Infraäänimittaukset. DI Antti Aunio, Aunio Group Oy

Samankaltaiset tiedostot
TUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS

Tuulivoimaloiden (infra)ääni

Melun huomioon ottaminen tuulivoimahankkeiden kaavoituksessa ja lupakäytännöissä. Ilkka Niskanen

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto

Kakonjärven tuulivoimahanke, Pyhäranta-Laitila

MELUN HUOMIOIMINEN TUULIVOIMALOIDEN SIJOITTAMISESSA OSA 2

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto

Valtteri Hongisto ja David Oliva. Tuulivoimaloiden infraäänet ja niiden terveysvaikutukset

Organization of (Simultaneous) Spectral Components

BILAGA 3 LIITE 3. Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi

Naulakankaan tuulivoimapuisto

Louen tuulivoimapuisto

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi

Naulakankaan tuulivoimapuisto

Kiimakallio tuulivoimahanke, Kuortane

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu

Rekolanvuoren tuulivoimahanke, Sysmä

Valokuvasovite 1. VE1. Näkymä Nenäntieltä (~3), etäisyys lähimpään voimalaan noin 2,1 km. Voimaloiden kokonaiskorkeus on noin 200 metriä.

Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava

LIITE 1

Tuulivoima ja infraääni Suomen Tuulivoimayhdistys ry

Äänen eteneminen ja heijastuminen

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi

Kattiharjun tuulivoimapuisto

Vartinojan tuulivoimaloiden ympäristön asukaskysely ja päiväkirjanpito - tulosten esittely

LIITE 11. Leipiön tuulivoimapuiston osayleiskaava Halmekankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava Onkalon tuulivoimapuiston osayleiskaava.

Annankankaan tuulivoimapuisto

Puutikankankaan tuulivoimapuisto

Nikkarinkaarto tuulivoimapuisto

Sikamäen ja Oinaskylän tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutus

Suodenniemen Kortekallion tuulivoimahanke

Portin tuulivoimapuisto

S Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

Hirvinevan tuulivoimahanke

Kuulohavainnon perusteet

Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

Tuulivoimalamelun haittojen arviointi suunnittelussa ja valvonnassa. Kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Hankilannevan tuulivoimahanke, Haapavesi ja Kärsämäki

Alavieskan Kytölän tuulivoimapuisto

Hallakangas tuulivoimahanke, Kyyjärvi

Tuulivoimaloiden matalataajuinen melu

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS

Parhalahden tuulivoimapuisto

Hevosselän tuulivoimahanke, Tervola

Hirvinevan tuulivoimahanke

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA

TUULIVOIMALAMELU MITTAUS JA MALLINNUS VELI-MATTI YLI-KÄTKÄ

NÄKEMÄALUEANALYYSIT. Liite 2

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto

Hautakankaan tuulivoimahanke, Kinnula

Mikonkeitaan tuulivoimaloiden matalataajuinen melu

Havainnekuvien valokuvien ottopaikat.

SWEPT SINE MITTAUSTEKNIIKKA (NOR121 ANALYSAATTORILLA)

BILAGA 9. Fotomontage

Tuulivoimaloiden melun mallinnus, mittaaminen ja tulosten vertailtavuus

RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS

Vihisuo tuulivoimahanke, Karstula

KAIRAKONEEN AIHEUT- TAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN

Palovaaran ja Ahkiovaaran tuulivoimapuisto, Pello

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Radiotaajuuspäivät. Tuulipuistojen vaikutus antenni-tv-näkyvyyteen. Teppo Ahonen/Digita

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

Koiramäen tuulivoimahanke osayleiskaava, kaavaluonnos

TUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET

Tuulivoimaselvitys. Tuulivoimaloiden tuottaman äänen vaikutukset terveyteen

Mustalamminmäki tuulivoimhankkeen osayleiskaava, kaavaluonnos

Mikonkeidas tuulivoimapuisto

Liite A: Valokuvasovitteet

Korvennevan tuulivoimapuisto

Tiedonkeruu ja analysointi

Sikamäki tuulivoimahanke, Viitasaari

Kotkan tuulipuiston varjostusvaikutukset. Välke- eli varjostusvaikutus. Lähtötiedot Isoaho/Virtanen

Kattiharjun tuulivoimapuisto

Kattiharjun tuulivoimapuisto

Tuulivoimaloiden näkyminen ja melu. Sysmän Rekolanmäen tuulivoima-alue, Sysmä Mauno Aho

Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio

PIEKSÄMÄEN MELUSELVITYKSEN MELUMITTAUKSET

LUT CS20A0650 Meluntorjunta 1. Tsunamin synty LUT CS20A0650 Meluntorjunta

Ilosjoen ja Ulppaamäen tuulivoimahankkeet, Pihtipudas & Viitasaari

LIITE 4 Alustavan näkymäalueanalyysin tulokset ja havainnekuvat

Mittaukset: Sääolosuhteet mittausten aikana ( klo 14 17):

Havainnekuvien valokuvien ottopaikat.

Ilosjoen tuulivoimahanke, Pihtipudas

TUULIVOIMAMELUN IMMISSIOMITTAUSOHJE. KOKEMUKSIA JA KEHITYSEHDOTUKSIA

Mervento Oy, Vaasa Tuulivoimalan melun leviämisen mallinnus Projektinumero: WSP Finland Oy

Kuusiselän tuulivoimahanke, Rovaniemi

Suunta-antennin valinta

Meluhaittojen kokeminen ja oireilu yhdeksällä tuulivoima-alueella Suomessa

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN

Sodar tuulimittaustekniikka

Suolakankaan tuulivoimahanke

Delgeneralplan för Pörtom vindkraftpark Pörtomin tuulivoimapuiston osayleiskaava

HF-4040 Signaalivoimakkuusmittarin. käyttökoulutus

Rakennus- ja ympäristölautakunta Melumittaukset Märynummen tuulivoimala-alueen naapurustossa 559/ /2015

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365

Tietoliikennesignaalit & spektri

Transkriptio:

Infraäänimittaukset DI Antti Aunio, Aunio Group Oy antti.aunio@aunio.fi

Mitä infraääni on? Matalataajuista ilmanpaineen vaihtelua Taajuusalue < 20 Hz Ihmisen kuuloalue on tyypillisesti 20-20 000 Hz Osa ihmisistä voi kuulla vielä 14 Hz taajuisen infraäänen. 2

Tuulivoimaloiden infraäänen mittaaminen Meillä on ollut 20-30 mittaria jatkuvassa mittauksessa eri puolella Suomea ja viimeksi Saksassa. Mittaukset aloitettu 2015 kesällä. Mittauksissa näkyy selkeästi infraäänen lisääntyminen tuulivoimaloiden rakentamisen myötä. Seuraavassa kuvassa tyypillinen tuulivoimaloiden tuottama infraäänen spektrogrammi. Vaaka-akselilla taajuus hertseinä 0 5 Hz. Pystyakselilla kellonaika 00:00 24:00. Infraäänen voimakkuus kuvattu väreillä sinisestä punaiseen. Punainen on voimakas signaali. Mittaus suoritettu asuintiloista. Lähin voimala noin 1,37 km etäisyydellä. Spektrogrammi kuvaa alle 5 Hz taajuudella olevia jaksottaisia signaaleja. 1. Tuulivoimaloiden peruslapatajuus. Tässä 0,6 Hz. 2. Toinen harmoninen eli 2 * 0,6 Hz = 1,2 Hz. 3. Kolmas harmoninen. 4. 8. Korkeampia harmonisia taajuuksia 3

Tuulivoimaloiden infraääni on uusi signaali ympäristössä Infraääni mittaukset kertovat yksikäsitteisesti, että Suomessa on uusi ympäristöön leviävä signaali, jota ei aiemmin ole ollut. Tuulivoimaloiden tuottaman infraäänen vaikutus on laaja. Infraääntä voidaan mitata useiden kymmenien, jopa satojen, kilometrien päästä tuulivoimaloista. Infraäänen pitkäkestoisia terveysvaikutuksia ei tiedetä. Historiallisesti tiedetään voimakkaan infraäänen olevan terveydelle haitallista. Nykyinen tuulivoimarakentaminen perustuu siihen oletukseen, että tuulivoimaloiden infraääni ei aiheuta terveyshaittaa. Tuulivoimalan infraäänen on oletettu olevan samalla tasolla luonnossa ilmenevän infraäänen kanssa. Totta jos tarkastellaan vain signaalin voimakkuutta, mutta ei sen luonnetta. Mittausten mukaan tuulivoimaloista lähtevä infraääni poikkeaa täysin muusta infraäänestä kapeakaistaisuutensa ja jatkuvuutensa vuoksi. Tuulivoimaloiden tuottama infraääni on pulssimaista, jatkuvaa ja pitkäkestoista sykkivää ilmanpaineen vaihtelua Spektrogrammilla voidaan tuulivoimaloiden infraääni selvästi erottaa ympäristön infraäänestä. 24 tunnin (vuorokausi) spektrogrammista voidaan helposti nähdä milloin tuulivoimalat ovat toiminnassa. Mittauksissa voidaan erottaa muusta asumisesta ja ympäristöstä tulevat lyhytaikaiset häiriöt (paine pulssit). Niillä ei ole jatkuvaa pulssimaista luonnetta 4

Voidaanko olla täysin varmoja siitä, että spektrogrammissa näkyvä infraääni on tuulivoimaloiden aiheuttamaa? Seuraavassa kuvassa on esitetty vierekkäin samana päivänä kolmelta eri etäisyydeltä mitatut infraäänen spektrogrammit. Mittauspaikkojen etäisyydet lähimmistä tuulivoimaloista ovat 1.5 km, 2 km ja 14 km vasemmalta oikealle. Nuolien osoittamien välien aikana lähimmät voimalat ovat olleet pysäytettynä (vihreällä värjätty väli). Myös klo 9 jälkeen havaittavissa lyhyitä voimaloiden pysäytyksiä. Tuulivoimaloiden pysäytykset erottuvat selvästi spektrogrammista vielä 14 km etäisyydellä. Tämä osoittaa sen, että spektrogrammeissa näkyvät spektripiikit (pystyraidat), jotka häviävät kun voimalat pysäytetään, ovat peräisin kyseessä olevista voimaloista. Spektrogrammeissa on heikompana näkyvissä myös infraääntä kauempaa tulevista voimala-alueista. 5

Tuulivoimaloiden pysäytykset spektrogamissa Vihreällä värjätty väli jolloin on voimalat pysäytetty. Etäisyydet voimaloista vasemmalta oikealle 1,5 km, 2 km, 14 km 6

Luonnossa on myös infraääntä, merkittävimpänä lähteenä tuuli. Miten tuulen aiheuttama infraääni erottuu? Viereisessä kuvassa voimakas maatuuli aiheuttaa kohinaa matalilla taajuusalueilla. Erityisen voimakasta vaihtelu on aivan matalilla taajuuksilla, mikä pystytään havaitsemaan parhaiten aikatason mittauksissa. Tuulen aiheuttamassa infraäänessä ei ole havaittavissa jaksollisuutta. Alla olevassa kuvassa ympyröity kohta (1.), jossa voimakkaan maatuulen aiheuttamaa infraääntä. Tuulivoimaloiden tuottama infraääni näkyy hyvin spesifisesti valkoisten nuolien osoittamissa kohdissa (2.). 7

Siikajoki (2kpl), Pori (2kpl), Vihanti, Ilmajoki, Kurikka, Lapua Mitausaika 17-18.06.2017 8

Mitä tiedetään tuulivoimaloiden tuottaman infraäänen terveysvaikutuksista Tuulivoimaloiden infraäänen pitkäaikaisvaikutuksia ei vielä tunneta. Tyypillisiä terveysoireita mitä on tutkimuksissa raportoitu: Matalataajuinen tinnitus Sydän oireet, sykkeen nousu ja rytmihäiriön kaltaiset oireet, verenpaineen nousu Pääkipu, migreeni Uniongelmat, heräily Tasapaino-ongelmat, huimaus, pahoinvointi Mielenkiintoinen huomio: Tuulivoimaloiden tuottaman infraäänen taajuus ihmisen sykealueella. Ihmisen normaali syke 45-180 kertaa/min eli 0,75 Hz-3 Hz. 9

Mitä ei vielä tiedetä Onko tuulivoimaloiden tuottamalla infraäänellä yhteyttä ihmisten kokemiin terveyshaittoihin? Onko terveyshaittaoireilla ajallinen yhteys tuulivoimaloiden infraäänen esiintymiseen? Aiheuttaako pitkäaikaisaltistus terveysoireita? Miten suuri osa väestöstä saa oireita ja millä aikajänteellä? Mikä on nosebon osuus? 10

Infraäänen ja terveysoireiden yhteyden tutkiminen Onko ihmisillä terveyshaittaoireita samanaikaisesti, tai sen jälkeen, kun tuulivoimaloiden infraääntä on havaittu mittarilla asuintiloissa tai -alueella Infraäänidata puretaan vasta tutkimuksen jälkeen, jolloin tutkimukseen osallistuvat henkilöt eivät tiedä, onko tuulivoimaloiden tuottamaa infraääntä esiintynyt seurantajakson aikana. 11

Tuulivoimaloiden tuottaman infraäänen leviäminen ympäristöön, nykytilanne ja ennuste. Infraäänen esiintyminen mittareissa riippuu tuulen suunnasta, ei niinkään etäisyydestä voimaloista. Infraääni leviää laajalle alueelle, kymmenien jopa satojen kilometrien päähän voimaloista. Ennuste: Muutaman vuoden kuluessa eri tuulivoimala alueiden ympäristössä (<40 km) nyt mitatut infraäänitasot kattavat suurimman osan Suomesta. 12

Pohdintaa Fysiologisesti tuulivoimaloiden infraääni tarkoittaa sitä, että eläimiin ja ihmisiin kohdistuu jatkuva, sykkivä ilmanpaineen vaihtelu, jolla on tietty taajuus ja voimakkuus. Miten infraääneltä voidaan suojautua, lisäämällä rakennuksen eristystä? Koska infraäänen aallonpituus on kymmeniä metrejä ei ole järkevää kasvattaa seinien vahvuutta useilla metreillä. Ainut tapa suojautua on muuttaa riittävän kauas tuulivoimala alueista. Mikä on riittävän kauas? 10km, 50km, 100km? Ei ole tietoa kuinka kumulatiivinen altistus vaikuttaa ihmisiin ja eläimiin. Kumulatiivisen infraäänialtistumisen seurannan pitäisi olla jatkuvaa yhdessä terveysseurannan kanssa ja tulisi suorittaa eri etäisyyksillä tuulivoimaloista. 13