirtämään. Lisäksi jatkuvasti uudistuva lainsäädäntö vaatii perehtymistä ja toimijoiden opastusta, neuvontaa ja koulutustilaisuuksien järjestämistä. Ei-suunnitelmallisen valvonnan määrää ei myöskään edellä mainituista syistä voi vähentää. Ei-suunnitelmallisen valvonnan suuri määrä näkyy erityisesti terveydensuojelun valvonnassa, missä 91 % valvonnasta on ei-suunnitelmallista valvontaa. Muiden valvonnan osa-alueiden osalta ei-suunnitelmallisen valvonnan osuus on: elintarvikevalvonta 88 %, tupakkavalvonta 58 % ja tuoteturvallisuusvalvonta 34 %. Lisäksi uuden tietojärjestelmän käyttöönotto on työllistänyt ympäristöterveydenhuoltoa niin, että siihen on arvioitu käytetyn 1,0 htv v. 2010 aikana. Käytettyyn työaikaan sisältyy myös osallistuminen valtakunnalliseen elintarvikevalvonnan tiedonkeruun kehittämishankkeeseen (KUTI). Suunnitelmalliseen valvonnan toteumaan vaikutti myös resurssien vähyys. V. 2010 Kuhmon toimipisteen terveystarkastaja siirtyi eläkkeelle, jonka vuoksi yksi virka oli osan aikaa täyttämättä. Katsaus suunnitelmakauteen 2008-2010 Suunnitelmakauden 2008 2010 suunnitelmallisen valvonnan toteuma on esitetty liitteessä 9a, josta ilmenee tarkastusmäärät valvontasektoreittain sekä liitteessä 9b, josta ilmenee toteumaprosentit valvontasektoreittain. Molemmissa taulukoissa toteumaa on verrattu valtakunnallisiin tavoitteisiin ja omiin tavoitteisiin. Kaikkien valvontasektoreitten toteuma valtakunnalliseen tavoitteeseen on vaihdellut 15 18 % ja omaan tavoitteeseen 44 72 %. Toteuma valtakunnalliseen tavoitteeseen nähden on ollut elintarvikevalvonnassa 14 18 %, terveydensuojeluvalvonnassa 21 25 %, tuoteturvallisuusvalvonnassa 21 50 %, tupakkavalvonnassa 27 66 % ja kemikaalivalvonnassa 0 %. Toteuma omaan tavoitteeseen nähden on ollut valvontasektoreittain seuraava: elintarvikevalvonta 52 69 %, terveydensuojeluvalvonta 38 86 %, tuoteturvallisuusvalvonta 45 91 %, tupakkavalvonta 26 105 % ja kemikaalivalvonta 0 %. 16

Parantaminen 17 Valvonnan laatua ja tehokkuutta ei voi arvioida pelkästään toteutuneen suunnitelmallisen valvonnan avulla, koska myös muu valvonta on lainsäädännön perusteella tehtävää valvontatyötä ja siihenkin on oltava riittävät resurssit. Tavoitteiden ja toteutumisen eroihin vaikuttaa selvästi resurssien puute. Resurssien puute omaan suunnitelmaan nähden v. 2010 on 0,5 htv ja keskusvirastojen suosituksiin nähden 4,1 htv. Seuraavassa on esitetty toimenpiteitä, joilla on vaikutusta suunnitelmallisen valvonnan toteutumiseen asetettuihin tavoitteisiin nähden. Niiden avulla on oletettavaa päästä seuraavalla suunnitelmakaudella 2011 2014 lähemmäksi asetettuja tavoitteita. Suunnitelmakauden (2008-2010) aikana valvontakäytännöt ovat vakiintuneet ja riskinarviointi tarkentunut. Elintarvikevalvonnan kohteille on tehty riskinarviointi, jonka perusteella kohteiden valvontatarve pienenee. Muiden valvontasektoreiden osalta on tarkoitus aloittaa riskinarviointi tulevalla suunnitelmakaudella 2011 2014. Uuden tietojärjestelmän käyttöönoton yhteydessä valvontakohteiden lukumäärät ovat tarkentuneet. Kohdemäärät ovat pienemmät kuin 2008 2010 suunnitelmassa. Lisäksi henkilöstövaihdosten yhteydessä työnjakoa on tarkasteltu uudelleen. Esim. vuoden 2011 alusta alkaen resursseja kohdennetaan myös kemikaalivalvontaan.